Kirjoittelen kivan näköisen ja mukavanoloisen miehen kanssa. Nyt vaan toivoisin, että kohta puoliin voitaisiin jo vaikka alkaa yrittää sopia tapaamista tai vaihtaa puhelinnumeroita tai jotakin siirtoa tehdä eteenpäin. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi, että josko lopeteltaisiin kirjoittelu. En viitsisi kovin painostavasti naisena alkaa vaatimaan, että mites se tapaaminen, nimittäin joskus on joku siitä loukkaantunut ja kokenut painostavaksi.
Liian kauan kun kirjoittelee vaan, tulee helposti aika väärä kuva toisesta ja ihastuu siihen ihannekuvaan. Lisäksi menee aikaa "hukkaan", kun en jaksa niin monen kanssa yhtäaikaa kirjoitella, kun yhtä vaan etsin.
Miten pitäis tehdä? Koittaa vaan kärvistellä ja odotella ja jatkaa kirjoittelua vai ehdottaa jotakin vai mitä ihmettä.
Liian kauan kun kirjoittelee vaan, tulee helposti aika väärä kuva toisesta ja ihastuu siihen ihannekuvaan. Lisäksi menee aikaa "hukkaan", kun en jaksa niin monen kanssa yhtäaikaa kirjoitella, kun yhtä vaan etsin.
Miten pitäis tehdä? Koittaa vaan kärvistellä ja odotella ja jatkaa kirjoittelua vai ehdottaa jotakin vai mitä ihmettä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Postiteltiin puolihassuja viestejä gallerian kautta (ei siis haku päällä, eikä treffipalstalla) Joulupyhien aikaan kait molemmat pitkästyneinä siirryttiin meseen ja webcamin kautta päästiin "naamajuttusille". Tästä kamerahommasta ollaan montaa mieltä, mutta tosiaan juteltiin, eikä siis mitään camiseksiä. Juteltiin itseasiassa ilta toisensa perään varmaan pari viikkoa, kunnes molemmat halusivat sitä livetapaamista.
Nyt asiaa ajatellen, webcam varmisti monenkinlaisia asioita, ettei mies "narraa" sinkkuuttaan, koska viikonloppuisä esitteli lapsensakin camin kautta, hörpittiin viiniäkin joku ilta ja tuli siis pikakurssi toisen humaltumisesta, "naamat" tuli tutuiksi ja vältettiin senkaltaiset pettymykset ym...
Että näin meillä, katsotaan mitä tulevaisuus tullessan tuo :))
Toihan voisikin olla hyvä idea. Täytyyköhän lähteä kameraostoksille...
Olisihan painostaminen ja vaatiminen kovin kiittämätöntä. Hän siis tykkää kirjoitella kanssasi, ja sinä haluat enemmänkin. Ei kai se ole syy suuttua hänelle, vaan syy kertoa omista tuntemuksistaan ja halustaan enempäänkin, vai kuinka? Ehkä hän tykkää kirjoitella pitkään, ja jos jäät passiivisena odottamaan ehdotusta tapaamisesta, saat odottaa sitä kauan.
Eh, siis, itsestään selvää, mutta mitä jos ihan vaan ehdottaisit tapaamista? Siis painostamatta ja uhkailematta. Ja jos siis aiemmin kirjoitit pyyntösi ihan asiallisen mukavasti, niin se että joku sen otti pahalla ei vielä kai tarkoita että sinä olisit painostava vaan hän oli ehkä yliherkkä?
Jos asia ei etene, voit sitten tehdä ihan itse omat ratkaisusi lyttäämättä toista (ja tuntien parhaimmillaan jotain lämpöä hänen pyyteettömästä huomiostaan), jos hän siis ei yksinkertaisesti vain vastaa odotuksiisi niin täydellisesti kuin haluaisit.
... mut. Mitä sitten ehdottaisin? Että haluatko vaihtaa puhelinnumerot? En tiedä, haluanko itsekään, kun minulla ei ole mitään erillistä prepaid-liittymää. Entä tapaaminen? Asumme eri puolella Suomea ja voi olla, että siihen sitten taas tavallaan tarvittaisiin jo muutakin yhteydenpitoa... Tuntuisi liian hyökkäävältä ehkä.
No, jos mahdollisuuksia nettikaveruutta enempään ei oikein ole, niin... jaa'a.
Toisaalta minusta kuitenkin kuulostaa oudolta että leimaat miehen kanssa nettikeskustelun ajanhukaksi. Ehkä hän ei sitten olisikaan sopiva kumppani sinulle, jos pelkkä juttelu ei sinällään ole sinusta hyvä? Tai ehkä minä vain ajattelen kovin kommunikaatiopainotteisesti...
Tai jos juttunne synkkaavat ja juttelu on mukavaa, muttet silti halua jutella... niin sitten minä vain en oikein ymmärrä. Itselläni nimittäin kyllä on naisia nettikavereina, jotka asuvat liian kaukana ja/tai joihin en tunne seksuaalista vetoa, mutta minusta heidän kanssaan keskustelu on oikein mukavaa ja antaa minulle jopa elämäniloa ja energiaa tehdä asioita. En vain kuvittele että hedän kanssaan voisi ainakaan näissä olosuhteissa olla mitään enempääkään, joten tyydyn siihen mitä saan ja olen siitä heille kiitollinen! Ja ei siis tulisi missään mielessä mieleeni sanoa heille, että olisi parempi jos ei edes juteltaisi. Sillä vain menettäisin heissä ihanat ystävät.
Tässä on varmaan se, että kun kuitenkin ilman muuta minulla on täällä tavoitteena löytää ihan normaali reaalielämän parisuhde, ei juuri muu. Eli kuten sanottua, en etsi pelkkää kirjekaveria, vaikka viestit olisivatkin olleet ihan ok. Olen tullut käsitykseen, että tämä toinenkin osapuoli olisi liikenteessä samoin odotuksin.
Minä siirryn joko seuraavaan tositarkoituksella liikenteessä olevaan (en kirjoittele, kuin yhden kanssa pääasiassa kerrallaan) tai sitten muuten vaan täällä lopetan roikuskelun, jollei tästä tule mitään reaalielämässä.
aika kivaa tekstiä...on mukava kirjoitella tuntemattomalle ihmiselle...saa aika uusia virikkeitä.
tuntuu hyvälle joko ehdotat tapaamista tai et
Tuntuu sekä että!
Ainakin minä olen aina lähtenyt tapaamaan kun on pyydetty.
Joskus varttitunnin varotusajalla, joskus on keskusteltu siitä että tänään vai huomenna.
Minäkin yritän olla muodostamatta ihannekuvia, useimmat ihmiset kun ovat varsin tavallisia. Joskus voi sitten tulla iloinen yllätys.
Ole päättäväinen, sovi aika ja paikka ja jos ei käy tai tekee oharit, siinähän se sit on! Parempi tavata face to face - joskus ei kemiat pelaa, vaikka kirjeystävyys tuntuis niin aidolta. Tai jos kemiat toimii, voi syntyä oikea suhde. Mä en ainakaan usko kirjeseksiin!
Älä tuhlaa elämääsi - ajattele: kamalaa kun turha työ menee hukkaan;)
Jos samalla paikkakunnalla asutaan ja treffiehdotusta ei ala kuulua vaikka nainen olisi jo vihjannut että olisi kiva nähdäkin, niin kyllä silloin mies on joko toivottoman ujo tai haluaakin vain kirjekaverin. Juttu poikki vaan, ei kannata toista kertaa ehdotella.
Mutta jos ihan eri puolilla Suomea asutte niin onhan siinä tapaamisessa ihan eri kynnys ihan käytännön syistä. Miten olit sitten ylipäänsä ajatellut homman toimivan? Kalliiksi tulee seurustelu ellei toinen aika pian muuta toisen paikkakunnalle.
Ota joku lähempänä asuva. Ja voihan niitä pitää pari kolme yhtäaikaa aluksi, vaikka lopulta yhden valitsisit.
Ajattelin eri puolilla maata asuvien voivan sopia myös tapaamisesta vaikka johonkin puoleen väliin tai jonkun muun sielläpäin käynnin yhteyteen. Esim. todella monethan käy silloin tällöin Helsingissä ja jos toinen osapuoli siellä asuu, niin ei pitäis olla tapaamisen ongelma. Sitten taas jos kemiat natsaa, niin sen jälkeenhän ilmanmuuta kaikki tuollainen tuntuu paljon vähemmän vaivalloiselta ja jollain aikavälillä toki on tarkoitus yhteen muuttaakin (oltiin sitten läheltä tai kaukaa):).