vaan tätä palstaa lukiessa iskee kyllä masennus! Tietenkin on vaihtoehto olla lukematta viestejä ja keskittyä sekin aika rasvanpolttoon.
Mutta miten joku jaksaa laskea jotain kaloreita! Eikö siitä tule kamala stressi ja painonpudotus ala käydä painajaismaiseksi? Eikö laihduksen pitäisi olla mukavaa ja kannustavaa?
Vaikka elämmekin suoritusyhteiskunnassa, niin kait jotakin voi tehdä ilman, että stressi pukkaa päälle ja verenpaine nousee.
Minä aloitin tämän masunpoiston rennosti ja sillä periaatteella, että kaikki sokerit, vaalea leipä, leikkeleet, makeiset, riisi, peruna ja vaaleat jauhot pois. Niin ja olut (sniiff!) myöskin saa jäädä pois.
Välipalana omenaa, porkkanaa ja appelsiinia. Pienen lasin viiniä sallin itselleni iltaisin. Kalaa, kanaa ja vihanneksia kuuluu nyt ruokavaliooni. Olo on energinen ja unentarvekin vähentynyt. Ei millään malttaisi olla vuoteessa siihen asti kun kello soittaa. Unenlaatukin on parantunut. Ja tätä on kestänyt vasta viikon verran.
Ai, että miten tämä on vaikuttanut painoon? Viikossa pudonnut neljä kiloa. Pelkkää nesteen poistumistahan se on ollut. Mutta aamulla on kiva herätä kun ei ole turpa turvoksissa. Ja sormukset saa iltaisin pois sormesta ilman saippuaa.
Ja vaikkei läski lähtisikkään, niin tämä hyvä fiilis ja lisääntynyt energia auttaa kestämään ne liikakilot. Vaikka onhan se mahdollista, että nekin siitä pikkuhiljaa karisee...
Tsemppiä kaikille painonpudottajille! Ja ottakaahan vähän rennommin, eikös vaan!
Mutta miten joku jaksaa laskea jotain kaloreita! Eikö siitä tule kamala stressi ja painonpudotus ala käydä painajaismaiseksi? Eikö laihduksen pitäisi olla mukavaa ja kannustavaa?
Vaikka elämmekin suoritusyhteiskunnassa, niin kait jotakin voi tehdä ilman, että stressi pukkaa päälle ja verenpaine nousee.
Minä aloitin tämän masunpoiston rennosti ja sillä periaatteella, että kaikki sokerit, vaalea leipä, leikkeleet, makeiset, riisi, peruna ja vaaleat jauhot pois. Niin ja olut (sniiff!) myöskin saa jäädä pois.
Välipalana omenaa, porkkanaa ja appelsiinia. Pienen lasin viiniä sallin itselleni iltaisin. Kalaa, kanaa ja vihanneksia kuuluu nyt ruokavaliooni. Olo on energinen ja unentarvekin vähentynyt. Ei millään malttaisi olla vuoteessa siihen asti kun kello soittaa. Unenlaatukin on parantunut. Ja tätä on kestänyt vasta viikon verran.
Ai, että miten tämä on vaikuttanut painoon? Viikossa pudonnut neljä kiloa. Pelkkää nesteen poistumistahan se on ollut. Mutta aamulla on kiva herätä kun ei ole turpa turvoksissa. Ja sormukset saa iltaisin pois sormesta ilman saippuaa.
Ja vaikkei läski lähtisikkään, niin tämä hyvä fiilis ja lisääntynyt energia auttaa kestämään ne liikakilot. Vaikka onhan se mahdollista, että nekin siitä pikkuhiljaa karisee...
Tsemppiä kaikille painonpudottajille! Ja ottakaahan vähän rennommin, eikös vaan!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse taas mieluummin lasken kaloreita ja syön _normaalia_ ruokaa, sellaista jota syön muutenkin (vain pienempiä määriä kuin normaalisti) kuin järsin pelkkää salaattia ja porkkanaa ja kiellän itseltäni kaikki nautinnot. Siitähän sitä vasta surulliseksi tulee. Siinä on myös se huono puoli, että tuollaista kaikesta kieltäytyvää ruokavaliota _et_ _pysty_noudattamaan_loppuelämääsi_. Laihdutusruokavalion pitää olla sellainen, että se opettaa sinua oikeanlaisesta ruokavaliosta. Laihdutusruokavalion pitäisi olla omalla kohdalla mahdollisimman normaali ruokavalio, jotta ihminen oppii minkälaisia määriä ruokaa ylipäätään voi syödä. Tietenkin turhimmat herkut on syytä karsia minimiin, mutta kyllä minä laihiksellakin syön suklaata ja jopa olutta kerran viikossa. Tällä hetkellä en ole laihiksella, mutta elämä on jatkuvaa painonhallintaa ja tämä tyyli on toiminut minulla jo vuosia. Paino saattaa joskus hetkellisesti nousta pari kiloa, ja silloin on taas aika vähän pienentää annoksia hetkeksi. Olen oppinut nimenomaan kaloreita laskemalla, miten normaali ihminen voi syödä laihtumatta tai lihomatta.
Mites luulet, että sinulle käy kun lopetat kuurisi, ja palaat takaisin leikkeleiden, oluen ja sokerin pariin? Ongelmia tulee taatusti, koska et ole sisäistänyt kuinka paljon niitä voit syödä - lihomatta. Paino tulee aika takuuvarmasti pikkuhiljaa takaisin. useimmiten epäonnistuneiden laihdutusyritysten ja jojolaihdutuksen taustalla on juurikin liian radikaalit ruokavaliot ja täyskieltäyttyminen tai kummalliset dieetit. Kukaan ei pysty kuurin jälkeen soveltamaan tuollaista dieettiä normaalielämään. Tuskin sinäkään loppuelämääsi syöt vain kalaa ja vihanneksia.
Mielestäni oma tapani hallita painoa on huomattavasti rennompi kuin tuo sinun tapasi. Omalla kohdalla BMI tällä hetkellä 19,5, ja pysynyt 21-19 välillä viimeiset 8 vuotta, tällä normaaliruokavalion tyylillä, johon kuuluu myös normaalit pienet herkkuhetket.
tällähetkellä tämä tuntuu niin hyvältä, että ajattelin tämän jäävän pysyväksi elämäntavaksi. Ja uskon että tässä pudostteluvaiheessa voin ottaa sen saunaoluen kerran viikossa, jos siltä tuntuu. En usko että siihen sortuminen tuo montaa kiloa takaisin.
Mitä huonoa tässä sinun mielestäsi on? Karkeista ja vaaleasta leivästä kieltäytyminen on helppoa, koska olen aina pitänyt enemmän tummasta täysjyvä leivästä.
Eikö sinun ole nälkä, kun pienennät annoksia? Ei peruna tai riisi ole minun mielestäni (huom minun ) lautasella onnellisen elämän perusta.
Mutta kiva saada palautetta. Eiköhän pudotella painoamme sillä systeemillä, joka tuntuu sopivalta. Ja on niitä oudompiakin tapoja kuin nämä meidän noudattamat, vai mitä?
Kalorien laskeminen ei ole ollenkaan välttämätöntä, jos muuten on hyvä tuntuma syödystä määrästä. Laihtuminenhan perustuu aina siihen, että energiaa saadaan vähemmän kuin kulutetaan, mutta energiamäärää on helppo vähentää vain esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta ja vähentämällä runsasenergisempiä ravintoaineita. Se, mikä kenellekin sopii, on yksilöllistä.
Tuntuu, että monien tiedot ravitsemuksesta ja eri ravintoaineista ovat niin heppoiset, että ainakin silloin on hyvä alkuun vähän laskeskellakin ennen kuin syntyy "näppituntuma" siitä, mistä terveellinen JA itselle hyvän olon tuova ruokavalio syntyy. Jotkut nauttivat numeroiden pyörittelystä, joskin siinä on vaarana mennä liiallisuuksiin tyyliin "apua, söin yhden appelsiinin liikaa, lihonko nyt hirveästi?".
Laihduttaessa ei ole välttämätöntä pienentää annoksia ollenkaan, kunhan annoksen koostumus muuttuu keveämmäksi. Kylläisyys syntyy ruuan litra- tai kilomäärästä, ei siitä, mitä se ruoka sisältää - vaikka tietysti proteiinipitoinen ruoka säilyttää sen kylläisyyden pitempään kuin vaikkapa puhdas kasvisravinto.
Samasta syystä ei ole välttämätöntä luopua kokonaan mistään ruoka-aineesta kokonaan, kaikkea voi syödä, kunhan pitää huolen siitä, ettei syö enempää kuin kuluttaa.
Mikä ruokavalion muutos se sitten on jos et aiemminkaan ole syönyt vaaleaa leipää etkä syö sitä nytkään?
Ja miten se nyt noin käänty että ensin sä kritisoit kalorinlaskijoita, ja sitten kun sait kritiikkiä niin sanoitkin että "eiköhän pudotella painoamme sillä systeemillä, joka tuntuu sopivalta." Eli sit ei enää ollukkaan kanttia vastata...
Tuossa tuli sulta nyt virhe: kylläisyyden tunne ei suinkaan tule suoraan ruoan kilo- tai litramääristä, siis ruoan tilavuudesta. Muutenhan voisimme jatkuvasti juoda pelkkää vettää, täyttääksemme sillä mahamme emmekä koskaan tuntisi nälkää.
Kylläisyyden tunteeseen vaikuttaa oleellisesti myös ruoan energiapitoisuus. Kroppa ei ole niin tyhmä, eikä sitä voi huijata syömällä litroittain ja litroittain kaalisoppaa (kuten jotkut tosin silti tekevät) ja toivoa ettei nälkä yllätä. Kyllä se nimittäin yllättää hyvinkin pian siinä vaiheessa kun kalorit ovat selkeästi miinuksella.
Itse en usko lainkaan siihen hölynpölyyn että laihduttaessa ei saa tai pidä kokea nälkää. Jos joku näin väittää, niin hänellä on ilmeisesti jokin piuha löysällä aivoissa, koska nälkä-signaali ei sieltä pääse kulkemaan normaalisti. Nälkä on luonnollista, sitä on turha pelätä. Ja minun mielestäni pieni nälkä kuuluu laihduttamiseen. Se on väistämätöntä ja suurin osa laihduttajista on silloin tällöin tai koko ajan hieman nälissään.
Nälässäkin on tosin vivahde-eroja, kenenkään ei tarvitse kärsiä nälästä, tai pitää itseään väkisin pitkiä aikoja nälässä niin että ihan pahaa tekee ja heikottaa. Silloin on verensokeri matalalla ja silloin pitää ehdottomasti syödä. Mutta ennen kuin tämä tapahtuu on kropassa pieni nälkä aika pitkäänkin, joskus se tulee ja menee ohi kun sitä ei ajattele...tällaista pientä nälkää voi aivan hyvin sietää. Ruokakin todellakin maistuu paremmalta kun on sellainen pieni nälkä!
Nälkä on hyvä asia.
Olet oikeassa, yksinkertaistin liikaa. Tarkoitus oli kuitenkin todistaa, ettei ruoka-annosten raju pienentäminen useimmiten ole tarpeen, kunhan sen annoksen koostaa järkevämmin.
Kyllähän se vesikin hetkeksi vatsan täyttää, se täysi tunne vain ei kestä kuin hetken. Jossakin tutkimuksessa itse asiassa huomattiin, että kun samat ainekset (siis sama määrä ruoka-aineita lasillinen vettä) syötiin keittona (ne ruoka-aineet sekoitettuina siihen vesilasilliseen), nälkä pysyi kauemmin poissa kuin silloin, kun ruoka ja vesi nautittiin erikseen.
Mitä nälkään tulee, minä olen juuri niitä, joiden mielestä ei koskaan pitäisi tulla nälkä. Nälkäisenä syö harkitsemattomasti, ja koska hotkii, voi myös ruoka-annos olla isompi kuin se olisi rauhallisemmin syötäessä. Sinulle se on hölynpölyä, minulle kokemuksen tuoma fakta, ainakin minun tapauksessani. Aivoissani voi tosin olla montakin piuhaa löysällä...
Liian pitkät ateriavälit altistavat ahmimiselle - eikä tämä ole vain minun käsitykseni, vaan lukuisissa tutkimuksissa havaittu tieto. Siksi nälkää ei ainakaan saa päästää liian kovaksi. Itse kuulun lisäksi niihin, joilla liian pitkistä ateriaväleistä seuraa myös päänsärkyä ja ärtyisyyttä. Silloin on sekä ympäristön että oman hyvinvoinnin vuoksi syytä pitää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.
vastata, koska minä käyn töissä, ja pakko on hoitaa duuniakin välillä, eikä vaan puolustella mielipiteitäni täällä.
Noh, en sanonut missään vaiheessa, ettenkö olisi syönyt vaaleaa leipää, vaan sanoin, että olen enemmän tumman leivän ystävä. Olen kuule vetänyt aika monta pakettia paahtoleipää lenkkimakkaran siivujen siivittämänä.
Alkuperäinen pointtini oli se, että i h m e t t e l i n , eikö kalorien jatkuva laskeminen ja tarkkailu ole uuvuttavaa ja stressavaa. Eikö se vie syömisestä juuri sen nautinnon. Esimerkiksi kun menee ulos syömään, niin jättää tilaamatta sitä mitä haluaisi, kun kalorit on jo päivän mittaan kerätty. Tai vastaavasti, kun tietää menevänsä ravintolaan syömään, panttaa päivän, ettei kalorimäärä ylity.
Minä nyt satun pitämään niistä rehuista, kalasta ja broilerista. Ja sallin itselleni kyllä kunnon pihvinkin, kunhan saan sen haluamallani lisukkeilla. Kumoan lasin kaksi viiniä siinä sivussa. Olen tyytyväinen ja kylläinen. Enkä taatusti saa siitä kiloja, jotka eivät kehostani kuin kiusaamalla itseäni.
Onko tämän palstan tarkoitus vain haastaa riitaa ja väitellä? Heitin mielipiteen, en kritisoinut. Olen ihan tyytyväinen, että saan aikaan keskustelun tynkää ja on mukava, että ihmiseet kommentoivat ja kertovat omista tavoistaan pudottaa painoa.
Jos joku haluaa laskea kaloreita, niin siitä vaan. Ehkä minulla vastenmielisyys siihen hommaan juontaa huonosta laskupäästä.
Minä en viitsi kinastella, jokainen tekee kuinka tekee. Ja asiallisesta keskustelusta voi paljon ennemmin viisastua, kuin tyhjänpäiväisestä vänkäämisestä.
Kaloreita EI tarvitse alun jälkeen laskeskella, ne oppii hyvin nopeasti. Kalorien laskenta auttaa ihmistä oppimaan ruokien energiasisällöt ja hahmottamaan kokonaisuuksia. En minä laske jokaista perunaa kalorintarkkuudella, eihän se olisi edes mahdollista. Mutta tiedän suurinpiirtein kuinka paljon energiaa yhdessä potussa on, ja tiedän kuinka monta sellaista voin "huoletta" vetää.
Koska kyllä perunaa voi syödä. Samoin pastaa voi syödä, laihduttajakin. Samoin vaaleaa leipää. Jos et tunne näiden ruokien energiasisältöjä ja ajattelet vain että "ne lihottaa", niin voi ehkä olla tietyllä tavalla helpompi jättää ne vain kokonaan ruokavaliosta. Mutta jos opettelisit ymmärtämään niiden energiasisällöt, huomaisit että pieni lautasellinen pastaa tai riisiä tai 1-2 perunaa aterialla EI tuhoa laihdutusta. Ne eivät ruoka-aineina lihota yhtään sen enempää, koska laihdutus on aina kiinni siitä kokonaisenergiamäärästä. Jos ruokavalioosi normaalisti kuuluu peruna/pasta/riisi, suosittelisin kyllä että sisällytät niitä vähän myös laihdutusruokavalioosi - näin opit kuinka paljon näitä ruoka-aineita voit syödä sittenkin kun siirryt takaisin normaaliin ruokavalioon (sanottakoon tätä painonhallinta-ruokavalioksi, sillä sitä se todellakin on..varsinkin jos on koskaan ollut ylipainoinen, koko loppuelämä on painonhallintaa, halusipa sitä tai ei).
Mitä tulee ravintolaillallisiin, tuskin kovin moni meistä harrastaa niitä joka päivä tai edes joka viikko. Silloin kun ravintolaan menee syömään voi mielestäni aivan hyvin syödä ihan sitä mitä tekee mieli, huolimatta kalorimääristä tai siitä kuinka lihottavaa ruoka on. Itse tykkään pastaruoista, ja otan kyllä mielelläni jonkun ihanan vuohenjuustopastan ravintolassa, ja jälkiruoka toki kuuluu asiaan. Olen kasvissyöjä joten useimmiten ravintoloiden kasvisruokavalikoima (ainakin suomessa) rajoittuukin pastoihin ja pizzoihin tai salaatteihin. Ja salaatti ei kyllä minulle ole sitä "herkutteluruokaa". Yleensä, jos tiedän että olen illalla menossa ravintolaan syömään, syön päivällä kevyemmin, se ei ole mikään ongelma koska haluankin että minulla on oikeasti nälkä kun istun ravintolapöytään, silloin ruoka maistuu paremmalta.
Haluaisin tosin tietää, mitä sinä teet niille peruna/riisi tai muille lisäkkeille, jotka tulevat ravintolalautasella sen pihvin/kalan/kanan seurana? Jätätkö syömättä? Eikö se ole sinusta ruoan tuhlausta? Vai pyydätkö pihvisi pelkällä salaatilla?
Pointti on kuitenkin se, että kaloreiden "laskeminen" ei ole yhtään sen tiukempaa tai hankalampaa kuin kokonaisten ruoka-aineiden poissulkeminen ruokavaliosta. Päinvastoin.
Laihdutin parikymmentä vuotta sitten n 15 kiloa ja innostuin samassa rytäkässä tosissani liikunnasta. Tuohon aikaan ei vielä VHH-viritykset olleet muodissa vaan päin vastoin elettiin "low-fat" kautta. Itse laskeskelin kaloreita ja tavallaan laskeskelen niitä edelleen. Se ei tarkoita, että joka päivä löisin syömiseni johinkin kalori- ja ravintoainelaskuriin, vaan olen oppinut aika pitkälle silmämääräisesti arvioimaan eri ruokien kaloriptoisuudet ja pakkausselosteiden lukeminen on melkein yhtä automaattista kuin hintalapun ja "parasta ennen" päivämäärän tsekkaaminen.
Runsaasti liikkuvana ja vanhenevana naisena haluan myös varmistaa, että saan riittävästi energiaa ja tärkeipiä ravintoaineita ja vitamiineja ruoasta - mutta kyse ei ole mistään niuhottamisesta vaan pyrin siihen että viikon syömiset on jotenkuten järjellisessä tasapainossa.
En tuomitse VHH:ta ta VHH-johdannaisia, mutta minusta taas täyskieltäytyminen jostain ravintoaineista olisi hyvin rasittavaa. En myöskään halua nyt masentaa, mutta ymmärtääkseni ainakin jotkut VHH-laihduttajat joutuvat loppujen lopuksi alun nopean painonpudotuksen jälkeen sittenkin turvautumaan kalorien laskemiseen. Myös proteiini, hyvät rasvat ja hitaat hiilihydraatit nimittäin lihottavat jos niistä saatu energia eli kalorit ylittää kulutuksen, ja painon pudotessa peruskulutus vähenee luonnostaan.
Olen saman suuntaista diettiä pitänyt kun sinäkin eli jätin makeat pois, pullat, vaalean leivän, riisin, makaroonin ja perunan.Syön tummaa leipää, perunan, riisin ja makaroonin korvaan salatilla.Salaatin lisukkeeksi syön lihaa, kalaa.
Eli noudatan vähä hiilarista diettiä ja voin sanoa että se toimii.Olen sillä tiputtanut jo 8kg ja koskaan ei ole nälkä koska saan syödä kaikkea niin paljon kun haluan kunhan siinä ei ole paljoa hiilareita
Jollekin sopii tämä dietti, joillekin ei, mutta työkaverini tiputti tällä dietillä 20kg ja hänen poika 19v, tiputti 50kg painostaan pois.
Työkaveri otti jossain vaiheessa kävelyn mukaan laihdutukseen mutta sanoi ettei poika ollut liikkunut erityisemmin laihdutuksen aikana, paino vaan tippui