Miksi "älyllinen" kaihtaa naista?

tulevat mieleen esim. Marie Curie, Hildegard Bingeniläinen, Simone de Beauvoir, Julia Kristeva, Heidi Liehu, Leena Palotie, Sofi Oksanen, Kaija Saariaho...

Ja mitähän mahdollisuuksia naisilla oli aikana ennen feminismiä???

Niillä on kiire haukkua ja sortaa miehiä. Ei niiltä löydy taitoa kuin suureen puhumiseen ja pätemiseen. Älyä heillä riittää juuri ja juuri tyhmien lakien keksimiseen.

Luulen, jottei naisille ole tavallaan suotu "luonnollista" mahdollisuutta menestyä alkuperäisen kirjoittajan kuvailemalla tavalla.. Miehet ovat niin kerrassaan miehiä, jotka ajavat tietyllä tavalla omaa miehistä egoansa eteenpäin. Naisilla tunteet näyttelevät suurta osaa elämässä ja kenties se on yksi syy.. Annetaan asioiden vaikuttaa kun ei ehkä niin pystytä olemaan putkiaivoisia kuin mitä tämän sortin menestys tarvitsisi?

Naisten ehkä kannattaisi miettiä miten voisi käyttää tunnerikkautta hyväkseen, jotta voisi paremmin menestyä tuolla tavalla JOS sitä kaipaa ja haluaa. Ehkä naiset saattavat olla jollain tavalla maan läheisempiä kuin miehet, eivät näe tärkeäksi "valloittaa" ja "merkata" reviiiriä. Kun taas se, etteivät naiset pärjää yleistiedossa on sarjassamme tyystin tyhmyyttä. Tietyn sortin yleissivistys pitää olla ja sitä pitää myös muiden osata vaatia!

silmät aika pahasti rähmässä.

Vanessa Mae, taitava viulunsoittaja mikäli muistan oikein.
Eeva-Liisa Manner - Poltettu oranssi, kannattaa muuten lukea, taitavasti kirjoitettu, eikä ole mitään paskanjauhantaa
Björk
Janis Joplin

Ja sen DNA:n havaitsi muuten nainen, eivätkä nuo kaksi miestä yhdessä. He varastivat idean naiselta.

Vastaa mieluummin tällaiseen kysymykseen:
Miksi ihmeessä mies on niin dominoiva ja raaka, että pystyy tappamaan kylmäverisesti esim. Vietnamin sodassa siviilejä?
Miten mies voi olla niin raaka, että työnteli puunpaloja sodassa naisen emättimeen, miten mies voi olla niin raaka, että ampuu ihmisiä joukoittain riippumatta ovatko ne siviilejä vai sotilaita?
Miksi mies ylipäätään lähtee sotaan, jos ei pysty pysymään rajan sisäpuolella psykologisessa mielessä?

Huippu älykkäitä tyyppejä. Siksi.
Ja onhan ainakin Geenitutkija Palotie nainen.
Ehkä kaikki naiset eivät ole niin ura suuntautuneita kuin miehet.Jokainen valitkoon itse mitä tekee. Työ on arvokasta siitä riippumatta "näkyykö "" se vai ei.

Tuosta linkistä löydät suomalaisia tiedenaisia http://www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset/etusivu.html

Ja tossa sitten nuita muutamia ulkomaalaisia

http://www.sdsc.edu/ScienceWomen/contents.html

Se, että sua ei kiinnosta tai sä et välitä, mitä kaikkea naiset on tehneet vuosien saatossa (siis siitä lähtien kun naiset on ylipäätään saaneet tehdä mitään), ei tarkoita, etteikö naisetkin ole menestyneet tieteissä, taiteissa ja kulttuurissa.

Kyllä tieteenkin parissa työskentelee paljon kyvykkäitä naisia.

Historiaankin on nimensä näillä aloilla saaneet mm. nobelistit Marie Curie (kemisti/fyysikko) ja Maria Goeppert-Mayer (teoreettinen ydinfyysikko). Lisäksi mainittakoon ansioituneina niminä Sau Lan Wu (hiukkasfyysikko), Grace Hopper (ohjelmoinnin pioneereja, USA:n laivaston upseeri) ja Emmy Noether (matemaatikko, fyysikoille tuttu nimi Noetherin teoreemasta).

Mutta lisää tarvitaan! Rohkeasti tytöt lukemaan fysiikkaa yliopistoon, jos vähääkään kiinnostaa. Ja pojat myös, opiskelijamäärät on laskussa, vaikka nyky-yhteiskunta tarvitsee tieteentekijöitä. Helppoa se ei ole, mutta helvetin palkitsevaa.

Luonnontieteissä ei ole väliä sillä, mitä tutkijan jalkovälissä sattuu löytymään.

Miehiä kiinnostaa itseään ulkopuolella olevat asiat, eikä mikään kriisissä oleva tunnetalous ja oma minuus (naiset).

Nämä jutut sukupuolten sodasta ovat aika tympeitä mutta vastaanpa silti. Entisaikaan suuressa osassa sivilisaatioita naisilla ei ollut mahdollista opiskella saati harjoittaa tieteitä ja taiteita, ja suurin osa suurista ja pienistä valtakunnista ovat patriarkaalisia, sanotaan mitä sanotaan. Ja vaikka nainen olisi historiassa keksinyt jotakin merkittävää, se on joko leimattu haihatteluksi tai ryöstetty omiin nimiin. En jaksa tässä mitään historianopetusta, ota maailmanhistoriakirjat käteen ja etsi itse kun kerran olet ylivertaisin älykäs :) Toisaalta, naiset ovat vaikuttaneet merkittävästi koteihin ja sen sellaiseen, jos se meistä miehistä olisi kiinni, syötäisiin makkaraa ja muusia päivästä toiseen :) Ja kun "suurmies" on keskittynyt veivaamaan suurta mullistavaa taidettaan, kuka hänen lietensä on lämmittänyt ja kodista huolehtinut? Miksi tämä olisi jotenkin vähäpätöisempää.

Naisten teot ja mielenkiinto keskittyvät usein eri asioihin aivan kuin pikkupojat leikkivät autoilla ja tytöt nukeilla. Miksi tämän pitäisi olla huono asia? Jokainen kai tekee sitä mistä itse pitää. Ovatko muiden huuhaa-harrasteet kuten horoskoopit sinulta pois? Yllättävän monet ennustajat ja astrologit muuten ovat miehiä, jotein hörhöilyä löytyy kyllä molemmista sukupuolista. Ja toisaalta, eipä jonkun Mozartin sinfoniat kenenkään elämää paremmaksi tee, musiikki ja taiteen voisi niputtaa huuhaa-osastoon ihan yhtä hyvin. Samanlaista mielenrauhaa ja inspiraatioita saa linnunlaulusta ja auringonlaskun katselemisestakin.

Monesti naiset myös itse vähättelevät omaa sukupuoltaan kaivaen näin omaa kuoppaansa. Pohjalla lie opittu käsitys miehen paremmuudesta alalla kuin alalla. Myös naisvaltaisella, jos vaikkapa terveydenhuollossa tms. sattuu olemaan mies töissä, automaattisesti oletetaan hänen olevan ainakin keskivertoa parempi työssään. Miesvaltaisista aloista nyt ei tarvitse edes puhua, se on sellaista vähättelyä ja hyväveli-meininkiä. Tämä on tietysti vanhanaikasta ja yhteiskuntaa taannuttavaa, onneksi siihenkin on pikkuhiljaa tulossa muutos. Miestenkin pitää omalta osaltaan antaa naisille mahdollisuus näyttää kykynsä eikä lyttäillä jollakin netin no-life-palstalla omin mielipiteinensä.

Miehellä on ollut n. 10 000 vuotta aikaa kehitellä ideoitaan, tämä on vastaus kysymykseesi.

Nainen on päässyt vahtiin ja tulee huomattavasti lyhyemmässä ajassa tekemään kaiken, mitä mies on saavuttanut, kymmenkertaisena.

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on naisia -miten selität tämän?

Hyvä esimerkki on vaikkapa gynekologian ala: Tuolla alalla oli n. 30-40 vuotta sitten valtaosa lääkäreistä miehiä. Tänä päivänä on päinvastoin, miehiä tuskin juuri alalle edes pyrkii enää.

Eli miehet ovat hallinneet kaikkia tieteen aloja, koska naisille ei ole ollut mahdollista kuin vasta lyhyen aikaa todella panostaa uraan. Nyt se aika on tullut ja se näkyy vähän kaikessa.

Tulet näkemään hyvinkin pian sen päivän, kun tieteen huipulla on enemmän naisia kuin miehiä.
Kuten sanoin, tähän ei tule menemään 10 000 vuotta kuten miehillä...

Mitä älyllistä tähän vaaditaan? Naiset pyörittävät sitä arkea: tiskiä, pyykkiä, siivousta, ruuanlaittoa, työssäkäyntiä ja kuuntelevat, lukevat kaikkea sitä soopaa, puppua mitä miehet suoltavat "suurena viisautena", ulospäinsuuntautumisena kun istuvat lähikaljakuppilassa itkemässä naisen pienuutta, mitättömyyttä, huonoutta, pienipalkkaisuuta, ison vitun kera! Tässä alkuun sitä miksiä, keksi itse lisää!!

Voihan se olla kun on niin ulospäin suuntautunut, että ei saa aikaiseksi muuta tai ei osaa ajatella naisista muuta kuin, ei ole sitä, ei tätä, eikä tuotakaan!! Kuka teitä jaksaa kuunnella, ymmärtää? Joka asiassa jonka naiset tekevät on jotain viturallaan! Yhtä asiaa en voi olla ihmettelemättä? Miten on mahdollista sellaisten mitättömyyksien, aivottomien olioiden aikaan saada jotain niin suuremmoista ja ihanaa kuin sinäkin olet! Sinua jos tuon suuren arvoituksen ratkaiset voi sanoa älylliseksi, vai voiko???

Aloittajan yleistiedossa taitaa olla jotain pielessä. "Miehet" ja "naiset" eivät ole rotuja, vaan sukupuolia. Perit 50% DNA:stasi äidiltäsi. Sanopas, miten tyhmä nainen voisi saada fiksuja poikia?

P.S. Garri Kasparovin äiti oli lapsena shakkinero. László Polgárilla on peräti kolme tytärtä, jotka ovat huippupelaajia. http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A1szl%C3%B3_Polg%C3%A1r

Itseasiassa on ihan tunnettu historiallinen tosiasia että osa kuuluisimpien miesten keksinnöistä ja sävellyksistä jne. saattaa hyvinkin olla heidän vaimojensa/siskojensa jne. tekemiä: naisilla on aika vähän aikaa ollut oikeuksia mihinkään. Heillä ei ole ollut oikeutta edes omiin teoksiinsa, vaikka he jotenkin olisivat vielä voineet opiskellakin. Lue historiasi paremmin.

Nykyään naiset ovat kyllä toimineet kaikilla aloilla jo sen puitteissa mitä nyt on ollut mahdollista, ja mm. Minna Canth nyt tulee ensimmäisistä suomalaisista historiaan jääneenä radikaalina näytelmäkirjailijana mieleen. Luepas vaikka hänen teoksiaan ja huomaat, että käsitellään hyvinkin rohkeasti muitakin, kun luettelemiasi asioita. Mm. luokkaeroja, köyhyyttä, lapsen kuolemaa/äidin väkivaltaa jne.

Mozart ei ole tehnyt itse kaikkia sävellyksiään, senhän nyt sanoo järkikin: vai uskooko joku ihan tosissaan että nelivuotias käsin kirjoittaa oikeasti sinfonian ja ehtii kirjoittaa ennen neljääkymmentä (kuoli alle nelikymppisenä) yli 40 sinfoniaa? Haloo. Enpä oikein usko...

Historian valossa miehet ovat ainakin väkivaltainen, alistava, törkeä ja röyhkeä rotu, joka yrittää säilyttää oman asemansa hinnalla millä hyvänsä.

Ja siinä sivussa kehuvat olevansa älyllisesti ylivoimaisia... heh.

Tietysti siitäkin voidaan syyttää naisia, hehän nämäkin ovat kantaneet, synnyttäneet ja kasvattaneet, pitäneet äiteinä huolta kaikesta ja vaimoina huolta kaikesta. Niin, ehkä siksi myös kovin monet heistä näistä aiheista puhuvat/kirjoittavat.

No, tässä kuitenkin joitan löytämiäni esimerkkejä, jotka varmasti sulle asioita selventää ja selitää, ihan asiallisesti, koska aihe varmasti sinua kiinnostaa ;) :

"Naiskapellimestari 1930-luvulla oli lähes sensaatio, tai peräti skandaali. Antonia Bricon"

"Madame Ching
Naismerirosvo, joka johti 1800-luvun alussa Kiinan vesillä 1800 laivan ja yli 70000 merirosvon laivastoa.
KT Ching Shih"

"Ennen naisen oli vaikea päästä opintielle, mutta tähtitieteilijöissä oli silti lahjakkaita naisia."
"Tähtitieteen historiasta löytyy esikuvia nuorille naisille. Kyse on täysverisistä sankareista, jotka ovat poikkeuksellisen älykkäitä, rohkeita ja määrätietoisia, eivätkä he anna taloudellisen asemansa määrätä elämänsä suuntaa."
"Yhdysvaltalainen Henrietta Leavitt puolestaan aloitti apulaisena Harvard Collegen observatoriossa, jossa matalapalkkaisia naisia käytettiin ajan tapaan ”laskukoneina”.

Leavittista kehittyi kuitenkin tutkija. Hänelle olisi todennäköisesti myönnetty Nobelin palkintokin, mutta hän kuoli 1921 vain 53-vuotiaana. Leavitt nimittäin keksi muuttuviin tähtiin, niin sanottuihin kefeideihin, perustuvan etäisyyden mittausmenetelmän. Sen avulla tunnetun universumin mittakaava laajeni sadasta valovuodesta kymmeneen miljoonaan.

Monista muistakin laskijanaisista tuli huippututkijoita. Yhdysvaltalainen, myös Harvardissa työskennellyt Annie Cannon oli yksi heistä. Hän loi uransa spektriluokittajana ja luokituksen kehittäjänä. Cannon ehti saada professuurin 1941, kolme vuotta ennen kuolemaansa."

"Nainen muusikkona

Tyttöjen kasvatus saattoi 1800-luvulla monesti olla lähes yhtä monipuolista kuin poikienkin, joten ei ihme, jos liberalisoituvassa porvarillisessa yhteiskunnassa nainen musiikin harjoittajana ei jäänyt enää ehdottomaksi poikkeukseksi.

Naista suosittiin kyllä helposti esiintyvänä taiteilijana: laulajana ja instrumentalistinakin, lähinnä pianistina. Sen sijaan kapellimestarina tai luovana taiteilijana, säveltäjänä, naiselle jäi tilaa vain vähän. Ja jos se olisi riippunut täysin miehistä, naisille ei olisi ollut tilaa juuri lainkaan."

"Fanny Felixin varjossa

Fanny Mendelssohn (1805—47) on lahjakkaan naismuusikon prototyyppi. Hän ei saanut aivan yhtä systemaattista musiikkikasvatusta kuin veljensä Felix, vaikka opiskeli pianonsoittoa Ludwig Bergerin ja Ignaz Moschelesin johdolla ja musiikinteoriaa C. F. Zelterin kera. Siitä huolimatta Fanny oli taitava pianisti ja myös kapellimestari, joka johti kotonaan isojen musiikkiteosten esityksiä sekä sävelsi laajan tuotannon.

Patriarkaalisessa juutalaisperheessä ei vain sopinut, että nainen esiintyisi julkisesti tai julkaisisi sävellyksiään, sillä isän, pankkiiri Abraham Mendelssohnin mielestä musiikin tuli olla naiselle vain “koristus, ei koskaan olemisen pohjaääni”. Niinpä Fannyn lauluja painettiin hänen veljensä nimissä."

"Naisten halu ja toive hakeutua lääkärin ammattiin kohtasi 1800-luvun lopulla monia vaikeuksia, jotka väistyivät kokonaan vasta 1920-luvulla. Kehityksen vaiheet kuvaavat hyvin perinteisten käsitysten hidasta ja vaivalloista muuttumista. Niilo Pesonen on käsitellyt aihetta aikaisemmin melko kattavasti teoksessaan Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla (1980).

Lääkärin opintojen aloittaminen yliopistossa edellytti ylioppilastutkinnon suorittamista, mutta Suomessa ei ollut 1800-luvun puolivälissä vielä yhtään siihen johtavaa oppikoulua naisille. Helsingissä asuneen venäläisen kauppiaan tytär Maria Tschetschulin sai vuonna 1870 ensimmäisenä naisena oikeuden suorittaa ylioppilastutkinnon"

"Laamannin tytär Rosina Heikel (1842–1929) oli jo vuonna 1862 päättänyt mielessään opiskella lääkäriksi. Koska se ollut silloin mahdollista, hän valmistui vuonna 1866 Tukholmassa ensin sairasvoimistelijaksi ja suoritti vuonna 1867 Helsingissä myös kätilökurssin. Sen jälkeen hän opiskeli vielä Tukholmassa yksityisesti luonnontieteitä ja anatomiaa. Vasta vuoden 1871 säännöksen perusteella Rosina Heikel sai samana vuonna luvan aloittaa opinnot Helsingin yliopistossa. Hän kuunteli siellä lääketieteen luentoja, osallistui vaadittaviin käytännön harjoituksiin ja suoritti vuonna 1873 lääketieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat tentit yksityisesti asianomaisille professoreille. Vastaavasti hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavat kuulustelut vuonna 1878, jolloin hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja Pohjoismaissa.

Heikelillä ei ollut naisena mahdollisuuksia tulla laillistetuksi lääkäriksi, mutta hänelle myönnettiin anomuksesta "venia practicandi", rajoitettu toimilupa, jonka mukaan hän saattoi hoitaa vain naisia ja lapsia. Hän toimi ensin praktiikkaa pitävänä lääkärinä Vaasassa vuodesta 1879. Sieltä hän muutti vuonna 1883 Helsinkiin, jonne hänet oli kutsuttu varta vasten perustettuun naispuolisen aluelääkärin virkaan, hoitamaan nimenomaan sairaita lapsia ja naistentauteja sairastavia. Viran nimike muutettiin vuonna 1889 lasten- ja naistentautien kaupunginlääkäriksi. Heikel oli virassaan vuoteen 1901 saakka ja sen jälkeen hän piti vielä yksityistä vastaanottoa vuoteen 1906 asti. Vallinneista epäluuloista huolimatta hänelle muodostui laaja potilaspiiri ja hän nautti potilaiden suurta luottamusta.

Tyttöjen mahdollisuudet hakeutua yliopistoon johtaviin oppikouluihin olivat yhä puutteelliset, minkä vuoksi moni nainen joutui suorittamaan ylioppilastutkintonsa yksityisesti eri kouluissa. Seuraavat naispuoliset ylioppilaat Suomessa olivat Karolina Eskelin (1867–1936) ja Ina Rosqvist (1865–1942), jotka suorittivat kumpikin ylioppilastutkinnon yksityisesti vuonna 1885. Molemmat ryhtyivät opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistossa saatuaan sitä varten erivapauden. Karolina Eskelin puolusti väitöskirjaansa joulukuussa 1895 ja sai joulukuussa 1896 lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon, suoritettuaan vähän sitä ennen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Karolina Eskelin oli ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt ja tohtorin arvon saanut nainen. Vain kolme päivää häntä myöhemmin sai filosofian tohtorin arvon Tekla Hultin (1864–1943), joka oli puolustanut väitöskirjaansa toukokuussa 1896.

Suomessa annettiin 18.2.1890 asetus lääkärintoimen harjoittamisesta. Se oli kuitenkin laadittu ottamatta huomioon lääkäriksi valmistuvia naisia, mikä heijastui myös naispuolisten lääketieteen kandidaattien oikeuksiin. Asetuksen mukaan miespuolinen lääketieteen kandidaatti oli oikeutettu antamaan pyydettäessä lääkärinapua, mutta naispuolisella lääketieteen kandidaatilla ei tätä oikeutta ollut. Naispuolista lääketieteen kandidaattia ei saanut myöskään määrätä hoitamaan yleiseen menosääntöön kuuluvaa virkaa eikä kaupungin- tai kunnanlääkärin virkaa. Lisäksi häntä ei saanut palkata huolehtimaan yksityisen tai teollisuuslaitoksen sairaanhoidosta eikä hänen antamillaan lääkemääräyksillä saanut toimittaa lääkkeitä apteekeista. "

"Marilyn vos Savant on amerikkalainen kolumnisti ja kirjailija"
"Vos Savant on tunnettu äärimmäisen korkeasta älykkyysosamäärästään. Hän sai 10-vuotiaana 23-vuotiaiden huippupisteet. Korkean älykkyysosamääränsä takia hän kuuluu moniin tunnettuihin korkean älykkyysosamäärän järjestöihin. Hänen älykkyysosamääristään on monta eri tulkintaa, mutta sen sanottiin olevan hänellä 10-vuotiaana joko 218, 228 tai 230. Nykyään sen arvioidaan olevan yli 167 tai 186 (keskihajonnalla 16, jota käytetään Yhdysvalloissa). Tässä ei ole välttämättä ristiriitaa, koska keskimääräistä älykkäämpien lasten älykkyys näyttää olevan log-normaalisti jakautunut. Kun verrataan Vos Savantin lapsena saamaa 228 normaalijakautunutta arvoa vastaavaan log-normaaliin jakaumaan, niin saadaan 187,9 mikä on lähellä hänen aikuisena saamansa testin arvoa. [1] Joka tapauksessa yhtä korkeat luvut ovat harvinaisia."

Villissä lännessä taisi olla Clamity Jane, joka taas kuuluu lavean polun villeimpiin naisiin, yhdessä jo aijemmin mainitun kuuluisan merirosvon ja muutaman muun kanssa. Ihan noin vaan esimerkin vuoksi.

---

Sulla on aika vähätietoinen provokaatio, mutta toisaalta, ehkä tää todella onkin hyvä keskustelu avaamaan vähän silmiä, monestihan etenkin miehet todella luulevat että he jollain tavalla ovat erikoislaatuisia tai älykkäitä pelkän pilin takia. Ja naiset hylkäävät oman älykkyytensä edelleen, kun luulevat ettei se ikäänkuin kuulu heille. Nyt voit järkyttyä, mutta älykyys kun ei ole kiinni sukupuolesta... Eikä muuten ulkonäöstäkään, todennäköisesti Madonna on suhteellisen paljon älykkäämpi, kokeneempi ja tietävämpi kun moni mies.

Hyvää jatkoa sulle ja onnea jatkotutkimuksiin,
mä poimin nämä tiedot ihan vaan muistellen yleistietoni pohjalta tosiasioita, netistä, että sunkin ois helpompi niitä löytää!

sinun sivistystasosi.