Ongelma näkyy jo otsikossa. Ollaan tapailtu muutama kuukausi, ja mies (ika 21) vieläkin laittaa kaverinsa edelleni - ehdottaa, että näkee minut ennen kuin lähtee kavareidensa kanssa ulos tai ryyppyillan jälkeen tulee meille yoksi.
Tuntuu joskus, että olen vain joku siivunlaitettava lelu jonka hän ottaa esille kun nyt kavereiltaan kerkeää. Näemme noin joka toinen päivä, yleensä useamminkin.
Jos illaksi on tiedossa esimerkiksi kaverin pippalot, menee hän tietenkin sinne, oli meillä etukäteen sovittu tapaaminen keskenämme tai ei. Ratkaisu? Vai olenko vain liian omistavainen?
Tuntuu joskus, että olen vain joku siivunlaitettava lelu jonka hän ottaa esille kun nyt kavereiltaan kerkeää. Näemme noin joka toinen päivä, yleensä useamminkin.
Jos illaksi on tiedossa esimerkiksi kaverin pippalot, menee hän tietenkin sinne, oli meillä etukäteen sovittu tapaaminen keskenämme tai ei. Ratkaisu? Vai olenko vain liian omistavainen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
omistavainen.
ja vielä vanhemmatkin asettavat kaverit parisuhteen edelle.Jos haluat muuta joudut etsimään kypsemmän kumppanin.
"Jos haluat muuta joudut etsimään kypsemmän kumppanin."
Kaveri suhteita muodostetaan sen vuoksi, jos ei ole mitään omaa tekemistä tai jostain syystä omakin tekeminen vaatii kaverin. Harva nuori on vielä sen verran itsenäinen, ettei tarvitse kavereita muuten kuin välttämättömissä tilanteissa ym.asioissa..
Ehdotankin itsenäistynyttä ihmistä, jonka kaveri suhteet eivät perustu enään paita ja peppu asetelmaan. Kaverisuhteet ovat enimmäkseen työ ja harrastuksiin liittyviä, sukulaisten ohella. Enkä tarkoita harrastuksilla elämäntapa harrastajia - kerhot yms. He ovat menettäneet jo pelinsä monipuolisen elämän suhteen.
Mitä enemmän on kavereita, sen tylsemmästä ihmistyypistä on kyse. Elämä pyörii jatkuvasti samojen asioiden ympärillä. Kaveripiiri muodostuu jonkun tietyn yhteisen asian ympäriltä ja jos kavereita on paljon, niin silloin ihmisellä ei ole elämässään paljoakaan vaihtelua.
Se on jännä,just paljonkavereitaomaava tyyppi on niin jumiutunut niihin tekemisiin,ettei ole kehittänyt omaa ajattelua/tekemistään yksin ja on lopulta tosi yksinäinen,kun ei ole ketään läheistä,aitoa. Yritän seurustella tällässeen ihmisenkaa,mutta vituttaa kun se ei voi avata silmiään ja lakata olemasta se muiden vedettävissä oleva pelle! En jaksa seurustella nysvön kanssa jolla ei oikeasti ole omia ajatuksia,mielipiteitä.esm.minusta, kaverit päättää sitäkin suhtautumista.. Vituttaa-taidan puhua asiat läpi heti kun nähdään sunnuntaina. S:lle.t:J
mies ei kaipaa naisesta kuin panemista.
Ihan totta.
tai oikeastaan exavoni laittoin vanhempansa avunpyynnöt ohitseni..aina.
Juu, oli ittellä nuorempana sama tilanne. Nuoret miehet on tuollaisia, jos eivät ole vielä valmiita sitoutumaan.
Olette sen verran vähän aikaa tapaillee, että ei voi tietää tuleeko tilanne muuttumaan, jos suhde rakkaudeksi muuttuu. Voi olla, että ei.
Asiasta lienee voi rakentavasti keskustella eli kertoa poikaystävälle, että et halua aina joutua väistämään. Toki kavereiden kanssa pitää voida tavata ja viettää aikaa. Silti parisuhteen ei pitäisi siitä joutua kärsimään.
Mutta, kuten sanoin, monesi nuorilla miehillä on statuksen ja oman paikan haku kesken. Ei siinä oikein voi ilman hyvää itsetuntoa jäädä muijan kanssa kotiin vehtaamaan, kun muut vetelee kännejä ja pelaa änäriä. Siinä vaiheessa kaltaisesti kypsä ihminen hankkii kypsän ja jo itsetunto-ongelmansa selättäneen miehen (enkä tarkoita iällisesti vanhempaa miestä).
Noin suhteen alussa kyllä aika paljon vielä kuljetaan ja vietetään aikaa kaveriporukoissa, mutta etkö sinä ole koskaan mukana poikakaverisi ja hänen ystäviensä joukossa? Eikö varsinkin pippaloihin jne. mennä yhdessä? Tietysti pitää joskus olla pelkästään kaveriporukallakin, mutta kyllä minä haluan suhteissani että pääasiassa liikutaan yhdessä.
että et halua mukaan hauskanpitoon jostain syystä, eli jos haluat niin änget mukaan. Tuon ikäisenä ei TODELLAKAAN aleta istumaan viikonloppuisin yhdessä kiikkustuolissa lauantain huumaa katsellen tai lenkkeilemään yhtenäisissä tuulipuvuissa. Jos "riistät" mieheltäsi tämän biletys elämänvaiheen ette tule olemaan onnellisia, ikinä. Jos olet itse niin paljon kypsempi ettei hipat sun muut kiinnosta niin sitten joko odotat että miehesikin on tai hommaat kypsemmän kumppanin.
Ja lisäks mies ei edes pyydä mua baariin,bileisiin,kahville,minnekkään mukaansa..jos siellä on kavereita! Ei se salaa mua ollaan nähty kaikki,mut siinä se.
ihan normaalia, että parisuhteessakin olevalla on kavereita? Jos teidän tapauksessanne kyseessä on vain tapailu, se on vielä normaalimpaa. Sanoit lisäksi, että näette joka toinen päivä tai useammin. Tapaatte siis kuitenkin aika usein.
Onko sinulla itselläsi kavereita?
77 tarkoittaa syntymävuotta, ehkä ratkaisu voi olla ikäerossa...
Tietenkin nuorilla on kavereita, sinä olet yksi heistä! Olet väärässä jos luulet että poika on vain sinua varten. Onhan sinullakin ystäviä joiden kanssa tehdä asioita.
On täydellisen tarpeetonta sinun ja pojan vetää ystävyysttä vielä tässä vaiheessa intiimitasolle, poika ei ole siihen valmis vielä piiiiiiiitkään aikaan. Jos uskottelet että alapäätäsi tarjoamalla saat liimattua pojan vain itseesi, olet väärässä.
Todennäköisimmin sinusta tulee vain yksinhuoltaja äiti.
ja kokomuksesta.
Se ei tuosta tule paranemaan: olet ja tulet ikuisesti olemaan se toinen. Seksi kyllä kelpaa, ja kiva jos siivoat kämpänkin. Keität sapuskat. Mutta ystävää hän ei sinusta kaipaa.
Hän on sitä miestyyppiä, joka ei kertakaikkiaan näe (koe tarpeelliseksi, ymmärrä) että naisen kanssa pitäisi olla ystäväkin, eli puhua, tehdä kaikkea (muutakin kuin panna) jne. jne.
JA SE EI TULE MUUTTUMAAN. Hän kohtelee kaikkia naisiaan samoin. Nainen on esine: huvituskeskus (seksi) ja elämän helpottaja (siivoaa, keittää, pesee jne.). Muuhun hän ei naisia tarvitse.
Lapset on tietysti vain sinun ongelmasi (eli saat hoitaa heidät yksin, hän kuvittilee että rahalla pärjää... eli riittää isyydeksi, että maksaa osan laskusita... ja huom OSAN tottakai sinä maksat myös osan eli käyt töissä....).
Oikeesti: mieti tarkaan haluatko tuollaisen elämän.
Haha oletkohan turhan omistavainen.