Siis minut kannustaa työttömyyteen korkea koulutus, työkokemusta johtavasta asemasta, työvoimatoimistojen passiivisuus palveluiden tarjoajana, onnettomat työvoimakoulutukset, tukien määräaikaisuus(palkkatuki). Näin minut on kannustettu pitkittyvään työttömyyteen.
Miten teitä kannustetaan??
Miten teitä kannustetaan??
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yleensä sanotaan, että olet työtön koska et halua töihin eikä siksi oteta töihin.
Oi ne työnhaku-ja HUUHAA-kurssitukset ovat taas alkaneet, jotka eivät johda mihinkään töihin. Saahan niistä muutaman lisäeuron.
Valmistuin 2004. Työvoimatoimistossa sanottiin että kyllä terve nuori nainen töitä saa...nyt vuotta 2009 eletään ja ei enää niin nuori ja terve nainen...
Mulle laitettiin 5kk päättymätön rangaistus karenssi.
En mennyt huuhaa kurssille.
Kannustin se on tämäkin.
Kaikki tuet menevät muutenkin köyhältä ihmiseltä sekaisin heti kun ottaa vastaan osapäivätyötä.
Minun on pakko ottaa vastaan tarjottu työ, mikä tarkoittaa usein sitä, että joudun luopumaan entisistä töistäni, joissa minulla on irtisanomissuoja ja ottamaan vastaan työtä, jossa on koeaika. Koeajalla kuitenkin irtisanotaan ilman mitään syytä, joten ihan varmasti päädyn työttömäksi.
Sen sijaan että minut otettaisiin lähihoitajakoulutukseen niiden 30 joukkoon, jotka 255 hakijasta valitaan, tänne raahataan lähihoitajia Filippiineiltä. Tällä nerokkaalla manööverillä onnistutaan riistämään kehitysmaan puutteellista koulutusjärjestelmää että teollisuusmaan työtöntä.
Olen luke nut kirjoituksiasi pidemmän aikaa jo, muistelen, että olet tehnyt mm. hk:n töitä. Nykyään ei pärjää enää kiltteydellä, koska nimenomaan hoitoalalla sitä käytetään hyväkseen. Itse päätin päästä lähihoitaja koulutukseen, jotka jäivät aikanaan kesken perheen kasvamisen vuoksi, mutta olen toki tehnyt ainoastaan hoitoalan töitä koko ajan. Hakijoita oli täälläkin muistaakseni 136, aloituspaikkoja kymmenen. Ilmoitin suoraan, että se on heidän menetyksensä, jos en kouluun pääse, hoitoalan töitä teen ja tulen tekemään, mutta koulutuksen tarpeen olen huomannut itse työssäni. Tällä hetkellä käyn sitä työvoimakoulutusta ansiosidonnaisten turvin, mutta teen liikaa töitä, koska työvoimapula on valtava. Työni olen etsinyt itse, kävelin kysymään, olisko keikkahommia, ja siitä se kaikki alkoi. Työvoimapula on valtava, ja siellä etelässä vielä valtavampi käsittääkseni. Minä en hyödy taloudellisesti millään lailla oikeastaan työnteosta, mutta teen, koska ei muita ole, eikä oma moraalini oikein anna periksi kieltäytyä. Tälläkin viikolla teen neljä täyspitkää työvuoroa täysien koulupäivien lisäksi. Käytännössä siis päivien pituus on 8-22, tuntipalkkani on käytännössä noin 2 euron luokkaa, sovittelun vuoksi.
Nykyään on myöskin niin, että palkka on kovempi keikkalaisilla, sen lisäksi vastuu pienenmpi, ja vuoroja pääsee valikoimaan. Vakituiset joustavat. Työni on tosin hyvin raskas, mutta myös palkitseva. Samaan paikkaan saisin helposti kaksikin kymmentä työpäivää kuukaudessa, mutta pidän kiinni siitä, että edes yksi vapaapäivä viikossa on.
Itsekin kärsin pitkään itsetunnon ongelmista, mutta opettelin itsevarmuutta ihan peilin edessäkin. Kovasti pelotti, mutta on kannattanut kyllä uhkapelini. Kilttejä käytetään vain hyväksi. Kehitin siis "kovan ulkokuoren", ja sen avulla pärjää.
Tsemppiä!
...pärjäämiseksi 2 euron tuntipalkkaa ?
Minä kutsun sitä typeryydeksi.
Eli opintojen ajan saan ansiosidonnaisia (n. 1700 euro netto), jotka ovat turvana, jos ei jaksa töitä tehdäkään. Mutta työ antaa vastapainoa opinnoille, ja mm. tehtävien teko on helppoa, kun on oikea paikka, mihin teorioita peilaa. Ja kyllä se vaan on ajateltava opintojen päättymistäkin, joka on jo muutaman kuukauden päästä edessä. Tuossa paikassa työkokemus on sellaista, että sillä on todella arvoa, on erittäin haastava ja monipuolinen työpaikka. Ja työn ilokin on minulle merkittävä kannustin. Kyllähän minun tuntipalkkani on noin 11 euroa lisät, mutta käteen siitä jää varmaan tuo 2 euroa, kun sovittelu napsaisee päivärahoista pois. Joka on ihan oikeinkin.
kusta päässä sulla?