Huoltajuuskiista
Kirjoittanut: Varasija 2.3.2009 klo 14.05
Minulla ei ole lapsia, joten en tänä prosessia tiedä itse henk. kohtaisesti, mutta tämänlaisessa tilanteessa olen:
Miesystäväni erosi exästään kaksi vuotta sitten ja heillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Ensin he sopivat yhteishuoltajuudesta, mutta naiselle tuli kumminkin riitaa ja halusi lapset itselleen. Asia lähetettii käsittelyyn ylemmille tasoille jossa se edelleen on. Nyt asia on saatu jälleen sovittua, että yhteishuoltajuus olisi ok ja asiasta on ilmoitettu, mutta vieläkään päätöstä ei olut tullut.
Uudelleen huoltajuuskiista käsittely on lähetetty marraskuussa, eli siitä on jo yli 3kk. Mieheni sanoi minulle, että ei voi alkaa miettiä yhteenmuuttamista / muuta elämää minun kanssani, ennen kuin huoltajuuskiista on selvinnyt. Minun taas pitäisi tämän kuun loppuun mennessä tietää, haluanko tehdä siirron nykyisestä työpaikastani uuteen, lähemmäs miesystävääni ja hänen asuntoaan, johon muuttaisin.
Kestääkö käsittely todellakin näin kauan, vai huiputtaako hän minua? Vaikka olen kysellyt ja kertonut, että minua stressaa kun en tiedä, jäänkö omaan työpaikkaani ja asuntooni vai muutanko hänen luo, niin silti hän ei näytä ymmärtävän, miksi. Jos nyt sanon, että jään, olen kiinni ainakin syksyyn, jollen sitten koko vuotta. Silloin en voi muuttaa hänen luokseen, koska nykyinen asuntoni on niin lähellä työpaikkaa ja mieheni asunnolta työmatka pitenisi tunnin.
Käräjäoikeudessa on juttu menossa ja riitaisena sinne lähti. Ilmeisesti peruutus on myös lähtenyt, en oikein saanut selville asiasta juuta enkä jaata, joten se, onko peruutus oikeasti mennyt, on täysin epävarma tieto.
Nainen on avioliitossa ja me emme ole edes kihloissa, vaikuttavatko nuo mahdollisesti mitenkään päätöksen tuloon?
Tilanne painaa ja ahdistaa minua, joten haluaisin vastauksia tähän, mitä tulisi tehdä, pitäisikö vielä odottaa vai alkaa vain suunnitella elämää yksin täällä?
Kirjoittanut: Varasija 2.3.2009 klo 14.05
Minulla ei ole lapsia, joten en tänä prosessia tiedä itse henk. kohtaisesti, mutta tämänlaisessa tilanteessa olen:
Miesystäväni erosi exästään kaksi vuotta sitten ja heillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Ensin he sopivat yhteishuoltajuudesta, mutta naiselle tuli kumminkin riitaa ja halusi lapset itselleen. Asia lähetettii käsittelyyn ylemmille tasoille jossa se edelleen on. Nyt asia on saatu jälleen sovittua, että yhteishuoltajuus olisi ok ja asiasta on ilmoitettu, mutta vieläkään päätöstä ei olut tullut.
Uudelleen huoltajuuskiista käsittely on lähetetty marraskuussa, eli siitä on jo yli 3kk. Mieheni sanoi minulle, että ei voi alkaa miettiä yhteenmuuttamista / muuta elämää minun kanssani, ennen kuin huoltajuuskiista on selvinnyt. Minun taas pitäisi tämän kuun loppuun mennessä tietää, haluanko tehdä siirron nykyisestä työpaikastani uuteen, lähemmäs miesystävääni ja hänen asuntoaan, johon muuttaisin.
Kestääkö käsittely todellakin näin kauan, vai huiputtaako hän minua? Vaikka olen kysellyt ja kertonut, että minua stressaa kun en tiedä, jäänkö omaan työpaikkaani ja asuntooni vai muutanko hänen luo, niin silti hän ei näytä ymmärtävän, miksi. Jos nyt sanon, että jään, olen kiinni ainakin syksyyn, jollen sitten koko vuotta. Silloin en voi muuttaa hänen luokseen, koska nykyinen asuntoni on niin lähellä työpaikkaa ja mieheni asunnolta työmatka pitenisi tunnin.
Käräjäoikeudessa on juttu menossa ja riitaisena sinne lähti. Ilmeisesti peruutus on myös lähtenyt, en oikein saanut selville asiasta juuta enkä jaata, joten se, onko peruutus oikeasti mennyt, on täysin epävarma tieto.
Nainen on avioliitossa ja me emme ole edes kihloissa, vaikuttavatko nuo mahdollisesti mitenkään päätöksen tuloon?
Tilanne painaa ja ahdistaa minua, joten haluaisin vastauksia tähän, mitä tulisi tehdä, pitäisikö vielä odottaa vai alkaa vain suunnitella elämää yksin täällä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miehellä on aivan liian paljon omia taakkoja kannettavanaan ja selvitettävänään. Viimeinen asia jota hän tarvitsee siihen on stressiä sinun puoleltasi.
Se olisi tydellisen epäreilua sinua kohtaan. Joten pidä mies erikoisystävänäsi ja tue häntä tarvittaessa. Yhteistä asumista ei kannata ajatella vielä (näkojään) hyvin pitkään aikaan.
Miehelle lapsensa tulevat aina olemaan #1, he menevät kirkkaasti sinun edelle. Mies tulee tekemään kaikkensa saadakseen pitää lapsiinsa yhteyden. Näyttää siltä että hän joutuu nielemään paljon pompotusta vaimonsa taholta, asia jonka hän tekee.
Sinä tietenkin tulet tekemään aivan kuten haluat. Kuitenkin tiedät sen jo varsin hyvin etukäteen, että paljon helpommalla pääset jos annat miehen rauhassa hoitaa ensin yksityisasiansa järjestykseen.
Siis elät omaa elämääsi tunkematta itseäsi tuohon sotkuun esim tunkeutumalla miehen kotiin.
Ymmärsitköhän osan tekstistäni väärin?
Nainen on siis naimisissa, mies jonka kanssa seurustelen ei ole. Nainen on siis jatkanut eteenpäin, eli meni naimisiin seuraavana päivänä kun oli eronnut entisestä.
Mies on itse minua pyytänyt muuttamaan luokseen, mutta nyt kun asia on ajankohtainen, hänestä ei saa mitään irti. Jos lopetan kyselyn omalta taholtani, hän tulee kysymään; "Miksi et voisi jäädä tänne?"
"nyt kun asia on ajankohtainen, hänestä ei saa mitään irti" - tuo lauseesi kertoo kaiken.
Mies tarvitsee omaa aikaa järjestääkseen asiansa raiteilleen. Häntä itseään ja lapsiaan varten.
Se että vaimonsa on valinnut uuden aviomiehen, ei muuta asiaa. Hänellä oli oikeus naida toinen eron jälkeen.
Mies ei ole vielä valmis pitkään aikaan antamaan sinulle sitä aikaa ja energiaa jonka yhteiselo vaatii.
Se, että sinä haluat , ei ole tarpeeksi.
Joten pysyn mieleipiteeni takana.
Anna hänelle tilaisuus rauhassa saada asiansa hänelle sopivaan järjestykseen. Aivan jo avuttomien, täysin viattomien lasten takia. HE tarvitsevat mieheltä liikenevän ylimääräisen ajan, ajan jota ei koskaan ole tarpeeksi.
enkä sen kestoon osaa sanoa mitään, mutta näyttää vähän siltä että mies haluaa saada tuon huoltajuusasian päätökseen ennen kuin tekee mitään muista isoja muutoksia elämässään. Ja iso muutoshan se olisi jos sinä muuttaisit nyt sinne. Olisiko sinulla mahdollisuutta saada asuntoa lähempää miehen asuntoa? Voisit vaihtaa työpaikan lähelle häntä ja tuon huoltajuusasian ratkettua voisit muuttaa hänen luokseen. Tekstistäsi ainakin sain sen käsityksen että hän todellakin haluaa sinut sinne asumaan, sitten kun aika on parempi, joten asuisit vain toisessa asunnossa lähempänä odottamassa "parempaa hetkeä" ja voisit vaihtaa jo työpaikan lähemmäksi miestä.
Kävin tämänkin vaihtoehdon läpi, vaikka se minulle on kalliimpi. Asun nyt 300€/kk hinnalla 41 neliön kaksiossa, ja paikka minne muuttaisin, on melkein helsingin tasoa hintaluokaltaan. Minulla ei oikein ole rahaa, tänne muutin juuri sen takia että pystyn säästämään yksin eläessäni.
Sanoin sitten silti, että jos muutan omaan asuntoon, niin voisimme nähdä päivittäin. Mies sitten kieltäytyi ja totesi, että se olisi aivan turhaa rahan tuhlausta, koska hän kumminkin haluaisi, että viettäisin aikaa koko ajan siellä. "Turha maksaa sinun vuokraa kun olet minun luonani."
Minusta vain tuntuu, että hän pompottaa minua. Pelkään, että olen vain tässä varalla kun hän etsii jonkun toisen tai yrittää saada exänsä takaisin. Että olen tässä varalla ja sitten kun ei tarvitse niin hei vain :(
epävarma suhteenne tilanteesta niin kannattaako silloin vaihtaa työpaikkaa tai muuttaa? Ei kannata lähteä muuttamaan elämäänsä noin radikaalisti jos ei ole varma toisen tunteista ja halusta rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Kannattaa tehdä nyt ainakin miehelle selväksi, että jos hän ei nyt halua sinun muuttavan, niin et tule muuttamaan hänen luokseen pahimmassa tapauksessa ainakaan vuoteen. Jos hän ei siltikään halua sinun nyt muuttavan niin silloin hän on ratkaisunsa tehnyt.
Toivottavasti löydät hyvän ratkaisun tilanteeseen..
Riitaisan huoltajuus/elatus ym. kiistan käsittely käräjäoikeudessa kestää käytännössä puolesta vuodesta vuoteen. Iso osa tuosta ajasta kuluu sosiaaliviranomaisten tekemän olosuhdeselvityksen odotteluun.
Ja sitten kun toinen valittaa hovioikeuteen, aika kaksinkertaistuu...
Vielä noista käsiteltävistä asioista. Mahdollisia riidan aiheita on tosiasiassa kolme: huoltajuus, lasten asuminen ja lasten elatus. Huoltajuus on aivan eri asia kuin lasten asuminen ja elatus.
Se, että yhteishuoltajuudesta on sovittu tarkoittaa ainoastaan sitä, että vanhemmat ovat sopineet vastaavansa yhdessä lapsia koskevista päätöksistä, tai siis että toinen vanhemmista ei enää yritä viedä toiselta kokonaan päätäntävaltaa lasten elämään (mitä yksinhuoltajuus tarkoittaisi).
Riita lasten asumisesta ja elatuksesta voi silti jatkua, ja usein jatkuukin, koska se on se taloudellisesti iso kysymys.