Meillä kyllä on asiat muuten hyvällä tolalla, mutta nykyisin om ruvennut haittaamaan avovaimon kateus rahaasioissa. Hän on pieni tuloinen, noin 1000 euroa kuussa saava, siihen on laskettu lapsilisä 2 lapsestamme. Tuosta summasta hänen tarvitsee ostaa vain ruoka, maksaa sähkö ja nettilaskut ja tietenkin lasten menot, koska lapsilisät saa hän.
Minulla on noin 800 euroa enemmän tuloja, mutta myös menoja enemmän. Ostin talon jossa asumme, siitä on pankkivelkaa, lisäksi meillä ostin uuden auton, josta on kuluja ja olen remontoinnut kokoajan taloa. Minulla on myös sivuammatti, josta saamani tulot, noin 300-1000e kk käytän omiin menoihini, tai laitan säästöön.
Tästä juuri vaimoni on katkeran kateelline; hän haluaisi uusia vaatteita, käydä kampaajalla, ostaa huonekaluja, jnejne, mutta ei itse osallistua näihin kuluihin. Hän esim lainasi tyttären kampaamolaskuun mutta ei antanut rahoja takaisin. Autoa hän myös joskus käyttää, muttei osallistu kuin polttoaine kuluihin.
Meillä on jatkuva riita juuri rahasta tämän takia, en oikein jaksisi enää.
Minulla on noin 800 euroa enemmän tuloja, mutta myös menoja enemmän. Ostin talon jossa asumme, siitä on pankkivelkaa, lisäksi meillä ostin uuden auton, josta on kuluja ja olen remontoinnut kokoajan taloa. Minulla on myös sivuammatti, josta saamani tulot, noin 300-1000e kk käytän omiin menoihini, tai laitan säästöön.
Tästä juuri vaimoni on katkeran kateelline; hän haluaisi uusia vaatteita, käydä kampaajalla, ostaa huonekaluja, jnejne, mutta ei itse osallistua näihin kuluihin. Hän esim lainasi tyttären kampaamolaskuun mutta ei antanut rahoja takaisin. Autoa hän myös joskus käyttää, muttei osallistu kuin polttoaine kuluihin.
Meillä on jatkuva riita juuri rahasta tämän takia, en oikein jaksisi enää.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Ensinnäkin teillä jaetaan rahat ihan väärin. Miksi nainen maksaa lasten kulut ja ruuat ja sähkön? Erotilanteessa hänelle ei jää mitään käteen, mutta sinä saat talon ja auton. Miksi teillä ei voi olla yhteistä tiliä, josta asiat maksetaan yhdessä.
Yhteinen tili, johon tulee prosenttiosuuksilla tuloista, isompi palkkaiselta enemmän ja pienempi palkkaiselta vähemmän. Siitä sitten maksetaan lastenkulut, talot ja autot tasapuolisesti. Loput omat rahat saa käyttä, kuten haluaa. Niin ja ne lainat ja talolta ja autot molempien nimiin.
Nythän on niin, että sinä vaan kartutat omaisuuttasi (saat talon, auton ja parantelet korjaamalla vielä sitä taloa). Nainen maksaa pienistä kuluistaa lapsille kaiken niinkö? Tiesithän kai, ettei lapsilisä riitä mihinkään, etkös?
Kyllä molemmille pitäisi jäädä omaa rahaa käyttöön palkasta, ei vain sille joka sattuu tienaamman enemmän. Ja näin, oli se paremmin tienaava sitten mies tai nainen. Kysehän on perheestä!
Eli prosenttiosuuksilla mennään ja yhteinen omaisuus. Myös ne huonekalut ja remontit.
Sinun mielestäsi minun pitäisi siis antaa rahaa viellä ruokaan ja muuhun, maksan sentäs talon jossa me kaikki asumme, auton jota vaimomi voi tarvittarssa käyttää ja olen ostanut kaikki tavarat kotiimme. tvn, digiboksit, kodinkoneet, tosin kodinkoneet käytttynä koska vara ei uusiin.
Tottakai talo ja auto jää minulle jos eroamme, mutta minähän ne maksankin. Vaimoni tuloilla ei sellaisia voi edes ostaa eikä hänen tulonsa riitä siihen että menot puolitetaan. Kyllä 200 euroa kuussa pitää riittää kahden lapsen kuluihin reilusti, ei heidän tarvitse saada vaatteita yms koko ajan. Vaatteet voi ostaa kirpputoreilta. Pitäähän vaimon maksaa asumisesta jos hän olisi yksin eläjä. Nyt hän saa asua ilmaiseksi lasten kanssa, saa käyttää ilmaiseksi uutta autoa, jne
Vaimoni valittaa että ruuan hinta on noussut ja olenkin joskus ostanut kotiin ruokaa sen takia. Käyn myös itse työpäivinä baarissa tms syömässä ettei kotona mene niin paljon ruokaan.
Entä pitäisikö minun osallistua vaimoni sairaus kuluihin, kuten hammashoito tai silmälasit tms? Eikö jokaisen kuukuisi maksaa henkilökohtaiset menonsa? Jo sekin kertoo jotain hänen rahnkäytöstään, että hän ei kykene maksamaan lainaamiaan rahoja takasin minulle. Kuinka voisin luottaa että häneltä riitäisi mitään vielä taloon ja autoon?
...minunkin mielestäni... Meillä vähän samankaltainen tilanne, mutta kuitenkin hieman erilainen... Eli meillä ei ole lapsia ja molemmilla on omat automme, joiden kuluista vastaamme kumpikin omastaan. Mies asuu omistamassani omakotitalossa kuitenkaan haluamatta juurikaan osallistua asumiskuluihin. Minä olen myöskin hankkinut kotiin kaiken tarvittavan ennen hänen muuttoaan sekä rakentanut ja remontoinut taloa yksin. Hän on siis muuttanut valmiiseen kotiin. Hänellä on kuitenkin omiani isommat tulot, jotka hän haluaa käyttää vain omaan hyvinvointiinsa. Omiin ruokiinsa, juomiinsa, autoonsa jne.
Ymmärrän siis hyvin, miksi et halua naisesi elämää kokonaan maksaa. Saahan hän jo ilmaisen kodin. Sairauskuluistaan mielestäni jokaisen kuuluu huolehtia itse.
Niin nainen elää ilmaiseksi sinun talossa, ajaa sinun autolla ja käyttää sinun tarvaroita. Jees! Ja hoitaa sun lapsia, pesee sun pyykkejä, maksaa sun lasten menot ja ostaa sulle ja sun lapsille ruuat, ainiin se myös maksaa sun käyttämän sähkön ja netin. Voi itsekkyys sentään!
Ihan vaan tiedoksi, että ei parisuhteessa ole sun ja mun jaottelua! Jos on, niin ei hyvin mene. Ettekö te olekaan tiimi? Ettekö te olekaan tässä veneessä yhdessä? Miksi te edes asutte yhdessä, kun kerta ette elä samaa elämää ja kuluta samoja rahoja?
Mä en ostai tuollaiselle miehelle mitään ruokaa, enkä pesis sen pyykkejä.
Kysynpähän vaan, että miksi teillä ei voisi olla tiliä, johon tulisi 50% kummankin tuloista ja lapsilisät? Eli 500 sun muijalta 1200 sulta (tai mikä onkaan tulosi?) Siitä sitten maksetaan velat, ruuat, sähköt ja lapset. Loput omat rahat saa käyttää kumpikin, miten haluaa.
Se perhehän on teidän yhteinen, ei sun tai sen. Kuulostaa siltä, että sulla on talo ja auto ja sun muijalla lapset ja keittiö. Jee!
Ja ei kait sun naisella olisikaan yksin varaa taloon ja autoon, mutta ei olisi sullakaan, jos ei joku maksaisi lasten kuluja, sähköjä, ruokia ja nettiä. Miksei näitä voi ostaa yhdessä?
"Jo sekin kertoo jotain hänen rahnkäytöstään, että hän ei kykene maksamaan lainaamiaan rahoja takasin minulle."
Tuota, paljonko kuvittelet, että hänelle jää ylimääräistä rahaa maksaa lainojaan kaikkien kulujen jälkeen?:
- ruoka neljälle
- sähkö
- netti
- kaksi lasta
Ruokaa menee helpostikin se viisisataa, ehkä enemmänkin, sähköön ja nettiin ehkä satanen. Siitä jää 300-400e, josta pitäisi kolmen ihmisen saada kaikki muu tarvitsemansa - mahdolliset lääkärikulut, lääkkeet, vaatteet, _sinun_ autosi bensa, harrastukset jne.
Ei ole reilua. Te molemmat kuitenkin teette kahta työtä, valitettavasti vaimokkeesi saa vain toisesta palkkaa, se kaikkein arvokkain, teidän YHTEISTEN lastenne kasvatus ja huolehtiminen, on palkatonta.
Siis vaimosi osallistuu muihin juokseviin kuluihin, joten hän auttaa SINUA MAKSAMAAN TALOA ITSELLESI! Tuo teidän nykyinen kulujen jakauma on oikeasti todellakin syvältä. En minä ainakaan suostuisi, että toinen ostelee itselleen taloa koko ajan ja valittaa vieläpä ja sitten ei osallistu edes kuluihin, joita yhteiset lapset teettää.
Oikeesti, nyt sun pääkopassa on jotain vialla! Tuo ehdotus oikeesti oli sellainen normaalien ihmisten tyyli.
Ja otetaanpa huomioon, että nyt puhutaan TALON sähkölaskusta. Ne on muuten helposta reippaasti yli 100e, jopa 200e.
että tuolla menolla teille tulee ero ja itse olet sen kyllä aiheuttanut.
Sinulle jää sinun talosi ja sinun autosi ja vaimolle jää hänen lapsensa, jotka hän sitten pienillä tuloillaan elättää miten parhaiten taitaa vuokra-asunnossa.
Eikö reilumpi kerho olisi se, että maksaisitte yhdessä yhteiset menonne, kuten sähkön, jota molemmat käytätte (et kai sinäkään pimeässä istu?), ruoan, jota te ja YHTEISET lapsenne syötte sekä YHTEISTEN lastenne vaate- terveys- ym. -menot. Näihin menoihin voisitte käyttää lapsilisät ja jakaa sitten loput menot tasapuolisesti.
Vaimosi näkee varmasti asian niin, että teillä on yhteisiä lapsia ja yhteisiä menoja. Sinä ilmeisesti kuvittelet, että vaimo on lapsineen jotenkin vuokralla sinun omistamallasi kiinteistöllä. Ei ihme, että vaimoasi korpeaa. Hänen tulonsa menevät ruokaan ja sähköön, sinä kartutat itsellesi omaisuutta ja näet vielä asian niin, että sinulle ollaan kiitollisuudenvelassa.
Mitä noihin sairauskuluihin tulee, niin niissä asioissa on kyllä parisuhteessa ihan turha puhua että mikä on oikein ja kenen pitää ja kuuluu. Jos minulla olisi kipeä hammas ja mieheni kieltäytyisi auttamasta, jotta pääsisin lääkäriin, jättäisin sellaisen miehen siihen paikkaan. Missä siinä on välittäminen, myötätunto, tuki, turva, auttaminen? Jos näitä ei ole, mikä ihmeen parisuhde se silloin on?
Minkä takia sinä ylipäätään olet toisen ihmisen kanssa? Onko se se ilmainen seksi, vai? Minkälaisille arvoille olet elämäsi perustanut, oletko miettinyt sitä?
Ihmettelen, miten ihmiset voivat olla näin itsekkäitä ja olen todella pahoillani vaimosi puolesta. Toivon, että hän saa lottovoiton itse ostamallaan kupongilla, rakennuttaa itselleen hienon talon, ostaa muutaman loistoauton pihaan ja pyytää sinua maksamaan sähköt, ruoat, lasten vaatteet, omat lääkärikulusi jne. Jos olisin oikein ilkeä, toivoisin sinulle jotain pitkäaikaista tai vammauttavaa sairautta, mielenterveysongelmaa tai tapaturmaa, jonka johdosta joutuisit pienempipalkkaiseen työhön tai eläkkeelle. Olisitko sitten täällä kitisemässä, jos vaimosi ei pitäisikään sinusta huolta, laittaisi pöperöä pöytään ja makselisi lainojasi?
Onko yhteisiä lapsia? Onko äiti niille tärkeä vai pärjäättekö ilman? Miten käy kaikille jos sinä sairastut?
Miten käy itsellesi jos sairastut? Maksatko edes akallesi ja lapsillesi bussilipun että pääsevät katsomaan?
Pidin itteäni nuukana kun maksoin 400 kuussa yhteisiin menoihin yhden lapsen kanssa.
Kuulostat ihan mun exältä. Samanlaisia itserakkaita heppuja.
Nykyään mulla on semmoinen mies, joka ei laske kuka on maksanut ja mitäkin. Enpä laske minäkään. Se maksaa, jolla on rahaa, niin ainakin meillä toimii.
Exä osti itelleen kaikkea, vaikka luulisi ettei sillä olisi ollut varaa. Ei mulla olis ollu varaa ostella itelle/muksuille mitään kivaa, vaikka tuloja olikin. Sitä ihmettelin monta kertaa ääneen. Erottuani tunsin itseni vaan hyväksikäytetyksi ( ei ollu edes muksujen isä ).
Nyt on sellainen, että kaikki saa tasapuolisesti, eikä yksi vaan itselleen kaikkea.
Tuo sun käytös on semmoista, että taidat vaan olla materiaalin ( rahan ) perään. Miksi et vois osallistua kampaajan kuluihin yms. ? Häh ?
En olisi sinun kanssasi päivääkään yhdessä. Niin vähän osoitat solidaarisuutta perheellesi.
Meillä minä käyn työssä ja mies opiskelee. Hän ei saa myöskään opintotukea (emme asu Suomessa, eikä täällä tunneta moista luksusta). Se tarkoittaa sitä, että maksan vuokran, maksan ruoat, maksan miehen vaatteet, kahvit, tietenkin omani myös, eli kaiken. Toisaalta luotan siihen, että siinä vaiheessa, kun minä olen raskaana tai hoidan lasta, enkä voi tienata, hän maksaa vuorostaan kaiken.
Enkä valita, enkä laskelmoi, enkä kyttää joka kahvikupin perään, enkä lainaa hänelle rahaa, vaan annan hänelle rahaa. Jos tulee ero, niin oma on vikani, koska menin luottamaan niin paljon, mutta tällä hetkellä tämä järjestely takaa meille onnellisen ja tasapainoisen ja riidattoman parisuhteen ja siis minullekin onnellisen elämän. Aina ei kaikkea kuule voi mitata rahassa, ja sinun kohdallasi on vastenmielisintä, että nipistät rahassa lastesi vaatteiden ja ruoan kohdalla, vaimon elintason kohdalla ja samalla laitat itse rahaa säästöön ja syöt ravintolassa.
Äijät pitää tuota systeemiä aivan luonnollisena ja vielä syyllistävät vaimojaan, varsinaista kusetusta ja tuota on paljon.Tosiaan, mies voi potkaista vaimon ja lapset ulkoruokintaan, kun hänen talonsa on maksettu ja vaimo on puilla paljailla.Voi pyhä yksinkertaisuus.
Sano akallesi että jos ei kiinnosta asua sinun talossasi ja ajella sinun autollasi, voi ottaa vähän omaisuutensa ja kalppia pihalle.
Pidä jyrkkä linja, äläkä taivu edes seksiin. Seuraavan kerran kun akkasi alkaa naputtaa, latele faktat ja viskaa se pihalle.
Katso peiliin ja mieti vähän. Tuo tuollainen itsekkyyden määrä on oikeasti jo pelottavaa. Teidän pitäisi olla nyt perhe ja puhaltaa yhteen hiileen ja mitä teet sinä? Laskin vain naputtaa päässäsi kun pidät huolta siitä, ettei sinun tarvitse osallistua lastesi elämään millään tavalla.
Eli sinun tulosi on 2100-2800e/kk, tästä summasta maksat kaiken itsellesi kuuluvan - auton, talon ja loput tuhlaat itseesi ja samaan aikaan avovaimosi elättää tuhannella eurolla neljä ihmistä. Ei ihme, että hän ei ole tyytyväinen. E usko, että hän nimenomaan _kateellinen_ olisi, harmissaan enemmän, koska teillä tuo maksupuoli menee melko epäreilusti.
Hei ihan tosi, etkö todellakaan tajua, sinä se tässä närää välillenne aiheutat. Tuokin, että käyt ulkona syömässä, ettei vaimokkeella menisi ruokaa niin paljon rahaa: onpas helvetin huomaavaista, ei sitten ole tullut mieleen, että sen sijaan voisit osallistua ruokakuluihin itsekin?
Kyllä se prosenttiosuus olisi minunkin mielestäni kätevä ja toimiva. Näin molemmat osallistuisivat _yhteisiin_ kuluihin sillä panoksella, jolla pystyvät. Ja vaikka toinen maksaisi enemmän, ei se elättämistä olisi, vaan sitä kuuluisaa joustamista ja yhteen hiileen puhaltamista.
Ja miksi tehdä lapsia, jos niistä ei sitten piittaa. Tai tuollaisen kuvan vähän sai, että et juurikaan lapsistasi välitä - vähän sellainen joo, he eivät välttämättä aina saa mitään, edes tarpeeksi ruokaa, mutta ei sillä väliä, kunhan minä en joudu sentinkään panoksella maksumieheksi mihinkään.
Kyllä taitaisi olla sinun aika jo nostaa se katse sieltä omasta navasta ja panostaa teidän perheenne yhteiseen hyvään elämään. Sinkkuna voi tuhlata rahat vain itseensä, miksi et sellaisena pysynyt, jos oma perse on se kaikkein tärkein?
Tietenkin ruokin lapseni, jos tarvitsee, mutta ei se yksin minulle kuulu. Mihin se lapsilisä on tarkoitettu? En todella tuhlaa itseeni mitään, ostan harvoin vaatteita, tosin laadukkaita ja hoidan itseäni jotta pysyn työkykyisenä. Maksan myös vakuutukset, vesilaskut ja omat puhelinkuluni. Olen ostanut lapsille uudet puhelimet,joiden kuluista vaimo vastaa.
Jos minä syön päivässä lounaan 7 eurolla ei se paljon ole, sen laitan itseeni. Ostan myös tarpeellisia työkaluja ja sellaista, esim nyt ostin uuden paikantimen jos joudun vieraiseen paikkaan ja uuden perämootorin veneeseen ja ajatuksissa on hankkia vielä mönkijä, koska sen saan halvalla. Vaimoni ei näitä ostoksia halua, koska ne eivät hyödytä häntä. Eipä minuakaan paljon hyödytä hänen kampaajalla käyntinsä.
Yhteine tili olisi varmaan aina tyhjä, vaimoni käyttäisi rahat mihin sattuu, niikuin nytkin. Esim, ostaa kalliita hedelmiä, tms, eli ei osaa elää varojensa mukaan.
Tietenkin minut voi leimata roistoksi, koska en koko ajan anna rahaa vaimolle ja lapsille, mutta minä olen ne rahat ansainnut. Ihmettelen suuresti, että pitäisi olla koko ajan ostamassa jotain. En edes polta enkä juo eikä vaimokaan. Emme matkustele, koska se on kallista. Säästöni ovat pahanpäivän varalle.
Eikös ne lapset ole myös sinun lapsiasi? Miksi vaimon piti sinulta LAINATA rahaa tyttärenne kampaamokuluihin?
Tuolla jo aiemmin joku kysyi, ettekö te olekaan tiimi?
Olette siis liitossa keskenänne, teillä on yhteiset lapsetkin, ja silti vain SINULLA on varaa käydä ulkona syömässä. Se muuten ei vähennä teidän ruokakulujanne, vaan lisää niitä.
Tehän elätte ihan eri elintasoa, vaikka teidän pitäisi olla samaa perhettä. Ostatko SINÄ vaatteesi kirpputoreilta? Miksi lastesi täytyisi? Tai vaimosi?
Teidän kuuluu porukalla elää niillä rahoilla, joita kumpikin talouteen tuo, on ne mitä luokkaa tahansa. Harvemmin ne tulot molemmilla on tasan saman verran, joten yleensä aina avo- ja avioliitoissa toinen tuo siihen yhteiseen pottiin enemmän, toinen vähemmän. Tuollaista laskemista silti harvemmin tapahtuu. Olet itse vaimosi valinnut ja lapsesi maailmaan laittanut. Huolehdi perheesi hyvinvoinnista, äläkä marise.
et teillä on aika erilainen käsitys mihin rahaa voi käyttää, sun mielestä on tarpeellista ostella omalla rahalla koneita ja laitteita ja avokkisi mielestä niitä kalliita hedelmiä... Näin naisena musta kuulostaa et noinhan se juuri menee, mies lähtee kerran vuodessa shoppailemaan ja ostaa laitteita useammalla tonnilla ja nainen käyttää kerran viikossa muutaman kympin siihen kampaajakäyntiin tai puseroon tai huulipunan, joita ei nyt just tarvitsis mut kun se oli niin hyvän näköinen ja halvallakin sai :-). Kannattais ihan oikeasti harkita sitä, et teillä ois yhteinen tili mistä maksatte yhteiset menot. Meillä on tilanne et mulla on huomattavasti isommat tulot kuin miehelläni, kummallakin on omat rahat sekä yhteinen tili josta maksetaan myös yhteiset menot ja sinne kumpikin laittaa tietyn yhdessä sovitun summan kuussa, josta maksetaan yhteiset laskut ja kulut. Ja loput voi kumpikin käyttää miten haluaa eikä ole yhtään tullut kiistaa rahasta. Asunto, auto ja kesämökki on hankittu kummankin nimiin tasan puoliksi ja tasan puoliksi myös kustannuksista yhteiseltä tililtä vastaamme. Ruokaa ostamme kumpikin perheelle tarpeen mukaan (minä tietysti isotuloisempana enemmän) ilman että siitä pitää tehdä numeroa et "nyt mä jouduin maksamaan vaik sullahan on ne lapsilisät käytössä". Eikä tulis mieleenkään arvostella toista toisen hankinnoista! Sä et taida kovinkaan arvostaa avovaimoasi, kun häntä noin rahankäytöstä moitit. Et sinä roisto varmaan ole mut sain kirjoituksestasi vaikutelman, että olet luonteeltasi saituuteen taipuvainen ja myös keräät mielellään (vain itsellesi) omaisuutta sen "pahan päivän varalle". Haluat hankkia kaiken omiin nimiisi sen oman pahan päiväsi turvataksesi, itse en naisena siihen suostuisi. Vaimosi taas on luonteeltaan erilainen enkä usko että noin pienillä tuloilla lapsilisillä voidaan hänen kohdallaan puhua tuhlaajasta. Jos menet itseesi, niin onko sinun pakko hankkia kaikkia noita laitteita, onko ne sulle OIKEESTI tarpeellisia, ihan samalla lailla kuin mielestäsi ne kalliit hedelmät eivät olisi sun mielestä oikeasti tarpeellisia? Rehellisyyden nimissä kuulostaa hupaisalta kun syytät vaimoasi tuhlailusta kun hän käy kampaajalla ja ostaa ruokaa samalla kun itse käytät hankkimasi rahat mieluummin itsellesi tärkeisiin kalliisiin laitteisiin kuin perheesi hyväksi, vain sillä perusteella että sinä olet ne rahat hankkinut. Hupsulta kuulostaa tuokin et teet itsestäsi marttyyrin kun jouduit ostamaan kännykät lapsille, mitähän kaikkea hienoa olisit itsellesi voinut itse hankkimillasi rahoilla niidenkin sijasta kustantaa :-) Ja kaikkein ihmeellisintä musta on että perustelet lounaan syömisen ulkona sillä, että säästäisit ruokakuluissa. Ihanko oikeasti et syö iltaisin kotona mitään mitä vaimosi on kaupasta ostanut :-) Hellittäisit vähän ja nauttisit elämästä, mitäänhän et täältä mukaasi saa kun aika susta jättää...
Olen lapset tunnustanut, joten minun ovat. Mutta jos mielestäni tyttäremme ei tarvitse kampaamo käyntiä, uutta vaatetta, polkupyörää tms, ei minun sitä tarvitse kustantaa, Sillä jos kustannan yhden asian,joudun kohta kustantamaan toisen. Menojahan riittää. Jos vaimon mielestä tarvitsee, ostakoon, mutta ei tinkimällä ruuasta, koska ei ole minun vikani, ettei hän hanki enempää, osaa käyttää rahaa tai ostaa epätalodellisesti. Vai onko?
Vaimoni on ehdottanut erilaisia tapoja mutta asia kun vain on niin että hänen rahansa eivät riitä. Loppupeliksi minulle ei jäisi mitään, ja minusta kyllä pitää aina olla käteisvaraa vähän, jos jotain yllättävää tulee. Esim kodinkoneet, miksi minun pitää ne ostaa, hankkikoon vaimo sellaisen työ että pystyy ostamaan jos tarvii. Ei hänkään ostele sahoja tai onkia minulle.
Mitä on tiimi rahoitus? Eikö elintaso tule ansaittujen työtulojen mukaan? Entä ne lapsilisät, edellen, eikö ne riitä? Kun vaimoni tekee vähemmän työtä, hän tekee lähes kaikki kotityöt, näin myös silloin kun hän tekee täysipäiväistä työtä. Näin hän tasoittaa tuloeroa tavallaan. Ehkäpä jonkun mielestä minun pitäisi ostaa kaikki ja vielä tehdä kotityötkin.?
Tuskin meille eroa tulee, asiamme ovat muutoin aivan hyvin, ellei rahoista olisi marinaa koko ajan. Esim nyt vaimollani ei ole lainkaan käyttörahaa ja hän pihistelee lasten rahoja tai lomkostani kympin silloin, toisen tällöin. Tietää että jos pyytää rahaa, minulla on näyttää faktat että olen rahoittanut tarpeeksi. En tiedä mihin vaimoni rahat laittaa. minule sanoo oatavansa ruokaa, mutta epäilen. Jos nyt 20 euroa annan niin ei sillä kauaa tule toimen vaan kohta pyytää lisää. Esim tilipäivänä vaimo saa 450e käteen ja maksaa satasen sähkölaskun, ostaa 100 eurolla ruokaa niin jää vielä 200 euroa kahdeksi viikoksi ruokaan ja pikkumenoihin. Silti hän on pa ennen seuraavaa tiliä.
mut sen verran on pakko vielä kommentoida et miten sä vertaat onkia ja sahaa kodinkoneisiin kuten pesukoneeseen? Eikös se pesukone pyöritä sunkin vaatteet? Jos vaimollesi tosiaan jää vaan 450 e/kk käteen, niin sinun tehtäväsi perheesi eteen on huolehtia isommalla summalla menoista, niin se vaan PERHEESSÄ menee. Ihan samahan se olisi jos teillä olisi asiat toisinpäin, sä saisit tuo 450 e/kk käteen ja vaimosi paljon enemmän. Aika taituri olisit jos kaikki useampihenkisen perheen edes pelkät ruokamenotkin tuosta summasta kustantaisit sähkölaskun yms. jälkeen. Siihen en ota kantaa miksei vaimollasi ole parempipalkkaista työtä, syyn tiedätte itse paremmin. Ehkä se onkin tässä se mikä sua mättää eniten? Ja siinä olet kyllä oikeassa, että jokaista lasten vaatimaa tavaraa ei tarvitse ostaa. Mut ei myöskään niitä onkia, sahoja, mönkijöitä yms., jos on tarve koko perhettä hyödyttävästä koneesta kuten pesukone.
Kauhean kylmä ja itsekäs mies! Säälin puolisoa. Eihän tuossa liitossa ole minkäänlaista yhteisvastuullisuutta ja me-henkeä. Uskomattominta mitä olen kuullut pitkään aikaan että tämä tyyppi kuvittelee että veronmaksajien pitää lapsilisillä maksaa HÄNEN lastensa elatus. Ja KUN se ei riitä, niin alistetulta minipalkkaiselta puolisolta loput. Ja vielä kehtaa syyllistää, kun naisellaan ei rahat riitä.
Aloittaja kuulostaa aika pienipalkkaiselta mieheltä. Senkö takia on noussut se talo, auto jne päähän sitten kun niillä pitää päteä vaikka omat lapset kulkee varmaan risaisissa vaatteissa. Aloittajalla ei olisi sitä taloa tai uutta autoa ilman vaimoa, joka pyörittää tulitikkubudjetilla nelihenkisen perheen arjen. Ja ei saa ainakaan kiitosta siitä.
Hyvänen aika, ihanko menee ostamaan HEDELMIÄ? :O Ole kiitollinen, että puolisosi syöttää lapsillesi terveellistä ja monipuolista ruokaa. Jos se pitää ajatella rahassa, ajattele, että säästö tulee sitten lääkärilaskuissa ja lääkkeissä. Uskomatonta.
Olisikohan olemassa jotakin ihmisenä kasvamisen kursseja?
Ei mulla ole sanoja tälle kaverille. Tipahdin jo tuosta ekasta lauseesta. Pitäiskö sulle pystyttää patsas kaupungin keskustaan kunnianosoituksena siitä, että olet omat lapsesi tunnustanut? Tunnen niin monta ihmistä, jotka eivät saa lapsia vaikka olisivat loistavia vanhempia. Niin paljon inhimillistä surua. Ja sitten tällainen tyyppi... Tsiisus.
Kyllä on siinä mies! Vaikka nurisen ja narisen omasta miehestäni, niin mulla on sentään vielä inhimillinen mies. Toisin kuin sinä. Pistät vaimosi pihistämään sun lompakosta rahaa, jotta saa lapsilleNNE (ei siis vain hänen lapsiaan, vaan myös SINUN lapsia) ostettua hedelmiä joista saa vitamiineja. Ja 200euroa ruokaan? Me asutaan kahdestaan mieheni kanssa ja sama summa menee meillä ruokaan, ja sä oletat, että teidän nelihenkinen perheenne syö sillä määrällä!
Ja tuossa joku veikkailikin jo, että et taida naistasi kunnioittaa laisinkaan. Eikös se tuo sullekin tyydytystä, kun vaimo on kauniina ja nättinä kampaajan jäljiltä. Eihän siellä kampaajalla pidä joka viikko käydä taikka kuukaus, mutta kyllä se naisen itsetuntoa hyvin paljon nostattaa.
Ja sinä maksoit kerran sen kännykän hinnan, vaimosi maksaa puhelut, jota lapsenne tekee. Hiukan hienoo.. Vaimosi varmasti kiitti sua todella paljon tästä loistavasta ideastasi.
Toivottavasti vaimosi tajuaa lukea nöitä keskusteluja ja bongaa aloittamasi keskustelun täältä, näkee, että hänellä on vielä toivoa ja pistää sut joko ruotuun taloudellisesti taikka lähtee litomaan ja vauhdilla!
"Esim tilipäivänä vaimo saa 450e käteen ja maksaa satasen sähkölaskun, ostaa 100 eurolla ruokaa niin jää vielä 200 euroa kahdeksi viikoksi ruokaan ja pikkumenoihin. Silti hän on pa ennen seuraavaa tiliä."
No onpas kerrassaan shokki, että hän on rahaton ennen seuraavaa tiliä, jos kahdella sadalla pitää ostaa kahdelle lapselle heidän tarvitsemansa asiat, ruoat neljälle ym.
Sinulla ei todellakaan taida olla käsitystä siitä mitä eläminen maksaa? Halpaa se nimittäin ei ole, vaikka ostaisi halvimmat mahdolliset raaka-aineet ruokiinkin, ei satasella saa neljän hengen perhettä ruokittua kahta viikkoa. Satanen siksi, koska ei tuota koko kahtasataa nyt ruokaankaan voi laittaa, koska muitakin menoja varmasti on.
Sinä teet tässä asiassa itsestäsi nyt aivan turhaan marttyyrin.
Enkä ymmärrä miksi koko ajan vetoat tuohon lapsilisään. Se parisataa ei riitä kahden lapsen elättämiseen, eikä pidäkään. Googlasin lapsilisän ja tuollainen lause tuli heti kolmannessa linkissä vastaan: "Lapsilisät kattavat vain osan lapsen hankinnasta aiheutumista kustannuksista." Lapsilisä on siis vain avustus, jolla saan tuon summan verran vähennettyä muita kustannuksia.
Kokeilkaapa huvikseen edes yhden kuukauden ajan sellaista, että sinä yrität sillä kahdella sadalla elättää perheen kokonaisen kuukauden ajan. Veikkaisin että saattaisi itku tulla silmään jo toisella viikolla.
Ja elämänkulusta kun ei koskaan tiedä, joskus saattaa tulla sekin päivä, kun sinä olet tuloton ja vaimokkeesi tienaa enemmän. Tai joudut vaikka johonkin onnettomuuteen ja halvaannut kaulasta alaspäin - milläs sitten työtä teet. Eikä varmaan olisi kovinkaan mieltäylentävää, kun vieressä irvittäisiin että kun et mitään tienaa, et myöskään mitään saa...eikä tuollainen kasvi edes mitään tarvitse, makaa vaan.
Minä olen kovalla työllä saanut kaiken, hoitanut rahaasisni oikein ja ollut aina rehelline. Olen perheenietten tehnyt kaikkeni, ei minulle tuhlattavaa jää. Onko rikos jos laittaa jotain säästöön? Niillä sästöillä on ostettu maata, korjattu kotia, ostettu uusi auto. Vaimo on ollut pienipalkkaisessa osa-aika työssä nyt pari vuotta, hänellä on ulosottovelkoja tuolta ajalta, ja vanhentuneita velkoja koska ei ole pystynyt maksamaan laskujaan. Katson että hänen velkansa eivät minulle kuulu. Hän ei voi tehdä maksusuunnitelmaa, koska tulot eivät riitä. Kyse on muutamista tuhansista euroista. Koska hän on sotkenut asiansa. ei ole minun asia niitä maksaa.
Vaimon luottotidot ovat menneet hän ei saa lainaa tms.Tästäkin hän on katkera.
Työkalut ovat tarpeen remonteissa. Entä huulipuna? Kampaajalla käynti maksaa noin 50-70 euroa, säästäsisi siihen vähitellen.
Ehkä on turha käydä tätä keskustelua täällä, koska ette ymmärrä sitä, että kumpikin kantaa kortensa kekoon. Jos vaimoni ei pysty muuhun kuin ruuan ostoon, niin se on kyllä hänen asiansa, ei minun. En syö arkisin kotona juuri mitään, joten säästöä tulee. Lapset saavat koulussa ruuan, joten ei heidänkään tarvitse koko ajan syödä kotona. Harrastukset tulojen mukaan jne jne. Eikö näin?
ytimen eli sen et sun puolisolla on oikeesti ongelma rahankäytössä, jos hänellä kerran on velkaa ulosotossa ja luottotiedotkin jo menneet. Sitä taustaa vasten vähän ymmärtää sun huolen vaik kieltämättä vähän omituisilla mielipiteillä sitä esille yritit aiemmin tuoda. Jos vaimollas on ongelma hallita raha-asioitaan, niin sit on ihan sama onko hänellä iso vai pieni palkka, luottotiedot olis menneet kuitenkin. Eikä mun mielestä sun velvollisuus oo maksaa vaimon holtittomasta rahankäytöstä johtuvia velkoja. Perheen elättäminen on eri asia. Oiskohan tässä nyt käynyt niin et sä yrität elää kituuttaa et jäis ees vähän säästöön kun avokista ei tässä apua ole. Ymmärsin et ei sunkaan tulot järjettömän suuret oo, teet kahta työtä ja taidat olla aika väsynyt tilanteeseen. Jos maksusuunnitelmat yms. on mahdottomia, mun mielestä sun vaimos pitäis kuitenkin hakeutua jollekin ammattiauttajalle ja selvittää miks hän vaan ostelee velaks vaik ei oo varaa. Ehkä sitä kautta löytyis ratkaisu siihenkin miten saatte raha-asianne kuntoon. Kyllä häntäkin varmasti rassaa teidän taloudellinen tilanne. Ja tuntuis et sunkin pitäis jollekin saada jutella teidän tilanteesta, apua tarvitsette varmaan molemmat.
Siis kännyköäitähän saa nykyään parilla kympillä. Onpa hirveän iso investointi =D
Voi idiootti!
Jos vaimo tekee kaikki kotityöt ja kasvattaa lapset, niin SUN PITÄÄ MAKSAA SIITÄ PALKKAA!!!! HALOO!! SE ON TÄYSI PÄIVÄISTÄ TYÖTÄ!
ELI TODELLAKI TEILLÄ MENEE TALOUS PÄIN HELVETTIÄ. Sun pitäs ostaa esim ruuat. Ja 200e ei mitenkään riitä nelihenkisen perheen ruokiin pariksi viikoksi! Meillä menee jo kahdella hengellä sama summa.
Oot oikeesti ihan uskomaton jurpo! Sun avokki ei saa mitään palkkaa siitä, et tekee kaiken työn koko huushollissa. Miten se on sua jaksanu?
Olen ollut ravintoterapeuttina nyt 2v, eli valmistuin kolmisen vuotta sitten.
Lueskelin tuossa kun sanoit, että vaimosi ostaa kalliita hedelmiä ja lapset syövät koulussa, ei tarvitse olla koko ajan syömässä kotona. Sinä syöt jostakin ravintolasta tilatus 7€ aterian. Hienoa, niin minäkin. Minun palkkani vain on yli kaksinkertainen, mitä sinä saat. Ja minä olen sinkku. Ja kehuskelen nyt tuolla rahamäärällä, koska myös minä olen sen työlläni ansainnut, myös minä käytän sen juuri niin kuin haluan ja myös minä en välitä paskaakaan niistä keräyslippaista, joita kilisytellään jotta Pekka Porvasi saisi uuden mersun. Minähän maksan upouuden talon ja hyväsä kunnossa olevan autoni, vuokrat ja sen moottoripyörän joka odottaa kesää tallissa. Tosin minulla ei ole lapsiakaan.
Terveellinen ruokatottumus on 5krt/pvä, eli aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Ajattelit, että lapset syövät koulussa, ok, muuta ruokaa ei tule. Ottakaa näkkäriä koulusta mukaan jos nälkä on, se on ilmaista ja kotona saa syödä sitten niitä. Haloo herraseni! Lasten elimistö on erilainen, sen kuuluu syödä jotta lapset kasvavat. Luut haurastuvat, lapsien lihaksisto ei kehity, aivot eivät saa tarpeeksi ravintoa ja lapset alkavat sairastaa ties mitä. Lasten kuuluu syödä! Viljaa, hedelmiä, lihaa, maitotuotteita. Jos sinä syöt kerran päivässä niin syö, mutta älä pakota lapsiasi samaan.
Ylhäällä onkin hienosti mainittu jo sika, sitä sinä olet.
Ja minusta kyllä tuo 7€ ateria on kallis, kertaapa se 5:llä. 7x5= 35€ vko. Sillä ostaisit jo viikoksi ruokaa perheelle. Jos vaimosi tekisi sinulle kotiruokaa töihin, niin söisit halvemmalla.
Luopukaa toisesta autosta tai ostakaa halvempi, se säästää.
Osta omat vaatteesi kirpputorilta, se säästää. Ja sovitte silloin hyvin yhteen, kaikilla samanlaiset, kuluneet vaatteet.
Lopeta lasten harrastukset, mitäpä he niillä tekisivät. Entä sinä? Mitä muka teet veneellä? Eihän se vie kuin rahaa. Entä hiuksillasi? Onhan sinulla kädet ja naapurilta saa varmaan lainaan sakset, leikkaa itse. Säästät siinäkin pitkän pennin.
Ja vielä yksi neuvo: kulje pyörällä tai kävellen. Säästät vielä enemmän bensakuluissa ja pidät möhömahasi kurissa ilman kalliita oksennuslääkkeitä.
Rahoitusneuvojalle. Sieltähän sitten neuvovat, miten kannattaisi asia hoitaa, jos kerta sinusta on aivan helvetin epätasaista tuo. Katso mitä pankkisetä ehdottaa.
Avovaimoni velkaatui edelisen laman myötä, kun emme vielä olleet yhdessä. Koska hän menetti silloin työnsä ja hänelle jäi paljon pankkilainaa,jonka oli ottanut autoon ja asunnon kalustamiseen. Tämä laina onnyt vanhentunut. Vaimoni aina marisi tästä lainan maksusta, mutta mielestäni koska se oli tullut ennenkuin aloimme olemaan yhdessä, ei se lainan maksu kuulunut meidän budjettiimme. Toki vaimoni olisi saanut maksaa lainansa, mutta hänen tulonsa eivät riittäneet siihen.
Yhdessäolomme aikana hänelle ei juuri ulosottoja ole tullut, muutamaa sairaalamaksua lukuunottamattatta, joita hän ei ole kyennyt maksamaan. Ja tietenkin muutama lisävero, koska hänellä ei ole varaa niihin. Holtittomuus tulee juuri näkyviin siinä, ettei hän kykene varautumaan mihinkään lisämenoon, vaan minun pitäisi ne maksaa. Esim jos hän säästäisi 50euroa kuussa, olisi se iso summa jo vuodessa, ja sillä hän voisi shoppailla vaatteita ja käydä kampaajalla.
Ammattiauttaja ei tässä auta, en usko että hän saa vaimoni käsittämään, ettei rahani riitä kaikkeen?
ja pikkumenoihin!!!
voi hallelujaa...mene itse kauppaan ostamaan sillä 4 hengelle kunnon ruokaa ja pikkumenot!!!
kato kuin paljon saat.et varmaan kahden viikon ruokia ja muita!!!!!
olet niin pihi et toista en tiedä...ja aivan niin minun ikioma ihana napa,mitäs noista muista!!!
YÄK MIKÄ ÄIJÄ!!!!
kuukausittain on ihan hyvä idea, omasta palkastanikin menee kuukausittain 50 e suoraan sellaiselle korkeakorkoisemmalle säästötilille. Pankeilla on myös tilejä, joihin voi ohjata palkasta kuukausittain tietyn summan suoraan ja joilta ei itse voi mennä rahaa siirtämään, mulla on itelläni sellainen yhden lainan hoitoa varten ja nyt tässä kuussa saan sen pitkään roikkuneen lainan hoidettua. Sellaistakin kannattaa harkita, jos tuntuu et ne säästörahat liikaa polttelee, et pääsis alkuun sen säästämisen kanssa. Ehdota vaimollesi et juttelis pankissa minkälaisia tilivaihtoehtoja ois, jonne pienen summan sais ohjattua suoraan palkasta.
Tämän täytyy olla provo, eikö?
Ei tuollasta parisuhdetta, perhettä, perheenisää ole oikeasti olemassa.
Hui.
Aika vaikeahan tyhjästä on nyhjästä, liittyen arvon herran älykkyysosamäärään ja naisesi budjettiin. "Säästää kampaamokäyntiä varten", noin mitättömistä summista, miten olisi paluu todellisuuteen? Sitä paitsi kampaamokäynti maksaa paaaaaljon enemmän kuin 50-70 euroa, ellet halua jonkin hikisen peräkylän mummon klähmivän kuontalostasi jotain ihmeen variksenpelätintä!
Tään jutun on pakko olla provo..tai sit ap. on TODELLA vinoutunut ja ehkä saattaa joku ratas käydä kuin sattuu tai ei ollenkaan.
Eihän äijän jutuissa ole päätä eikä häntää!
No heipä... pakko oli minunkin osallistua keskusteluun koska en voi uskoa todeksi... :-/
Siis ymmärsinkö oikein, että olit sitä mieltä että vaimon velat voi mennä ulosottoon, turhaa niitä lyhentelemään jne... No, tämän takia taidat maksaa huippupaljon korkorahaa pankille. Jos olisitte hoitaneet velat halvemmalla aiemmin pois, olisi puolisosi ollut myös oikeutettu asuntolainaan ja olisitte saaneet tätä lainaa maksettua huimasti enemmän kuin nyt. Uo 11% korko + lyhennysmaksut ja vuosia siellä paisuneena olisit saanut jo muutamat mönkijät tuohon hintaan ;-) eipä voi kun pällistellä ihmisten hölmöyttä!
Ja jos olisitte tehneet keskenänne sopimuksen, että olisit lainannut tuolloin ja puoliso maksaa velat takaisin sinulle niin varmaankin asia olisi onnistunut.
Toki ymmärrän että ihmisillä on erilaiset ostotarpeet, mutta vähän keskustelua peliin nyt! Miten on mahdollista että vaimosi maksaa kaikki lasten juoksevat kulut? Onko sinusta mukavaa kitsastella lapsiesi elämästä??? Ja miten on mahdollista että vaimosi sairaalamaksut ovat menneet yhteiselonne aikana uo:oon????? Eiköhän kyseessä ole sellainen tilanne, että jos sairaalaan joutuu niin harva meistä on työkykyinen - eikö edes tällöin voi joustaa?
Ja kun sanoit että annat silloin tällöin 20 --- siis kakskyt euroa --- niin pyytää heti lisää... Mitä tällä rahalla saa? Ja kuinka paljon hän käyttää autoaSI??? bensarahatkin pummit :D :D :D
Huh, miten sulla on edes kavereita kun sä olet noin nipo?? Ymmärrän jos vaimon kulutustottumukset ottaa päähän välillä, mut SÄ OOT JÄTKÄ JOKA SÄÄSTÄÄ LAPSISTASI!
Siis voi sääli....
Kyllä sunkin pitäisi osallistua lasten kustannuksiin. Niin kuin tuossa on jo tullutkin, lapsilisä on tuki, ei mikään että valtio elättää automaattisesti kaikkien lapset. Yhtälailla kun sinä et koe lapsesi parturia tarpeelliseksi, voisi vaimosi sanoa että et sinä tarvitse sähköä tuohon telkkariisi etkä makkaraa leivän päälle ja olla osallistumatta kuluihin.
Ja kyllä toi vaimosi raha onkin aika pirun vähän neljän ihmisen ruokintaan, kolmen ihmisen vaatteisiin ym, sähköön, nettiin, bensaan, kaikkeen kuluvaan. Jo maitoihin menee moni nelihenkisillä perheillä isot rahat. Itse remontoit ja maksat autoa ja taloa. Kaikki raha jää käytännössä sinulle.
Miten et voi nähdä tätä epätasa-arvoista jakoa?
Etkö ymmärrä että naisesi rahat menevät ikään kuin "savuna ilmaan" koska hän kustantaa teidän joka päiväistä elämää: ruokaa, nettiä, sähköä, lasten menoja. Sinun rahasi taas eivät mene minnekään vaan jäävät sinulle itsellesi maksaessasi lainan lyhennystä talosta ja autosta jne. Hyvin epäreilua! Itse en missään nimessä suostuisi tuollaiseen järjestelyyn, mutta ehkä tämä on vaimosi oma vika kun on tuollaiseen suostunut.. Ei kuulosta hyvältä tuo teidän touhu.
Asioista niin kuin parisuhteessa kuuluukin. Tosissaan ulkonasyöminen on kalliimpaa, kuin kotona syöminen. Laskekaa meneekö menot tuloihin suhteutettuna tasaisesti.
Ennen mies oli se, joka elätti perhettä. Miksi et itse suostu elättäjäksi? Pyytääkö vaimosi kohtuuttomia jos hän haluaa itselleen kerran kuussa käydä shoppailemassa jotain kivaa itselleen? Olisitko lähtenyt hänen kanssaan ulos jos hänellä olisi ollut vaatteet kuin kerjäläisellä? Haluatko sinä, että vaimosi pukeutuisi säkkikankaaseen?
Miksi sinä et ota vaimoasi mukaan ulos syömään? Kahdenkeskinen aikahan on parisuhteessa tärkeää välillä, sillä lapset hyötyvät enemmän siitä, jos vanhempien välit ovat hyvät ja lämpimät. Kylmä suhde johtaa ennen pitkään eroon. Sehän ei ole lasten etu, eihän?
Ei kannata ruveta osoittelemaan sormella syyllistä, että kuka on huono ihminen ja kuka ei vaan keskittykään itse ongelmaan, kuinka rahoja tulisi käyttää ja kuka niitä käyttää ja mihin? Muista, jo kaksi ihmistä muodostaa ryhmän, joka ei toimi, jos molemmat eivät hyväksy toisiaan tasavertaiseksi itsensä kanssa.
Sinähän se kettu mies olet. Maksatat vaimollasi perheen kuluihin kuuluvistta menoista ne, josita ei jää mitään pysyvää. Eikä sellaista, joidenka arvo nousisi.
Sanoit jossakin viestissäsi, että ei vaimosi ilmaiseksi asuisi muutenkaan. Ei niin, mutta et sinäkään söisi ilmaiseksi missään. Toisekseen mies yleensä vielä syo enemmän kuin nainen.
Ja miten ihmeessä ne kodinkoneet on ostettu vaimolle (näin asenteesi rivien välistä ymmärsin). Sinullekin niillä tuotetaan ruokaa, ja puhtaita vaatteita etc..
Tsiisus, kaikenlaisia se leipä elättääkin....
Kiitä luojaasi että kouluissa on monipuollinen ruoka niitä hedelmiä yms...terveellistä ruokaa.(mahtaa olla nälkäsiä lapsesi ruokatunnilla)Kotona ei sitten olekkaan lämmintä ruokaa kun mennään säästölinjalla.Sinä meinasit ettei eroa koskaan tule jos jatkat tuota linjaa...Kyllä ymmärrän vaimosi `´kateellisuuden``-Mikäs sen pahempaa kun löysässä hirressä eläminen.Koskaan ei ole varaa mihinkään omaan.Niin kun sie mainihit perämoottorit,mönkijät.Suorastaan naurettavaa ettet halua maksaa lastesi parturointia.Hei kuule osta sakset ja kone tulee säästöä.
Pönttö! Ei lapsilisät mitenkään kata kuluja, jotka lapset vie! On tosi epäreilua, että pienituloinen naisesi maksaa teidän lapsien kaikki kulut. Lähtee muuten aika nopeesti, jos löytyy joku parempi.
Muutenkin yleensä isotulosempi joutuu kustantamaan järkisyistäkin vähän enemmän. Esim. jos pesukone posahtaa ja toisella ei ole raha.a.niin joko sitä ollaan ilman pesukonetta tai se parempituloinen sen ostaa.
Oot todella itsekäs, haluat että vaimo ilmeisesti hoitaa ne lapset ja siivoaa mutta sinä sillä aikaa shoppailet. On ok, että sun omat rahat jää sun käyttöön pääosin, mutta kyllä pitäis vähän tulla vastaan. Hän lainasi rahaa tyttären kampaamolaskuun, eikä ole antanut rahoja takaisin? Eikö tämä nyt olekaan enää sun lapsesi siis? En saa ainakaan mistään käsitystä, että lapset eivät olisi sinun. Eihän nyt helvetti pienellä lapsilisällä noita summia maksella.
Ja jos hän käyttää autoa harvemmin, niin mielestäni on ok ettei hän maksa siitä juurikaan kuluja pienen palkkansa tähden. Vai pitäisikö hänen maksaa siitäkin, että vie esim. lapsen harrastukseen tai sairaalaan?
Oot todella itsekäs. Et yhtään nyt näe järjellisesti sitä rahamäärää, mitä lapset vie. Mitäpä jos pyytäisit sun vaimoa näyttämään todellista kuittia ko. touhusta? Jos hän saa 1000e rahaa, joista siis käytännössä menee kaikki kuluihin, niin hän joutuu aina olemaan rikkinäisissä rönttävaatteissa ja hirveässä kampauksessa. Haluatko tosiaan, että avovaimosi näyttää siltä? Haluatko, että muutkin ystäväsi ym. ajattelevat, että jo on pihi ukko? Oikeasti, sinun pitää osallistua kuluihin kun oot kerta paksuksi laittanut naisesi. Lapset ovat yhteinen kulu!
Tieädn itse näin yh-äidin lapsena, että ne lapsilisät on oikeesti todella pienet. Ei niillä käytännössä tee mitäöän. Ja tässä teidän tapauksessahan tuo naikkosesi kuulostaa käytännössä yh:lta, koska joutuu itse maksamaan kaikki kulut lapsista. Miksi sua ei kiinnosta osallistua elättämään lapsiasi? Enpä ole koskaan nähnyt noin tunnekylmää ihmistä, mutta avokkisi sen sijaan ei kyllä varmaan kauan jaksa tuota menoa.
Ei tartte ottaa sitä velkaa, jos ei ole varaa!! Myykää talo ja auto! Hyvät ihmiset, miksi aina pitää ottaa isompi haukku mitä voi.
''Pitäähän vaimon maksaa asumisesta jos hän olisi yksin eläjä. Nyt hän saa asua ilmaiseksi lasten kanssa, saa käyttää ilmaiseksi uutta autoa, jne ''
Voi herrajumala! Että HÄN SAA ASUA ILMAISEKSI LAPSIEN KANSSA?!
Ihan kuin he eivät olisi perhettäsi ollenkaan! Onko teillä edes oikea suhde, vai onko vaimo vain laastari tai jonkinlainen kulissi?! Et välitä heistä p*skan vertaa!
Mietipä ite tilanne, jossa saat sen 800€ ja sinulla on samat menot kuin nyt. Vaimo tekisi saman sinulle, että sori, minä nämä rahat työllä ansaitsin, etpä saa mitään. Jeps, millä sinä ne rahat antsaistsit sitten? Siivosit kotona, kävit töissä ja huolehdit lapset. Sitten vaimo tulisi vielä inisemään, että oho, kuule et saa sitä muutamaa kymppiä siihen että menisit poikien kanssa kaljalle. Katsos, säästän nämä rahat ITSEÄNI varten.
Omassa perheessäni vanhemmilla oli yhteinen tili, johon äidin sairaseläkkeestä meni osa ja isän palkasta osa, viimeksi mainitulta totta kai enemmän, koska ansaitsi myös tuon 800€ enemmän. Ja kaikki sujui hyvin.
Nykyisen mieheni kanssa talon vuokrasopimus on molempien nimissä. Molemmat maksavat sen 300€/kk mitä tulee talosta, sähköstä ja vedestä. Minä maksan 30€/kk netin, koska vain minä sitä käytän, mies vain silloin tällöin. Mies maksaa 30€/kk digiboksin tarjonnasta, koska hän niitä enemmän katsoo.
Minä käytän loput 400€/kk ihan mihin itse lystään, eli autoni bensaan yms. muihin kuluihin. Mies maksaa myös omat kulunsa ja bensat. Molemmat maksavat auton katsastukset, korjaukset, rekisteröinnit yms.
Ruoka ostetaan milloin kumpikin, kuun lopussa tasataan sitten paljonko kumpikin on ostanut. Jos mies osti 80€ edestä ja minä 100€ edestä, mies laittaa yhteiselle tilillemme 20€. Silloin rahaa menee enemmän meidän yhteisiin kuluihimme ja meille jää ensi kerralla enemmän käteen.
Jukoliste jakakaa perkele ne autojen, talojen ja pentujen maksut , myykää ne (pennut tai autot, sama se kun näytät muutenkin välittävän niin paljon perheestäsi) ja menkää asumaan VUOKRALLE. Jos sinä saat jtn 1800€/kk, kuka alkaa sillä rahalla omaa taloa ostamaan?! Meillä mies saa yli 2500€ ja minä juurikin tuon tonnin työttömänä pienillä pätkätöillä, niin ei todellakaan ole mielessä ollut ostaa omakotitaloa ja porchea pihaan!
Tällä palstalla oli äskettäin parikin tiukkaa keskustelua siitä, pitääkö avopuolison maksaa vuokraa, jos vain toinen osapuoli omistaa asunnon tai talon. Aika moni oli sitä mieltä, että avokin pitää osallistua myös niihin kuluihin, jotka oikeastaan kuuluvat omistavalle osapuolelle, tai että pitää maksaa jotain "seinistä ympärillään". Niissä keskusteluissa myös puhuttiin vähän suu vaahdossa näistä omista menoista, ja kuinka paljon kenelläkin jää henkilökohtaisiin menoihin. Tässä keskustelussa tuntuu kannat olevan taas eri suuntaan eli että pienituloista pitää tukea, vaikka "vuokra" ei olekaan ollut keskustelussa pääosassa.
Minäpä luulen, että sinä aloittaja olet provomielessä liikkeellä. Jos olen väärässä, niin olet esimerkki ihmisestä, joka parisuhteessakin laskee oman ja toisen osapuolen hyödyn eurolleen. Mutta jos olen oikeassa, niin olet saanut vastaajista hyvin esiin niitä näkemyksiä, joiden mukaan avoliitossa ei itse asiassa ollenkaan tarvitse maksaa vuokraa eikä muutenkaan laskea päivittäismenoja sentilleen. Joka tapauksessa, hyvän puhinan olet saanut aikaan!
tilanteesta. Yhteiset lapset velvoittavat teitä molempia,jos eläisitte vain kahdestaan ymmärtäisin aloituksesi. Ei ole vain avokin velvollisuus kustantaa lasten kuluja,koska lapsilisät ei ole tarkoitettu täysin kattamaan lasten kuluja-vai olenko väärässä? käsitän, että ne ovat vain tukea lapsiperheeseen?? Sinun ei ole velvollisuus kustantaa naisesi kampaamokäyntejä tai muita huvituksia,yleensä ne maksetaan omasta pussista,kun nykyisin naisillakin on mahdollisuus hankkia. Ja jos on sovittu,että toinen hoitaa lapsia kotona,voihan pitää vaikka kirpparia tai tekee osa-aikatyötä tms. että saa rahaa huvituksiinsa:). Mutta yhteiset kulut puoliksi tai sovitellusti maksetaan,toinen saa enemmän,maksaa enemmän....
oikeudenmukaiselta??
Hei ne on teidän lapsia!!!!ei ne lapsilisät kata kaikkea.
Ja toiseksi pitäisi olla yhteiset menot ja tulot.
olet todella itsekäs tai muuten vaan pihi idiootti.
jos mulla olis tommonen mies olisin lhteny aikaa sitten :(((
ETTÄ VIITTIT RUIKUTTAA VIELÄ....
Luulin saavani apua, mutta sainkin vain haukkuja. Eli Suomessa miehen on ladattava kaikki tulonsa vaimolle, jotta hän saa ostaa mitä milloinkin. Kysymys siitä, miten minun kävisi jos tilanne olisi toisinpäin. Velkojeni määrän voin aina maksaa myymällä omaisuutani, tai säästöilläni. Jos sairastun, minulla on hyvä vakuutus. Minulla on myös henkivakuutus jonka edunsaajina on vanhempani. Taluodellisesti siis en joudu pulaan. Jos taas halvaannun kaulasta alaspäin, kuten joku toivoi, pääsen varmaan jonnekkin laitokseen.
Kukaan ei kertonut konkreetista tarvetta ostaa jatkuvasti vaatteita tms. Hiukset voi hoitaa kotona, leikkaus itse kuten myös värjäys. Tämä ei ole ongelma, vaimoni käy noin 2 kertaa vuodessa kampaajalla, kuten tyttökin.
Kodinkoneet ovat yhteisessä käytössä, mutta en ymmärrä miksi pitäisi aina olla uusi, kun käytettyjäkin hyviä saa. Ne on vaimolle aina kelvanneet tähän asti.
Ruuasta sen verran, että kun vaimoni saa noin 800e kuussa käteen ja laittaa sen ruokaan, on se 200e viikko, minusta se on aika paljon. Hän tekee suurinman osan ruuasta itse. Jos leipoisi leivät ym säästö olis isompi. Pesuaineita yms ei tarvitse aina ostaa.
Ärsyttävää kun ei koskaan tiedä kuinka paljon esim rahapussissa on rahaa, jos vaimo käy siellä. Tililleni hän ei pääse ja rahatkin pidän pieninä. Ei hän kyllä yleensä isoa summaa otakkaan. Kun meille tulee laskuja hän ei reagoi niihin mitenkään, sanoo vain, ettei hän voi mitään kun ei ole rahaa. Eli olettaa että mulla on autovakuutukseen tai vesilaskuun rahat valmiina, ei hetkauta häntä.
Tilanne on jo niin kärjistynyt, ettei vaimo puhu rahaasioista mitään minulle. En saisi sanoa hänelle mitään, vaikka huomautan ihan asiasta, kuten rahan käytöstä.
...saanut melkoisen ryöpytyksen osaksesi. Ymmärrän säästäväisyytesi hyvin, kuten senkin, ettet halua vaimollesi kustantaa turhuuksia, jotka eivät ole välttämättömiä. On hänenkin osallistuttava perheen elättämiseen, kuten sinunkin. Lapsennehan ovat yhteisiä, joten yhdessä heistä myös huolehdittava. Toivoisin, että miehenikin osallistuisi yhteisen asumisemme kuluihin, mutta hän on sillä kannalla, että koska ei omista - ei hän maksakaan. Vaikka kyse on siis elämisen kulujen kustannuksista - ei mistään lainojen lyhennyksistä. Nämä näyttää olevan hankalia juttuja nämä raha-asiat, jos omistussuhteet eivät ole puoliksi. Eli jos toinen on jo ennen yhteen muuttamista ehtinyt esim. talon jo hankkia... Sekö sitten pitää toiselle olla saavutettu ilmais-etu... Siipeilyä semmoinen on, jos ei elämisestään maksa.
Onneksi löytyy vieleä niitä, jotka ajattelevat omin aivoin. Talo on ostettu sen jälkeen kun aloimme olla yhdessä. Sitä ennen asuin kotona ja avovaimoni vuokra-asunnossaan, johon muutin vähäksi aikaan. Vuokralla asumine on kallista, en halunut maksaa ns tyhjästä ja siksi ostin talon. Avovaimon velat estivät hänen omistajuutensa taloon. Vaimonikan ei suostu maksamaan lainaosia, koska ei omista. Joten on kohtuu että hän ostaa ruuan, maksaa osan laskuista jne.
Emme omista kuin yhden auton, se on työmatkojen takia välttämätön. Vaimo saa käyttää autoa silloin kun tarvitsee, siitäkin kinaa joskus, mikä on tarpeellista. Esim onko kauppamatka autolla tarpeen, kun kauppa lähellä jne
että olin yksin ostanut talon, jonka remontoinut valmiiksi. Siihen muutti sitten tämä nykyinen avomieheni. Siis valmiiseen kotiin. Ei tarvinnut tuoda, kun vaatteensa ja muut henk.koht. tavaransa. Ja lainani olen jo saanut maksettua - niihin en osallistumista siis edes tarvitse. Mutta mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että mies maksaisi minulle asumisestaan jotain!!! Eli osallistuisi edes juokseviin kuluihin - ja jopa isommalla osuudella, koska asuminen on hänelle ilmaista! Eihän kukaan missään pysty ilmaiseksi asumaan. Vai pystyykö?
Ymmärrän, ettei vaimosi halua lainan maksuun osallistua, koska ei omistakaan taloa. Mutta tässä juuri näen yhtymäkohdan teidän ja meidän tilanteissa - jokaisen täytyy omalla panostuksellaan osallistua yhteis-elämisen kuluihin. Muuten menee todellakin siipeilyksi. Prkl. Ja tämä mies on vieläpä hyväpalkkaisessa työssä... Haluaa vaan pistää säästöön ITSELLEEN kaiken, minkä tienaa - ei maksaa elämisestään. Minun pitäisi siis mahdollistaa hänelle moinen elämä!
Nekö vain osaavat ajatella omin aivoin, jotka ovat kanssasi samaa mieltä? :)
Avovaimosi ei kuulu maksaa lainasi kuluja, koska hän ei omista mitään talostasi. Jos hän maksaisi niitä kuluja, hän tulisi kartuttaneeksi sinun omaisuuttasi saamatta itse mitään, jos teille sattuukin tulemaan avoero. Se tuskin olisi kohtuullista?
Muista elämisen kuluista mielestäni järkevintä olisi, että missä tahansa avoparisuhteessa laskettaisiin menot yhteen ja kumpikin maksaisi ne puoliksi (tai muussa yhteisesti sovittavassa suhteessa). Jos pariskunnalla on suuret tuloerot, todennäköisesti jokin muu kuin puolet olisi paras ratkaisu. Silloin kumpikin tulisi maksaneeksi oman osuutensa yhteisistä menoista, ja kumpikin maksaisi yksinään kulut siitä, mitä omistaa. Ja kun kustannukset jaettaisiin osina kaikista menoista eikä jotenkin menolajeittain (A maksaa ruoan ja B sähkön jne.), niin päästäisiin vähemmällä tappelulla siitä, kuinka monta kertaa kukin saa käyttää mitäkin hyödykettä, pitääkö sammuttaa lamppu ja montako juustonsiivua saa ottaa leivälle (entä pitääkö sen olla halvempaa vai gourmet-juustoa).
selvä ja yksinkertainen ratkaisu silloin, jos pariskunta asuu yhdessä vuokralla - hyvin selkeä jako puoliksi vaan. Mutta entä tilanne, jossa toinen on jo ostanut talon ja maksanut sen. Siihen muuttaa toinen puolisko. Talon ostanut on laittanut tienestinsä kiinni siihen taloon, elänyt säästäväisesti, että saanut sen maksettua. Se toinen, joka siihen muuttaa - saakin sitten rauhassa tienata itselleen. Hänen ei tarvitse asumisestaan maksaa, koska toinen on jo talon hankkinut - NIINKÖ?
Eikö tuossa tilanteessa se, joka on talon hankkinut - jaa toiselle käyttöön kaiken, mitä siihen on satsannut? Ja se toinen tienaa ITSELLEEN toisen kustannuksella? Eikö? Eikö ole siipeilyn maksua hommassa?
Siitä olen samaa mieltä, että lainan maksaa se, joka omistaakin, koska hänellehän se mahd. eron sattuessa jääkin.
Millä tavoin asiaa pitäisi avoparin kyseenollen edellä esittämästäni muuttaa, jotta se olisi mielestäsi kohtuullisempi talon omistavalle?
Olipa omistava jo maksanut talonsa tai makselisi edelleen lainaa tai vaikka saanut sen perintönä, niin sehän on avoparin tapauksessa myös eron sattuessa vain hänen. Siitä käsitin meidän olevan samaa mieltä, että näitä pääomakuluja toisen ei missään nimessä tarvitsisi maksaa "lainan maksaa se, joka omistaakin". Mutta mitä siis pitäisi omistamattoman maksaa enemmän, jotta se olisi mielestäsi kohtuullisempaa? Kerro esimerkkejä, mikä estäisi siipeilyä mielestäsi?
...että omistamaton osapuoli osallistuu kaikkiin juokseviin kuluihin isommalla panoksella, kuin omistava. Sillä tavalla hän maksaisi myös asumisestaan tälle omistavalle osapuolelle. Eli jos pelkät juoksevat kulut suoraan puolitetaan - tuo omistamatonhan käytännössä asuisi ilmaiseksi.
"omistamatonhan käytännössä asuisi ilmaiseksi"
Vertaat ilmeisesti tilannetta siihen, mitä omistamaton maksaisi vuokraa, jos asuisi omillaan. Mutta vuokran vastineeksi hän saisi huoneenvuokralain tuen, jolla vuokralaista ei niin vain häädetäkään.
Molemmat hyötyvät, vaikka omistavalle ei maksettaisi "vuokraa" tai muiden kulujen isompaan osuuteen piilotettua "asumisoikeusmaksua". Monissa asioissa se, että kumpikin niitä makselee puoliksi tai muussa suhteessa tulojen (vaan ei omistamisen) mukaan, hyödyttää kumpaakin. Sähköä kuluu (tai lämmitysöljyä) suurin piirtein yhtä paljon, vaikka omistava asuisi yksin. Nyt hän saisi tällaisiin kuluihin toisen maksajan.
Kaikissa järjestelyissä, jotka avoliitossa vivahtavat "vuokraan", on kuitenkin omistamattoman kannalta riskinsä. Omistava osapuoli voi nimittäin milloin vain päättää kyllästyä avopuolisoonsa ja pistää tämän asunnostaan pihalle. Omistamaton olisi siis maksanut asumisestaan kaipaamallasi tavalla, mutta toisin kuin vuokralla asuessaan, hänellä ei olisi vuokrasuhteen turvallisuutta. Tähän omistamattoman kannalta selkeään epäkohtaan et niissä aiemmissa keskusteluissa ottanut kantaa - sillä sama kirjoittajahan sinä olet kuin yhden ketjun avaaja, eikös vaan? Voisitko nyt vastata, kun alkuun taas päästiin, miten näet tämän epäkohdan omistamattoman kannalta, jos hän maksaa jotain "piilovuokraa".
Tuo teidän tilanne on niin umpisolmussa kuin voi olla, huh huh. Isot tuloerot ovat aina todella hankala ongelma: onko suurempituloinen velvollinen elättämään pienempituloista? Teki niin tai näin, tilanne on aina epäreilu jomman kumman kannalta. Joko suurempituloinen joutuu elättämään pienempituloista tai pienempituloinen joutuu kituuttamaan, kun toinen elää saman katon alla leveämmin.
Isoin ongelma teillä taitaa kuitenkin olla ERILAINEN RAHANKÄYTTÖ ja ERILAINEN ASENNE RAHAAN. Vaimosi on näköjään aika lepsu rahankäytössä; on velkoja ynnä muuta. Sinä taas olet tarkka mies, varaudut pahan päivän varalle ja säästät. Vaimosi tuhlaa ja sinä olet pihi.
Tilanteenne taitaa olla umpisolmussa jo siksikin, että te molemmat kaivaudutte omiin puolustusasemiinne. Sinua ärsyttää tavattomasti, kun vaimo on jatkuvasti pihistämässä rahaa sinulta, etkä ikinä voi olla varma, mihin vaimosi rahat tuhlaa ja miten paljon rahapussissa on rahaa jäljellä. Tämä saa sinut varmaan vahtimaan rahojasi entistä tiukemmin?
Mutta pystytkö asettumaan edes hetkeksi naisesi asemaan? Vaimoasi todennäköisesti ärsyttää se, että sinä et ymmärrä, miten paljon eläminen maksaa. Hän lienee katkera siitä, että hänen täytyy venyttää pienet tulonsa nelihenkisen perheen elämiseen eikä mitään jää käteen, ja jos sinulta pyytää apua johonkin ylimääräiseen menoon, sinä vetäydyt pakoon etkä suostu antamaan. Tästä seuraa sitten se, että hän pihistää sinulta rahaa kun et kerran muuten anna... JA KIERRE ON VALMIS.
En keksi tuohon teidän tilanteeseen oikeastaan mitään muuta ratkaisua kuin sen, että istutte yhdessä alas ja laaditte budjetin. Laskette kumpikin, minkä verran menoja teillä kummallakin OIKEASTI on. Laskette, kuinka paljon te kumpikin käytätte rahaa yhteisiin menoihin.
Ongelmaksi tulee sen arvioiminen, paljonko ruoka ja muut ei-kiinteät kulut ovat. Pyydä vaimoasi kuskaamaan kuitti kotiin joka kerta, kun käy kaupassa ostamassa ruokaa tai jotakin muuta perheelle välttämätöntä, esim. vaatteita, hygieniatuotteita ym. Yrittäkää laskea kaikki.
Näiden todellisten kulujen perusteella sitten sovitte, miten paljon kumpikin osallistuu perheen elämiseen. Reiluinta olisi, että laskette kaikki kulut yhteen ja maksatte niistä kumpikin puolet.
Siinä olen kyllä samaa mieltä muiden tänne vastanneiden kanssa, että vaimosi on epäreilussa tilanteessa. Hänen tulonsa ovat oikeasti ihan liian pienet kattamaan nelihenkisen perheen elämisen. Ellet usko, vaihtakaa rooleja vaikka kuukaudeksi, ja katso miten paljon rahaa saat itse uppoamaan ruokaan.
Esim. meidän kahden hengen taloudessa jää pienistä tuloista (opintotuet) vuokran jälkeen käteen n. 450e kuukaudessa. Tästä pitäisi maksaa kahden hengen ruoat ja kaikki muut kulut. TEKEE TODELLA TIUKKAA. Tähän päälle on pakko tehdä töitä ja/tai ottaa opintolainaa, että pärjää. Suhteuta tämä teidän perheen menoihin. Neljälle tekisi 900 e/kk kuluja.
Isoin ongelma tässä on kyllä edelleen se alussa mainitsemani: miten toimia tuloerojen kanssa, niin että tilanne olisi mahdollisimman oikeudenmukainen molemmille?
Itse 5 vuoden avioliiton jälkeen voin sanoa, että tuollainen mun rahat / sun rahat -asenne EI TOIMI. Tosin en suosittele ääripäätäkään, eli yhteistä tiliä. Emme ole itse testanneet yhteistä tiliä, emmekä aio.
Meillä on aina ollut periaatteena se, että ISOTULOISEMPI MAKSAA ENEMMÄN. Tilanteemme on tosin siinä mielessä tasa-arvoisempi, että meillä on ollut vaihtelevasti kausia, jolloin miehelläni on ollut isommat tulot, ja toisinaan minulla on ollut isommat tulot. Meillä on toiminut tosi hyvin, se, että kumpikin maksaa puolet vuokrasta, ruokaostoksilla vaihdellaan sitä kumpi maksaa, ja molemmat maksavat itse omat vaatteensa, henkilökohtaiset laskut tms. MUTTA jos toiselle on toisinaan tehnyt tiukkaa, niin on ollut itsestään selvää, että isotuloisempi jeesaa. EI LAINAA. Puolisolta ei lainata rahaa, se on mielestäni sairasta, anteeksi vaan.
Lisäksi olen täysin valmis elättämään miestäni, jos pääsen paremmin palkattuihin töihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valmistun korkeakoulusta ennen miestäni ja todennäköisesti muutenkin pääsen paljon paremmin palkattuun duuniin kuin hän. Silti minusta on täysin itsestään selvää, että kun näin tulee tapahtumaan, en pihtaa rahojani vaan olen valmis sitten vaikka elättämään häntä, jos tilanne niin vaatii. Hän tehköön sen eteen sitten vaikka enemmän kotitöitä.
Mielestäni sellainen tilanne on aivan sairas, että pariskunta asuu saman katon alla ja toinen joutuu kituuttamaan ilman rahaa, kun toinen elää leveämmin. Meillä olisi tuloerojen perusteella päässyt syntymään tämmöisiä tilanteita useamminkin, mutta meillä on aina tehty niin, että se jolla on enemmän rahaa, ostaa toisinaan köyhemmälle jotain mukavaa. Ei niin, että kaikki rahat tasattaisiin, mutta niin että toisen ei tarvitse kulkea kirpparirytkyissä, jos toiselle jää käteen vähän ylimääräistä. Tämä ei ole toisen elättämistä, vaan rakastavaa tarpeiden huomioimista.
Tsemppiä teille. Istukaa oikeasti alas, laatikaa suunnitelma rahankäytöstä, ja yrittäkää PUHALTAA YHTEEN HIILEEN.
ongelmista yhdessä jos raha-asiat tekee tiukkaa? Miten selviätte jos lapsenne sairastuu vakavasti tai jompikumpi teistä sairastuu? Eikö yhtä köyttä vedetä aina?
Eikö olisi parempi puhua vaimolle tästä asiasta eikä täällä? Ei nämä kesksutelut teitä auta.
Jos sinä tienaat enemmän, sinä tietenkin myös maksat menoista enemmän. Sehän on selvä. Et tarvitse mönkijää, etkä muitakaan vempaimija. Unohda ne siis ja osta sitten kun sinulla on niihin VARAA.
Ensin laitetaan rahat pakollisiin menoihin eli lapset,laskut ja muut velat, sitten itseen(=vaatteet,parturi sun muut turhakkeet) ja LOPUKSI huvit. Eli mitä käteen jää niin siitä maksetaan huvit tai laitetaan säästöön. Helvetin yksinkertaista.
Jos vaimosi on velkainen, kannattaisiko ensin maksaa ne pois? Ja sinä sillä aikaa maksat muut kulut. Kun vaimosi velat on kuitattu hän osallistuu jälleen yhteisiin menoihin. Helvetin yksinkertaista. Ja jos vaimollasi on ongelma, hän hakee apua. Menette vaikka yhdessä jonnekin neuvojalle/terapiaan. Yksinkertaista.
Voit sanoa vaimollesi ettei kakaroille tartte ostaa kaikkea mitä pyytävät. Vaimon ei tartte mennä kampaajalle kuin kerran kuussa ja naaman voi hoitaa kotonakin. Ja sinä luovut pihiydestä ja siitä vitun MÖNKIJÄSTÄ. Laitatte rahanne siihen mikä hyödyttää KOKO PERHETTÄ. Hyvää ruokaa,yhteisiä harrastuksia ym, jos siisn jää rahaa.
On sinun tehtävä huolehtia isompi tuloisena, että lapset saavat joka ilta lämpimän, monipuolisen ruuan. MAksat siis OSAN siitä. Jos kakara tarttee uuden talvipalttoon maksat siitäkin OSAN. ym ym. EI OIKEASTI OLE VAIKEAA.
Kun lapsia on hankittu niin omien menojen täytyy vähentyä jos rahaa ei ole. ELI kertaus on opintojen äiti. Akkas unohtaa kampaamot ja sinä mönkijät. Menikö perille??? Hienoa.
Ei sitä rahaa ole kennelläkään turhiin juttuihin. Monella rahaa on vasta silloin kun lapset muuttavat pois kotoa. Siihen asti voi tehdä tiukkaa.
lähdetään - tai ainakin pitäisi aina lähteä kiintymyksestä ja välittämisestä toista kohtaan. Ei silloin ole ensimmäisenä mielessä, että erotaan. Eikä rahan kiiltokaan pitäisi silmissä kangastella!
Mutta jos omistamaton osapuoli voi ilmaiseksi vähänkin aikaa toisen hankkimassa asunnossa asua - ei hän suinkaan ole puilla paljailla mahdollisen eron sattuessa, vaan siinä säästänyt kyllä varoja hyvinkin hulppeaa asuntoa varten.
Eikä toisen omistuksessa olevaan asuntoon, johon ei asumisestaan edes maksa - tarvitsekaan olla mitään vuokralaiselle kuuluvia irtisanomisturvia! Jos ero tulee - sitten etsitään toiselle asunto muualta! Tietenkin!
Et tainnut olla sama kirjoittaja, koska rahalla ei enää olekaan merkitystä? Mutta ei se mitään, vastataan silti. Ei suhteeseen pidäkään lähteä eroamismielessä, mutta ei avoero ole maailman ihmeellisin asia - niitä sattuu. Ja silloin kai on aika luonnollista, että jokainen pitää sen verran huolta eduistaan, ettei ainakaan tule rahoittaneeksi toisen omistamista saamatta itse vastinetta? Tähän itsestään huolenpitoon kehotetaan jo ihan lehtijutuissakin, joissa avoliittoa käsitellään. Eli korostetaan sitä, ettei avoerossa ole tasinkoja ja minkä toisen kämpästä olet maksanut, siitä et rahoja pois saa.
"Eikä toisen omistuksessa olevaan asuntoon, johon ei asumisestaan edes maksa - tarvitsekaan olla mitään vuokralaiselle kuuluvia irtisanomisturvia!"
No eipä tietenkään, kun niitä joka tapauksessa avoliitossa toisen omistamassa asunnossa ei ole! Mutta tilanne on aivan sama eli irtisanomisaikoja ei olisi, vaikka maksaisikin avopuolisolle jotain vuokrankaltaista korvausta. Eikö silloinkaan pitäisi olla mielestäsi toisella mitään turvaa, vaikka on tullut rahoittaneeksi omistavan osapuolen elämistä? Ja kun niitä irtisanomisaikoja ei avoliitossa ole, silloin siitä ei voi periä vuokraakaan - tai sitten pitää tehdä kunnon vuokrasopimukset ja rehellinen omistava osapuoli toki maksaisi vielä verotkin saamastaan vuokratuotosta, eikös vaan?
"jos taas halvaannun kaulasta alaspäin, kuten joku toivoi,"
Liioittelun ja tahallisen väärinymmärryksen jalo taito, ah
Millaista vuokrasummaa tai kuluihin piilotettua vuokrankaltaista korvausta olet ajatellut, että olisi sopivaa avopuolisolta periä, jos sitä maksamatta ja "ilmaiseksi" toisen asunnossa "vähänkin aikaa asuttuaan" olisi säästänyt jo "hyvinkin hulppeaa" asuntoa varten? :)
"Minulla on myös henkivakuutus jonka edunsaajina on vanhempani. Taluodellisesti siis en joudu pulaan."
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi henkivakuutuksen edunsaajana on VANHEMPASI?! Jos kuolet, heillä tuskin tulee taloudellista katastrofia eteen, toisin kuin avoVAIMOLLAsi ja lapsillasi. Sinä et kuolemasi jälkeen joudu taloudellisesti pulaan, eikä vanhempasi, mutta miksi et ajattele lapsiasi ja puolisoasi perheenäsi?
vuokrasta verot täytyy maksaa, jos sitä OIKEASTI peritään, mutta onko toisen omistamisen rahoittamista, jos maksaa jotain OMASTA asumisestaan suuremmalla osuudella asumiskuluihin??? Ei kai. Koska jos ei maksa - siipeilee! Aika ykaiselitteistä pitäisi olla ja jokaisen täysijärkisen järkeen käypää...
Miksi pitäisikään jotain tasinkoja saada, jos asuu toisen omistamassa talossa, maksaen juoksevista asumiskuluista oman osansa? (Ja huom. myös sen suuremman osan.) ...edelleen - muutenhan hän asuisi ilmaiseksi - ja näin ollen siipeilisi ja kasvattaisi VAIN omaa varallisuuttaan tuon omistavan osapuolen kustannuksella - eikö näin? Ja mitään osaa tai arpaa ei kuitenkaan tällä omistavalla osapuolellakaan ole sen omistamattoman omaisuuteen, jota hän kuitenkin kartuttaa ITSELLEEN koko ajan - asuessaan ilmaiseksi tuon omistavan huushollissa! Eli se ydinajatus oli, että onko se sitten oikein, että se omistamaton voi asua toisen "siivellä" maksamatta asumisestaan mitään. Samalla käydrn hyväpalkkaisessa työssä, josta saamansa tienestit käyttää, niinkuin lystää - omaan hyvinvointiinsa? Kuullostaako oikeudenmukaiselta, että toinen jakaa suurinpiirtein kaiken, mitä hänelle on kertynyt ja toinen pitää kaiken itsellään?
Ja toki erotilanteessa sellainen turva täytyy olla, etei kumpikaan taivasálle jää... herranjestas! Eli asunnon löytyessä omistamaton osapuoli vain yksinkertaisesti muuttaa löydettyyn asuntoon - siihen asti toki voi asua avokkinsa omistamassa asunnossa!!!
ilmaiseksi asuva mies on hyväpalkkaisessa duunissa - ei hän puille paljaille tule jäämään aikansa ilmaiseksi asuttuaan, vaikka ero tulisikin. Ja nimenomaan siksihän sitä säästöä jää, kun elämä ei maksa, eikä asuminen mitään!!! Herranjestas - taas pitäs mennä järkeen!
Siis juoksevien yhteisten menojen lisäksi sinä haluat käsittääkseni, että omistamaton maksaisi toiselle jotain "asumisoikeudestaan", koska toinen vaihtoehto on "ilmaiseksi" asuminen? Mutta mikä on se vastine, jonka maksava omistamaton osapuoli saa? Harva meistä suostuu maksamaan mitään kenellekään vastineetta. Jos sanot, että asuminen on se vastine, niin siihen ei avoliitossa liity mitään varmuutta.
Tasinkoja ei toki pitäisikään saada avoliitossa. Mutta kun niitä ei saa, niin silloin on aika hullua maksaa jotain, mistä ei saa sen paremmin mahdollista tasinkoa kuin asumisen varmuuttakaan. Se, että toinen ei maksa jotain asumisoikeudestaan, ei ole omistavalta osapuolelta pois. Omistava osapuoli ei menetä mitään sillä, että saa toisen ihmisen maksamaan puoliksi juoksevia kuluja. Omistamaton ei silloin asu toisen kustannuksella - tokihan omistava osapuoli tietää, että omistaminen tuo niitä kustannuksia. Mutta ei niitä sovi maksattaa sillä, joka ei omista.
"Kuullostaako oikeudenmukaiselta, että toinen jakaa suurinpiirtein kaiken, mitä hänelle on kertynyt ja toinen pitää kaiken itsellään?"
Tämä on puoleltasi varmaan hiukan tarkoitushakuista liioittelua, mutta miksi se vaihtoehto ei kelpaa - myydä osa talosta omistamattomalle ja saada näin hänet rahoittamaan jotain, jolle hänellä itselläänkin on vastine. Kumpikin maksaisi omaansa, melko reilua?
"siihen asti toki voi asua avokkinsa omistamassa asunnossa"
Tämä on jo sellainen hyväntahtoinen olettama, että juuri sen varaan omistamaton avokki ei voi jäädä. Jos hän maksaa jotain seinistä ympärillään, niihin täytyy liittyä jonkinlainen asumisenvarmuus. Ja jos sitä ei ole, kuten avoliitossa ei ole, niin silloin ei kuulu maksaakaan. Avoliitosta ei kirjoiteta mitään sopimuksia, joten omistava osapuoli ei ole velvoitettu katselemaan toista yhtään kauempaa kuin haluaa. Hyväntahtoisesti voi olettaa, että jokainen ajattelisi edes sen verran, ettei heittäisi toista tavaroineen yön selkään. Mutta omistavaa osapuolta ei siihen hyväntahtoisuuteen mikään velvoita, jos pahantahtoisuus iskee.
Siis sun henkivakuutuksen edunsaajia ei ole sun omat lapset??? Voisin vielä jotenkin ymmärtää, edes teoriatasolla, että lasten äiti ei, mutta että omat kaikkeen täysin viattomat lapset ei ole edunsaajia??? Sen verran välität sitten niistä, joo-o. "Hieno" homma, että universumi soi sulle lapsia! Ei jeesus eikö niitä lapsettomuusgeenejä vois suunnata vähän paremmin?!?
No hei, tämä minä-mies haluaa varmistaa etteivät nämä hänen luonaan loisivat toisen luokan kansalaiset hyödy hänestä edes kuoleman jälkeen.
Mitäköhän tuolla siipeilyllä tarkoitat ?
Meillä kanssa niin, että mies muutti mun osakkeeseen ( tai vielä pankin ), mutta silti ei ole tullut mieleenikään, että alkaisin "vuokraa" vaatimaan. Se riittää, että osallistuu kuluihin ja niinhän tuo on tehnytkin.
1000 euroa/kk on kieltämättä TODELLA VÄHÄN! Varsinkin jos tuosta summasta pitää maksaa ruoka, sähkölasku ja nettilaskut. Ja sitten vielä olemattomilla lapsilisillä lasten menot. Eihän siitä jää naisparalle mitään omaan käyttöön? Sitten sitä valitetaan joka paikassa, kun vaimoke näyttää joltain seinästä revästyltä rekkalesbolta. Vaan kun ei ole näköjään rahaa käydä edes kampaajalla tai ostaa meikkejä, saati kuntosalijäsenyyttä?! Ja siis ulkonäkö tuli näin omakohtaisesti ensimmäisenä mieleen, yhtä laillahan ovat tärkeitä kaikki muutkin mielenvirikkeet. Ja uskaltaa käyttää JOSKUS autoa, voi herranjestas sentään!? Siis kauhea rikos sanon minä, eikä edes osallistu bensakustannuksiin... Ei taida mennä sullakaan kovin hyvin, että mietippä nyt kuule tarkemmin tuota teidän tilannetta, vaadit avovaimoltasi, lapsiesi äidiltä pikkasen liikaa.
Kehotan lämpimästi sinua ryhdistäytymään, mieti, oletko mies vai hiiri!!
Mietippä, että rakastatko avovaimoasi? Yleensä puolisot auttavat toisiaan ja toivovat toisiellensa parasta. Vaikuttaa ihan siltä, kun kokisit paremman puoliskosi pelkkänä ärsyttävänä riesana... Todella ikävää :(
En usko että tulojen ja menojen budjetointi auttaisi. Vaimoni tulot vaihtelevat niin paljon, ettei hän pysty lupaamaan mitään, mitä maksaisi.
Vaimoni on tavallisen näköinen, eivätkä vaatteet tai kampaamot hänestä kaunista saa, tosin eivät rumaakaan. En ole itsekkään mikään komea, pyrin olemaan lähinnä siistin näköinen.
Lapsemme sairaustapauksissa asiat on hoitanut vaimo, koska hän on parempi siinä. Koska emme käytä periaatteesta yksityiä lääkäreitä, ovat kulut kohtuulliset ja ne kyllä vaimonkin pystyy maksamaan. Kyse on siitä, että hänellä on koko ajan niin paha kriisi rahoissaan että kaikki ylimääräinen on liikaa. Silloin niitä ylimenoja pitää välttää, eikä tulla heti minun kukkarolle.
Ja pahinta oikeestan on se kateus, piikittely kun ostan jotain tai kiinnostuksen puute ostamiani tavaroita kohtaan. Kun esimerkiksi ostin uuden pyörän itselleni, vaimoni huomautti heti asiasta koska lastemme pyörät oli ostettu kierrätystorilta. Heillä kuitenkin oli täysin toimivat pyörät. Lisäksi ostin vaimolleni pyörän kierrätystorilta, mutta se ei kelvannut. Kateus näkyy valitettavasti myös siinä, että vaimoni pihtaa. Minusta se ei ole normaalia.
Voisitko vielä kommentoida sitä, miksi sinun mielestäsi sinun ei pidä osallistua lastesi kuluihin? Onko heidän ruokkimisensa, vaatettamisensa ja lääkitsemisensä valtion vastuulla? Vanhempien ei tarvitse osallistua kuluihin millään lailla?
Mies ostaa itselleen tuliterän uuden pyörän ja vaimolle ja lapsille kierrätyskeskuksesta jotkut vanhat rouskut ja sitten vielä ihmettelee miksi kukaan ei hänen jalomielisyyttään arvosta. :D
Miksi muuten sinulle ei kelvannut kierrätyskeskuksen pyörä, olisihan siinäkin tullut rahansäästöä, mistä niin kovasti joka viestissä paasaat?
Tämän on pakko olla provo, ei tuollaisia ihmisiä oikeasti ole olemassa, eihän?
"Kun esimerkiksi ostin uuden pyörän itselleni, vaimoni huomautti heti asiasta koska lastemme pyörät oli ostettu kierrätystorilta. Heillä kuitenkin oli täysin toimivat pyörät. Lisäksi ostin vaimolleni pyörän kierrätystorilta, mutta se ei kelvannut."
Sori vaan, mutta olisin minäkin hermostunut vastaavassa tilanteessa. Naiset eivät yleensä ole rationaalisia otuksia. Tuollaisessa tilanteessa nainen ei yleensä ajattele rationaalisesti raha-asioita, vaan sitä, mitä miehen rahankäyttö kertoo miehen tunteista. Ja tuossa tilanteessa viestisi on selvä: välität vain itsestäsi, vaimolle ja lapsille kelvatkoot jämäpalat.
Jos minun mieheni olisi mennyt tekemään tuollaista, eka mieleeni pulpahtanut ajatus olisi: "Jaaha. Ostaa itselleen uutta, mutta ei välitä, minkälaisia jämäpaloja vaimolle ja lapsille jää. Näkee taas, että herraa kiinnostaa vain oma napa."
Tuollaisessa tilanteessa ei ole yhtään ihme, että nainen pihtaa. Naiset kun ovat seksiasioissa niin kokonaisvaltaisia: jos suhteessa on jotain pielessä, niin ei sitten kiinnosta seksikään.
Jos vaikka lähdetään tuosta sinun esimerkkitilanteestasi, tuollainen tapaus saa naisen tuntemaan itsensä kakkosluokan kansalaiseksi ja hänestä tuntuu, että et arvosta häntä. Kun hänestä tuntuu tältä, ei häntä voisi vähempää kiinnostaa seksi kanssasi.
Nainen vaatii kiihottuakseen arvostusta ja itsetuntonsa hivelemistä. Muuten ei seksi maistu.
Painu trolli mettään eiku rölli!!! Ei oo kuluja ei!
Niinpä... mikset ostanut itsellesikin sitten kierrätyskeskuksesta pyörää, kun tahdot sitä rahaa säästää?
Alkaa kyllä meikäläisellekin tulla väkisinkin mieleen, että aloittaja on provo. Ei kukaan voi olla noin putkiaivoinen.
Pakko sinun tarinasi olla provo. Ei kukaan voi olla noin tampio. Mikähän mahtaa olla sinun oikea käsitys säästeliäästä elämästä.? Sinä kun ole valmis maksamaan vain oman itsesi hyvin vointiin tarvittavat kulut. Et kustanna edes lapsesi sairaala reissuja(huh,huh)tai vaatteita.Perheesi jäsenet ovat sinulle toisen luokan kanssalaisia,(sinuun verrattuna)Sydämmestäni toivon ettei sinun lapsesi sairastu vakavasti. Niin kun vastaavasti minun lapseni jo syntymästä asti. Sitä ei osaa arvostaa terveyttä,kun on rahaa. Perusasiat asiat on muuten ihan ok! Kriisi se on mikä kasvattaa ajattelemaan,mikä tässä elämässä on tärkeintä. Sinä nähtävästi olet valmis säästämään lastenne turvallisuudesta(käytetyt pyörät),sairaala kulut (vaimosi maksaa kun ei ole vaihto ehtoja). Lapsille ja vaimolle pyörät kierrätyksestä. Sitten ihmettelet viellä missä mättää,kun vaimo ei niin ilahdu. No ei varmaan ILAHDU, koska sinä todellakin annat heille sen kuvan ettet välitä.(kun rahasta) En minäkään antaisi hellyyttä.Sinun laiselle miehelle.Älä ihmettele jos vaimosi tunteet kuolee sinua kohtaan pikku hiljaa. Sie viellä ihmettelet miksi vaimoke jalat ristissä .He ovat toisen luokan kanssalaisia,(sinuun verrattuna) .Mie ihan ihmettelen mikä sinussa on niin ihanaa,kun vaimosi ei ole lapsineen lähtenyt kävelee omaan osotteeseen.(Kannattas nyt todella ottaa järkikäteen ennen kun ero tulee.Eron jälkeen saat vaikeroida täällä palstalla,kun vaimo ja lapset lähti(etkä tajua miksi):(Miun mieheni ostelee veneeseen tarvikkeita,traktorin mökille yms...Ostaa ruokaa säästelemättä ja ihan ilman pyytämättä.(tosiaan osaan arvostaa häntä entistä enemmän luettuasi tarinasi)Hän ei ole mikään nihilisti joka laskee joka jeesuksen pennin.Ja voin sanoa ettei tarvia lapseni ja minun nälkää nähdä ja omasta valinnastani käytän kirppari vaatteita. Mie en halua siulle ja perheellesi mitään pahaa.Tekstini saattoi olla vähän suorasukaista.Tarkotukseni oli lähinnä saada sinut heräämään ja ajattelemaan mikä on elämässä tärkeintä:/
Minä kustannan heille asunnon, tietokoneen, he pääsevät eri paikkoihin koska meillä on auto, jonka kustannan, lämmön kodissa, veden. Heillä on omat huoneet.
En ostannut uusia pyöriä, koska lapset ovat kasvavassa iässä, eivätkä osaa pitää pyöristään huolta. Ja katson, ettei minulla ole velvollisuutta ostaa vaimolle uutta pyörää, eihän hänkään osta minulle esim uutta puhelinta.
Minä en harrasta provokaatiota, olen ehkä ajatuksiltani erilainen kuin massa, joka ei ajattele. En ole pihikään, niikuin väitetään, sillä jos olin pihi, en todella ostaisi mitään taloja ja autoja.
"Kateus näkyy valitettavasti myös siinä, että vaimoni pihtaa."
Ei se kateutta ole, jos hän saa sinulta tuollaista kohtelua, ei kai ole kovinkaan suuri ihme, että häntä ei kiinnosta sinun tarpeesi.
Sinä kohtelet häntä (ja lapsianne) kuin loisia, pitäisikö hänen vielä alistua patjaksesi? Tai ainakin voisin kuvitella, että huomioon ottaen asenteesi, ei teidän seksinnekään ole juurikaan enempää kuin sinun panetuksesti tyydyttämistä.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Vanha ja kliseinen sanonta, mutta sopii tähän tilanteeseen erittäin hyvin.
mitä joudut maksamaan elareita, jos vaimosi muuttaa luotasi ja ottaa lapset mukaan. Lapsilisäthän saa lähihuoltajana tietysti, mutta kun se on tarkoitettu vain lisätueksi, niin kyllä ne sun elarit aika isoiksi kuule kasvaisi.
Tai paljonko joudut laittamaan lasten elatukseen jos ne jäävät sinulle. Varattomana vaimosi sinulle maksamat elarit jäävät huomattavasti pienemmiksi.
Oletko maksanut vaimollesi palkkaa kodin ja lasten huollosta?
Kyllä vaimosi täytyy tosi pulassa olla kun kaltaistasi viitsii katsella. Yäk.
Ihmettelit täällä saamaasi palautetta, eli sitä miksi sympatioiden sijaan sait vain haukkuja. Ja ihan suoraan sanottuna ei se ole ihmekään, että sait vain negatiivista palautetta.
Muutamia asioita, joihin silmä sattui viestejäsi lukiessa:
200e riittää lasten kuluihin kuukaudessa, onhan se lapsilisä, joka annetaan siksi, että sillä elätetään lapset.
- väärin! Lapsilisä on tuki, jonka lapsiperhe saa kattamaan OSAN lapsesta aiheutuvista kustannuksista.
Vaimon ei pitäisi valittaa, eihän hän joudu maksamaan kuin sähkön, netin, ruoan ja omat lasten menot kun taas sinä joudut maksamaan talon, auton ja omat menosi.
-Väärin tämäkin. Sinä olet tässä tapauksessa edullisemmassa asemassa. Sinä maksat joka kuukausi itsellesi tuota pysyvää omaisuutta, vaimosi taas maksaa juoksevat kulut. Jos(kun) teille joskus tulee ero, sinulla on talo ja auto ja vaimollasi vain muisto maksetuista kuluista.
Ihmettelet miksi vaimo on persaukinen ennen kuun loppua ja joutuu sinulta lainaamaan TEIDÄN lastenne kuluihin.
- Niin, miksi ihmeessä hän on rahaton ennen kuun loppua. Sähkö: ok-talon sähkölasku voi kuukaudessa olla yli satasen, netti vie nopeudesta riippuen sen 20-55e ruoka. Näiden kulujen jälkeen sanoit hänelle jäävän loppukuulle 200e ja sen pitäisi riittää. Joo, ei riitä, ruoka on kallista ja nelihenkisen perheen yksi isoimmista menoeristä on juuri ruoka. Voi olla, että tuo 200e ei edes riitä ja siihen jos pitää laskea muut menot, joita näillä kolmella aivan varmasti on kuukaudessa (lääkärit, vaatteet jne)
Ihmettelet miksi vaimo ei laita säästöön rahaa.
- Mistä laittaa säästöön, jos kaikki menee. Ja se, että kaikki menee ei tässä tapauksessa ole vaimosi vika, vaan syy on siinä, että hän joutuu pienellä palkalla elättämään neljä ihmistä.
Jankutat rahan säästämisestä ja siitä ettei pitäisi tuhlata. Kuitenkin käyt ulkona syömässä ja ostat itsellesi uusia tavaroita. Miksi et anna rahaa yhteisiin ruokakuluihin ja osta käytettyjä tavaroita aivan kuten muillekin ostaisit? Näistäkin tulisi iso säästö kuukaudesssa.
Ja lisäksi kirjoitit yhdessä viestissä näin: "Minulla on myös sivuammatti, josta saamani tulot, noin 300-1000e kk käytän omiin menoihini, tai laitan säästöön."
Eli parhaimmillaan siis kulutat omiin menoihisi ja hankintoihisi 1000 euroa kuukaudessa. Eikö vähempikin riittäisi? Tuosta varmasti liikenisi parikin sataa omien lastesi elämään.
Ja tunnut myös arvostavan pelkästään itseäsi - SINÄ teet kahta työtä ja SINÄ ansaitset rahat jne. mutta oletko huomannut, että myös vaimosi tekee kahta työtä ja toista vielä palkattomana. Eli siis tämä toinen työ on teidän yhteisten lastenne huolehtiminen ja kasvattaminen.
Kannattaisikohan vilkaista peiliin? Tuota menoa huomaat vielä joku päivä eläväsi aivan yksin. Ja silloin olet pulassa - ei sinulla noilla tuloilla ole varaa niitä autoja, taloja, mönkijöitä ja muita tavaroita ostella, jos ei ole sitä toista joka maksaa sinun ruokasi, sähkösi, nettisi ja teidän lapsenne.
Ehkäpä se materia ei mene oman perheesi edelle? Ainakaan toivottavasti. Ja mieti myös sitä, että joku päivä asiat saattavat olla päinvastoin, sinä tienaat vähemmän. Pidät sitä ehkä epätodennäköisenä, mutta kukapa meistä tietää minkälaista elämä on esimerkiksi viiden vuoden päästä.
Ei tietenkään sinun kaikkea tarvitse kustantaa, mutta ihan peruselämiseen myös sinä voisit antaa oman osuutesi. Se, että talo on sinun nimissäsi ja sinä olet hyvää hyvyyttäsi, ostanut käytetyt kodinkoneet ja käytetyt polkupyörät perheellesi ei vielä tarkoita sitä, että he ovat ikuisessa kiitollisuuden velassa sinulle. Sinäkin kun kuitenkin hyödyt näistä kodinkoneista ja käytät sähköä, joka on sinulle valmiiksi maksettu.
Olipas siinä ketjuu kerraksee. Miehenä näytät olevan aikas omahyvänen, ja tuskin muutut kirjooteltiin täällä mitä vaa. Naisia et arvosta yhtää, oisko perimää kotipuolesta? Lisäksi oot tottunu jo liian hyvää palveluu elämässäs, sulla ei oo mitää vastuuta ja varmaa mokas kuittaat rahl. Polkupyörä juttus oli huvittava, varmaa etit kaikki lahjatki jostai vaihtopisteistä, jos ny lahjoja annat. Ainoo mis tajusin sua oli toi tivaaminen lisistä. meinasit siis oikesti että jos teil on kaks lasta, se 200 euroo puolitetaa ja sillä maksetaa lasten kului. E ruokii tai asumiskului vaa muuta. No tosi onki etä riippue lasten iästä ei satasta tarvi joka kuu törsätä vatteisii tms, mut jos vähäkää isompii ovat, vaatekului on. Ehkä sun eukkos pitäs herätä ja laittaa sut suotuu, et sä muute tajuu. Ja vähäkö tuntuu, että sä ihan haluut eroo, sithä sun kustanukst pienennee, sun lainen ihminen ku ei varmaa elareita maksa ku pienimän mukaa.
selvästi provo! Joku vaan purki omaa turhautumistaan ja kehitti tämmöisen aiheen.
Tuo ongelma nyt ei oikein kuulosta todelliselta. Tuossa tilanteessa jokainen mies tajuaa tasata prosentuaalisesti tuloja ja näin ollen osallistuu yhteisiin perheen menoihin. Meilläkin asiat menevät siten, että olen vähän parempituloisempi kuin vaimo ja minä pistän rahaa yhteisiin menoihin enemmän kuin hän. Kyllähän se tietenkin takaraivossa kaivelee, kun en saakkaan itselleni kerrytettyä suurta määrää säästöön kerralla, mutta minkäs teet. Se on vaan nieltävä vaikka miten kävisi oman tunnon päälle.
mutta meijän ukko on just tuommonen. Rahasta aina sätkytystä, ja mitää ei ostaa vapaaehtosesti mulle tai pennuille, itestä viis muttei penskoillekkaa. Ooon kotenki oppinu luovii, vaikk paskaa se on ja usein tehny mielei häipyä.
olla papin aamen jotta tulonne olisivat yhteisiä? Toivottavasti olette jakaneet myös lastenne hoitovastuun, tavat ja muut ajat puoliksi?
Haluaisin nähdä miehen joka kykenee hoitamaan taspuolisesti lapsensa ajallisesti sekä tienata samlla yhtä paljon kuin muulloinkin.
Mitäpä jos mahdollistaisit sen että toinen osapuoli saisi tienata enemmän ja ota vastuuta lasten hoidosta enemmän....eli ruoka pöydässä tiettynä aikana, pyykit pestynä, lasten terveydenhuollon hoito, lasten kuljettamiset ym....
noh mutta te teette elämälle, mitä teette mut itse oisin kaikonnut jo..
meidän perheessä on yhteiset rahat! ukko ansaitsee nyt enemmän mutta ukko on ollut tuloittakin ja elänyt joskus aikanaan minun rahoillakin, minua se ei haittannut pätkääkään koska se on yhteiseen hyvinvointiin mennyt, yhteiseen tulevaisuuteen!!!
JA EMME OLE JOUTUNUT RIITELELEEN RAHASTA!!
En tiedä mitä tuohon sanoisi.
Mä en kyllä olis mennyt tommoseen lankaan. Mulla on talo puoliksi, autokin, mikä ihme teidät naiset saa luottamaan miehiin niin satavarmasti, ettette vaadi nimiänne papereihin?
Ottakaa vaikka joku yhteinen tili ja jemmatkaa sinne tietty summa euroja kuukaudessa mitkä käytetään ruokaan ja muihin yhteisiin kuluihin kuten esim. auton bensaan. Lapsilisät menevät lapsille ja kummallekin jää jotain rahaa "omiin" menoihin :) Avovaimosi tosin kuullostaa hassulta, ikään kuin ei ymmärtäisi, että sinähän se olet ikään kuin perheen pää eikä raha-asioissa teitä voi verrata? Kenties pitää sinua myös itsekkäänä? Vaan sinä teet töitä, panostat perheeseenkin eli on sulla oikeus omiin rahoihisi eikä siinä pitäisi vaimokkeella olla mitään nokan koputtamista..?
"Vaan sinä teet töitä, panostat perheeseenkin eli on sulla oikeus omiin rahoihisi eikä siinä pitäisi vaimokkeella olla mitään nokan koputtamista..?"
No voihan sen toki näinkin ajatella.
Mutta ei se kovin reilulta kuulosta, että vaimon pitäisi maksaa koko nelihenkisen perheen jokapäiväinen elätys, lasten kuluihin pitäisi riittää parinsadan euron lapsilisä ja tämä kaikki vain siksi, että mies saisi maksaa omaa kiinteää omaisuuttaan (eli pelata täysin omaan pussiinsa, nimittäin tyhjän päällehän tämä avovaimo jää, jos(KUN) ero joskus tulee) ja sitten käyttää omiin huvituksiinsa loput rahat, jotka näiden lainanmaksujen jälkeen käteen jää.
Mutta muuten kyllä tuo yhteinen tili on hyvä ehdotus, mutta tuolle miehelle se tuskin käy, koska silloinhan hänkin joutuisi osallistumaan yhteisiin kustannuksiin, eli niihin joista ei hänelle konkreettista hyötyä tule (verrattuna siis esim.juuri tähän lainanmaksuun, itselleenhän hän siinä maksaa.)
ihmisistä ajattelee, että perhe on yhteinen yritys ja tulot ja menot jaetaan! Huvittavaa, että ap kirjoittaja luulee olevansa 1800 e tuloillaan kovinkin paljon vaimoansa yläpuolella;-D! Kyllä tuossa tilanteessa kannattaa kahden pienituloisen yhdistää rahansa ja tasata menonsa tarkkaan. Tulee kaikille parempi mieli! Ja JOS joskus sattuisi se ero tulemaan..oisipa karvas yllätys ap:lle, että vaimolla sittenkin olisi osansa talosta ja muusta omaisuudesta saatavanaan;-D! Huomautus: näinhän se tulisi olemaan.
Ei välttämättä. Viitaten siis viimeiseen lauseeseen. Tämä pariskuntahan on avoliitossa ja ilmisesti naisen nimeä ei talon omistuspapereista löydy ja avoliiton purkautuessa ei ole mitään laillista pakkoa omaisuutta mitenkään jakaa. Eli ikävintähän tässä tosiaan on se, että mies maksaa itselleen lainojen muodossa ja nainen sitten ne juoksevat kulut, joista ei mitään konkreettista jää käteen ja eron sattuessa nainen on melkolailla tyhjän päällä kun taas miehellä on se talonsa ja autonsa, joiden lainanlyhennyksiä on saanut maksettua hyvin, kun ei muita kuluja ole.
sillä ei kukaan voi olla noin TYHMÄ!!
Sinä olet ollut mukana tekemässä lapsianne. Ne ovat yhtälailla sinun kuin vaimosi. Sinä pistät rahaa itsellesi säästöön ja vaimosi maksaa lastenne kulut. VÄÄÄÄÄÄRIIIN !!!
Vaikka lapsilisät tulevat vaimollesi ovat ne naurettavan pienet verrattaen että teillä on 2 lasta. Kuinka edes kehtaat tulla tänne kirjoittelemaan että LAINASIT rahaa tyttäresi kampaamolaskuun? HÄPEÄ!
Ihme että vaimosi edes katselee sinua. Minä jättäisin tuollaisen miehen ja heti!
Häpeä,et ole edes mies tuon kirjoituksesi perusteella! Saat todella kiittää että sinulla ylipäätänsä on vaimo.
Nyt voin jo ihan suoraan sanoa että tämä on varmaan älyttömin juttu mitä olen täältä lukenut! Että sä teet lapset avovaimon kanssa mutta avovaimon täytyy maksaa kaikki lasten kustannukset, koska sinä lyhennät lainaa talosta jossa asut perheesi kanssa?! Avovaimo maksaa lasten muutkin kulut, koska sinä maksat lainaa autosta millä avovaimosikin saa joskus ajella. Millä ihmeen tavalla sä osallistut lasten kuluihin?? Nehän on kuitenkin TEIDÄN lapsia, eikö? vai ovatko vaan avovaimosi?
Jos mun mies sanoisi mulle että koska hän maksaa vuokran niin minä maksan sähkölaskut ja kaikki kulut mitä lapsiin menee niin potkisin äijän pellolle, lapset ovat meidän, asunto on meidän, sähköä me käytämme kaikki, auto on meidän ja KAIKKI maksetaan yhdessä. Meillä ei ole lueteltu että kuka maksaa mitäkin, vaan koska kaiken käytämme yhdessä, myös maksamme yhdessä. Ja näin sen kuuluu mielestäni mennäkin.
Miksi ihmeessä puolisosi maksaa teidän sähkölaskun? etkös sinäkin sitä sähköä siellä kuitenkin käytä? eikö se kuuluisi maksaa yhdessä? entäpä auto? jos ajatte sillä molemmat niin miksette molemmat myös osallistuisi kuluihin? ja entäpä sitten ne lapset? Kun kerran teidän yhteisiä ovat, niin eikö sinunkin isänä kuuluisi niihin menoihin osallistua?
Mulle todellakin tuli sellanen tunne että kartutat vaan omaa omaisuuttasi muista välittämättä. Mietippä sitä että jos teille ero tulee ja sulle jää asunto ja auto, avovaimolles lapset... mikähän niistä on tärkeintä? Muijas tuskin pahastuis eron jälkeen vaikka joutuiskin vuokra-asuntoon muuttamaan, ainankin sillä olisi ne lapset siellä myös. Tollanen laskeskelu on naurettavaa perheelliseltä mieheltä ja vielä kehtaat sitä tulla tänne valittamaan!! Olisit edes sen verran viisas ollut ettet sitä olisi maininnut ettet osallistu edes yhteisten lapsienne menoihin. Luojalle kiitos ei mulla ole noin typerää miestä!
Paljon on ihmisiä, jotka ehtivät kirjoitella neuvojaan tänne. Liika vapaa-aika tuo turhia ajatuksia. Jospa edes joku olisi viitsinyt laskea, paljonko minun palkastani, noin 1800/kk jää, kun maksan esim vakutuksen ja lainanlyhennyksen samassa kuussa? Tai vesimaksun/tv kortin/puhelimeni/jätemaksun/työmatkat/auton korjaus/jne. Luuletteko että palkastni jää tuhlattavaa? Pitäisikö luopua ruokailusta päivisin? Lisätyöni ei kuulu taloudenpitoon, sillä hankitaan ns isommat ostot, jotka keskittyvät lähinnä asunnon remonttiin.
Nytkin vaimo pahalla tuulella kun huomautin että hän on minulle 50e velkaa. Oikeastaan enemmänkin, mutta tuo velka ei ollut otettu meidän yhteiseen talouteen. Ei minulla ole rahaa jakaa pois. Annan toki rahaa esim ruokaan, mutta en silloin kun vaimo esim antaa rahaa muualla opiskelevalle lapselle, josta ei tiedä, mihin sen käyttää. Itse en opiskeluaikanani saanut avustusta vanhemmiltani, asuin kyllä kotona, mutta taskurahat oli vähissä.
Nyt vaimo on uhannut erolla, jos en suostu, että otan osaa myös ruuan ostoon. Selvää kiristystä, on uhannut ennenkin.
sieltä nyrkin ja hellan välistä. Me neuvotaan, miten idiootista (eli sinusta) pääsee eroon.
"Minulla on noin 800 euroa enemmän tuloja, mutta myös menoja enemmän. --- Minulla on myös sivuammatti, josta saamani tulot, noin 300-1000e kk käytän omiin menoihini, tai laitan säästöön."
Et sinä kyllä tuon perusteella pistä sivutulojasi talon remontteihin, vaan käytät ne itseesi tai pistät sivuun. Ja onko sitä taloakaan pakko rempata alvariinsa, aivan hyvin voisit muutamalla satasella osallistua teidän yhteisen perheenne menoihin.
Ja muutenkin jutuissasi on lievää ristiriitaisuutta. Valitat, että sinua pitäisi sääliä, kun rahasi eivät meinaa riittää pakollisten menojen jälkeen enää omiin hankintoihisi, mutta parjaat kuitenkin vaimoasi, joka on samassa tilanteessa. Tai itse asiassa pahemmassakin, sinulta ilmeisesti jää ylimääräistä rahaa, mutta häneltä taas ei, koska joutuu sinulta "lainaamaan", kustannuksiin, joita myös sinä aiheutat, eli nämä sähköt, netit, ruoat.
Toki tietty itsekkyys on hyväksi, eli tottakai sinulla on oikeus laittaa esimerkiksi säästöön jonkun verran. Mutta kohtuus siinäkin, vaikka et yhteisiin menoihin osallistumalla saakaan mitään konkreettista (vrt. talot, autot muu materia) itsellesi, on se myös sinulle hyödyksi - varmasti arvostat sitten vanhempana kun sinulla on edelleen se kumppani ja hyvät välit lapsiisi, eivätkä he ole kaikki lähteneet pois ja katkaisseet välejä vain omaa persettään palvovaan kitupiikkiin.
"Nyt vaimo on uhannut erolla, jos en suostu, että otan osaa myös ruuan ostoon. Selvää kiristystä, on uhannut ennenkin."
Tätä juurikin tarkoitin tuolla edellisellä. Lapsenne ilmeisesti alkavat olemaan siinä iässä, että muuttelevat pikkuhiljaa omilleen (tai ainakin toinen heistä jo on) ja sen jälkeen vaimolle ei jää enää mitään "velvollisuutta" jäädä luoksesi.
Ehkä sitten tulee mieleen, että se satasen-parin panostus perheen juokseviin kuluihin ei olisi ollutkaan niin paha nakki. Tai sitten olet vain onnellinen, että kukaan ei ole enää kyttäämässä SINUN rahojasi SINUN omistamassasi talossa.
Järki käteen hyvä mies. Pari sataa tuskin on liikaa vaadittu. Sinulle jäisi edelleen säästöön laitettavaa ja lisäksi tämä pieni panostus vaikuttaisi myös parisuhteeseen positiivisesti, koska ilmeisesti ongelmia jo on. Vaikka tokihan se on sinun itsesi päätettävissä valitsetko mieluummin materian vai ihmissuhteet.
hän ei ymmärrä että rahaa ei ole.
laita laskut eteensä, kysy millä me maksetaan jos sinä tuhlailet??
en ymmärrä miksi "lainaat", mutta en ymmärrä vaimoasi miksi tuhlaa??
minä otin itsestään selvyytenä että vaimosi ymmärtää käyttää rahaa oikein..
en ymmärrä miksi puhut alku tekseissä omistamenoista, jos ne on yhteisiä menoja??
*Itse en opiskeluaikanani saanut avustusta vanhemmiltani, asuin kyllä kotona, mutta taskurahat oli vähissä. *
noh eikö muksulle voi puhua viikonlopputöistä??
niihän nykyään opiskeliat lisä elatuksensa hankkiin niin kui myös kesätöillä(säästö meiningillä)
minä itse avittaisin vaikka viemällä ruokaa(kauraryynejä plus muita halpa ruoka aineita ja kestäviä esim,hernekeitto purkkeja..)
jos epäilisin rahan käyttöö hulttittomaksi..
*Nyt vaimo on uhannut erolla, jos en suostu, että otan osaa myös ruuan ostoon. Selvää kiristystä, on uhannut ennenkin. *
niinä kuukausina jolloin rahaa on reilummin voit minusta antaa osan, etkä vaan omiin "peleihin" käytää..
remmonttia en ymmärrä, miksi pitää tehä jos ei ole hengenhätä tehkää ihmeessä listaa, mitkä on tärkeitä menoja??
ei kukaan elä pyhällä hengellä, vaikka jotkut luulee..
että auringolla ja vedellä kuin kukat 8/
kukatkin saa lisäravintoa maasta 8)
*Jos minä syön päivässä lounaan 7 eurolla ei se paljon ole, sen laitan itseeni. Ostan myös tarpeellisia työkaluja ja sellaista, esim nyt ostin uuden paikantimen jos joudun vieraiseen paikkaan ja uuden perämootorin veneeseen ja ajatuksissa on hankkia vielä mönkijä, koska sen saan halvalla.*
liikaa 7euron lounas sillä saa kolmen päivä kotona valmistettun ruuan ja n. maito tölkki päälle..
mönkijä(paskaa turhaa kamaa)
venettä voi aina airoilla meloa jolloin tulee lihaksia..
noi on luksusta mitä et tarvii.
näyttää sitä löytyvän liika menoihin..
vaatteita tarvii aina ja kengiä lapsille, kirpparilta saa halvalla jos on innokas säästäjä.
minä voin kehua että itsellenikään en viitti ostaa uutuuksia kaupoista koska se on rahan menoo..
alusvaatteet ostan kyllä kaupasta mut halvalla hinnalla kun on tarjouksia.
en yhtään ihmettele että muka rahaa ei ole kun itse törsäät itseesi.
en sano kumpi on oikeassa, koska arvostamme eri asiota niin en ymmärrä.
Olisin jättänyt sinut jo aikapal kauan sitten.
Miten tyhmä olet, sä kartutat omaisuuttasi, ja eron tullessa avokkisi ei saa latiakaan.
Sinun, sinun, ei taida miespololla olla kaikki ruuvit tallella?
perheessä, avo/avio on kaikki tasan, tiesitkö sen?
Mikä jumala sä luulet olevasi, kitiset jostain 50 e velasta, rakkaimpaltasi?
Supista omia tapojasi, perheelle tulosi kuuluvat, kun olet kerran perheen tehnyt.
Sinähän kuitenkin ostat itsellesi harrastusvälineitä ym. ja vielä uutena. Kyllä se vähän tuhlaamiselta kuulostaa jos tilanne on noin tiukka että viidestä kympistä riidellään.
velka!? Mun kaaliin ei käy että avo- tai avioliitossa ollaan velkaa. Oli kyse sitten lasten parturikäynnistä, ruokakuluista tai itsensä/puolison lääke/lääkärikuluista, tms.
Oletkos ajatellut jos vaimosi sairastuisikin vakavasti? Lainaisitko hänelle sitten rahat ja myöhemmin kiskoisit joka vit*n pennin takaisin? Olisitko tukemassa sairaudessa vai vahtimassa rahojasi? Vai kannattaisiko se laina, jos ei ole takeita puolison selviytymisestä ja näin ollen voi jäädä "velka" saamatta takaisin?
Jotain ihan käsittämättömän pöyristyttävää ja hullua tämä teidän touhu! En kestäis hetkeäkään tuommoista meininkiä, en ikinä! Pitäiskähän sun laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä mikä sulle oikeesti on tärkeetä? Lapset ja emäntä vai se talo?
Kai säkin voit rakkaudesta kustantaa myös tälle sinun puolisollesi jotain? Ei sen tarvitse olla iso ja arvokas juttu. Jos raha on tiukassa molemmilla, niin pienikin asia ilahduttaa varmasti.
Kaiken huipuksi olette ilmeisesti ihan aikuisia ihmisiä ("Annan toki rahaa esim ruokaan, mutta en silloin kun vaimo esim antaa rahaa muualla opiskelevalle lapselle, josta ei tiedä, mihin sen käyttää")... Joten ihmettelen vaan kuinka kauan tätä on jatkunut ja miten kaikki osapuolet jaksaneet tuossa sotkussa olla ja elää. Perheessä on kuitenkin muitakin kuin itsekäs SINÄ ja puolisosi. Lapset kyllä tietää missä mennään.
Tämähän on ollut harvinaisen mielenkiintoinen keskustelu. Veikkaisin, että ihan kelle tahansa parisuhdeterapeutille menisittekin, niin ihan varmasti terapeutti antais sulle aikamoista palautetta. Toki osansa saisi avokkisikin. Mutta siis ihan oikeasti kannattaisi harkita sitä, että edes kerran kävisitte juttelemassa. Saisitte puolueettoman ASIANTUNTIJAN vinkkejä parisuhteeseen ja siihen miten on kohtuullista menoja jakaa.
Eikös sitä sanota, että perhe on kuin yritys? Jokainen osapuoli tuo sen verran rahaa kuin voi ja jokaisen rahat kartuttaa yhteistä hyvää. Minä sun avovaimona vaatisin edes pientä osuutta talon omistajuudesta itselleni. Myös ehdotukset yhteisestä tilistä yhteisiä menoja varten on todella hyvä. Toki teidän pitää sitä varten laatia säännöt. Yhteinen tili ei ole se tili, jolta avokki maksaa vaatteita tai meikkejä.
Itse olen parisuhteessa tällä hetkellä paremmin ansaitseva, mutta myös toisinkin on tilanne on ollut (äitiysloma, mun opiskelut). Mua ei pätkän vertaa kiinnosta se, että kumpi milläkin hetkellä tienaa enemmän. Yhteisen hyvän eteen kumpikin näkee vaivaa niin paljon kuin vain kykenee. Meillä molempien rahat menee yhteiselle tilille. Meni ennen lapsia, menee lapsien tultua. Asuntoa vaihdettaessa ei ollut mitään merkitystä sillä, että mies oli myytävää asuntoa maksanut vuoden itseksekseen, sillä kaikki omaisuus on niin yhteistä kuin vain voi järkevästi järjestää.
Yhdessä ollaan myös maksettu mun miehen villin sinkkuelämän kulutusluottoa ja mun opintolainoja pois. Toki käsitän hyvin, ettei kaikki tällaiseen halua ryhtyä.
Ja kyllä mekin välillä rahasta kinastelemme. Ainahan se harmittaa, kun ylitöistä ja pitkistä päivistä huolimatta raha ei riitä kaikkeen haluttuun (mutta kaikkeen tarpeelliseen kylläkin) ja tinkiä pitää. Meillä kuitenkin kumpikin tinkii.
Tähän voisin vielä sanoa, että omat vanhempani (naimisissa tosin) tienasivat aikoinaan hyvin erilaisia summia rahoja. Isäni oli tuolloin varsin menestyvä insinööri ja äitini jäi kotiin perhepäivähoitajaksi lapsia hoitamaan nykyrahassa muutaman satasen kuukausipalkalla. Heillä kuitenkin kaikki (rahat ja omaisuus) oli yhteistä ja on yhä.
Sinä saat palkkaa 1800e/kk 300-1000e/kk sivutyöstä, yhteensä keskimäärin 2200e. Vaimo saa 1000e/kk. Sinänsä ei mikään ihan pieni summa, 3200e jos kaikki laskettaisiin yhteen. Ajattele kuinka mukavaa elämää nelihenkinen perhe voisi kaikella sillä rahalla viettää, laskut ajallaan maksettuna, turhia tuhlailematta mutta kuitenkin silloin tällöin ylellisyyksistäkin nauttien.. Perhe on yksikkö. Vanhempien tienaamien rahojen pitäisi olla yhteisiä, tarkoitettu koko perheen hyvinvointiin. Etkö halua olla osa perhettä? Ehkä sinun isäsi ei ole antanut hyvän perheenpään mallia? Rakastatko vaimoasi ja lapsiasi?
Etkö ymmärrä, että perheessä on eri rooleja? Yleensä isä on elättäjä, turvallinen tukipilari, ihminen johon voi aina luottaa, joka korjaa rikkimenneen, opettaa ja auttaa, ja suojelee vaaroilta. Äidin rooli on perinteisesti hoivata, helliä, hoitaa kotia, huolehtia vaatteista ja ruuasta, leipoa tuoksuvia pullia, lohduttaa ja tehdä kodista lämmin. :) Lapsen rooli on elää, oppia ja kasvaa rakastavassa ilmapiirissä. Tottakai nykyisin vanhempien roolit ovat usein jakautuneet eri tavalla, eikä enää pidetä tiettyjä äitien ja isien töitä kiveen hakattuina, mutta se ei muuta sitä, etteivätkö nykylapsetkin tarvitsisi vanhemmistaan samoja asioita - turvaa, lohtua, ruokaa, vaatteita, kodin, jne. Vanhempien kesken on sovittava kuka on vastuussa mistäkin.
Teidän kodissanne lasten äiti yrittää parhaansa mukaan huolehtia lasten hyvinvoinnista, mutta hänellä ei ole siihen tarpeeksi rahaa. Kuinka voit kutsua itseäsi mieheksi ja isäksi, kun katsot vierestä miten lapsesi jäävät paitsi kaikkea sitä mihin heillä pitäisi olla automaattinen oikeus?
Oletko ajatellut, että elämää pitää rakentaa? Pitämällä huolta vaimosi tarpeista, rakennat myös itsellesi mahdollisuutta parempaan tulevaisuuteen. Ajattele nyt jos auttaisit vaimoa maksamaan ulosottovelat pois. Muutaman vuoden päästä hänen luottotietonsa olisivat kunnossa, hän pystyisi esimerkiksi ottamaan lainaa ja ostamaan itselleen auton. Kun hänellä olisi auto, hän voisi hakea töitä kauempaa ja ennen pitkää voisi saada ihan hyväpalkkaisenkin työn. Kuinka mukavaa sinun kannaltasi olisi, jos vaimosi tienaisi esim. yhtäpaljon kuin sinä. Hän voisi osallistua lainanmaksuun ja remonttien rahoitukseen. Hänellä olisi varaa sisustaa kotinne kauniiksi ja käyttää rahaa sinun ja lastesi parhaaksi. Voisitte ehkä lähteä lomalle.. Eikä sinun tarvitsisi olla niin paljon vastuussa rahallisesta toimeentulosta.
Ei puolison auttamisessa ole suinkaan kysymys siitä, että sinä joudut luopumaan jostain hänen hyväkseen. Pitemmän päälle kaikki hyvä mitä hänelle annat hyödyttää lopulta sinua itseäsi. Kuvittele, että annat vaimollesi rahaa uusiin vaatteisiin ja kampaajallakäyntiin. Täysin turhaa tuhlaustako?! Entä jos vaimosi sen takia näyttää sievältä ja tuntee olonsa itsevarmaksi mennessään työhaastatteluun, ja saa uuden työpaikan. Eikö se muka hyödyttäisi sinua?
Vai haluatko itse asiassa että vaimosi joutuukin koko loppuelämänsä kituuttamaan köyhyysrajan alapuolella ja olemaan sinusta riippuvainen alistettu raukka? Haluatko pitää huolta siitä, että hän ei pääse pakoon? Hän ei saa käyttää autoa, ettei vahingossakaan tapaisi jotain ihmismäistä miestä, joka saisi hänet tajuamaan kuinka sairas teidän parisuhteenne on.
Minuahan on helppo syyllistää pihtailusta ja epäreiluudesta, on hyvä antaa neuvoja, kun rahat eivät ole omia. Toisten velkojen maksaminen ei ole järkevää, niitä saisi maksaa aina kun siihen rupeaa. Vaimo kyllä ostettavaa varmaan löytää. Säästäminen on hänelle vieras sana, joka asissa, paitsi sängyssä. Kai säästelee tavaraasa herralle. Puhuttu on asioista, se menee riitelyksi, minun pitäisi sitä ja tätä muutosta tehdä, että hän on tyytyväinen. Itse hän ei halua muuttua. Jos esim. huomautan siitä että hän vie vieraisille mennessä tuliaisia, hän alkaa syyttää heti pihtariksi, eikä tajua, että jos rahaa ei ole kotiin ruokaan, ei sitä ole jaettavaksikaan. Samaten hän anta lapsille taskurahaa, joista osa menee savuna ilmaan, minä en sellasita rahoita. Ne ovat pois hänen omista rahoistaan. Talomme on vanha rintamamiestalo, joten remonttia riittää, ja nouseehan talon arvokin kun se on kunnossa. Pitäisikö se rapistuttaa entisestään, ja hummata ympäriinsä rahat? Lisätöistä saamilla rahoilla olen kyllä maksanut muutamia perheen menoja, takaisin en ole saanut mitään. Kaikenkaikkiaan, minulle ei kukaan anna koskaan mitään ilmaiseksi, mutta minun pitäisi syytää rahaa niin kampaamoon kui rätteihinkin, huonekaluihin, sun muuhun. Miksi vaimo ei tee niin? Vaimo ei halua lähteä kanssani mihinkään, joten sillä verukkeella on turha vaatteita pyytää.
, että vaimosi tajuaa jättää sut. Ei toi ole mikään parisuhde ja sulla on nyt mennyt raha rakkauden edelle. Uskon, että vaimosi tekee lapsiensa eteen kaiken ja yrittää, että heillä olisi hyvä olla, mutta sinusta ei voi sanoa samaa. Rakastatko vaimoasi ja lapsiasi? Miksi ihmeessä vaimosi alkaisi sinulle mitään antamaan, kun itse et huomioi ja auta häntä?
Itse olen suhteessa jossa kummamkaan tuloilla ei ole merkitystä kunhan saadaan laskut maksettua ja elämä rullaa (kaikki asunnot ja auto on jaettu puoliksi, vaikka toinen tienaisin vähemmän). Jos mä annan miehelleni rahaa johonkin niin en oleta, että mies maksaa sitten "lainansa" takaisin tai, että mun pitäisi jotenkin erityisemmin hyötyä siitä. Jokin mättää ja pahasti, kun sun kerran pitää saada jotain aina vastineeksi jokaisesta asiasta mitä "heidän eteen uhraudut" joskus tekemään.
Kirjoitit, että vaimosi ei halua lähteä kanssasi minnekään. Oletko miettinyt syytä? Miten käyttäydyt, jos käytte esim. kaupassa tai vaikka huoltoasemalla juomassa kahvit? Pitääkö vaimon aina maksaa sinunkin osuutesi, mutta itse et sitten sitä ikinä tee?
perheestäsi, niin sinä autat heitä parhaiten. jolloin pääset maksaa elatusta lapsistasi(kun et osaa muuten antaa), jolloin vaimosikin saa yksinhuoltajan korotuksen lisänä(jota myöskään et halu antaa)..
ja pääset elämään omaas elämääs poikamiehenä ja hankkii sitä materiaalia(maasturit perämoottorit...) jota kaipaat enemmän kuin perhettä!!
niih..
olen täysin tätä mieltä!!
älä jaksa valehdella enempää..
vika muka on vaan vaimossa, yhtä paljon vika on itsessäsi!
itsekkyytesi pilaa elämäsi..
Tulen todella vihaiseksi, kun luen näitä viestejäsi.
Kirjoitat toisaalta, että ei ole rahaa ruokaan, mutta toisaalta, että samalla sinä ostat veneeseesi moottorin, harkitset mönkijää, ruokailet ravintolassa jne., mutta että et huolehdi siitä, että PERHEELLÄSI on ruokaa! Tai edes viitsit tuollaisessa tilanteessa väittää, että rahaa ei ole ruokaan!
"että jos rahaa ei ole kotiin ruokaan,"
Oletko tosiaan sitä mieltä, että et saa itse mitään rahallisista panostuksista perheeseesi?
"olen kyllä maksanut muutamia perheen menoja, takaisin en ole saanut mitään"
Eikö sinulle merkitse mitään, että lapsesi ja vaimosi ovat onnellisia, iloisia, tyytyväisiä, hyvin ruokittuja, hyvin puettuja? Etkö lainkaan osaa iloita perheesi ilosta? Luulen, että et tunne lainkaan käsitettä antamisen ilo. Tai rakkaus. Normaali ihmisen SAA jotain siitä, että tuottaa muille iloa tai auttaa muita ihmisiä, varsinkin jos se "muu ihminen" on oma perheenjäsen.
Meidän tulot samaa luokkaa mut onneksi ei ole velkoja. Ollaan uusioperhe jossa ei ole yhteisiä lapsia mutta melkein kokonaan yhteiset rahat.
Pääasia on että selvitään yhdessä eteenpäin.
Aina jomman kumman rahoilla ja molempien. Ei tulisi mieleenkään että pyytäisin jotain viiskymppistä takasin omalta mieheltäni vaikka antaisin sen hänelle poikien iltaan ja kaljotteluun.
Hän maksakoon minun kampaajani vaikka sitten.
No, me ollaan molemmat remonttitaitoisia ja yhdessä kunnostetaan kämppäämme. Kummallakin on oma auto mutta mun on rikki nyt ja ajan miehen autolla kun työmatkani on pitempi.
Hän kulkee bussilla.
Jokainen normaali nainen haluaa uusia vaatteita.
Se on sama kun sinä haluat jonkun uuden elktroniikkalaitteen.
Onneksi mun mies ymmärtää tämän ja sen seuraukset myös seksielämään.
Uusi mekko, uusi huonekalu ja kampaaja. Jep se lämmittää ja vielä enemmän kun mies tarjoaa nämä asiat. OLEN TÄRKEÄ ja RAKASTETTU. Saan olla NAINEN ja TURHAMAINEN! Makakoot hän stten sohvalla niin kiikutan siinä uudessa mekossani olutta eteen =)
Olet luonteeltasi tarkka ja vaimo taas suurpiirteisempi. Ehdotan, että alatte pitämään kirjaa menoistanne, niin saatte käsityksen siitä mihin rahat taloudessanne menevät ja miten paljon ns. pakolliset menot ovat. Silloin saat paremman käsityksen siitä tuhlaako vaimo vai ei.
Minusta olet jonkun verran itsekäs mönkijä ym. pyörähankkeinesi. Aina kun mies on ollut hankkimassa kallista autoa, hän on kysynyt luvan. Olen sanonut, että jos hänellä on ruoka ym. elämiseen tarvittavat rahat, niin sen ylittävillä rahoillaan hän voi tehdä mitä haluaa.
Hämmästyin kun olit sitä mieltä , että kylään ei tarvitse viedä tuliaisia , jos ei ole varaa siihen. Ymmärrän hyvin vaimoasi. Jos kylään on kutsuttu, on tosi noloa mennä sinne tuliaisia. Olkoonkin se vaikka vain kahvipaketti tai kukkakimppu.
Lisäksi hämmästyin miksi henkivakuutuksen edun saajina sinulla on omat vanhemmat, eikä lapsesi.
Yllätä vaimosi tulevana äitienpäivinä hankkimalla hänelle lahjakortti alusvaate- tai vaateliikkeeseen. Luulenpa että kireyskin helpottaa hieman.
Lueskelin läpi näitä viestejä, ja tämän viestiketjun aloittajan ajattelutavan voi kiteyttää näin: MINÄ MINÄ MINÄ. Jotenkin häneltä on ilmeisesti mennyt ohi, että hänellä tosiaan on PERHE. Nämä jutut kuitenkin kuulostavat lähinnä poikamiehen suusta temmatuilta.
Avovaimoa ja hänen tekemää työtä kohtaa kirjoittajalta ei liiemmin liikene arvostusta. Kyllä varmaan avovaimon tulotkin kasvavat, kun lapset ovat vähän isompia. Sekään ei tainut käydä mielessä tällä herralla... Eipä ihme jos myös avovaimoa tympii..
Oletko miettinyt, että vaimollesi ei jää tuloistaan mitään yli sen jälkeen, kun hän on maksanut koko perheen ruoat, oman välttämättömän hygieniansa ja ehkä lääkkeensä, eivätkä sähkölaskutkaan mitään vähäisiä ole. Lisäksi lapsille pitää ostaa jatkuvasti vaatteita, piirrustus- ym. välineitä. Kuka ostaa kaiken lasten tarvitseman tavaran?
Vaimollasi ei ole varaa uusiin vaatteisiin eikä koruihin, sinulla taas on joka kuukausi monta sataa euroa erilaisiin harrastuksiin ym. satunnaisiin mielihyvää tuottaviin tarpeisiin.
Olette siis parisuhteessa, mutta teillä on eri elintasot. Tämä on ehkä reilua, jos ollaan tosi nuoria, eikä varmoja suhteen kestävyydestä, mutta jos on yhteinen huusholli ja lapset ja kaikkea, niin kyllä enemmän tienaava osallistuu tietenkin enemmän kuluihin ja molemmilla pitää olla sama elintaso.
Mielestäni vaimosi ei ole missään nimessä kohtuuton. Voisit auttaa häntä osallistumalla esim. ruokakuluihin tai lasten aiheuttamiin kustannuksiin.