Hei kaikki,kertoisitteko mitä mieltä olette tilanteestani? Ja toivon, että vastaat asiallisesti kiitos!
OLen ollut naimisissa kohta 18v., perheessämme on 16v. ja 11v. lapset.
Mieheni on kiltti, asiansa hoitava ja osaava. Olen rakastanut häntä valtavasti ja arki on ollut onnellista paria viime vuotta lukuunottamatta.
Mutta, mutta: Olen perheen taloudenhoitaja. Mies odottaa, että huolehdin kodin siivouksesta, ruuanlaitosta, eläimistä jne. Hän harrastaa aktiivisesti, pitää tiukasti kiinni omista pelivuoroistaan,kerran viikossa hän suostuu imuroimaan ison talomme. Kävimme molemmat kokopäiväisesti töissä, miehelläni venyy työpäivät useinkin,koska hän on yrittäjä. Joten minä hoidan arkisin työpäivän jälkeen kaupan, ruuan, pyykit jne.
Seksiä avioliitossamme oli joskus viagran tuella, mutta useampaan vuoteen sitäkään ei ole ollut kuin pari kertaa vuodessa. Inhoan hänen kosketustaan, sillä hän ottaa kontaktia vain halutessaan seksiä. Olen yrittänyt joskus menneisyydessä puhua hänelle, että kaipaan myös hellyyttä ja kosketusta, tuloksetta.
Tunteeni ovat kuolleet miestäni kohtaan, tunnen vain surua. Sairastuin tilanteen vuoksi masennukseen viime vuonna. Yritin pyytää mieheltäni apua siivouksissa, koska en tahtoisi jaksaa mitään tämän sairauden kourissa. Tuloksena on ollut vain, että hän ei enää imuroikaan, koska katsoo minun kuuluvan siivota huushollin kokonaan, sillä olen ollut sairaslomalla kuukausia masiksen vuoksi.
Nyt en tiedä mitä tekisin? Käyn viikottain terapiassa. Olen nukkunut sohvalla jo kuukauden eri tekosyiden takia. Mieheni ei viitsi enää edes keskustella kanssani, vaan elää omaa elämäänsä.
Viimeisenä oljenkortena olen pyytänyt häntä lähtemään kanssani johonkin, jotta saisimme olla joskus kahdestaan. Olemme viimeksi olleet yhdessä jossain 7 vuotta sitten. Vastauksena olen useamman kerran saanut, että ensin hän katsoo, milloin on huoltajavuoroja, ne on hoidettava ensin. Mieheni toimii erään joukkueen huoltajana.
Miltä teistä tuntuisi tällainen avioliitto?
OLen ollut naimisissa kohta 18v., perheessämme on 16v. ja 11v. lapset.
Mieheni on kiltti, asiansa hoitava ja osaava. Olen rakastanut häntä valtavasti ja arki on ollut onnellista paria viime vuotta lukuunottamatta.
Mutta, mutta: Olen perheen taloudenhoitaja. Mies odottaa, että huolehdin kodin siivouksesta, ruuanlaitosta, eläimistä jne. Hän harrastaa aktiivisesti, pitää tiukasti kiinni omista pelivuoroistaan,kerran viikossa hän suostuu imuroimaan ison talomme. Kävimme molemmat kokopäiväisesti töissä, miehelläni venyy työpäivät useinkin,koska hän on yrittäjä. Joten minä hoidan arkisin työpäivän jälkeen kaupan, ruuan, pyykit jne.
Seksiä avioliitossamme oli joskus viagran tuella, mutta useampaan vuoteen sitäkään ei ole ollut kuin pari kertaa vuodessa. Inhoan hänen kosketustaan, sillä hän ottaa kontaktia vain halutessaan seksiä. Olen yrittänyt joskus menneisyydessä puhua hänelle, että kaipaan myös hellyyttä ja kosketusta, tuloksetta.
Tunteeni ovat kuolleet miestäni kohtaan, tunnen vain surua. Sairastuin tilanteen vuoksi masennukseen viime vuonna. Yritin pyytää mieheltäni apua siivouksissa, koska en tahtoisi jaksaa mitään tämän sairauden kourissa. Tuloksena on ollut vain, että hän ei enää imuroikaan, koska katsoo minun kuuluvan siivota huushollin kokonaan, sillä olen ollut sairaslomalla kuukausia masiksen vuoksi.
Nyt en tiedä mitä tekisin? Käyn viikottain terapiassa. Olen nukkunut sohvalla jo kuukauden eri tekosyiden takia. Mieheni ei viitsi enää edes keskustella kanssani, vaan elää omaa elämäänsä.
Viimeisenä oljenkortena olen pyytänyt häntä lähtemään kanssani johonkin, jotta saisimme olla joskus kahdestaan. Olemme viimeksi olleet yhdessä jossain 7 vuotta sitten. Vastauksena olen useamman kerran saanut, että ensin hän katsoo, milloin on huoltajavuoroja, ne on hoidettava ensin. Mieheni toimii erään joukkueen huoltajana.
Miltä teistä tuntuisi tällainen avioliitto?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Monenlaisissa tilanteissa ihmiset vaan kärvistelevät lasten, omaisuuden, sukulaisten yms. vuoksi.En minä kyllä eroa ajattelisi sinun tilanteessasi.
Jos asiat kiikastavat siitä,että olet perheen taloudenhoitaja, niin siihenhän löytyy apua. Siivouksen voi teettää vieraalla, eikä maksa paljon, kunhan valitsee firman, jonka työ oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Jos tällainen mahdollisuus olisi ollut silloin, kun omat lapseni olivat pieniä, se olisi säästänyt monelta riidalta. Tosin siinä vaaditaan asennemuutosta, että rohkenee antaa osan työstä muiden tehtäväksi.
Voisin kertoa sinulle paljon enemmänkin tästä asiasta, mutta täällä en viitsi kaikille kajottaa....mutta olen käynyt läpi juuri samanlaisen elämän ja erosin vaimosta n vuosi sitten.....
vaihtaisit tyyliä...uskaltaisit elää...korota korkoa. Vauhtia siitä...hus hus.