kiitätkö lahjoista?

ihmettelen vaan

Mikä on, ettei osata kiittää lahjoista (joulu, syntymäpäivä)?

Asun kaukana, joten joudun ne lähettämään. Osa kiittää, mutta toiset eivät koskaan. Kiittämättömissä mukana mm lapsia, joilta en ole koskaan saanut palautetta lahjoista (en tosin heidän vanhemmiltakaan.)


Itse olen opettanut lapsilleni kiittämisen tärkeyden, se tapahtuu nykyään usein e-kortin puitteissa tai jos oli isommasta tilaisuudesta (konfirmaatio) kyse, niin postitse lähtee kiitoskortti.


Tässä tulee pikkuhiljaa sellainen tunne, etten viitsi enää mitenkään muistaa jouluna eikä syntymäpäivinä, kun ikinä ei kiitetä mistään.

18

6089

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • taalla

      ja kun viela ulkomailta lahettaa olisi kiva saada tietaa etta on tullut perille.

    • kortilla...

      Kyllä kiitän, etenkin kummejani sekä sellaisia henkilöitä, joita näen harvemmin ja joiden kanssa ei tavallisesti paketteja vaihdeta. On kiva askarrella itse kortti, laittaa vaikka valokuva mukaan, kertoa mitä tehtiin lahjarahalla tms. Saman taidon haluan opettaa omille lapsilleni, jos niitä joskus saan.

      Lähipiirin kanssa kiitetään paketeista esim. jouluna ihan suullisesti ja kaikkia yhteisesti tyyliin "kiitos kaikille/Pukille paketeista", se riittää. Ja lapsilta tietysti riittää kiitos silloin kun tavataan ja paketti ojennetaan.

      Tuntuu kyllä kummalta, kun ei kiitetä. Sitä miettii, että kelpasiko paketti edes, että oliko se sopiva vai miten... Yhdessä perheessä ei tunnu kiitos luistavan, vaikka paketti annettaisiin käteen! Se tuntuu tosi kolkolta. :/ Olenkin jättäytynyt tarkoituksella pois muutamista kekkereistä. Ja nyt sitten ihmetellään, "kun ei koskaan käydä missään"!! Ei tee paljon mieli mennä ja viedä pakkolahjaa, josta ei edes kiitetä.

      • ja kylläpä on mennyt koulunkäynnit hukkaan jos ei kiitosta osata sanoa. Kävin viime viikolla sukuloimassa, tuolla vähän edempänä, ja vein pienen käsityön tuliaisiksi.Eilen tuli kortti, jossa kiitettiin vierailustamme, ja ihanasta tuliaisesta, joka on kuulema kunniapaikalla. No tänään lähetin minä kortin ja kiitin puolestani.Se kiitos on niin pieni ja lyhyt sana, että se täytyy keretä sanomaan.


    • CrystalCinnamon

      Olen itse huomannut saman ja harmitellut moista, kun ei osata enää kiittää! Ihan kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, että toinen muistaa ja välittää. Ärsyttää! Itsekkään en jaksa enää muita kuin perhettäni ja poikaystävääni muistaa jouluisin, juuri tämän asian takia lähinnä.

    • lahjoista

      koska en halua sitä materiaa enää yhtään enempää. Nurkat on jo täynnä. Kyllä, olen asiasta maininnut, silti sitä puskee joka joulu ja syntymäpäivä.

      • meni maku lopulta

        Meillä "vanhat" valittaa koko ajan kiitoksesta vaikka olen koko perheen voimin kiittänyt kaikesta lähes mahdollisesta.
        Haluaisin muistuttaa siitä kuinka kiitokset otetaan vastaan.
        Meiltä lähtee monta kiitos, synttäri, nimppari,joulu, pääsisäiskorttia.
        Niihin ei koskaan reagoida.
        Äitini hokee, että taas on unohtunut kiittää, joo hemmetti soikoon, joulukortissakin jo lukee:
        kiitokset kuluneesta vuodesta jne.
        Mutta paras oli se kun lapseni pääsi ripille, ei valitsemani kahvi heille kelvannut, oli väärää laatua.
        Äitini lähti ostamaan sitä läheiseltä ärrältä.
        Juhlat lässähtivät.
        Paras sokerina pohjalla:
        kun vieraat lähtivät, lapseni kiitti lahjoista ja siitä kun tulivat, he eivät reagoineet kiitokseen mitenkään vaan ähelsivät vaatteita niskaansa. Varmaan se väärin valittu kahvi närästi vielä sielussa.


      • mudda mudda
        meni maku lopulta kirjoitti:

        Meillä "vanhat" valittaa koko ajan kiitoksesta vaikka olen koko perheen voimin kiittänyt kaikesta lähes mahdollisesta.
        Haluaisin muistuttaa siitä kuinka kiitokset otetaan vastaan.
        Meiltä lähtee monta kiitos, synttäri, nimppari,joulu, pääsisäiskorttia.
        Niihin ei koskaan reagoida.
        Äitini hokee, että taas on unohtunut kiittää, joo hemmetti soikoon, joulukortissakin jo lukee:
        kiitokset kuluneesta vuodesta jne.
        Mutta paras oli se kun lapseni pääsi ripille, ei valitsemani kahvi heille kelvannut, oli väärää laatua.
        Äitini lähti ostamaan sitä läheiseltä ärrältä.
        Juhlat lässähtivät.
        Paras sokerina pohjalla:
        kun vieraat lähtivät, lapseni kiitti lahjoista ja siitä kun tulivat, he eivät reagoineet kiitokseen mitenkään vaan ähelsivät vaatteita niskaansa. Varmaan se väärin valittu kahvi närästi vielä sielussa.

        Ei kiitoskorttiin ole tarkoitus lähettää vastauksena kiitoskorttia kiitoksista, silloinhan alkuperäisen kiittäjän pitäisi lähettää kiitoskortti kiitoskortistakiittämisestä johon taas vastataan kiitoskortilla kiitoskortistakiittämiskortistakiitoskortti johon taas vastataan kiitoskortistakiittämiskortistakiittämiskortistakiittämiskortilla... en jaksa jatkaa enempää meinaa aivot mennä jumiin noita kiitoksia jatkaessa.


    • monesta muustakin....

      Kiitän lahjoista, muistamisesta, yms ja ole opettanut lapsenikin kiittämään saamistaan lahjoista/muistamisista, nyt ovat jo niin isoja, että soittavat itse kummeille ja muille.

      Kiitän myös itse juhlien järjestäjää jälkikäteen "kiitos viimeisestä". Välillä soitan ja välillä tekstaan, joskus voin lähettää kortin, jos sattuu löytymään joku mahtavan sopiva.

      • väärän merkkinen kahvi, siinäpä se, eiköhän sielläkin olisi syytä miettiä vähän sitä omaa käytöstään. eikä aina olla pahoittamassa toisen mieltä.Tietenkin tuommoinen tuntuu tosi pahalta, mutta jätä se silti omaan arvoonsa.Ajattele vaikka että mehän painitaan eri sarjoissa!


    • Kiittäminen on vuorovaikutusta - joskus saa palautetta, joskus ei. Mutta aina kannattaa yrittää - edes oman ihmisyytensä vuoksi.

      • niin kuitenkin

        lapsen kristillisessä juhlassa pitäisi vanhemman ihmisen osata jo olla kylässä niin kuin ihminen.
        Vaikka mitä siellä mielen perukoilla kaihertaisi.
        En ole kyllä koskaan vierailta ymmärtänyt erikseen kysyä kahvin laadun merkkiä.
        Aina on kaikki kelvannut.


    • aina vapaaehtoista

      Toki on kohteliasta kiittää saamastaan lahjasta, mutta lahjan antajan ei kuitenkaan periaatteessa pitäisi odottaa saavansa mitään vastiketta (muuta kuin hyvän mielen siitä, että lahjan saaja on mielissään), sitähän antaminen parhaimmillaan on, täysin pyyteetöntä.

      • Anonyymi

        Kiittäminen ja muut peruskäytöstavat tulisi kuulua ihan itsestäänselvyyksinä ihmisen sosiaalisiin vuorovaikustaitoihin.
        Sen verran sielun sivistystä luusisi jokaisen omaavan ihan luonnostaan.


    • Anonyymi

      Kävi hassusti muttei pöllömmin enemmän kun opin kiittämään ensin kahjoista. Elämä on hassua sillointällöin.

    • Anonyymi

      Lapset ei ainakaan enää kiitä. He jotka ovat nyt 17-20 vuotiaita, kiittivät aina lapsina kun annoin lahjaksi rahaa.
      Nyt lapset ei kiitä. Ottavat rahat ja lähtevät pois.

    • Anonyymi

      Kiitollisuus ja kiittäminen ovat aivan ykkösjuttu, kaikessa. Uuden työntekijän, yhteistyökumppanin, asiakkaan tms ensimmäinen valintakriteeri on kiitollisuus. Eikä tässä ole kyse mistään nöyryydestä, etiketissä tai kyykyttämisestä.

      Suuri osa on aika tonttuja, vanhuksista vauvoihin, parhaimmillaan ollaan suu auki ja peloksa ilme kuin villiapinalla jos annetaan jotakin.

    • Anonyymi

      Ne ei välitä jos ei koskaan kiitä lahjoistasi, valitettavasti. En lähettäis mitään..enää koskaan.

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      203
      4932
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      287
      3033
    3. 134
      1787
    4. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      228
      1627
    5. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1441
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1213
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1164
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      75
      1149
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1118
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1109
    Aihe