Eläkeikä ja työllisyys

Noinhan se oli Lipposen aikaan

Mutta kaikki oli toisin jo Heinäluoman johdolla. Silloin SDP teki mitä SAK käski. Ja SAK mitä SDP käski. Jopa mainokset televisioon. Miten oli turvallista kun Lauri Ihalainen johti maata, eikun siis Heinäluoma

kyllä, että kokoomuslaisissa on paljon niitä, jotka vastustavat Niinistön ajamaa politiikkaa. Usein käy niin, että nämä entiset kokoomusjohtavat joutuvat uusien tullien puhaltaessa varjoon. Näin kävi Harri Holkerille ja näin on nyt ilmeisesti käymässä Sauli Niinistölle. Nuorekas toivotalkoo kokoomuslaisuus ei kestä koko kansan etujen huomioonottamista. Holkeri ja Niinistö ovat tehneet tässä ilmeisen kardinaalivirheen. Samaan ketjuun kuuluu myös kepulainen Esko Aho, jonka EU-myönteisyys oli liikaa kepulaisille. Kun ajattelee koko kansan parasta, joutuu helposti sivuraiteille.

Mielipidepankki kirjoitti:

kyllä, että kokoomuslaisissa on paljon niitä, jotka vastustavat Niinistön ajamaa politiikkaa. Usein käy niin, että nämä entiset kokoomusjohtavat joutuvat uusien tullien puhaltaessa varjoon. Näin kävi Harri Holkerille ja näin on nyt ilmeisesti käymässä Sauli Niinistölle. Nuorekas toivotalkoo kokoomuslaisuus ei kestä koko kansan etujen huomioonottamista. Holkeri ja Niinistö ovat tehneet tässä ilmeisen kardinaalivirheen. Samaan ketjuun kuuluu myös kepulainen Esko Aho, jonka EU-myönteisyys oli liikaa kepulaisille. Kun ajattelee koko kansan parasta, joutuu helposti sivuraiteille.

Lue lisää

Kokoomuksessa ajatellaan koko kansan parasta, aina.

SDP:n politiikka on ollut epätasa-arvoa ja mm. palkkaeroja kasvattavaa, ja on erinomaista että siitä on nyt, ilmeisesti pidemmäksi aikaa, päästy eroon.

Mielipidepankki kirjoitti:

kyllä, että kokoomuslaisissa on paljon niitä, jotka vastustavat Niinistön ajamaa politiikkaa. Usein käy niin, että nämä entiset kokoomusjohtavat joutuvat uusien tullien puhaltaessa varjoon. Näin kävi Harri Holkerille ja näin on nyt ilmeisesti käymässä Sauli Niinistölle. Nuorekas toivotalkoo kokoomuslaisuus ei kestä koko kansan etujen huomioonottamista. Holkeri ja Niinistö ovat tehneet tässä ilmeisen kardinaalivirheen. Samaan ketjuun kuuluu myös kepulainen Esko Aho, jonka EU-myönteisyys oli liikaa kepulaisille. Kun ajattelee koko kansan parasta, joutuu helposti sivuraiteille.

Lue lisää

Ymmärrät Niinistöä ja Holkeria ihan niin kuin piru ymmärtää Raamattua: silloin kun se omiin tavoitteisiisi sopii.

Niinistö ajaa kokoomuksen politiikkaa nimittäin hyvin taitavasti tuomalla julkisuuteen koko ajan sen, että kokoomuksessa on uudistajien rinnalla edelleen mukana myös varovaisempi, harkitsevampi ja konservatiivisempi näkemys aivan kokoomusryhmän huipputasolla.

Tämä Niinistän politiikka varmistaa, että kokoomus saa edeleen myöskonservatiivin oikeiston kannatuksen tavalla, joka ei eiheuta turhaa liikehdintää puolueen sisällä.

"Nuorekas toivotalkoo kokoomuslaisuus" saa siis erinomaisen tilaisuuden johtaa puoluetta, kun kaikki tietävät, että puolueella on hyvänä ajoankkurina Sauli Niinistö.

Tiedät varmaan, mikä ajoankkuri on? Se on sellainen kapine, joka kovassa tuulessa veteen heitettynä, pitää laivan oikeassa suunnassa eikä päästä sitä kääntymään poikittain tuulen ja kaatumaan. ;-))

-Jäbä

Sanot vaan ;-)) kirjoitti:

Ymmärrät Niinistöä ja Holkeria ihan niin kuin piru ymmärtää Raamattua: silloin kun se omiin tavoitteisiisi sopii.

Niinistö ajaa kokoomuksen politiikkaa nimittäin hyvin taitavasti tuomalla julkisuuteen koko ajan sen, että kokoomuksessa on uudistajien rinnalla edelleen mukana myös varovaisempi, harkitsevampi ja konservatiivisempi näkemys aivan kokoomusryhmän huipputasolla.

Tämä Niinistän politiikka varmistaa, että kokoomus saa edeleen myöskonservatiivin oikeiston kannatuksen tavalla, joka ei eiheuta turhaa liikehdintää puolueen sisällä.

"Nuorekas toivotalkoo kokoomuslaisuus" saa siis erinomaisen tilaisuuden johtaa puoluetta, kun kaikki tietävät, että puolueella on hyvänä ajoankkurina Sauli Niinistö.

Tiedät varmaan, mikä ajoankkuri on? Se on sellainen kapine, joka kovassa tuulessa veteen heitettynä, pitää laivan oikeassa suunnassa eikä päästä sitä kääntymään poikittain tuulen ja kaatumaan. ;-))

-Jäbä

Lue lisää

Tuollaisesta ankkurista ei vaan ole mitään hyötyä niin kauan kuin laivan kipparina on suuntansa valinnut itsetietoinen ja omahyväinen nuori mies, jolta puuttuu se elämän kokemus, jolla tällaista laivaa ohjataan.

Katainen on sanelupolitiikallaan tekemässä tyhjäksi kaikki yhteistyön mahdollisuudet. Hän luo nyt vahvaa vastakkainasettelua. Vastapuolella on jo väläytelty yleislakonkin mahdollisuutta. Poliittinen retoriikka on siis muuttunut puolin ja toisin hyvin teräväksi. Toisella puolella ollaan halukkaita riisumaan työntekijät vaatteistaankin ja toisella ollaan valmiita jopa yleislakkoon. Oppositio on alusta alkaen tarjonnut yhteistyön kättä. Vanhanen ja Katainen ovat viitanneet kintaalla tällaiselle yhteistyölle. Oppositiosta on tämän seurauksena tullut entistäkin yhtenäisempi. Nyt demarit ja Soini puhaltavat täysin samaan hiileen. Kyllä tämän luulisi ainakin alkavan kauhistuttaa kepuja, joiden kannatusta persut syövät jo nyt kovalla iskulla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tuollaisesta ankkurista ei vaan ole mitään hyötyä niin kauan kuin laivan kipparina on suuntansa valinnut itsetietoinen ja omahyväinen nuori mies, jolta puuttuu se elämän kokemus, jolla tällaista laivaa ohjataan.

Katainen on sanelupolitiikallaan tekemässä tyhjäksi kaikki yhteistyön mahdollisuudet. Hän luo nyt vahvaa vastakkainasettelua. Vastapuolella on jo väläytelty yleislakonkin mahdollisuutta. Poliittinen retoriikka on siis muuttunut puolin ja toisin hyvin teräväksi. Toisella puolella ollaan halukkaita riisumaan työntekijät vaatteistaankin ja toisella ollaan valmiita jopa yleislakkoon. Oppositio on alusta alkaen tarjonnut yhteistyön kättä. Vanhanen ja Katainen ovat viitanneet kintaalla tällaiselle yhteistyölle. Oppositiosta on tämän seurauksena tullut entistäkin yhtenäisempi. Nyt demarit ja Soini puhaltavat täysin samaan hiileen. Kyllä tämän luulisi ainakin alkavan kauhistuttaa kepuja, joiden kannatusta persut syövät jo nyt kovalla iskulla.

Lue lisää

Kevyt ankkuri riittää, koska kyse on mielikuvista.

Kataisesta olemme eri mieltä, mutta niin eidän varmaan kuuluukin olla. ;-)

Opposition yhteistyötarjoukset taas ovat pelkkää julkisuuspeliä, joten ei kukaan odota kenenkään niihin oikeasti tarttuvan, ei niitä ole tartuttaviksi edes tarkoitettu, vaan opposition oman imagon kiillottamiseksi.

Yleislakko olisi aikamoinen veto. Luulen, että Soini kyttää taustalla hiljaa vaanien valmiina ottamaan demareiden kannattajia vastaan, jos sdp on niin hölmö, että lähtisi nyt ylsislakolla vastustamaan sitä, että ihmisille annettaisi nykyistä parempi mahdollisuus tehdä töitä pidempään, tienata enemmän ja saada myös korkeampaa eläkettä.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Tuollaisesta ankkurista ei vaan ole mitään hyötyä niin kauan kuin laivan kipparina on suuntansa valinnut itsetietoinen ja omahyväinen nuori mies, jolta puuttuu se elämän kokemus, jolla tällaista laivaa ohjataan.

Katainen on sanelupolitiikallaan tekemässä tyhjäksi kaikki yhteistyön mahdollisuudet. Hän luo nyt vahvaa vastakkainasettelua. Vastapuolella on jo väläytelty yleislakonkin mahdollisuutta. Poliittinen retoriikka on siis muuttunut puolin ja toisin hyvin teräväksi. Toisella puolella ollaan halukkaita riisumaan työntekijät vaatteistaankin ja toisella ollaan valmiita jopa yleislakkoon. Oppositio on alusta alkaen tarjonnut yhteistyön kättä. Vanhanen ja Katainen ovat viitanneet kintaalla tällaiselle yhteistyölle. Oppositiosta on tämän seurauksena tullut entistäkin yhtenäisempi. Nyt demarit ja Soini puhaltavat täysin samaan hiileen. Kyllä tämän luulisi ainakin alkavan kauhistuttaa kepuja, joiden kannatusta persut syövät jo nyt kovalla iskulla.

Lue lisää

Nyt on virallisesti huomattu että Suomi on taantumassa, tai paremminkin lamassa.

SAK reagoi lamaan kuten aina vaikeuksiin. Yleislakolla.

SDP on siis saanut SAK;n takaisin ruotuun, sillä yleislakko on poliittinen ase, ei työtaistelutoimenpide. Oppositio ei siis pärjannyt ilman ulkoparlamentaarista painostusta.

poliittinen ase kirjoitti:

Nyt on virallisesti huomattu että Suomi on taantumassa, tai paremminkin lamassa.

SAK reagoi lamaan kuten aina vaikeuksiin. Yleislakolla.

SDP on siis saanut SAK;n takaisin ruotuun, sillä yleislakko on poliittinen ase, ei työtaistelutoimenpide. Oppositio ei siis pärjannyt ilman ulkoparlamentaarista painostusta.

Lue lisää

sinusta sellainen asia, joka ei millään lailla liity työehtoihin? Ay-liike on edunvalvontaorganisaatio ja sillä puolen asia lienee tulkittu niin, että tässä on kyse työehtoihin vaikuttamisesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

sinusta sellainen asia, joka ei millään lailla liity työehtoihin? Ay-liike on edunvalvontaorganisaatio ja sillä puolen asia lienee tulkittu niin, että tässä on kyse työehtoihin vaikuttamisesta.

Lue lisää

Eilen kävi eduskunnan kyselytunnilla selvästi ilmi, että hallitus on tehnyt eläkeiän myöhentämisestä vasta periaatepäätöksen ja aikoo käynnistää lainsäädännön tarkemman valmistelun yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien tahojen, myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Katsotko, että edunvalvontaorganisaation tulisi ryhtyä vaatimuksiin nyt jo, eli jo ennen kuin asian valmisteluakaan on edes aloitettu?

Nythän kukaan ei vielä tiedä millä tavalla eläkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa työehtoihin, koska kaikkikäytännön asiat ovat täysin auki ja odottavat valmistelun ja yhteistyön aloittamista.

Itse kyllä toivon kovasti, että sdp ja sak alkaisivat nyt esittää yleislakkouhkauksia ja tehdä välikysymyksiä. Se olisi paras tapa paljastaa koko kansalle, miten onttoa vasemmiston politiikka nykyisin on.

oikea aika? kirjoitti:

Eilen kävi eduskunnan kyselytunnilla selvästi ilmi, että hallitus on tehnyt eläkeiän myöhentämisestä vasta periaatepäätöksen ja aikoo käynnistää lainsäädännön tarkemman valmistelun yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien tahojen, myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Katsotko, että edunvalvontaorganisaation tulisi ryhtyä vaatimuksiin nyt jo, eli jo ennen kuin asian valmisteluakaan on edes aloitettu?

Nythän kukaan ei vielä tiedä millä tavalla eläkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa työehtoihin, koska kaikkikäytännön asiat ovat täysin auki ja odottavat valmistelun ja yhteistyön aloittamista.

Itse kyllä toivon kovasti, että sdp ja sak alkaisivat nyt esittää yleislakkouhkauksia ja tehdä välikysymyksiä. Se olisi paras tapa paljastaa koko kansalle, miten onttoa vasemmiston politiikka nykyisin on.

Lue lisää

Vaihtoehtona olisi ollut selvittää se, mitä eläkeiän nostamisella saavutetaan. Millainen vaikutus sillä on todellisudessa työllisyyteen. Kun tällainen selvitystyö olisi ensin tehty, sen jälkeen olisi ollut rationaalista pohtia, onko eläkeiän alentaminen keino lisätä työllisyyttä ja valtion verotuloja vai onko sillä päinvastainen vaikutus.

Nyt hallitus on tehnyt takaperoisesti päätöksen alentaa eläikää tutkimatta sen vaikutuksia. Tai on sitä siis sen verran tutkittu, että valtioneuvoston kanslian tekemän selvityksen mukaan päätös alentaisi työllisyyttä kaksi prosenttia eli vaikutus olisi päinvastainen kuin mitä tavoitellaan. Hallitus on siis sitonut kätensä eläkeiän alentamiseen. Kaikki selvitystyö tulee palvelemaan jatkossa tämän keinon tukemista. Selvitystyössä ei voida enää asettaa kyseenalaiseksi sitä, onko eläkeiän alentaminen ylipäätään järkevää. Sellaista selvitystoimeksiantoa hallitus ei luonnollistikaan tule tekemään, koska pätös iän alentamisesta on jo tehty.

Halituksen toiminta on siis täysin sekopäistä. Ensin tehdään päätös ja sitten aletaan selvittämään. Normaalisti aina ensin selvitetään ja sitten selvitysten perusteella tehdään päätökset.

Mielipidepankki kirjoitti:

sinusta sellainen asia, joka ei millään lailla liity työehtoihin? Ay-liike on edunvalvontaorganisaatio ja sillä puolen asia lienee tulkittu niin, että tässä on kyse työehtoihin vaikuttamisesta.

Lue lisää

Eläkeikä ei liity työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittaviin asioihin, eikä ole siis ammattiliittojen päätettävissä oleva asia.

Työntekijäjärjestöt voivat sopia työnantajajärjestöjen kesken alakohtaisia muunnoksia eläkeikään, silloin työnantajat yleensä maksavat kaikki alemman eläkeiän kustannukset. Poikkeavia eläkeikiä on sovellettu lähinnä kunta-alalla (62 v) ja valtiolla (mm. upseerit). Myös esim SAK:n puheenjohtajalle liitto tarjoaa täyttä eläkettä 62 vuotiaana, Ihalaisen aiennetun eläkkeen maksaa SAK:n jäsenet joilla tätä mahdollisuutta kuitenkaan itsellään ei ole

Mielipidepankki kirjoitti:

Vaihtoehtona olisi ollut selvittää se, mitä eläkeiän nostamisella saavutetaan. Millainen vaikutus sillä on todellisudessa työllisyyteen. Kun tällainen selvitystyö olisi ensin tehty, sen jälkeen olisi ollut rationaalista pohtia, onko eläkeiän alentaminen keino lisätä työllisyyttä ja valtion verotuloja vai onko sillä päinvastainen vaikutus.

Nyt hallitus on tehnyt takaperoisesti päätöksen alentaa eläikää tutkimatta sen vaikutuksia. Tai on sitä siis sen verran tutkittu, että valtioneuvoston kanslian tekemän selvityksen mukaan päätös alentaisi työllisyyttä kaksi prosenttia eli vaikutus olisi päinvastainen kuin mitä tavoitellaan. Hallitus on siis sitonut kätensä eläkeiän alentamiseen. Kaikki selvitystyö tulee palvelemaan jatkossa tämän keinon tukemista. Selvitystyössä ei voida enää asettaa kyseenalaiseksi sitä, onko eläkeiän alentaminen ylipäätään järkevää. Sellaista selvitystoimeksiantoa hallitus ei luonnollistikaan tule tekemään, koska pätös iän alentamisesta on jo tehty.

Halituksen toiminta on siis täysin sekopäistä. Ensin tehdään päätös ja sitten aletaan selvittämään. Normaalisti aina ensin selvitetään ja sitten selvitysten perusteella tehdään päätökset.

Lue lisää

Eduskunnan kyselytunnilla annettiin täysin pitävät perustelut siitä, että työn määrä ei tulevaisuudessa riitä nykyisten hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen. Tällä hallitus perusteli, etä ihmiset on saatava aikaisemmin mukaan työelämään ja pidettävä töissä myöhempään.

Tätä perustelua ei kukaan ole kiistänyt, joten yleislakollako pitäisi hallitusta uhata, kun se ei ole "tehnyt selvitystä" ennen kuin se nimittää komiteat valmistelemaan asiaa?

Olet toisaalla tässä ketjussa todennut, että ihmisten saaminen työlämään aikaisemmin on hyvä asia ja heidän pitämisensä töissä myös hyvä asia. Miksi nyt pyörrät puheesi väittämällä tätä takaperoiseksi toiminnaksi?

ei mitään omituista kirjoitti:

Eduskunnan kyselytunnilla annettiin täysin pitävät perustelut siitä, että työn määrä ei tulevaisuudessa riitä nykyisten hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen. Tällä hallitus perusteli, etä ihmiset on saatava aikaisemmin mukaan työelämään ja pidettävä töissä myöhempään.

Tätä perustelua ei kukaan ole kiistänyt, joten yleislakollako pitäisi hallitusta uhata, kun se ei ole "tehnyt selvitystä" ennen kuin se nimittää komiteat valmistelemaan asiaa?

Olet toisaalla tässä ketjussa todennut, että ihmisten saaminen työlämään aikaisemmin on hyvä asia ja heidän pitämisensä töissä myös hyvä asia. Miksi nyt pyörrät puheesi väittämällä tätä takaperoiseksi toiminnaksi?

Lue lisää

En ole koko aikana kiistänyt tavoitteen järkevyyttä. Työurien pidentäminen sekä työuran alku- että loppupäässä on tavoittelemisen arvoinen asia.

Selvitystyön olisikin pitänyt koskea sitä, millä keinoin tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Nyt hallitus on tehnyt uskonvaraisesti päätöksen eläkeiän nostamisesta, vaikka sen omienkin selvitysten perusteella se vain vähentää työllisyyttä. Keino näyttää siis täysin väärältä. Oikeampi keino olisi luultavasti ollut se, että tehdään parannuksia, jotka lisäävät ihmisten työkykyisyyttä ja järjestetään malleja, jotka kasvattavat työssä viihtymistä. Toinen toimiva tapa olisi parantaa iäkkäiden työntekijöiden irtisanomissuojaa sekä luoda iäkkäille työntekijöille palkitsemisjärjestemiä. Tässä kohdin jonkinlaisen ikälisäjärjestelmän palauttaminen ei välttämättä olisi huono ratkaisu.

Kun edellä mainituilla keinoilla olisi ensin saavutettu työllisyyden kasvu iäkkäiden joukossa, sen jälkeen harkintaan olisi voinut ottaa eläkeiän nostamisen. Nythän meillä on jo suhteellisen joustava ja kannustava järjestelmä, joka on onnistunut nostamaan todellista eläköitymisikää. Halitus on mahdollisesti tärvelemässä tähänkin astiset saavutukset hölmöilyllään.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole koko aikana kiistänyt tavoitteen järkevyyttä. Työurien pidentäminen sekä työuran alku- että loppupäässä on tavoittelemisen arvoinen asia.

Selvitystyön olisikin pitänyt koskea sitä, millä keinoin tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Nyt hallitus on tehnyt uskonvaraisesti päätöksen eläkeiän nostamisesta, vaikka sen omienkin selvitysten perusteella se vain vähentää työllisyyttä. Keino näyttää siis täysin väärältä. Oikeampi keino olisi luultavasti ollut se, että tehdään parannuksia, jotka lisäävät ihmisten työkykyisyyttä ja järjestetään malleja, jotka kasvattavat työssä viihtymistä. Toinen toimiva tapa olisi parantaa iäkkäiden työntekijöiden irtisanomissuojaa sekä luoda iäkkäille työntekijöille palkitsemisjärjestemiä. Tässä kohdin jonkinlaisen ikälisäjärjestelmän palauttaminen ei välttämättä olisi huono ratkaisu.

Kun edellä mainituilla keinoilla olisi ensin saavutettu työllisyyden kasvu iäkkäiden joukossa, sen jälkeen harkintaan olisi voinut ottaa eläkeiän nostamisen. Nythän meillä on jo suhteellisen joustava ja kannustava järjestelmä, joka on onnistunut nostamaan todellista eläköitymisikää. Halitus on mahdollisesti tärvelemässä tähänkin astiset saavutukset hölmöilyllään.

Lue lisää

Sinun tavoitteesi on haukkua hallitusta, vaikka se pyrkii omastakin mielestäsi hyvään tavoitteeseen.

Siinähän saivartelet ja selittelet.

sinun tavoitteesi kirjoitti:

Sinun tavoitteesi on haukkua hallitusta, vaikka se pyrkii omastakin mielestäsi hyvään tavoitteeseen.

Siinähän saivartelet ja selittelet.

Unohdat nyt, että on olemassa kaksi eri asiaa. Toinen on tavoite ja toinen on keinot, millä tavoitteeseen pyritään. Tavoite on oikea, mutta keinot täysin väärät. Ymmärsitkö?

eläkeikä kirjoitti:

Eläkeikä ei liity työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittaviin asioihin, eikä ole siis ammattiliittojen päätettävissä oleva asia.

Työntekijäjärjestöt voivat sopia työnantajajärjestöjen kesken alakohtaisia muunnoksia eläkeikään, silloin työnantajat yleensä maksavat kaikki alemman eläkeiän kustannukset. Poikkeavia eläkeikiä on sovellettu lähinnä kunta-alalla (62 v) ja valtiolla (mm. upseerit). Myös esim SAK:n puheenjohtajalle liitto tarjoaa täyttä eläkettä 62 vuotiaana, Ihalaisen aiennetun eläkkeen maksaa SAK:n jäsenet joilla tätä mahdollisuutta kuitenkaan itsellään ei ole

Lue lisää

SAK:n jäseniä ovat ammattiliitot. Ammattiliiton jäseniä taasen ovat ammattiosastot. Työntekijät ovat jäseninä ammattiosastoissa.

Olisihan se perin outoa, jos ammattiliitot jäisivät eläkkeelle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Unohdat nyt, että on olemassa kaksi eri asiaa. Toinen on tavoite ja toinen on keinot, millä tavoitteeseen pyritään. Tavoite on oikea, mutta keinot täysin väärät. Ymmärsitkö?

Lue lisää

Hallitus asetti tavoitteen, joka on sinunkin ielestäsi oikea.

Hallitus on ilmoittanut lähtevänsä ratkaisemaan keinoja avoimesti ja laajapohjaisesti kaikkien eturyhmien kanssa.

Tämäkin on sinusta oikein.

Siksi koetat saivarrella ja luikerrella.

Katsos, kun keinoja voi olla olemassa vasta, kun ne on ensin suunniteltu, mitä hallitus ei ole yksinään tehnyt - ei tietenkään - koska hallitus toimii demokraattisesti.

ehkä sinäkin kirjoitti:

Hallitus asetti tavoitteen, joka on sinunkin ielestäsi oikea.

Hallitus on ilmoittanut lähtevänsä ratkaisemaan keinoja avoimesti ja laajapohjaisesti kaikkien eturyhmien kanssa.

Tämäkin on sinusta oikein.

Siksi koetat saivarrella ja luikerrella.

Katsos, kun keinoja voi olla olemassa vasta, kun ne on ensin suunniteltu, mitä hallitus ei ole yksinään tehnyt - ei tietenkään - koska hallitus toimii demokraattisesti.

Lue lisää

MPP:n inttäminen perustuu siihen, että hän kuvittelee (tai vääristelee) hallituksen päättäneen, että eläkkeelle pääsyn ikäraja korotetaan 62 vuodesta 65 vuoteen, eli pakotetaan eläkeelle pääsevät tekemään väkisin vielä kolme vuotta lisää töitä.

Mitään tällaistahan hallitus ei ole päättänyt, ei edes esittänyt.

Hallitus on päättänyt vasta tavoitteesta: eläkkeelle siirtymisen ikää nostetaan pitkän siirtymäajan kuluessa niin, että se nousee 62 vuodesta 65 vuoteen.

Jotta tähän tavoitteeseen päästään, hallitus nimittää erikseen työryhmät, joihin saavat paikkansa myös oppositio ja ay-liike.

Tätä MPP ei suostu ymmärtämään, kun haluaa jankuttaa jankutuksiaan.

Ammattiosaston jäsen kirjoitti:

SAK:n jäseniä ovat ammattiliitot. Ammattiliiton jäseniä taasen ovat ammattiosastot. Työntekijät ovat jäseninä ammattiosastoissa.

Olisihan se perin outoa, jos ammattiliitot jäisivät eläkkeelle.

Lue lisää

No kukas sen Ihalaisen varhaiseläkkeen maksaa?

Ihan sama se on miten monta porrasta tuossa organisaatiossa on, työläisten jäsenmaksuista se Ihalaisenkin eläke kerätään

tuo... kirjoitti:

No kukas sen Ihalaisen varhaiseläkkeen maksaa?

Ihan sama se on miten monta porrasta tuossa organisaatiossa on, työläisten jäsenmaksuista se Ihalaisenkin eläke kerätään

Lue lisää

Kyllä me mielellämmä maksetaan Laurin eläke. Kyllä hän on meidän puolesta niin paljon tehnyt.

SAKissa on voimaa kirjoitti:

Kyllä me mielellämmä maksetaan Laurin eläke. Kyllä hän on meidän puolesta niin paljon tehnyt.

Niinpä niin. Lauri on eläkkeensä ansainnut ja te sen mielellänne maksatte

Mutta kun jonkun yrityksen omistajat haluavat maksaa johtajansa eläkkeelle nostatte hirveän metakan...

muista jatkossakin kirjoitti:

Niinpä niin. Lauri on eläkkeensä ansainnut ja te sen mielellänne maksatte

Mutta kun jonkun yrityksen omistajat haluavat maksaa johtajansa eläkkeelle nostatte hirveän metakan...

Lue lisää

Yritysjohtajille me emme halua maksaa enempää, kun mikä on kohtuus.

Turhaan selität kirjoitti:

MPP:n inttäminen perustuu siihen, että hän kuvittelee (tai vääristelee) hallituksen päättäneen, että eläkkeelle pääsyn ikäraja korotetaan 62 vuodesta 65 vuoteen, eli pakotetaan eläkeelle pääsevät tekemään väkisin vielä kolme vuotta lisää töitä.

Mitään tällaistahan hallitus ei ole päättänyt, ei edes esittänyt.

Hallitus on päättänyt vasta tavoitteesta: eläkkeelle siirtymisen ikää nostetaan pitkän siirtymäajan kuluessa niin, että se nousee 62 vuodesta 65 vuoteen.

Jotta tähän tavoitteeseen päästään, hallitus nimittää erikseen työryhmät, joihin saavat paikkansa myös oppositio ja ay-liike.

Tätä MPP ei suostu ymmärtämään, kun haluaa jankuttaa jankutuksiaan.

Lue lisää

Hallitus on tosiaankin päättänyt nostaa eläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä nosto ei titenkään tarkoita mitään pakkotyövelvoitetta. Se tarkoittaa vain sitä, että eläkeoikeus alkaa nykyistä kaksi vuotta myöhemmin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvin monet ikäihmiset joutuvat elää kituuttamaan jollakin tuella pari vuotta lisää.

Eläkeiän nostolla pitäisi tavoitella työuran pidentymistä. Se vaan nyt on niin, että tällä keinolla se työura ei näytä pidentyvän yhtään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Hallitus on tosiaankin päättänyt nostaa eläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä nosto ei titenkään tarkoita mitään pakkotyövelvoitetta. Se tarkoittaa vain sitä, että eläkeoikeus alkaa nykyistä kaksi vuotta myöhemmin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvin monet ikäihmiset joutuvat elää kituuttamaan jollakin tuella pari vuotta lisää.

Eläkeiän nostolla pitäisi tavoitella työuran pidentymistä. Se vaan nyt on niin, että tällä keinolla se työura ei näytä pidentyvän yhtään.

Lue lisää

>>Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvin monet ikäihmiset joutuvat elää kituuttamaan jollakin tuella pari vuotta lisää.

Eläkeiän nostolla pitäisi tavoitella työuran pidentymistä. Se vaan nyt on niin, että tällä keinolla se työura ei näytä pidentyvän yhtään.

tarvittaisi kirjoitti:

>>Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvin monet ikäihmiset joutuvat elää kituuttamaan jollakin tuella pari vuotta lisää.

Eläkeiän nostolla pitäisi tavoitella työuran pidentymistä. Se vaan nyt on niin, että tällä keinolla se työura ei näytä pidentyvän yhtään.

Lue lisää

Erilaiset tilastot osoittavat, että yli 60 vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on varsin kehno. En muista lukuja ulkoa, mutta kakkosella ne alkavat. Näitä tilastoja on ollut esillä mediassakin viime aikojen eläkeskustelussa. En ala niitä sinulle erikseen kaivelemaan. Kun työllisyysaste on heikko, se tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset ovat erilaisten sosiaalitukijärjestelmien varassa, suurimmaksi osaksi.

Ruotissa työurat ovat noin kolme vuotta pidempiä kuin meillä loppupäästä. Kuitenkin Ruotissa on meitä alhaisempi eläkeikä eli 61 vuotta (61-67 vuoden joustava eläkeikä). Ruotsissa on siis toisin keinoin saatu työstäpoistumiskää korkeammaksi. Sitä ihmettä hallituksen olisi pitänyt lähteä ensin tutkailemaan ja vasta sitten miettimään, kannattaako eläkeikää nostaa vai tehdä jotain muuta. Ruotsissa on tehty kaiketi jotain muuta ja ihmiset viihtyvät töissä pitempään. Eläkeiän nostoa ei tietääkseni ole Ruotsissa edes suunniteltu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Erilaiset tilastot osoittavat, että yli 60 vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on varsin kehno. En muista lukuja ulkoa, mutta kakkosella ne alkavat. Näitä tilastoja on ollut esillä mediassakin viime aikojen eläkeskustelussa. En ala niitä sinulle erikseen kaivelemaan. Kun työllisyysaste on heikko, se tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset ovat erilaisten sosiaalitukijärjestelmien varassa, suurimmaksi osaksi.

Ruotissa työurat ovat noin kolme vuotta pidempiä kuin meillä loppupäästä. Kuitenkin Ruotissa on meitä alhaisempi eläkeikä eli 61 vuotta (61-67 vuoden joustava eläkeikä). Ruotsissa on siis toisin keinoin saatu työstäpoistumiskää korkeammaksi. Sitä ihmettä hallituksen olisi pitänyt lähteä ensin tutkailemaan ja vasta sitten miettimään, kannattaako eläkeikää nostaa vai tehdä jotain muuta. Ruotsissa on tehty kaiketi jotain muuta ja ihmiset viihtyvät töissä pitempään. Eläkeiän nostoa ei tietääkseni ole Ruotsissa edes suunniteltu.

Lue lisää

Tilastoja katsomalla ei tulevaisuutta ennusteta. Pelkästään ikäpyramidista näkisit, että hyvin ian on edessämme eläkeläisten mahtava lisääntyminen ja työikäisten vastaava vähentyminen. Silloin, kun eläkeuudistuksen on kaavailtu vaikuttavan täysillä, ero olisi 300000 miestyävuotta suhteessa siihen, ettei mitään tehtäisi.

Kuvitteletko, että nykyinen hyvinvointimme pystytään rahoittamaan niin, että veroja nostttaisi sen verran, että saadaan kasaan ne rahat valtiolle ja kunnille, jotka tuo 300000 työvuoden tulo- ja al-verotus tuottaisi?

Ruotsiin vertaaminen ei tässä ole perustelu, koska Ruotsissa ei ole vastaavaa sodanjälkeisten suurten ikäluokkien ongelmaa kuin meillä on.

-Jäbä

..on viime aikoina liikaa keskittynyt päsmäröimään hallitusta ja unohtaa siinä samalla, että yritykset ovat pumpanneet jo yli 10 vuotta 56v täyttäneitä ulos, heitä lienee kymmeniä tuhansia. Tiedän omalta työpaikaltani kymmeniä, jotka olivat hyväkuntoisia ja motivoituneita, mutta ikää alkoi olla 56-60 väliltä niin kenkä heilui. Olettaisi, että EK on ollut tästä tietoinen, - hallituksesta en mene vannomaan, nehän elävät jotain muuta kuin reaalimaailmaa ja noudattanevat vain EK:n käskyjä.

Luulen, että olet tällä kertaa ihan oikeassa. Kysymys on tosiaan vain ja ainoastaan halusta siirtää eläkkeelle pääseminen myöhemmäksi. Tässä on siis kyse puhtaasta etujen leikkauksesta toisin kuin tähän asti on väitetty. Työllisyyteen ratkaisu ei vaikuta, korkeintaan heikentää sitä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä eläkeiän kanssa. Eliniän pidentyminen johtuu paljolti sairaanhoidon kehittymisestä. Nykyisin ihminen ei kuole ensimmäiseen sydäninfarktiinsa eikä ensimmäiseen syöpäänsä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten työkykyisiä he ovat yli 60 vuotiaina. Ei eliniän pidentyminen automaattisesti merkitse sitä, että ihminen olisi nyt paremmassa kunnossa 60 vuotiaana kuin joskus aikaisemmin. Päinvastoin elintasosairaudet ovat voineet heikentää nykyisin ihmisen työkykyä aikaisempiin aikoihin verrattuna.

Eläkemenot tietysti kasvavat, kun elinikä on pidentynyt. Järkevä ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkaa työssäoloaikaa, jos ihmiset eivät kykene vanhuksina tekemään tuottavaa työtä. Työantajat eivät tule ottamaan työkyvyttömiä vanhuksia töihin, vaikka raja nostettaisiin sataan vuoteen. Ei tällainen rajan nosto työllistä, vaan se kuinka työkykyisiä ihmiset ovat.

Eläkemenojen kasvua olisi paljon järkevämpi hillitä leikkaamalla suuri eläkkeitä. Kyllä vanhuksilla pitäisi riittää hyvä elämä, makoisan elämän maksamisesta voitaisiin luopua. Itse pidän koko eläkejärjestelmää huonona. Ihmisille voitaisiin maksaa tasaeläke aivan kuin lapsille maksetaan tasalapsilisä. Tasaeläkkeen pitäisi olla luonnollisesti niin suuri, että sillä elää. Jokainen suurempaan vanhuuden turvaan haluava voisi työuransa aikana itse säästää eläkevakuutuksien kautta taikka ilman niitä itselleen lisäeläkkeen. Tasaeläkemallia puolustaa minusta hyvin se, että työelämästä poistunut kovapalkkainen insinööri hyödyttää yhtä vähän yhteiskuntaa kuin ikönsä kotona lapsia hoitanut äiti. Epätasa-arvoiseen eläkkeeseen ei ole mitään perusteita. Yhtä hyvin voitaisiin alkaa maksaa erilaisia lapsilisiä sen mukaan, minkä ammatinharjoittaja lapsesta on odotettavissa.

Maatalousalalla toimivia ei voi verrata työntekijöihin. He ovat ainakin nimellisesti yrittäjiä (jotkut kutsuvat heitä yhteiskunnan eläteiksi). Esim. maatalousyrittäjä Björn Wahlroosin ei tarvitse jäädä koskaan eläkkeelle. Kun tila pysyy kunnossa, vaikkei Wahlroos olisi pellolla potkimassa paskaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luulen, että olet tällä kertaa ihan oikeassa. Kysymys on tosiaan vain ja ainoastaan halusta siirtää eläkkeelle pääseminen myöhemmäksi. Tässä on siis kyse puhtaasta etujen leikkauksesta toisin kuin tähän asti on väitetty. Työllisyyteen ratkaisu ei vaikuta, korkeintaan heikentää sitä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä eläkeiän kanssa. Eliniän pidentyminen johtuu paljolti sairaanhoidon kehittymisestä. Nykyisin ihminen ei kuole ensimmäiseen sydäninfarktiinsa eikä ensimmäiseen syöpäänsä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten työkykyisiä he ovat yli 60 vuotiaina. Ei eliniän pidentyminen automaattisesti merkitse sitä, että ihminen olisi nyt paremmassa kunnossa 60 vuotiaana kuin joskus aikaisemmin. Päinvastoin elintasosairaudet ovat voineet heikentää nykyisin ihmisen työkykyä aikaisempiin aikoihin verrattuna.

Eläkemenot tietysti kasvavat, kun elinikä on pidentynyt. Järkevä ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkaa työssäoloaikaa, jos ihmiset eivät kykene vanhuksina tekemään tuottavaa työtä. Työantajat eivät tule ottamaan työkyvyttömiä vanhuksia töihin, vaikka raja nostettaisiin sataan vuoteen. Ei tällainen rajan nosto työllistä, vaan se kuinka työkykyisiä ihmiset ovat.

Eläkemenojen kasvua olisi paljon järkevämpi hillitä leikkaamalla suuri eläkkeitä. Kyllä vanhuksilla pitäisi riittää hyvä elämä, makoisan elämän maksamisesta voitaisiin luopua. Itse pidän koko eläkejärjestelmää huonona. Ihmisille voitaisiin maksaa tasaeläke aivan kuin lapsille maksetaan tasalapsilisä. Tasaeläkkeen pitäisi olla luonnollisesti niin suuri, että sillä elää. Jokainen suurempaan vanhuuden turvaan haluava voisi työuransa aikana itse säästää eläkevakuutuksien kautta taikka ilman niitä itselleen lisäeläkkeen. Tasaeläkemallia puolustaa minusta hyvin se, että työelämästä poistunut kovapalkkainen insinööri hyödyttää yhtä vähän yhteiskuntaa kuin ikönsä kotona lapsia hoitanut äiti. Epätasa-arvoiseen eläkkeeseen ei ole mitään perusteita. Yhtä hyvin voitaisiin alkaa maksaa erilaisia lapsilisiä sen mukaan, minkä ammatinharjoittaja lapsesta on odotettavissa.

Maatalousalalla toimivia ei voi verrata työntekijöihin. He ovat ainakin nimellisesti yrittäjiä (jotkut kutsuvat heitä yhteiskunnan eläteiksi). Esim. maatalousyrittäjä Björn Wahlroosin ei tarvitse jäädä koskaan eläkkeelle. Kun tila pysyy kunnossa, vaikkei Wahlroos olisi pellolla potkimassa paskaa.

Lue lisää

..näytit oikein kirjaimellisesti mikä on Sosialidemokraattinen tasa-arvokäsitys nimittämällä maanviljelijöitä eläteiksi. Tuon olen sosialidemokraateista tiennyt jo aikaisemmankin perusteella, siksi kierränkin sen ideologian kaukaa, ja yhä kauempaa tulen kiertämään.

Mutta luulisi kuitenkin lakimieskoulutuksen saaneen ihmisessä jonkinlaista sivistystä aikaan. Mutta ideolgia kun on vahvempi niin ei siinä koulutuskaan auta.

Näin on taivahan tosi, sanosi Uusi-Ukki.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luulen, että olet tällä kertaa ihan oikeassa. Kysymys on tosiaan vain ja ainoastaan halusta siirtää eläkkeelle pääseminen myöhemmäksi. Tässä on siis kyse puhtaasta etujen leikkauksesta toisin kuin tähän asti on väitetty. Työllisyyteen ratkaisu ei vaikuta, korkeintaan heikentää sitä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä eläkeiän kanssa. Eliniän pidentyminen johtuu paljolti sairaanhoidon kehittymisestä. Nykyisin ihminen ei kuole ensimmäiseen sydäninfarktiinsa eikä ensimmäiseen syöpäänsä.

Ihmisten eliniän pidentymisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten työkykyisiä he ovat yli 60 vuotiaina. Ei eliniän pidentyminen automaattisesti merkitse sitä, että ihminen olisi nyt paremmassa kunnossa 60 vuotiaana kuin joskus aikaisemmin. Päinvastoin elintasosairaudet ovat voineet heikentää nykyisin ihmisen työkykyä aikaisempiin aikoihin verrattuna.

Eläkemenot tietysti kasvavat, kun elinikä on pidentynyt. Järkevä ratkaisu ei kuitenkaan ole jatkaa työssäoloaikaa, jos ihmiset eivät kykene vanhuksina tekemään tuottavaa työtä. Työantajat eivät tule ottamaan työkyvyttömiä vanhuksia töihin, vaikka raja nostettaisiin sataan vuoteen. Ei tällainen rajan nosto työllistä, vaan se kuinka työkykyisiä ihmiset ovat.

Eläkemenojen kasvua olisi paljon järkevämpi hillitä leikkaamalla suuri eläkkeitä. Kyllä vanhuksilla pitäisi riittää hyvä elämä, makoisan elämän maksamisesta voitaisiin luopua. Itse pidän koko eläkejärjestelmää huonona. Ihmisille voitaisiin maksaa tasaeläke aivan kuin lapsille maksetaan tasalapsilisä. Tasaeläkkeen pitäisi olla luonnollisesti niin suuri, että sillä elää. Jokainen suurempaan vanhuuden turvaan haluava voisi työuransa aikana itse säästää eläkevakuutuksien kautta taikka ilman niitä itselleen lisäeläkkeen. Tasaeläkemallia puolustaa minusta hyvin se, että työelämästä poistunut kovapalkkainen insinööri hyödyttää yhtä vähän yhteiskuntaa kuin ikönsä kotona lapsia hoitanut äiti. Epätasa-arvoiseen eläkkeeseen ei ole mitään perusteita. Yhtä hyvin voitaisiin alkaa maksaa erilaisia lapsilisiä sen mukaan, minkä ammatinharjoittaja lapsesta on odotettavissa.

Maatalousalalla toimivia ei voi verrata työntekijöihin. He ovat ainakin nimellisesti yrittäjiä (jotkut kutsuvat heitä yhteiskunnan eläteiksi). Esim. maatalousyrittäjä Björn Wahlroosin ei tarvitse jäädä koskaan eläkkeelle. Kun tila pysyy kunnossa, vaikkei Wahlroos olisi pellolla potkimassa paskaa.

Lue lisää

Viittasin toisaalla ikäpyramidiin. Hallituskin on perustellut eläkeuudistuksen tarvetta huoltosuhteen muuttumisella. Tarkat luvutkin löydät halutessasi jostain, mutta muistinvaraisesti oli aika järisyttävää nähdä, miten paljon eläkeikäisten lukumäärä kasvaa ja työikäisten lukumäärä vähenee.

Pekkarinen taisi kyseytunnilla eilen sanoa, että tästä syntyy 10-15 vuoden kuluttua 300000 miestyövuoden gäppi, eli kuilu tai vaje, joka merkitsee, että nykyinen hyvinvointimme kaatuu, ellei noita työvuosia saada tehdyksi tavalla tai toisella.

Vierastyövoima on tietenkin aina yksi ratkaisu. Toinen ratkaisu on se, että koulutusjärjestelmää uusitaan niin, että töihin mennään nuorempina. Eläkejärjestelmän rukkaus taas saa aikaan, että töissä voidaan olla pidempään.

Et kai sinä sentään tätä periaatetta vastusta?

Miten tämä sitten eläkepäässä toteutetaan, onkin jo vaikeampi kysymys.

Omina mielipiteinäni sanon, että ainakin yritysten johtamisjärjestelmien ja -tyylien on muututtava tulos- ja tavoitejohtamisesta enemmän ihmisten ja joukkojen johtamiseksi. Kokoaikaisten työsuhteiden rinnalle on kehitettävä joustavampia työmuotoja. Työssö jaksamista on parannettava eikä se ole mikään työterveyshuoltokysymys, vaan lähinnä työilmapiiriin liittyvä, korvien välissä oleva juttu, joka on todella iso ja vaikea uudistettava, vaikka siihen suuntaan on koetettu mobnissa firmoissa mennä jo parikymmentä vuotta, mutta aina jouduttu talouden yiajamaksi, kun myyntitulot ovat syystä tai toisesta laskeneet.

Uskon, että ihmiset jaksaisivat ja haluaisivatkin tehdä töitä vähintään 68-vuotiaiksi, monet kauemminkin, jos sitä alettaisi pitää yhteiskunnassa hyvänä asiana ja arvostettaisi sitä, mitä nämä kokeneet voivat työelämälle antaa. Nykyiset asenteet ovat vain valitettavan päinvastaisia eikä niitä varmaankaan pystytä muuttamaan yhdessä tai kahdessakaan kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen alkaakin jo olla pakko, jos aiomme pitää hyvinvoinnistamme kiinni.

Eläkkeiden maksukyky onkin jo toinen juttu. Se pitäisi myös nostaa pöytään ja uudistaa. Juttuasi lukiessani tuli mieleen jonkinlainen Ruotsin mallin mukainen eläkekatto, joka ottaisi huomioon työuran aikana ansaitun eläkkeen, muttavain johonkin rajaan saakka, jonka yli menevästä osasta ei julkinen työeläkejärjestelmä enää vastaisi, vaan se olisi säästettävä yksityisesti.

Näin meistä jokainen tietäisi, että jos palkka on tarpeeksi hyvä niin eläkekatto saavutetaan. Siinä vaiheessa voisi kukin arvioidariittääkö se, ja jos riittää, niin pahha palkkatulonsa haisemaan työikäisenä, investoida liikarahansa vaikka osakkeisiin, tai halutessaan maksaa itselleen vapaaehtoista lisäeläkettä.

Se, että julkinen sektori lakisääteisesti vastaa työeläkkeistä ilman kattoa, tuntuu minustakin asialta, joka voitaisi aivan hyvin nostaa keskusteluun ja arvioida uudelleen.

-Jäbä

mvv kirjoitti:

..näytit oikein kirjaimellisesti mikä on Sosialidemokraattinen tasa-arvokäsitys nimittämällä maanviljelijöitä eläteiksi. Tuon olen sosialidemokraateista tiennyt jo aikaisemmankin perusteella, siksi kierränkin sen ideologian kaukaa, ja yhä kauempaa tulen kiertämään.

Mutta luulisi kuitenkin lakimieskoulutuksen saaneen ihmisessä jonkinlaista sivistystä aikaan. Mutta ideolgia kun on vahvempi niin ei siinä koulutuskaan auta.

Näin on taivahan tosi, sanosi Uusi-Ukki.

Lue lisää

Kerropa minulle se, kuinka paljon esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelijä saa tuloistaan myymällä näitä juurikkaita ja kuinka suuri osuus on yhteiskunnan maksama maataloustuki. Sitten voimme ottaa yhdessä uudestaan kantaa tähän elättiasiaan. Riittäneekö rohkeutesi lyömään luvut pöytään.

Minusta sivistystä on se, että puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Elättinä oleminen ei ole maatalousyrittäjän vika, vaan sen valtakoneiston, joka pitää yllä tällaista järjstelmää.

Sitä kannattaa miettiä kirjoitti:

Viittasin toisaalla ikäpyramidiin. Hallituskin on perustellut eläkeuudistuksen tarvetta huoltosuhteen muuttumisella. Tarkat luvutkin löydät halutessasi jostain, mutta muistinvaraisesti oli aika järisyttävää nähdä, miten paljon eläkeikäisten lukumäärä kasvaa ja työikäisten lukumäärä vähenee.

Pekkarinen taisi kyseytunnilla eilen sanoa, että tästä syntyy 10-15 vuoden kuluttua 300000 miestyövuoden gäppi, eli kuilu tai vaje, joka merkitsee, että nykyinen hyvinvointimme kaatuu, ellei noita työvuosia saada tehdyksi tavalla tai toisella.

Vierastyövoima on tietenkin aina yksi ratkaisu. Toinen ratkaisu on se, että koulutusjärjestelmää uusitaan niin, että töihin mennään nuorempina. Eläkejärjestelmän rukkaus taas saa aikaan, että töissä voidaan olla pidempään.

Et kai sinä sentään tätä periaatetta vastusta?

Miten tämä sitten eläkepäässä toteutetaan, onkin jo vaikeampi kysymys.

Omina mielipiteinäni sanon, että ainakin yritysten johtamisjärjestelmien ja -tyylien on muututtava tulos- ja tavoitejohtamisesta enemmän ihmisten ja joukkojen johtamiseksi. Kokoaikaisten työsuhteiden rinnalle on kehitettävä joustavampia työmuotoja. Työssö jaksamista on parannettava eikä se ole mikään työterveyshuoltokysymys, vaan lähinnä työilmapiiriin liittyvä, korvien välissä oleva juttu, joka on todella iso ja vaikea uudistettava, vaikka siihen suuntaan on koetettu mobnissa firmoissa mennä jo parikymmentä vuotta, mutta aina jouduttu talouden yiajamaksi, kun myyntitulot ovat syystä tai toisesta laskeneet.

Uskon, että ihmiset jaksaisivat ja haluaisivatkin tehdä töitä vähintään 68-vuotiaiksi, monet kauemminkin, jos sitä alettaisi pitää yhteiskunnassa hyvänä asiana ja arvostettaisi sitä, mitä nämä kokeneet voivat työelämälle antaa. Nykyiset asenteet ovat vain valitettavan päinvastaisia eikä niitä varmaankaan pystytä muuttamaan yhdessä tai kahdessakaan kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen alkaakin jo olla pakko, jos aiomme pitää hyvinvoinnistamme kiinni.

Eläkkeiden maksukyky onkin jo toinen juttu. Se pitäisi myös nostaa pöytään ja uudistaa. Juttuasi lukiessani tuli mieleen jonkinlainen Ruotsin mallin mukainen eläkekatto, joka ottaisi huomioon työuran aikana ansaitun eläkkeen, muttavain johonkin rajaan saakka, jonka yli menevästä osasta ei julkinen työeläkejärjestelmä enää vastaisi, vaan se olisi säästettävä yksityisesti.

Näin meistä jokainen tietäisi, että jos palkka on tarpeeksi hyvä niin eläkekatto saavutetaan. Siinä vaiheessa voisi kukin arvioidariittääkö se, ja jos riittää, niin pahha palkkatulonsa haisemaan työikäisenä, investoida liikarahansa vaikka osakkeisiin, tai halutessaan maksaa itselleen vapaaehtoista lisäeläkettä.

Se, että julkinen sektori lakisääteisesti vastaa työeläkkeistä ilman kattoa, tuntuu minustakin asialta, joka voitaisi aivan hyvin nostaa keskusteluun ja arvioida uudelleen.

-Jäbä

Lue lisää

Työuran pituutta kannattaa lisätä. En ole tästä ollut mitenkään eri mieltä. Tehokkaimmin vaikuttavat toimet tulee suunnata nuoriin. Sieltä löytyvät parhaat tehot ja tuoreimmat voimat.

Iäkkäiden osalta asiaa on alettu ratkoa aivan väärästä päästä. Ensin pitäisi varmistaa se, että iäkkäille riittää töitä eli ettei työantajata aina irtisano heitä ensimmäisinä. Toiseksi iäkkäiden työkykyisyyttä pitää parantaa. Kun tämä on tehty, sitten voi olla jo edellytyksiä eläkeiän nostamiselle. Eläkeiän nostaminen ensin tässä muodossa ja näillä menettelytavoilla tekee vain suurta hallaa mahdollisesti ihan hyvälle tavoitteelle.

Pekkarinen ei ole tainnut siinä käpissään huomioida sitä, että työttömien määrä on ollut melkoisen suuri myös tähän asti hyvinä aikoina. Kun se määrä vähennetään tuosta käpistä, taidetaankin päästä vähän toisenlaisiin lukuihin. Suuri työttömyysaste hyvinäkin aikoina kertoo siitä, että ongelman ydin on jossain muualla kuin muodolisessa eläkeissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työuran pituutta kannattaa lisätä. En ole tästä ollut mitenkään eri mieltä. Tehokkaimmin vaikuttavat toimet tulee suunnata nuoriin. Sieltä löytyvät parhaat tehot ja tuoreimmat voimat.

Iäkkäiden osalta asiaa on alettu ratkoa aivan väärästä päästä. Ensin pitäisi varmistaa se, että iäkkäille riittää töitä eli ettei työantajata aina irtisano heitä ensimmäisinä. Toiseksi iäkkäiden työkykyisyyttä pitää parantaa. Kun tämä on tehty, sitten voi olla jo edellytyksiä eläkeiän nostamiselle. Eläkeiän nostaminen ensin tässä muodossa ja näillä menettelytavoilla tekee vain suurta hallaa mahdollisesti ihan hyvälle tavoitteelle.

Pekkarinen ei ole tainnut siinä käpissään huomioida sitä, että työttömien määrä on ollut melkoisen suuri myös tähän asti hyvinä aikoina. Kun se määrä vähennetään tuosta käpistä, taidetaankin päästä vähän toisenlaisiin lukuihin. Suuri työttömyysaste hyvinäkin aikoina kertoo siitä, että ongelman ydin on jossain muualla kuin muodolisessa eläkeissä.

Lue lisää

Ei mulla ole enää kommentiisi juurikaan vastaan sanottavaa, kun koko uudistus on vasta käynnistymässä. Kommentointi menisi arvailuksi, joten jatketaan myöhemmin.

Ehkäpä tuoreemmat uutiset tuovat lisää aiheita mielipiteen vaihtoon, kun olen tullut siihen tulokseen, että emme ole kovinkaan paljoa eri mieltä ainakaan asian periaatetasolla, vaikka näemmekin eläkeiän pidentämisen hyvin eri näkökulmista.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Kerropa minulle se, kuinka paljon esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelijä saa tuloistaan myymällä näitä juurikkaita ja kuinka suuri osuus on yhteiskunnan maksama maataloustuki. Sitten voimme ottaa yhdessä uudestaan kantaa tähän elättiasiaan. Riittäneekö rohkeutesi lyömään luvut pöytään.

Minusta sivistystä on se, että puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Elättinä oleminen ei ole maatalousyrittäjän vika, vaan sen valtakoneiston, joka pitää yllä tällaista järjstelmää.

Lue lisää

laitan tähän katetuottolaskelman.

-juurikkaan hinta 1001.00 €
-kuljetuskorvaus 163,00
-aumakorvaus 54.00
-leikehyvitys 37,00
-kansallinen juurikkaa
tuki 350,00

tulot yhteensä 1605,00 €

Menot
-siemenet, lannoitus,kasvins.
597,00
kyntö,kylvö, sadon k.
479,00
rikkakasvit,aumaus
156,00
juurikkaan kulj. 346,00

yhteensä 1578,00

katetuotto 27,00 €

Teinkö nyt rohkean työn. En ainakaan niin tunne. Tuosta voit sitten laskea mikä on valtion osuus ja mikä on juurikkaan osuus. Muista siinä sitten kun vittuilet lisää, että työllistävääkin vaikutusta on siellä tehtaassa ja kuljetuksessa varsin paljon. Juurikashan on kasvi jossa määrää on varsin paljon, noin 40 tonnia hehtaarilta.

mvv kirjoitti:

laitan tähän katetuottolaskelman.

-juurikkaan hinta 1001.00 €
-kuljetuskorvaus 163,00
-aumakorvaus 54.00
-leikehyvitys 37,00
-kansallinen juurikkaa
tuki 350,00

tulot yhteensä 1605,00 €

Menot
-siemenet, lannoitus,kasvins.
597,00
kyntö,kylvö, sadon k.
479,00
rikkakasvit,aumaus
156,00
juurikkaan kulj. 346,00

yhteensä 1578,00

katetuotto 27,00 €

Teinkö nyt rohkean työn. En ainakaan niin tunne. Tuosta voit sitten laskea mikä on valtion osuus ja mikä on juurikkaan osuus. Muista siinä sitten kun vittuilet lisää, että työllistävääkin vaikutusta on siellä tehtaassa ja kuljetuksessa varsin paljon. Juurikashan on kasvi jossa määrää on varsin paljon, noin 40 tonnia hehtaarilta.

Lue lisää

Sai kunnolla nokilleen arvoisa kännikala.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kerropa minulle se, kuinka paljon esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelijä saa tuloistaan myymällä näitä juurikkaita ja kuinka suuri osuus on yhteiskunnan maksama maataloustuki. Sitten voimme ottaa yhdessä uudestaan kantaa tähän elättiasiaan. Riittäneekö rohkeutesi lyömään luvut pöytään.

Minusta sivistystä on se, että puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Elättinä oleminen ei ole maatalousyrittäjän vika, vaan sen valtakoneiston, joka pitää yllä tällaista järjstelmää.

Lue lisää

Kuinka paljon valtion virkamiehen palkasta tulee hänen työnsä tuoman lisäarvon myötä ja kuinka paljon veronmaksajien pussista kustannuksina?

Riittäneekö rohkeutesi lyömään luvut pöytään.

Valtion virkamiehen elättinä pitäminen ei ole virkamiehen oma vika, vaan sen valtakoneiston, joka pitää yllä tällaista järjestelmää.

mvv kirjoitti:

laitan tähän katetuottolaskelman.

-juurikkaan hinta 1001.00 €
-kuljetuskorvaus 163,00
-aumakorvaus 54.00
-leikehyvitys 37,00
-kansallinen juurikkaa
tuki 350,00

tulot yhteensä 1605,00 €

Menot
-siemenet, lannoitus,kasvins.
597,00
kyntö,kylvö, sadon k.
479,00
rikkakasvit,aumaus
156,00
juurikkaan kulj. 346,00

yhteensä 1578,00

katetuotto 27,00 €

Teinkö nyt rohkean työn. En ainakaan niin tunne. Tuosta voit sitten laskea mikä on valtion osuus ja mikä on juurikkaan osuus. Muista siinä sitten kun vittuilet lisää, että työllistävääkin vaikutusta on siellä tehtaassa ja kuljetuksessa varsin paljon. Juurikashan on kasvi jossa määrää on varsin paljon, noin 40 tonnia hehtaarilta.

Lue lisää

Palkonko menoista on palkkojen osuutta

mvv kirjoitti:

laitan tähän katetuottolaskelman.

-juurikkaan hinta 1001.00 €
-kuljetuskorvaus 163,00
-aumakorvaus 54.00
-leikehyvitys 37,00
-kansallinen juurikkaa
tuki 350,00

tulot yhteensä 1605,00 €

Menot
-siemenet, lannoitus,kasvins.
597,00
kyntö,kylvö, sadon k.
479,00
rikkakasvit,aumaus
156,00
juurikkaan kulj. 346,00

yhteensä 1578,00

katetuotto 27,00 €

Teinkö nyt rohkean työn. En ainakaan niin tunne. Tuosta voit sitten laskea mikä on valtion osuus ja mikä on juurikkaan osuus. Muista siinä sitten kun vittuilet lisää, että työllistävääkin vaikutusta on siellä tehtaassa ja kuljetuksessa varsin paljon. Juurikashan on kasvi jossa määrää on varsin paljon, noin 40 tonnia hehtaarilta.

Lue lisää

MTK:n laskelmien mukaan sokerijuurikkaan hehtaarituki on yli 1000 euroa. Tässä laskelamassasi olet huomioinut vain kansallisen tuen.

http://www.lapua.fi/files/Tiedostot/Pinta-alatuet 2009 puutarha-marja-peruna-sokerijurikas.pdf

Työllistäviä vaikutuksia en kiistä. Tottakai sekin työllistää kuljetuselinkeinoa, kun kotieläimiä rahdataan eri tukialueiden välillä, jotta saataisiin keinoteltua mahdollisimmat suuret tuet veronmaksajien piikkiin. Toinen asia on sitten se, mitä järkeä siinä. Kyllä meillä voitaisiin myös edelleen pitää yllä veronmaksajien varoilla erittäin hyvin työllistävää sukkahousu- ja muuta rättiteolisuutta, mutta siinäkin on se kysymys, että kuinka järkevää sellainen on. Malliasi sovellettiin entisessä NL:ssa, tunnetuin seurauksin.

valehtelemisesta kirjoitti:

Sai kunnolla nokilleen arvoisa kännikala.

Mvv ei ole mikään kännikala. Hänhän on täällä kertonut, ettei harrasta ryypiskelyä juuri lainkaan. Taisitkin puhua itsestäsi.

valehtelemisesta kirjoitti:

Sai kunnolla nokilleen arvoisa kännikala.

MPP korkkaa aina perjantaisin ja riehuu aikansa palstalla, viikonlopun vetää niin ettei kykene edes kirjoittelemaan, ja maanantaina palaa krapuloissaan haukkumaan hallitusta.

Sama kaava toistuu, ja jutuista näkee kuinka paljon on otettu

sinäkin kirjoitti:

Kuinka paljon valtion virkamiehen palkasta tulee hänen työnsä tuoman lisäarvon myötä ja kuinka paljon veronmaksajien pussista kustannuksina?

Riittäneekö rohkeutesi lyömään luvut pöytään.

Valtion virkamiehen elättinä pitäminen ei ole virkamiehen oma vika, vaan sen valtakoneiston, joka pitää yllä tällaista järjestelmää.

Lue lisää

Valtion virkamiesten palkat perustuvat virkaehtosopimuksiin. Palkka tulee sen perusteella sataprosenttisesti tehdystä työstä. Valtio on työnantajana valmis maksamaan tämän. Tämä käy hyvin ilmi sitäkin kautta, että niissä tehtävissä, jotka valtio on ulkoistanut tai muuten tilaa yksityisiltä, valtiolle aiheutuva meno voi olla vielä paljon suurempi. Tämän perusteella voisi tietysti väittää, että virkamiehet ovat alipalkattuja, mutta en halua nyt lähteä pohdiskelmaan sitä enempää.

Eilen oli tv:ssä mielenkiintoinen ohjelma kuntapuolen eräästä työntekijäryhmästä eli lääkäreistä. Siellähän harrastetaan kuntien toimesta sekä vakituisten virkamiesten palkkaamista että ulkoistamista. Ohjelmassa mukana ollut Sipoon johtava terveyskeskuslääkäri kertoi, kuinka hän on järjestänyt Sipoossa terveyskeskuksen toiminnan vakituisella miehityksellä selvästi kannattavammaksi kuin ulkoistamisella. Tv:ssä paljon esiintynyt terveyskeskuslääkäri Tapani Kimminkainen (?) puolusti voimakkaasti ja hyvin perustein vakinaista virkamiesjärjestelmää ja oli sitä mieltä, että kunnille tulisi edelleen paljon halvemmaksi, jos ne houkuttelisivat vakinaisia viranhaltijoita paremmalla palkalla. Tämäkin antaa hyvää osviittaa esittämääsi kysymykseen.

Julkisella sektorilla ei tieääkseni ole palkattuna väkeä minkään tuen perusteella, vaan palkat perustuvat virka- ja työehtosopimuksiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valtion virkamiesten palkat perustuvat virkaehtosopimuksiin. Palkka tulee sen perusteella sataprosenttisesti tehdystä työstä. Valtio on työnantajana valmis maksamaan tämän. Tämä käy hyvin ilmi sitäkin kautta, että niissä tehtävissä, jotka valtio on ulkoistanut tai muuten tilaa yksityisiltä, valtiolle aiheutuva meno voi olla vielä paljon suurempi. Tämän perusteella voisi tietysti väittää, että virkamiehet ovat alipalkattuja, mutta en halua nyt lähteä pohdiskelmaan sitä enempää.

Eilen oli tv:ssä mielenkiintoinen ohjelma kuntapuolen eräästä työntekijäryhmästä eli lääkäreistä. Siellähän harrastetaan kuntien toimesta sekä vakituisten virkamiesten palkkaamista että ulkoistamista. Ohjelmassa mukana ollut Sipoon johtava terveyskeskuslääkäri kertoi, kuinka hän on järjestänyt Sipoossa terveyskeskuksen toiminnan vakituisella miehityksellä selvästi kannattavammaksi kuin ulkoistamisella. Tv:ssä paljon esiintynyt terveyskeskuslääkäri Tapani Kimminkainen (?) puolusti voimakkaasti ja hyvin perustein vakinaista virkamiesjärjestelmää ja oli sitä mieltä, että kunnille tulisi edelleen paljon halvemmaksi, jos ne houkuttelisivat vakinaisia viranhaltijoita paremmalla palkalla. Tämäkin antaa hyvää osviittaa esittämääsi kysymykseen.

Julkisella sektorilla ei tieääkseni ole palkattuna väkeä minkään tuen perusteella, vaan palkat perustuvat virka- ja työehtosopimuksiin.

Lue lisää

Et ymmärtänyt alkuunkaan.

Koetetaan siis yksinkertaistaa että sinäkin ymmärtäisit.

Maanviljelijän tulosta osa tulee tuotteen hinnasta, siis siitä lisäarvosta joka syntyy kun viljelijä tekee työtään. Osa tulosta tulee veronmaksajien pussista tukena.

Kysymys kuuluu, mikä osa virkamiehen työstä tulee hänen tuottamansa lisäarvon seurauksena, esimerkiksi myynnistä muille organisaatioille tai yksityisille, ja mikä osa katetaan suoraan veronmaksajien pussista?

Mielipidepankki kirjoitti:

MTK:n laskelmien mukaan sokerijuurikkaan hehtaarituki on yli 1000 euroa. Tässä laskelamassasi olet huomioinut vain kansallisen tuen.

http://www.lapua.fi/files/Tiedostot/Pinta-alatuet 2009 puutarha-marja-peruna-sokerijurikas.pdf

Työllistäviä vaikutuksia en kiistä. Tottakai sekin työllistää kuljetuselinkeinoa, kun kotieläimiä rahdataan eri tukialueiden välillä, jotta saataisiin keinoteltua mahdollisimmat suuret tuet veronmaksajien piikkiin. Toinen asia on sitten se, mitä järkeä siinä. Kyllä meillä voitaisiin myös edelleen pitää yllä veronmaksajien varoilla erittäin hyvin työllistävää sukkahousu- ja muuta rättiteolisuutta, mutta siinäkin on se kysymys, että kuinka järkevää sellainen on. Malliasi sovellettiin entisessä NL:ssa, tunnetuin seurauksin.

Lue lisää

..on c1 ja c2 alueen tuet. En ole nyt aivan varma onko täällä vielä juurikasta viljelyssä. Minun esimerkkini oli sieltä Eteläsuomesta jossa juurikasta vielä viljellään.

Mistä tukialueiden välisestä kuljetuksesta kirjoitat. Kyllähän niitä teuraseläimiä tietysti kuljetetaan, mutta saadaanko siihen kuljetukseen tukia, sitä vähän epäilen.

Kun sokerintuotantoa supistettiin, oli suurimmat vastustajat siellä tehtaissa töissä. Heissä oli varmasti monta SDP:n kin kannattajaa. Heillä oli huoli työpaikastaan, mutta sinä murehdit valtion rahasta silloin jos se menee tuottavaan työhön.

Jos se sama raha menee ylisuuren valtion pyrökratian pyörittämiseen ,jonninjoutaville paperipinon siirtäjille niin siitä et ole huolissasi.

Olenko minä nyt jotakin kirjoittanut omasta mallistani? Taidat olla jo sillä ikää kun alkaa harhoja näkemään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valtion virkamiesten palkat perustuvat virkaehtosopimuksiin. Palkka tulee sen perusteella sataprosenttisesti tehdystä työstä. Valtio on työnantajana valmis maksamaan tämän. Tämä käy hyvin ilmi sitäkin kautta, että niissä tehtävissä, jotka valtio on ulkoistanut tai muuten tilaa yksityisiltä, valtiolle aiheutuva meno voi olla vielä paljon suurempi. Tämän perusteella voisi tietysti väittää, että virkamiehet ovat alipalkattuja, mutta en halua nyt lähteä pohdiskelmaan sitä enempää.

Eilen oli tv:ssä mielenkiintoinen ohjelma kuntapuolen eräästä työntekijäryhmästä eli lääkäreistä. Siellähän harrastetaan kuntien toimesta sekä vakituisten virkamiesten palkkaamista että ulkoistamista. Ohjelmassa mukana ollut Sipoon johtava terveyskeskuslääkäri kertoi, kuinka hän on järjestänyt Sipoossa terveyskeskuksen toiminnan vakituisella miehityksellä selvästi kannattavammaksi kuin ulkoistamisella. Tv:ssä paljon esiintynyt terveyskeskuslääkäri Tapani Kimminkainen (?) puolusti voimakkaasti ja hyvin perustein vakinaista virkamiesjärjestelmää ja oli sitä mieltä, että kunnille tulisi edelleen paljon halvemmaksi, jos ne houkuttelisivat vakinaisia viranhaltijoita paremmalla palkalla. Tämäkin antaa hyvää osviittaa esittämääsi kysymykseen.

Julkisella sektorilla ei tieääkseni ole palkattuna väkeä minkään tuen perusteella, vaan palkat perustuvat virka- ja työehtosopimuksiin.

Lue lisää

pussista mihin tulot tulotetaan.Tulot muodostuvat toiminnasta sekä verotuotoista.

Mitä tulee tietoihisi julkisen sektorin tukien käyttöön niin pelkkiin palkkakustannuksiin käytetään myös työllisyysmäärärahoja.


Kannataisi joskus kiinnittää huomiota siihen mihin verovaroja käytetään.


Valtiolla näin:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Eniten_palkkatuella_tyollist__neet_virastot.jpg

Ja kunnissa näin:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Eniten_palkkatuella_tyollistaneet_kunnat.jpg


Ja sitä on jatkunut näin kauan:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/toimenpiteet_sektoreittain_0.pdf

taaskaan kirjoitti:

Et ymmärtänyt alkuunkaan.

Koetetaan siis yksinkertaistaa että sinäkin ymmärtäisit.

Maanviljelijän tulosta osa tulee tuotteen hinnasta, siis siitä lisäarvosta joka syntyy kun viljelijä tekee työtään. Osa tulosta tulee veronmaksajien pussista tukena.

Kysymys kuuluu, mikä osa virkamiehen työstä tulee hänen tuottamansa lisäarvon seurauksena, esimerkiksi myynnistä muille organisaatioille tai yksityisille, ja mikä osa katetaan suoraan veronmaksajien pussista?

Lue lisää

Minähän vastasin. Virkamiehen palkat tulevat sataprosenttisesti tuotetusta lisäarvosta. Tukea ei ole mukana lainkaan.

Otetaan esimerkkejä, jotta ymmärrät. Valtio järjestää Suomessa yliopisto-opetuksen. Tämä opetus on tuottanut Suomelle lisäarvoa kaikkiaan aivan valtavat määrät. Ilman sitä olisimme Valko-Venäjän tapainen köyhä valtio. Valtio "myy" tämän lisäarvon yrityksille ja ottaa siitä maksun takaisin erilaisina veroina. Tähän opetukseen ja tutkimukseen osallistuneet valtion palkolliset saavat sitten virka- ja työehtosopimusten perusteella määräytyvän palkan työstään. Kansainvälisesti mitattuna suomalaisen aivotyön arvostaminen tällä sektorilla on surkeaa. Jo pelkästään Pohjoismaissa näiden valtion työntekijöiden palkkataso on huomattavan paljon parempi. Nähdään, miten valtava lisäarvo saavutetaan tällä sektorilla. Se on ollut ylivoimaisesti tuottavinta työtä mitä Suomessa on sen itsenäisyyden aikana tehty.

Toinen esimerkki valtion virkamiehestä voisi olla vaikkapa poliisi. Yhteiskunta on katsonut, että yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi, yleisen turvallisuuden takaamiseksi ja normaalin elämänmenon takaamiseksi tarvitaan turvallisuuspalveluja. Ostajana olemme siis me kaikki. Valtiolla olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa myydä näitä palveluja. Toinen tapa on hoitaa tehtävät palkkaamalla omaa vakinaista virkamiehistöä kuten Suomessa ja kaikissa muissakin länsimaissa on tehty. Toinen tapa olisi ostaa palvelut yksityissektorilta. Lisäarvoa tässä on tietysti mahdoton mitata. Pitäisi kokeilla muutaman vuoden sellaista systeemiä, missä ei poliiseja olisi lainkaan. Vasta vertaaminen tähän kertoo sen, millaista lisäarvoa poliisit tuottavat yhteiskuntaan.

Ilman näitä edellä mainittuja lisäarvon tuottajia ei olisi sellaisia yrityksiä kuin mitä meillä nyt on. Yritystoiminta muistuttaisi silloin enemmän torielämää. Tätä voi käydä katsastamassa esim. monissa köyhissä arabimaissa.

On ilmeistä, että et ole kyennyt ymmärtämään asiaa sen vuoksi, että näet lisäarvon tuottamisen hyvin kapea-alaisesti ja älyämättä syy-seuraus-suhteita.

samasta kirjoitti:

pussista mihin tulot tulotetaan.Tulot muodostuvat toiminnasta sekä verotuotoista.

Mitä tulee tietoihisi julkisen sektorin tukien käyttöön niin pelkkiin palkkakustannuksiin käytetään myös työllisyysmäärärahoja.


Kannataisi joskus kiinnittää huomiota siihen mihin verovaroja käytetään.


Valtiolla näin:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Eniten_palkkatuella_tyollist__neet_virastot.jpg

Ja kunnissa näin:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Eniten_palkkatuella_tyollistaneet_kunnat.jpg


Ja sitä on jatkunut näin kauan:

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/toimenpiteet_sektoreittain_0.pdf

Lue lisää

Tämä pitää paikkansa. On hyvä huomata, että näillä työllistämisvaroilla työllistetään enemmän yksityiselle kuin julkiselle sektorilla, minkä tämä viimeinen linkkisi osoittaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tämä pitää paikkansa. On hyvä huomata, että näillä työllistämisvaroilla työllistetään enemmän yksityiselle kuin julkiselle sektorilla, minkä tämä viimeinen linkkisi osoittaa.

Lue lisää

Hyvä olisi myös selvittää tuon yksityisektorin tarjoaman työn tuottavuus suhteessa käytettyihin tukiin.

Samoin kannattaisi pohtia syitä miksi 90-luvun alussa kasvanut yksityissektorin tukityön osuus ei ole vähentynyt kuten valtion- ja kuntien osuus tykityöllistetyissä.

Myös se on oleellista millaisille yksityissektorin toimialoille tukityömäärärahoja suunnataan,miksi ja milla vasteella.

mvv kirjoitti:

..on c1 ja c2 alueen tuet. En ole nyt aivan varma onko täällä vielä juurikasta viljelyssä. Minun esimerkkini oli sieltä Eteläsuomesta jossa juurikasta vielä viljellään.

Mistä tukialueiden välisestä kuljetuksesta kirjoitat. Kyllähän niitä teuraseläimiä tietysti kuljetetaan, mutta saadaanko siihen kuljetukseen tukia, sitä vähän epäilen.

Kun sokerintuotantoa supistettiin, oli suurimmat vastustajat siellä tehtaissa töissä. Heissä oli varmasti monta SDP:n kin kannattajaa. Heillä oli huoli työpaikastaan, mutta sinä murehdit valtion rahasta silloin jos se menee tuottavaan työhön.

Jos se sama raha menee ylisuuren valtion pyrökratian pyörittämiseen ,jonninjoutaville paperipinon siirtäjille niin siitä et ole huolissasi.

Olenko minä nyt jotakin kirjoittanut omasta mallistani? Taidat olla jo sillä ikää kun alkaa harhoja näkemään.

Lue lisää

Onhan näitä aluetukia sun muita. Ei niistä ota pirukaan selvää. Joka tapauksessa tukimallistasi puuttuivat kokonaan EU:n tuet. Sokerijuurikkaan hehtaarituki asettuu noin tuhanteen euroon eikä 400 euroon kuten sitä esität. Tämän lisäksi on olemassa vielä kaikenlaisia luopumiskorvauksia. Siis maksetaan siitäkin, jos joku viljelijä päättää luopua koko hommasta. Olisi mukava nähdä, milloin tavallisille duunareillekin aletaan maksaa eri korvauksia siitä, että jättävät työnteon sikseen.

Mistään kuljetustuista en kirjoittanut. Tässä oli vaan julkisuudessa jokin aika sitten esimerkkejä siitä, kuinka teuraseläimiä rahdataan yhdeltä paikkakunnalta toiselle ja pidetään niitä siellä se aika, jotta saadaan suuremmat aluetuet kuin muuten. Tämä on melkoista keinottelua veronmaksajien kustannuksella. Moni tavallinen ihminen sanoisi, että kyse on puhtaasta huijauksesta.

Turhasta byrokratiasta en tarvitse olla kovin huolissaan. Paras esimerkki turhasta byrokratiasta ovat juuri maataloustukien käsittelyt ja niihin liittyvä valvontabyrokratia. Se on toki turhaa ja tulisikin laskea mukaan siihen laskuun, mikä veronmaksajille lankeaa maatloustuista. Se on yksi hyvä syy vähentää ja lopettaa nämä tuet. Byrokratia karsiutuu sen myötä aivan automaattisesti.

Olet kirjoittanut nimenomaan omasta mallistasi, missä puolustellaan kannattamatonta veronmaksajien varoilla ylläpidettävää toimintaa. Se muistuttaa paljossa sitä, mikä oli vallalla itänaapurissa parikymmentä vuotta sitten.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minähän vastasin. Virkamiehen palkat tulevat sataprosenttisesti tuotetusta lisäarvosta. Tukea ei ole mukana lainkaan.

Otetaan esimerkkejä, jotta ymmärrät. Valtio järjestää Suomessa yliopisto-opetuksen. Tämä opetus on tuottanut Suomelle lisäarvoa kaikkiaan aivan valtavat määrät. Ilman sitä olisimme Valko-Venäjän tapainen köyhä valtio. Valtio "myy" tämän lisäarvon yrityksille ja ottaa siitä maksun takaisin erilaisina veroina. Tähän opetukseen ja tutkimukseen osallistuneet valtion palkolliset saavat sitten virka- ja työehtosopimusten perusteella määräytyvän palkan työstään. Kansainvälisesti mitattuna suomalaisen aivotyön arvostaminen tällä sektorilla on surkeaa. Jo pelkästään Pohjoismaissa näiden valtion työntekijöiden palkkataso on huomattavan paljon parempi. Nähdään, miten valtava lisäarvo saavutetaan tällä sektorilla. Se on ollut ylivoimaisesti tuottavinta työtä mitä Suomessa on sen itsenäisyyden aikana tehty.

Toinen esimerkki valtion virkamiehestä voisi olla vaikkapa poliisi. Yhteiskunta on katsonut, että yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi, yleisen turvallisuuden takaamiseksi ja normaalin elämänmenon takaamiseksi tarvitaan turvallisuuspalveluja. Ostajana olemme siis me kaikki. Valtiolla olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa myydä näitä palveluja. Toinen tapa on hoitaa tehtävät palkkaamalla omaa vakinaista virkamiehistöä kuten Suomessa ja kaikissa muissakin länsimaissa on tehty. Toinen tapa olisi ostaa palvelut yksityissektorilta. Lisäarvoa tässä on tietysti mahdoton mitata. Pitäisi kokeilla muutaman vuoden sellaista systeemiä, missä ei poliiseja olisi lainkaan. Vasta vertaaminen tähän kertoo sen, millaista lisäarvoa poliisit tuottavat yhteiskuntaan.

Ilman näitä edellä mainittuja lisäarvon tuottajia ei olisi sellaisia yrityksiä kuin mitä meillä nyt on. Yritystoiminta muistuttaisi silloin enemmän torielämää. Tätä voi käydä katsastamassa esim. monissa köyhissä arabimaissa.

On ilmeistä, että et ole kyennyt ymmärtämään asiaa sen vuoksi, että näet lisäarvon tuottamisen hyvin kapea-alaisesti ja älyämättä syy-seuraus-suhteita.

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä, että esim yliopiston professori on palkkansa ansainnut, mutta maataloustuottaja ei.

Vai mitä seliselisi tällä kertaa on?

Yhtälailla voitaisiin mennä sellaiseen järjestelmään, jossa vaikkapa juristit, insinöörit, ekonomit ja muut pääosin yksityistä sektoria palvelevat koulutettaisiin puhtaasti yrityksiltä kerätyillä maksuilla, ja julkisiin tehtäviin suuntautuvat kuten vaikkapa poliisit, opettajat ja lääkärit verovaroin. Silloin maksu kohdistuisi oikeudenmukaisesti.

Maataloustuottaja saa ison osan tuloistaan myymällä elintarvikkeita, eli siltä osin on ihan mitattavaa lisäarvoa, loppuosa tuloista, eli siis tuet, on sitten sitä samaa verovaroin tuotettua lisäarvoa kuin virkamieskunnan ylläpito, päättäjämme ovat katsoneet, että aivan kuten koulutusta ei voida jättää kokonaan yksityisten markkinoiden rahoituksen varaan, myöskään elintarviketuotantoa ei voida täysin jättää markkinavoimien varaan.

taas kerran kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että esim yliopiston professori on palkkansa ansainnut, mutta maataloustuottaja ei.

Vai mitä seliselisi tällä kertaa on?

Yhtälailla voitaisiin mennä sellaiseen järjestelmään, jossa vaikkapa juristit, insinöörit, ekonomit ja muut pääosin yksityistä sektoria palvelevat koulutettaisiin puhtaasti yrityksiltä kerätyillä maksuilla, ja julkisiin tehtäviin suuntautuvat kuten vaikkapa poliisit, opettajat ja lääkärit verovaroin. Silloin maksu kohdistuisi oikeudenmukaisesti.

Maataloustuottaja saa ison osan tuloistaan myymällä elintarvikkeita, eli siltä osin on ihan mitattavaa lisäarvoa, loppuosa tuloista, eli siis tuet, on sitten sitä samaa verovaroin tuotettua lisäarvoa kuin virkamieskunnan ylläpito, päättäjämme ovat katsoneet, että aivan kuten koulutusta ei voida jättää kokonaan yksityisten markkinoiden rahoituksen varaan, myöskään elintarviketuotantoa ei voida täysin jättää markkinavoimien varaan.

Lue lisää

Voidaan tietysti tehdä sellainen päätös, ettei maataloustuotantoa voida jättää kokonaan markkinavoimien varaan. Silloin valtion tulee hankkia itselleen maatalousmaata ja palkata pehtoorit ja muut maataloustyöntekijät hoitamaan tehtävää.

Yliopiston professorin kohdalla tilanne on selvä. Hän saa palkan työstään. Ei hänelle makseta mitään tukia eikä hän saa maksua niistä innovaatioista, joita hän tekee työssään. Hänen palkkansa perustuu sataprosenttisesti virka- ja työehtosopimuksiin. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että yhteiskunta alkaa noudattaa samaa mallia maatalouden osalta, jos meillä nähdään tarpeelliseksi pitää omaa tuotantoa. Siinä tilanteessa voidaan hyvin sanoa, että maatalouden palveluksessa oleva työntekijä saa sataprosenttisesti palkkaa eikä hän ole mikään yhteiskunnan elätti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voidaan tietysti tehdä sellainen päätös, ettei maataloustuotantoa voida jättää kokonaan markkinavoimien varaan. Silloin valtion tulee hankkia itselleen maatalousmaata ja palkata pehtoorit ja muut maataloustyöntekijät hoitamaan tehtävää.

Yliopiston professorin kohdalla tilanne on selvä. Hän saa palkan työstään. Ei hänelle makseta mitään tukia eikä hän saa maksua niistä innovaatioista, joita hän tekee työssään. Hänen palkkansa perustuu sataprosenttisesti virka- ja työehtosopimuksiin. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että yhteiskunta alkaa noudattaa samaa mallia maatalouden osalta, jos meillä nähdään tarpeelliseksi pitää omaa tuotantoa. Siinä tilanteessa voidaan hyvin sanoa, että maatalouden palveluksessa oleva työntekijä saa sataprosenttisesti palkkaa eikä hän ole mikään yhteiskunnan elätti.

Lue lisää

Yliopistoissa aikanaan tehtiin muutos, ettei professoreilla ole luentopakkoa. Niinpä professorien antamien luentojen määrä puolittui. Professoreilla on aito akateeminen vapaus

Samaa esimerkkiä noudattaen voisimme tosiaan perustaa valtion tiloja joiden hoitajilla ei ole viljelypakkoa, korvaus maksetaan tilalla oleilusta. Akateemisen vapauden sijaan heillä olisi agraarinen vapaus

Mielipidepankki kirjoitti:

Voidaan tietysti tehdä sellainen päätös, ettei maataloustuotantoa voida jättää kokonaan markkinavoimien varaan. Silloin valtion tulee hankkia itselleen maatalousmaata ja palkata pehtoorit ja muut maataloustyöntekijät hoitamaan tehtävää.

Yliopiston professorin kohdalla tilanne on selvä. Hän saa palkan työstään. Ei hänelle makseta mitään tukia eikä hän saa maksua niistä innovaatioista, joita hän tekee työssään. Hänen palkkansa perustuu sataprosenttisesti virka- ja työehtosopimuksiin. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että yhteiskunta alkaa noudattaa samaa mallia maatalouden osalta, jos meillä nähdään tarpeelliseksi pitää omaa tuotantoa. Siinä tilanteessa voidaan hyvin sanoa, että maatalouden palveluksessa oleva työntekijä saa sataprosenttisesti palkkaa eikä hän ole mikään yhteiskunnan elätti.

Lue lisää

Laitettaisko yliopiston professoreiden palkka markkinavoimien varaan, eli riippuvaksi siitä paljonko yliopisto pystyy profesoreiden luentoja myymään opiskelijoille?

Ihanko totta? kirjoitti:

Laitettaisko yliopiston professoreiden palkka markkinavoimien varaan, eli riippuvaksi siitä paljonko yliopisto pystyy profesoreiden luentoja myymään opiskelijoille?

Jos yliopistot toimisivat pelkästään markkinoiden varassa, niiden asiakkaita olisivat tietysti elinkeinoelämä, yritykset ja valtio. Esim. elinkeinoelämä ja yrityksistä vaikkapa Nokia joutuisivat silloin ostamaan yliopistoilta ja korkeakouluilta suuren joukon koulutettuja tietotekniikka-alan insinöörejä ja taloustieteellisen koulutuksen saaneita. Kyllä sellaisen koulutuksen maksullinen hinta olisi ollut 90-luvun alussa niin kova, että koko Nokia olisi jäänyt syntymättä.

Markkinat eivät siis ole suinkaan opiskelijat, vaan edellä mainitsemani tahot. Opiskelijoista vain hyvin pienellä joukolla olisi varaa ylipäätään ostaa mitään opetusta. Silloin meille riittäisi hyvin yksi pieni yliopisto koko maahan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos yliopistot toimisivat pelkästään markkinoiden varassa, niiden asiakkaita olisivat tietysti elinkeinoelämä, yritykset ja valtio. Esim. elinkeinoelämä ja yrityksistä vaikkapa Nokia joutuisivat silloin ostamaan yliopistoilta ja korkeakouluilta suuren joukon koulutettuja tietotekniikka-alan insinöörejä ja taloustieteellisen koulutuksen saaneita. Kyllä sellaisen koulutuksen maksullinen hinta olisi ollut 90-luvun alussa niin kova, että koko Nokia olisi jäänyt syntymättä.

Markkinat eivät siis ole suinkaan opiskelijat, vaan edellä mainitsemani tahot. Opiskelijoista vain hyvin pienellä joukolla olisi varaa ylipäätään ostaa mitään opetusta. Silloin meille riittäisi hyvin yksi pieni yliopisto koko maahan.

Lue lisää

Todistat kuinka insinöörikoulutusta subventoidaan hyvin voimaakkaasti.

Miksi ruokaa, joka on melkoisen tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle sekin, ei saisi subventoida?

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos yliopistot toimisivat pelkästään markkinoiden varassa, niiden asiakkaita olisivat tietysti elinkeinoelämä, yritykset ja valtio. Esim. elinkeinoelämä ja yrityksistä vaikkapa Nokia joutuisivat silloin ostamaan yliopistoilta ja korkeakouluilta suuren joukon koulutettuja tietotekniikka-alan insinöörejä ja taloustieteellisen koulutuksen saaneita. Kyllä sellaisen koulutuksen maksullinen hinta olisi ollut 90-luvun alussa niin kova, että koko Nokia olisi jäänyt syntymättä.

Markkinat eivät siis ole suinkaan opiskelijat, vaan edellä mainitsemani tahot. Opiskelijoista vain hyvin pienellä joukolla olisi varaa ylipäätään ostaa mitään opetusta. Silloin meille riittäisi hyvin yksi pieni yliopisto koko maahan.

Lue lisää

Samalla logiikalla voi perutella, että jos ruoka tuotettaisi vain markkinoiden ehdoilla, niin tuotettaisi vain sitä, mitä rikkaat syövät ja köyhät kuolisivat nälkään, kun heillä ei ole varaa niin kalliiseen ruokaan.

Et sinä taida oikein vielä ymmärtää, mitä markkinaehtoisuus tarkoittaa.

taas tähän kirjoitti:

Todistat kuinka insinöörikoulutusta subventoidaan hyvin voimaakkaasti.

Miksi ruokaa, joka on melkoisen tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle sekin, ei saisi subventoida?

Lue lisää

Insönöörikoulutusta ei subventoida voimakkaasti. Insinöörikoulutuksen antaminen on ollut yhteiskunnalle erittäin tuottoisaa. Luultavasti juuri insinöörikoulutus on suomalaisen taloushistorian kaikkein kannattavin toiminto. Yksikään yritys, ei edes Nokia ole kyennyt tähän.

Kun meillä on koulutettu suuri joukko insinöörejä, se on mahdollistanut sen, että meille on syntynyt suuri joukko sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat globaalistikin ainutlaatuisia, korkeaan osaamiseen liittyviä huipputuotteita. Esimerkiksi voidaan ottaa Nokia lisäksi vaikkapa Metson tuottamat paperikoneet, Wärtsilän tuottama dieselmoottorit, Pöyryn tuottamat suunnittelutyöt ja metsä-, metalli, kemianalan sekä teknologiateollisuuteen kytkeytyvät innovaatiot. Koko vientitoimintamme perusta on tässä insinöörikoulutuksessa. Se on kilpailukykymme avaintekijä, osaaminen.

Tästä osaamisesta ja sen aikaansaannoksista syntyy valtavasti lisäarvoa, joka sitten tulee yhteiskunnalle takaisin työn ja verotulojen muodossa. Kokonaisuutena asiaa voi ilmaista elintason rajuna kasvuna. Insinöörikloutus on siis kaikkiaan ollut todella tuottoisa bisnes maallemme. Meillä ei ole mitään keinoja korvata tätä omaa koulutustamme. Suomi ei olisi kyennyt houkuttelemaan tänne saman osaamistason koulutettuja muualta maailmasta. USA lienee ainoa valtio maailmassa, joka on kyennyt ostamaan muualtakin tällaista osaamista, mutta ei pieni Suomi.

Ruoka on toki tärkeää ja korvaamatonta. Mutta toisin kuin kouluetun väen saaminen, ruokaa on mahdollista ostaa halpaan hintaan myös muualta. Ruuan omaehtoinen tuotanto ei ole millään mittarilla erityisen kannattavaa. Jos se olisi kannattavaa, ei meidän muuta tarvitsikaan tehdä kuin viljellä maata ja kasvattaa karjaa sekä onkia kaloja.

Ruuan tuotantoon ei siis kannattaisi hukata suuria panoksia, kun ruokaa on mahdollista saada edulliseen hintaan muualta. Ainakin pitäisi välttää sitä maatalouden helmasyntiä, missä tuotetaan yli oman tarpeen. Suomessakin on ollut tuotantoa, missä kolmen vuoden tarve on tuotettu kahdessa vuodessa. Ylijäämäeriä on sitten lahjoiteltu veronmaksjien varoilla mm. Englantiin ja Neuvostoliittoon. Vieläkin meillä on jonkin verran ylituotantoa joillakin tuotantosektoreilla.

Maataloudessa riittäisi kansainvälisen työnjaon aikana, että takaisimme vain kriisiaikojen tuotannon ja mitoittaisimme subvention sen mukaan. Nyt maataloustuen määrä yrittää moninkertaisesti kriisiaikojen tarpeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Insönöörikoulutusta ei subventoida voimakkaasti. Insinöörikoulutuksen antaminen on ollut yhteiskunnalle erittäin tuottoisaa. Luultavasti juuri insinöörikoulutus on suomalaisen taloushistorian kaikkein kannattavin toiminto. Yksikään yritys, ei edes Nokia ole kyennyt tähän.

Kun meillä on koulutettu suuri joukko insinöörejä, se on mahdollistanut sen, että meille on syntynyt suuri joukko sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat globaalistikin ainutlaatuisia, korkeaan osaamiseen liittyviä huipputuotteita. Esimerkiksi voidaan ottaa Nokia lisäksi vaikkapa Metson tuottamat paperikoneet, Wärtsilän tuottama dieselmoottorit, Pöyryn tuottamat suunnittelutyöt ja metsä-, metalli, kemianalan sekä teknologiateollisuuteen kytkeytyvät innovaatiot. Koko vientitoimintamme perusta on tässä insinöörikoulutuksessa. Se on kilpailukykymme avaintekijä, osaaminen.

Tästä osaamisesta ja sen aikaansaannoksista syntyy valtavasti lisäarvoa, joka sitten tulee yhteiskunnalle takaisin työn ja verotulojen muodossa. Kokonaisuutena asiaa voi ilmaista elintason rajuna kasvuna. Insinöörikloutus on siis kaikkiaan ollut todella tuottoisa bisnes maallemme. Meillä ei ole mitään keinoja korvata tätä omaa koulutustamme. Suomi ei olisi kyennyt houkuttelemaan tänne saman osaamistason koulutettuja muualta maailmasta. USA lienee ainoa valtio maailmassa, joka on kyennyt ostamaan muualtakin tällaista osaamista, mutta ei pieni Suomi.

Ruoka on toki tärkeää ja korvaamatonta. Mutta toisin kuin kouluetun väen saaminen, ruokaa on mahdollista ostaa halpaan hintaan myös muualta. Ruuan omaehtoinen tuotanto ei ole millään mittarilla erityisen kannattavaa. Jos se olisi kannattavaa, ei meidän muuta tarvitsikaan tehdä kuin viljellä maata ja kasvattaa karjaa sekä onkia kaloja.

Ruuan tuotantoon ei siis kannattaisi hukata suuria panoksia, kun ruokaa on mahdollista saada edulliseen hintaan muualta. Ainakin pitäisi välttää sitä maatalouden helmasyntiä, missä tuotetaan yli oman tarpeen. Suomessakin on ollut tuotantoa, missä kolmen vuoden tarve on tuotettu kahdessa vuodessa. Ylijäämäeriä on sitten lahjoiteltu veronmaksjien varoilla mm. Englantiin ja Neuvostoliittoon. Vieläkin meillä on jonkin verran ylituotantoa joillakin tuotantosektoreilla.

Maataloudessa riittäisi kansainvälisen työnjaon aikana, että takaisimme vain kriisiaikojen tuotannon ja mitoittaisimme subvention sen mukaan. Nyt maataloustuen määrä yrittää moninkertaisesti kriisiaikojen tarpeen.

Lue lisää

Väärin väärin...

Missä maailmassa sinä oikein elät? Vaikutat joltain 1970 luvun reliikiltä.

Vaikkapa Nokian tai Wärtsilän nousu on perustunut tottakai suomalaiseen insinööriosaamiseen, mutta yhtälailla näissä yrityksissä työskentelee intialaisia, kiinalaisia, amerikkalaisia jne. insinöörejä ja asiantuntijoita. Se miksi näitä ulkomailla koulutuksensa saaneita osaajia ei suuremmassa määrin saada Suomeen johtuu meidän korkeasta veroasteesta. Jos meillä olisi huolehdittu kilpailukykyisestä veropolitiikasta, meiltä ei valuisi näistä huippuosaajien työpaikkoja muualle maailmaan siinä määrin kuin nyt tapahtuu.

Insinööritietoakin siis voisi tuoda yhtälailla kuin ruokaa, mutta siitä pitäsi maksaa, kuten pitää maksaa ruuastakin joka tuodaan ulkoa. Asinatuntijuuden tuonti pitäisi maksaa alhaisemmalla tuloveroasteella.

Mielipidepankki kirjoitti:

Onhan näitä aluetukia sun muita. Ei niistä ota pirukaan selvää. Joka tapauksessa tukimallistasi puuttuivat kokonaan EU:n tuet. Sokerijuurikkaan hehtaarituki asettuu noin tuhanteen euroon eikä 400 euroon kuten sitä esität. Tämän lisäksi on olemassa vielä kaikenlaisia luopumiskorvauksia. Siis maksetaan siitäkin, jos joku viljelijä päättää luopua koko hommasta. Olisi mukava nähdä, milloin tavallisille duunareillekin aletaan maksaa eri korvauksia siitä, että jättävät työnteon sikseen.

Mistään kuljetustuista en kirjoittanut. Tässä oli vaan julkisuudessa jokin aika sitten esimerkkejä siitä, kuinka teuraseläimiä rahdataan yhdeltä paikkakunnalta toiselle ja pidetään niitä siellä se aika, jotta saadaan suuremmat aluetuet kuin muuten. Tämä on melkoista keinottelua veronmaksajien kustannuksella. Moni tavallinen ihminen sanoisi, että kyse on puhtaasta huijauksesta.

Turhasta byrokratiasta en tarvitse olla kovin huolissaan. Paras esimerkki turhasta byrokratiasta ovat juuri maataloustukien käsittelyt ja niihin liittyvä valvontabyrokratia. Se on toki turhaa ja tulisikin laskea mukaan siihen laskuun, mikä veronmaksajille lankeaa maatloustuista. Se on yksi hyvä syy vähentää ja lopettaa nämä tuet. Byrokratia karsiutuu sen myötä aivan automaattisesti.

Olet kirjoittanut nimenomaan omasta mallistasi, missä puolustellaan kannattamatonta veronmaksajien varoilla ylläpidettävää toimintaa. Se muistuttaa paljossa sitä, mikä oli vallalla itänaapurissa parikymmentä vuotta sitten.

Lue lisää

..onko sinulla oikeus kutsua maanviljelijää yhteiskunnan elätiksi. Voi olla että juurikkaan viljelijä saa, kaikki tuet yhteenlaskien noin 800 € tukia.

Mutta tuo nimityksesi tukielätti on kyllä aika raakaa puhetta.

Siinä olet oikeassa, että niitä joutavia tukitarkastajia voi vähentää. Ja on niitä virkamiehiä muuallakin liikaa. Vaikkapa esim. ympäristöpiiri on laitos jossa ei ole työtä sille porukalle. Sieltä voisi lähes puolet väestä heti poistaa, eikä asiaa huomasi mitenkään käytännön elämässä.Olen kyllä sitä pelleilyä läheltä seurannut.

Ja kyllä niitä TE keskuksissa on myöskin turhia.

Ruuan hinta ei paljoa nousisi vaikka raakaaineen hinta nostettaisiin nykyiseen tuettuun tasoon. Esim. nyt on huudettu jauhojen hinnan nousseen puolella. Jos vehnän ja muiden viljojen viimevuotinen hinnan nousu otetaan huomioon jauhot eivät olisi saaneet nousta kuin 8 senttiä kilololta. Ovat kuulemma nousseet 1€. Että kai sinunkin on syyllistä etsittävä sieltä palkansaajapuolelta.

Ja nyt pitäsi jauhot laskea toissavuotiselle tasolle jos se on viljan hinnasta kiinni.

Mutta jos taas katselit uutisia, niin palit varmasti merkille, että elintarvikepuoli työllistää vanhaan malliin. Eikös se ole hyvä asia kun edes joku pystyy työllistämään.

Eläkeiän nostaminen ei ratkaise ongelmaa. Hallitus käyttää tässä aivan väärää keinoa. Nuorten työuran alun aikaistamispyrkimys on minusta ihan ok. Tässä kohdin meillä pitäisi satsata nuorten ammattikoulutukseen ja sen imagon kohentamiseen. Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaminen on yliarvostettua. Tarvitse enemmän ammattikoulutuksen saaneita päteviä nuoria kuin ikuisiksi ylioppilaiksi jääviä. Lukiotasoisen koulutksen valinneille pitää olla jo valintahetekellä selvä visio siitä, että sen jatkoksi pitää saadan vähintään kolme vuotta kestävä yliopisto- tai korkeakoulutasoinen koulutus.

Eläkeikää paljon tärkeämpi asia on vanhusväestön työllisyysaste. Ei siitä ole mitään apua, vaikka eläkeikää nostettaisiin sataan vuoteen, jos työkyky on mennyt ja työantajien halu työllistää huonommin tuottavia vanhuksia ei onnistu.

Paljon olennaisempaa olisi ollut pyrkiä nostamaan työssä nyt olevien iäkkäiden työkykyä. Tässä voisi käyttää työajan lyhentämistä eli esim. osa-aikaeläkemallia. Tällaisilla ratkaisuilla ihmiset saataisiin ehkä paremmin pysymään tuouralla. Nyt vaarana on se, että yhä usemapi katsoo urakan muodostuvan kohtuuttoman raskaaksi suhteessa työkykyyn ja jaksamiseen. Silloin tulee pyrkyä eläkkeelle mahdollisimman pian. Nyt meillä on käytössä riittävän joustava malli, joka antaa mahdollisuuden tehdä töitä 68 ikävuoteen asti. Toki ihmiset ovat erilaisia ja erilaiset työt vaativat erilaista kuntoa. Tätä yläikärajaa olisi voitu kyllä nostaa vaikkapa 70 vuoteen, mutta alaikärajan muuttamisesta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin siitä voi olla suurta vahinkoa. Ja tämä ymmärrys hallitukselta on täysin puuttunut.

Ensin olisi voitu torjua lainsäädännöllisesti työnantajien intoa potkia iäkkäät ensimmäisinä pellolle. Iäkkäille voitaisiin antaa muita parempi irtisanomisuoja niin, että heidän irtisanomisensa tulisi työnantajalle huomattavasti kalliimmaksi kuin nuorten viimeksi taloon tulleiden irtisanominen. Ensin pitää saada vakuudet työstä ja sitten vasta alkaa nostelemaan rajoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkeiän nostaminen ei ratkaise ongelmaa. Hallitus käyttää tässä aivan väärää keinoa. Nuorten työuran alun aikaistamispyrkimys on minusta ihan ok. Tässä kohdin meillä pitäisi satsata nuorten ammattikoulutukseen ja sen imagon kohentamiseen. Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaminen on yliarvostettua. Tarvitse enemmän ammattikoulutuksen saaneita päteviä nuoria kuin ikuisiksi ylioppilaiksi jääviä. Lukiotasoisen koulutksen valinneille pitää olla jo valintahetekellä selvä visio siitä, että sen jatkoksi pitää saadan vähintään kolme vuotta kestävä yliopisto- tai korkeakoulutasoinen koulutus.

Eläkeikää paljon tärkeämpi asia on vanhusväestön työllisyysaste. Ei siitä ole mitään apua, vaikka eläkeikää nostettaisiin sataan vuoteen, jos työkyky on mennyt ja työantajien halu työllistää huonommin tuottavia vanhuksia ei onnistu.

Paljon olennaisempaa olisi ollut pyrkiä nostamaan työssä nyt olevien iäkkäiden työkykyä. Tässä voisi käyttää työajan lyhentämistä eli esim. osa-aikaeläkemallia. Tällaisilla ratkaisuilla ihmiset saataisiin ehkä paremmin pysymään tuouralla. Nyt vaarana on se, että yhä usemapi katsoo urakan muodostuvan kohtuuttoman raskaaksi suhteessa työkykyyn ja jaksamiseen. Silloin tulee pyrkyä eläkkeelle mahdollisimman pian. Nyt meillä on käytössä riittävän joustava malli, joka antaa mahdollisuuden tehdä töitä 68 ikävuoteen asti. Toki ihmiset ovat erilaisia ja erilaiset työt vaativat erilaista kuntoa. Tätä yläikärajaa olisi voitu kyllä nostaa vaikkapa 70 vuoteen, mutta alaikärajan muuttamisesta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin siitä voi olla suurta vahinkoa. Ja tämä ymmärrys hallitukselta on täysin puuttunut.

Ensin olisi voitu torjua lainsäädännöllisesti työnantajien intoa potkia iäkkäät ensimmäisinä pellolle. Iäkkäille voitaisiin antaa muita parempi irtisanomisuoja niin, että heidän irtisanomisensa tulisi työnantajalle huomattavasti kalliimmaksi kuin nuorten viimeksi taloon tulleiden irtisanominen. Ensin pitää saada vakuudet työstä ja sitten vasta alkaa nostelemaan rajoja.

Lue lisää

Nuorista olemme samaa mieltä.
Etenkin koulutuksen suhteen pitäisi saada aikaan muutos, jossa painotetaan osaamista ja valmiuksia eikä vain tietojen pänttäämistä ja arvosanojen tenttimistä.

Eläkeiästä ja heidän työöllisyydestään ennätin juuri kirjoittaa enemmän toiden juttusi perään, jten en kommentoi sitä tässä. Sanon vaan, että melko lähellä toisiaan ajatuksemme alkavat olla, ihan käytännön keinojenkin tasolla.

Iäkkäiden irtisanomissuojasta en oikein välittäisi. Sellainen saisi vain aikaan, että suojan tuoma jäykkyys pyrittäisi ohittamaan muilla keinoilla. Seuraus olisi, että ikärasismi rekrytoinnissa kasvaisi. En kannata.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkeiän nostaminen ei ratkaise ongelmaa. Hallitus käyttää tässä aivan väärää keinoa. Nuorten työuran alun aikaistamispyrkimys on minusta ihan ok. Tässä kohdin meillä pitäisi satsata nuorten ammattikoulutukseen ja sen imagon kohentamiseen. Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaminen on yliarvostettua. Tarvitse enemmän ammattikoulutuksen saaneita päteviä nuoria kuin ikuisiksi ylioppilaiksi jääviä. Lukiotasoisen koulutksen valinneille pitää olla jo valintahetekellä selvä visio siitä, että sen jatkoksi pitää saadan vähintään kolme vuotta kestävä yliopisto- tai korkeakoulutasoinen koulutus.

Eläkeikää paljon tärkeämpi asia on vanhusväestön työllisyysaste. Ei siitä ole mitään apua, vaikka eläkeikää nostettaisiin sataan vuoteen, jos työkyky on mennyt ja työantajien halu työllistää huonommin tuottavia vanhuksia ei onnistu.

Paljon olennaisempaa olisi ollut pyrkiä nostamaan työssä nyt olevien iäkkäiden työkykyä. Tässä voisi käyttää työajan lyhentämistä eli esim. osa-aikaeläkemallia. Tällaisilla ratkaisuilla ihmiset saataisiin ehkä paremmin pysymään tuouralla. Nyt vaarana on se, että yhä usemapi katsoo urakan muodostuvan kohtuuttoman raskaaksi suhteessa työkykyyn ja jaksamiseen. Silloin tulee pyrkyä eläkkeelle mahdollisimman pian. Nyt meillä on käytössä riittävän joustava malli, joka antaa mahdollisuuden tehdä töitä 68 ikävuoteen asti. Toki ihmiset ovat erilaisia ja erilaiset työt vaativat erilaista kuntoa. Tätä yläikärajaa olisi voitu kyllä nostaa vaikkapa 70 vuoteen, mutta alaikärajan muuttamisesta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin siitä voi olla suurta vahinkoa. Ja tämä ymmärrys hallitukselta on täysin puuttunut.

Ensin olisi voitu torjua lainsäädännöllisesti työnantajien intoa potkia iäkkäät ensimmäisinä pellolle. Iäkkäille voitaisiin antaa muita parempi irtisanomisuoja niin, että heidän irtisanomisensa tulisi työnantajalle huomattavasti kalliimmaksi kuin nuorten viimeksi taloon tulleiden irtisanominen. Ensin pitää saada vakuudet työstä ja sitten vasta alkaa nostelemaan rajoja.

Lue lisää

Totta puhut tuosta koulutuksen yliarvostamisesta.

Itse olet erinoaminen esimerkli kuinka koulutus ei ole tuonut ymmärrystä saati viisautta. Kaltaistesi kouluttaminen on yhteiskunnalta suurinta tuhlausta mitä kuvitella voi.

Olen siis samaa antamasi esimerkin valossa samaa mieltä kanssasi koulutuksen yliarvostamisesta. Kaikille ei tulisi taata ylioppilastutkintoa vaan lukioihin tulisi valita vain kansakunnan parhaat nuoret ja tavalliset Tuppuraiset pakotetaan ammattikouluun.

puhut... kirjoitti:

Totta puhut tuosta koulutuksen yliarvostamisesta.

Itse olet erinoaminen esimerkli kuinka koulutus ei ole tuonut ymmärrystä saati viisautta. Kaltaistesi kouluttaminen on yhteiskunnalta suurinta tuhlausta mitä kuvitella voi.

Olen siis samaa antamasi esimerkin valossa samaa mieltä kanssasi koulutuksen yliarvostamisesta. Kaikille ei tulisi taata ylioppilastutkintoa vaan lukioihin tulisi valita vain kansakunnan parhaat nuoret ja tavalliset Tuppuraiset pakotetaan ammattikouluun.

Lue lisää

En ole pelkkä ylioppilas. Olen akateemisesti koulutettu ja tehnyt pitkän työuran sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluksessa. En ole koskaan saanut moitteita työstäni, vaikka osa siitä on ollut täysin julkisen kontrollin piirissä. Tämä kertonee siitä, että työnantajat ovat kuitenkin arvostaneet työpanostani ja kaiken lisäksi maksaneet siitä kohtuullisen suuren korvauksen. En jaksa uskoa, että he olisivat sen tehneet pelkkää hyväntahtoisuuttaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole pelkkä ylioppilas. Olen akateemisesti koulutettu ja tehnyt pitkän työuran sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluksessa. En ole koskaan saanut moitteita työstäni, vaikka osa siitä on ollut täysin julkisen kontrollin piirissä. Tämä kertonee siitä, että työnantajat ovat kuitenkin arvostaneet työpanostani ja kaiken lisäksi maksaneet siitä kohtuullisen suuren korvauksen. En jaksa uskoa, että he olisivat sen tehneet pelkkää hyväntahtoisuuttaan.

Lue lisää

Esimerkkisi osoittaa vain kuinka kaikkia ei kannattaisi kouluttaa ensin ylioppilaaksi ja sitten korkealoulussa.

Olen kanssasi samaa mieltä, ja juuri itseäsi esimerkkinä käyttäen, että sellaisilla joilla ei ole kykyä akateemiseen sivistykseen ei kannata kouluttaa, vaan heiltä tulisi kieltää lukio ja pakottaa ammattikouluun.

Sinulla on ihan terve periaate siinä, ettei tasa-arvoinen ja tasapäistävä koulutusjärjestelmämme tuota kovinkaa kaksista lopputulosta

kirjoituksistasi kirjoitti:

Esimerkkisi osoittaa vain kuinka kaikkia ei kannattaisi kouluttaa ensin ylioppilaaksi ja sitten korkealoulussa.

Olen kanssasi samaa mieltä, ja juuri itseäsi esimerkkinä käyttäen, että sellaisilla joilla ei ole kykyä akateemiseen sivistykseen ei kannata kouluttaa, vaan heiltä tulisi kieltää lukio ja pakottaa ammattikouluun.

Sinulla on ihan terve periaate siinä, ettei tasa-arvoinen ja tasapäistävä koulutusjärjestelmämme tuota kovinkaa kaksista lopputulosta

Lue lisää

Vai niin. Ihan vinkiksi vaan, että kannattaisiko sinun alkaa pohtia enemmän omaa huomikykyäsi. Tosin se voi olla yhtä mahdotonta kuin vaatia dementiasta kärsivän muistelemaan paremmin asioita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vai niin. Ihan vinkiksi vaan, että kannattaisiko sinun alkaa pohtia enemmän omaa huomikykyäsi. Tosin se voi olla yhtä mahdotonta kuin vaatia dementiasta kärsivän muistelemaan paremmin asioita.

Lue lisää

Siis tuossa "...yhtä mahdotonta kuin vaatia dementiasta kärsivän muistelemaan paremmin asioita..." pitäisi tietysti olla "yhtä mahdotonta kuin vaatia demmariudesta kärsivän muistelemaan paremmin asioita."

Olet siis esimerkki siitä, kuinka yksisilmäisiä ja sivistystasoltaan heikkoja ihmisiä saattaa päästä tämän vapaan lukio- ja korkeakoulusysteemimme läpi.

Olet aivan oikeassa ettei kaikkille tulisi antaa nykyisenkaltaista mahdollisuutta lukio-opiskeluun ja korkeakoulutukseen.

virhe... kirjoitti:

Siis tuossa "...yhtä mahdotonta kuin vaatia dementiasta kärsivän muistelemaan paremmin asioita..." pitäisi tietysti olla "yhtä mahdotonta kuin vaatia demmariudesta kärsivän muistelemaan paremmin asioita."

Olet siis esimerkki siitä, kuinka yksisilmäisiä ja sivistystasoltaan heikkoja ihmisiä saattaa päästä tämän vapaan lukio- ja korkeakoulusysteemimme läpi.

Olet aivan oikeassa ettei kaikkille tulisi antaa nykyisenkaltaista mahdollisuutta lukio-opiskeluun ja korkeakoulutukseen.

Lue lisää

kun se on onnistunut jättämään sinutkin vaille sivistävää koulutusta. Silti tarvitsemme myös sinunkaltaisia, tai ainakin toivon niin, vaikken nyt oikein osaa sanoa, että mihin tarvitsemme.

Mielipidepankki kirjoitti:

kun se on onnistunut jättämään sinutkin vaille sivistävää koulutusta. Silti tarvitsemme myös sinunkaltaisia, tai ainakin toivon niin, vaikken nyt oikein osaa sanoa, että mihin tarvitsemme.

Lue lisää

Totta, mutta voin sanoa, että vaikka en ole sivistävää koulutusta saanut, olen kyennyt luomaan työpaikkoja itseni lisäksi yli 20 muulle suomalaiselle, ja nämä kaikki työpaikat ovat puhtaasti markkinatalouden ehdoilla, vain kerran olen saanut yhteen investointiin yhteiskunnan tukea. Työntekijöissäni ei ole korkeakoulutuksen saaneita viisastelijoita vaan tavallisia rehellisiä ammattimiehiä.

Siksikin kannatan esitystäsi jossa kaikille tolloille ei anneta lukiokoulutusta eikä varsinkaan korkeakouluopetusta. Sinä olet tuon teesisi elävä esimerkki