Kolmekymppisen sinkkumiehen elämä on oikeastaan aika mukavaa. On päässyt
jo yli sellaisesta parikymppisen pennun epävarmuudesta ja pätemisen
tarpeesta, mutta on vielä nuoren ja hyväkuntoisen näköinen. Kroppa kunnossa,
eikä naamassakaan ole vielä ryppyjä tms. Sentään jo himpun verran elämänkokemustakin
ja sivistystä. Tuo vetoaa monenlaisiin naisiin.
Sekä nuorempiin että vanhempiin.
Itse en halua tällä hetkellä vakavaa suhdetta. Haluan nauttia elämästä ja
kokeilla erilaisia asioita. Nautin siitä kun saan naisen hurmattua, vaikka
hän aluksi olisikin tyly ja esittäisi ettei kiinnosta. Se kissa-hiiri-leikki
ja peitelty flirtti on
tavallaan ihan hauskaa, kunhan siitä selviää edes välillä voittajana.
Nautin erilaisten naisten seurasta. Nuoremmat ovat nättejä ja hyväkroppaisia,
mutta myös vanhemmissa naisissa on puolensa. Heidän kanssaan homman nimi
on yleensä selvä, he eivät jää turhaan roikkumaan tai odota lupauksia ikuisesta onnesta.
Minua ei häiritse pätkääkään se jos joku nainen pitää minua vain toyboyna,
koska en itsekään ole mitään vakavaa hakemassa.
Nuoremmat ihastuvat turhan herkästi, vaikka aluksi sanoisivatkin,
etteivät halua mitään vakavaa. Silti parikymppisen sporttipepun runko
on niin houkutteleva, että on pakko välillä saada sellainenkin sänkyleikkeihin.
Oman ikäisiäni naisia en yleensä lähesty ja siihen on tasan tarkkaan yksi syy:
Kolmekymppisillä sinkkunaisilla on yleensä kauhea kiire perustaa perhe. He eivät
halua vain nauttia elämästä ilman sen suurempia lupauksia, vaan ovat heti
tivaamassa että olenhan varmasti tosissani ja että koska haluan lapsia yms.
Voi olla, että jossain vaiheessa haluan sitoutua ja perustaa perheen. Voi myös olla,
että silloin on jo liian myöhäistä ja jään yksin. Otan kuitenkin ennemmin sen riskin,
kuin että alkaisin nyt väkisin etsimään elämänkumppania, vaikka sitoutuminen
ei nyt kiinnosta.
jo yli sellaisesta parikymppisen pennun epävarmuudesta ja pätemisen
tarpeesta, mutta on vielä nuoren ja hyväkuntoisen näköinen. Kroppa kunnossa,
eikä naamassakaan ole vielä ryppyjä tms. Sentään jo himpun verran elämänkokemustakin
ja sivistystä. Tuo vetoaa monenlaisiin naisiin.
Sekä nuorempiin että vanhempiin.
Itse en halua tällä hetkellä vakavaa suhdetta. Haluan nauttia elämästä ja
kokeilla erilaisia asioita. Nautin siitä kun saan naisen hurmattua, vaikka
hän aluksi olisikin tyly ja esittäisi ettei kiinnosta. Se kissa-hiiri-leikki
ja peitelty flirtti on
tavallaan ihan hauskaa, kunhan siitä selviää edes välillä voittajana.
Nautin erilaisten naisten seurasta. Nuoremmat ovat nättejä ja hyväkroppaisia,
mutta myös vanhemmissa naisissa on puolensa. Heidän kanssaan homman nimi
on yleensä selvä, he eivät jää turhaan roikkumaan tai odota lupauksia ikuisesta onnesta.
Minua ei häiritse pätkääkään se jos joku nainen pitää minua vain toyboyna,
koska en itsekään ole mitään vakavaa hakemassa.
Nuoremmat ihastuvat turhan herkästi, vaikka aluksi sanoisivatkin,
etteivät halua mitään vakavaa. Silti parikymppisen sporttipepun runko
on niin houkutteleva, että on pakko välillä saada sellainenkin sänkyleikkeihin.
Oman ikäisiäni naisia en yleensä lähesty ja siihen on tasan tarkkaan yksi syy:
Kolmekymppisillä sinkkunaisilla on yleensä kauhea kiire perustaa perhe. He eivät
halua vain nauttia elämästä ilman sen suurempia lupauksia, vaan ovat heti
tivaamassa että olenhan varmasti tosissani ja että koska haluan lapsia yms.
Voi olla, että jossain vaiheessa haluan sitoutua ja perustaa perheen. Voi myös olla,
että silloin on jo liian myöhäistä ja jään yksin. Otan kuitenkin ennemmin sen riskin,
kuin että alkaisin nyt väkisin etsimään elämänkumppania, vaikka sitoutuminen
ei nyt kiinnosta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
elämä varmaan mukavaa on, en epäile sitä yhtään että nautit olostasi jos kerran pillua tulee jatkuvasti nuorilta ja kauniilta naisilta, toista se on aateeämmällä.
pilua vaan jahtaat, niin mitenkäs tunnepuolen laita? Ei se puoli sussa kyllä sillä kehity, tuolla menolla susta tulee vaan itseään täynnä oleva tyhjänpäiväinen pelle.
Kyllä vakka kantensa valitsee (eli mitä se että itseään täynnä oleva tyhjänpäiväinen pelle saa pillua nuorilta naisilta kertoo noista nuorista naisista?).
menee näin..
Riippuu vähän mitä tarkoitat henkisellä puolella ja mitä sen kehittämisellä.
Kehittyisikö henkinen puoleni jotenkin enemmän sillä, jos alkaisin
väkisin seurustelemaan, vaikka siihen ei tällä hetkellä ole mielenkiintoa?
Olisinko jotenkin ylevämpi, jos eläisin täysin ilman seksiä?
Minähän en pakota naisia mihinkään, tai valehtele seksiä saadakseni.
En myöskään kohtele naisia tylysti tai lähde ovet paukkuen heti seksiä saatuani,
vaan kohtelen naista kuten ketä tahansa ihmistä. Nautin naisten seurasta muutenkin
kuin peiton alla ja hekin tuntuvat viihtyvän minun seurassani.
Ei ole siis kyse pelkästään "pillun jahtaamisesta".
Mikä on siis se syy, jonka takia tunnepuoleni jää kehittymättä? Mikä tekee
minusta itseään täynnä olevan? Kyllähän minulla on muutakin elämää kuin
seksielämä. Ystävät, työyhteisö, harrastukset jne jne. Se että olen
sinkku ja harrastan satunnaissuhteita, ei omasta mielestäni automaattisesti tee
minusta tunneköyhää tms.
Saa olla tietysti eri mieltä. Mielipiteensä kullakin.
sinulla on täysi oikeus elää elämääsi juuri noin, jos niin haluat. Ehkä aloituksessasi kalskahti ikävästi sellainen pieni naisten halveksunta, kaikesta huolimatta.
Itsekin olen sinkku, mutta koska en halua harrastaa seksiä kenen tahansa miehen kanssa (vaikka olisi hyvännäköinen tmv.) niin elän selibaatissa. Etsin kumppania, jonka kanssa voisin nauttia seksistä ja muustakin. Kaipaan siis tasavertaista ihmistä rinnalleni. Se ei ole niin helppoa löytää sellaista.