Kysyisin neuvoja ihmisiltä joiden kaukosuhde (kauenpaa kuin Suomesta olevan ihmisen kanssa) on muuttunut avoliitoksi.
Mitä ongelmia olette kohdanneet ja miten olette ne ratkaisseet, viisumi yms. asiat?
Entä onko kenelläkään kokemusta siitä, että kaukosuhde muuttuu avoliitoksi raskauden 'avustuksella'? Jos näitä ihmisiä löytyy niin olisin hyvin kiitollinen neuvoista miten asioissa kannattaa edetä.
Kiitos asiallisista vastauksista. :)
Mitä ongelmia olette kohdanneet ja miten olette ne ratkaisseet, viisumi yms. asiat?
Entä onko kenelläkään kokemusta siitä, että kaukosuhde muuttuu avoliitoksi raskauden 'avustuksella'? Jos näitä ihmisiä löytyy niin olisin hyvin kiitollinen neuvoista miten asioissa kannattaa edetä.
Kiitos asiallisista vastauksista. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sanoisin että aika paljon riippuu siitä mihin maahan on muuttamassa tuo viisumi ym. puoli. Tuleehan siinä ihan käytännön asioiden lisäksi mukaan vielä nuo uskonto- ja kulttuuriseikat, joita kahden suomalaisen välillä on todennäköisesti paljon vähemmän kuin suomalaisen ja lähi-idässä asuvan henkilön välillä.
"Entä onko kenelläkään kokemusta siitä, että kaukosuhde muuttuu avoliitoksi raskauden 'avustuksella'? Jos näitä ihmisiä löytyy niin olisin hyvin kiitollinen neuvoista miten asioissa kannattaa edetä."
Kaukosuhde (kuten myös kaikki parisuhteet) muuttuu avoliitoksi siinä vaiheessa kun pari muuttaa virallisesti yhteen. Muunlaista avoliittoa ei ole olemassa, raskaus ei tähän vaikuta pätkääkään.
Kyllähän minä tiedän mikä avoliitto on, mutta tilanne on siis se että olemme päättäneet, miten vain asiamme ovat jos raskaus ilmenee, muutamme yhteen, koska kummatkin haluamme olla osana 'tapahtumia' alusta alkaen.
Tilanteemme on muuten hieman hankala juuri nyt ja raskaus kuulostaa tapauksessamme 'nopealta ratkaisulta' jotta pääsemme yhteen.
Mutta kukaan ei tietenkään tiedä miten asiat muuttuvat.
PS. Toinen meistä on Ameriikasta.
Kyse oli varmaan siitä, että päätös avoliittoon ryhtymisestä lähti liikkeelle siitä, että saatiin tieto raskaudesta? Jos ymmärsin oikein.
Minulla on kokemusta pitkästä avoliitosta muualta euroopasta tulleen miehen kanssa. Luulen, että ongelmien määrä ja laatu on paljon suhteessa siihen, kuinka kaukaa ja kuinka erilaisesta kulttuurista parisuhteen toinen osapuoli on tulossa. Yhtä ainoaa vastausta en keksi laajan kysymyksesi perusteella.
Mielestäni jotkut kulttuurierot ovat yksinkertaisesti niin isoja, ettei kumpikaan ole valmis muuttumaan ja tällainen voi aiheuttaa ongelmaa. Varmasti huomaat sitten jos todellinen ylitsepääsemätön ongelma on kyseessä.
Muutoin - mielestäni ongelmat ovat ratkaistavissa ihan samalla tavalla kuin suomalaistenkin pariskuntienkin keskeiset ongelmat.
Siis te olette jo raskaana vai yritätte? Mä en kyllä tajua, miksi pitää lapsia tehdä vaikeaan tilanteeseen? Eikö vois eka tutustua, muttaa yhteen ja sitten tehdä niitä lapsia. On meinaan pikkasen vaikeita nuo Usa-Suomi huoltajuuskiistat..
Melkein oikein ymmärsit. Tilanne on siis se että haluamme lapsen ja JOS raskaus ilmenee, niin silloin hankkiudumme avoliittoon niin nopeasti kuin mahdollista.
Kaipaamme toisiamme erittäin paljon kokoajan ja muutenkin tuo avo/avioliitto on suunnitteilla, mutta että raskauden ilmaantuminen olisi tietynlainen ratkaisu, joka saisi meidät yhteen nopeammin kuin muilla 'konsteilla'.
Emme oleta lapsen tuovan helmpompaa suhdetta, enemminkin haasteita, mutta lapsen tuleminen kuvioihin raskaus ratkaisisi tulevaisuuden pienellä aikavälillä, ja hieman pidemmälläkin.
Moraali kysymys on tietenkin, onko oikein hankkia lapsi, jotta vanhemmat pääsevät yhteen?
Lapsen hankkiminen tässä hankalassa tilanteessa vaikuttaa ratkaisulta pääongelmaan, joka on siis yhteen pääseminen.
Siis sen lisäksi että HALUAMME molemmat lapsen, myös RAKASTAISIMME häntä koko sydämestämme.
vielä tarpeeksi vanha huolehtimaan lapsista. Siis vastaukseni on: ei tietenkään ole oikein hankkia lasta, jotta vanhemmat pääsevät yhteen!!!! Mieti nyt toisen kerran!
Teidän siis pitäisi "päästä yhteen" ja ajattelet, että raskaus olisi ikäänkuin keino tähän?
Miksi ette voi vain mennä naimisiin? Kyllähän puolison saa tuoda maahan asumaan ilman raskauttakin. Sittenhän sitä olisi aikaa hankkia sitä lastakin.
Ei lapsia tehdä tuon takia!! Mitäs sitte ku huomaatte, että arki ei olekaan niin auvoista ja toinen onkin oikeasti täys aasi, niin sitte on lapsi ja kaikki. Kyllä sitä täytyy toiseen tutustua paremmin arjen kautta ennenku rupeaa EDES harkitsemaan lapsia.
Siskoni, joka päätti ettei ikinä laita enää lapasia käteen ja pipoa päähän, löysi miehensä
Kreikasta. Hän oli alkuun sekä Suomessa että siellä, pisimmät ajat 3-4 kk yhteen menoon.
Muutaman vuoden jälkeen sai jopa töitä turistikaupasta. Kateelliinen naaapurikaupan omistaja sitten käräytti hänet; koska avoliitto
ei oikeuta työlupaan siellä. siskon oli pakko tulla Suomeen, josta käsin aloimme järkätä naimisiin menoa. Häät pidettiin lentokentällä;
joka on "ei kenenkään maata" ja saatiin oleskelu/työlupa sinne.
Eli pakkoavioliitto viimeisen päälle !
Lapsia heillä on nyt 2. Pienemmällä on paha sydänvika ja hänet on leikattu Suomessa kahdesti, koska sikäläinen sairaanhoito on
aika kurjaa.
Mies sitten joutui pahaan kolariin, jossa halvaantui pysyvästi. Sain järjestettyä (samoista syistä) koko porukan takaisin Suomeen.
Lapset aloitti koulun siis täällä, terveydenhuolto on huimasti parempi, samoin muut tuet.
Kannattaa siis miettiä misä maassa asuu; täällä on kuitenskin moni asia paljon parempi kuin
esim. siellä.
Toinen tuttavani, ammatiltaan kätilö hänellä on myös kreikkalainen mies, käy synnyttämässä suomessa ihan samoista syistä.
Lapsia on nyt 3.
Mutta lykkyä pyttyyn; kyllä nämä jutut onnistuukin !
>Häät pidettiin lentokentällä;
>joka on "ei kenenkään maata" ja saatiin >oleskelu/työlupa sinne.
Miksi siinä "ei kenenkään maata" muka tarvittiin? Saavathan nyt kreikkalaiset ja suomalaiset turisteina matkustaa toistensa maahan, saivat jo ennen EU-aikaakin.
> Eli pakkoavioliitto viimeisen päälle !
Miten niin? Jos ihmiset kerran haluavat elää yhdessä ja tehdä lapsiakin, niin aina on järkevämpää mennä naimisiin, niin juridinen asema on selvä. Muutenkin, mutta erityisesti jos toinen on ulkomaalainen. Pakkoavioliitto puolestaan on sitä että muut päättävät/kiristävät puolisonvalinnasta.
Saitkin jo hyviä neuvoja. Menkää naimisiin ja muuttakaa yhteen jompaankumpaan maahan, mutta älkää tehkö lapsia ennen kuin olette varmoja että haluatte elää samalla porukalla seuraavat parikymmentä vuotta.
Kerro miten ratkaisitte asian.