Avioliittoa jo yli kolmekymmentävuotta takana.Lapset lähteneet, joten elellään kahdestaan. Vain minä olen työssä, yrittäjänä. Mies ei käy töissä, ei viimeiseen kymmeneen vuoteen, satunnaisia keikkoja silloin tällöin. Syy:ei löydy sopivaa työtä, tai aina on jokin muu este. Mies kyllä "auttelee", mutta ei rahallisesti. Minä pääsääntöisesti huolehdin rahat talouteen. Vielä toistaiseksi on mennyt mukavasti, mutta nyt alkavan laskusuhdanteen myötä alkavat tulot vähetä. Olen joutunut jo hankaluuksiin yrityksen talouden kanssa, rahat eivät riitä laskuihin eräpäivinä. Haluaisin hoitaa asiat ajallaan.
Haluaisin jotenkin vapautua tästä vastuusta ja alkaa elelemään itsekseni ja huolehtimaan ainoastaan omista kuluistani. Mieheni on hyväluonteinen ja mutta saamaton toisissa asioissa.
Nyt ongelmani että tunnen itseni roistoksi jos ilmoitan että tästä lähtien eläisimme tahoillamme ja omillamme. Toisaalta olen pitkän avioliiton vuoksi jotenkin emotionaalisesti tullut riippuvaiseksi tästä kaikesta. Olen aika pihalla,mikä neuvoksi? Tuntuu etten jaksa näinkään ja olen masentunut.
Haluaisin jotenkin vapautua tästä vastuusta ja alkaa elelemään itsekseni ja huolehtimaan ainoastaan omista kuluistani. Mieheni on hyväluonteinen ja mutta saamaton toisissa asioissa.
Nyt ongelmani että tunnen itseni roistoksi jos ilmoitan että tästä lähtien eläisimme tahoillamme ja omillamme. Toisaalta olen pitkän avioliiton vuoksi jotenkin emotionaalisesti tullut riippuvaiseksi tästä kaikesta. Olen aika pihalla,mikä neuvoksi? Tuntuu etten jaksa näinkään ja olen masentunut.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sinun aikasi olla terveesti itsekäs!
Teet vaativaa yrittäjän työtä - ja miehesi sitten tykkää elää siivelläsi. Todella reilua! Kyllä hänen ainakin näinä aikoina, kun kaikilla on tiukkaa, pitäisi älytä kantaa kortensa yhteiseen kekoon edes näyttämällä, että välittää sinusta ja yhteisestä elämästänne.
Omaa etuaan saa ja pitääkin ajatella etenkin silloin, kun tuntee voimien olevan vähenemässä. Kerro miehellesi nämä tuntemuksesi - ja jollei se saa aikaan minkäänlaista "kellojen soimista" hänellä, lähde elämään omalla tahollasi. Et sinä ole velvollinen häntä elättämään.
elatusvelvollinen, parasta erota, jollei halua elättää luuseria....
Uuvuttaa ja ahdistaa ja vielä taloushuolia päälle.On
aika irrottautua ja virkistäytyä muuten masennus is-
kee päälle.Miehen pitäisi voimiensa mukaista työtä
jostain etsiä,kauempaakin.Nosta kissa pöydälle,ker-
ro että ois pienen muutoksen aika.Tietenkin parisuh-
teeseenkin kannattaa satsata ja hakea "uusia tuulia"
Työvoimatoimistoon mies,kyllä sitä jotan löytyy.Ero
on iso juttu,kannattaa funtsia!
Jokaisella - myös sinulla - on oikeus myös ns omaan elämään, oli sitten ollut naimisissa tai ei -
irtiotto on kohdallasi paikallaan, mitä elämäsi nykyisellään on?
Eikä mikään kiellä olemasta yhteyssä x:mieheesi myöhemmin jos haluat.
Itsekkyys on joskus ihan hyvästä, meillä on vain tämä yksi elämä - tämä ei ole mikään harjoituskappale että seuraavassa muka osaamme ja tiedämme kaiken paremmin.
Sinuna en kauan miettisi, vaan lähtisin.
Joskus ihmetyttää tämä kanalauman kotkotus: "oikeus myös ns omaan elämään", "Itsekkyys on joskus ihan hyvästä", "vain tämä yksi elämä"
Kanalauma kannustaa jokaista eroa harkitsevaa naista, viis lapsista ja miehistä, kun vain itsellä on kivaa.
Kanalauman mukaan eroon syy on aina miehessä. Mies on inhottava sika, jos käy vieraissa ja vielä inhottavampi sika kun pakottaa naisen käymään vieraissa.
kotkotkot
taas metsää puilta. Kysymyshän ei ole "kivasta", vaan siitä yhdestä ja ainoasta elämästä. Ei ole kysymys pettämisestä tai muun "kivan" perässä juoksemisesta, vaan jos on oman osuutensa avioliitossa tehnyt: kasvattanut lapset aikuisiksi hyviin ammatteihin ja jos nyt tuntuu että jää tyhjä käteen niin eikö ole aika oikeus ja kohtuus saada ajatella jo itseään?
Se että miehet ovat tunteneet kautta aikojen itsensä elättäjiksi 99,90% ei kuulu taas tähän. Miehillä se syy elättää on usein siinä että on saanut samassa paketissa siivoojan,piian,varman sauman jne.
Se jos nykynainen ei samaan halua niin eihän se osoita kun naisen älykkyyden ettei suostu olemaan kumppanin itsekkäiden halujen kohde ja/tai maksaja.
Voit kiekua katkerana kukkona yksiksesi (todennäköisesti) tunkiollasi jos nämä nykypäivän dilemmat ei oikein aukea.
Niin, tuo on tuttu tilanne 99,8% meistä miehistä. Harva mies on niin itsekäs, että lemppaisi vaimonsa pihalle laman takia.
Naiselle se näyttää riittävän syyksi taantumakin. Ihan kaikkien niiden muiden 3000 syyn joukossa. Joista yksikään ei tietysti liittyy eroavaan naiseen.
n.8v ei se edes hakenut työtä, sitten se vielä kehtasi pettää, niin sitten meni kuppi nurin ja erosin, nyt rahaasiat ja muukin elämä reilassa.
Eikö aika monessa avioliitossa ole niin, että toinen puolisoista elättää toista? Sitä on käsittääkseni pidetty normaalina. Lainsäädäntökin pyrkii turvaamaan juuri sen kumppanin etua, joka ei rahaa yhteiseen pesään tuo.
Käsittääkseni useimmat naiset ovat olleet valmiit lynkaamaan sellaisen miehen, joka 50 vuotiaana kyllästyy elättämään vaimoaan. Sitä pidetään ikaankuin raukkamaisena, että taloudellisesti vahvempi lähtee liitosta ja jättää heikomman astian selviytymään kylmässä maailmassa yksin.
Tai, eikö naisten mielestä säännöt ja odotukset olekaan samat kaikille?