Vaikka kuulut YTK:hon, on työnantajalla samat lait.
Tietysti työnantajien joukossa on rikollisia, jotka ei lakia noudata, niinkuin duunareisaki. Silti sinun ei tarvitse palkata omia poliiseja asioitas ajamaan.
Jos koet työnantajas toimivan jotenki väärin sinua kohtaan, menet vain työkkäriin kysymään mitä pitäs tehdä, he neuvovat mielellään.
Työtuomioistuin hoitaa asioita riippumatta siitä kuulutko liittoon.
Tietysti työnantajien joukossa on rikollisia, jotka ei lakia noudata, niinkuin duunareisaki. Silti sinun ei tarvitse palkata omia poliiseja asioitas ajamaan.
Jos koet työnantajas toimivan jotenki väärin sinua kohtaan, menet vain työkkäriin kysymään mitä pitäs tehdä, he neuvovat mielellään.
Työtuomioistuin hoitaa asioita riippumatta siitä kuulutko liittoon.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kun olet yksityishenkilönä työtuomioistuimessa....
Laki on muuten sama yksityishenkilöillekkin.
mutta se haetaan eri paikasta...
Työtuomioistuin käsittelee työehtosopimukseen kohdistuvia riita-asioita.
Työehtosopimuksen laativat liitot ja liitto se myöskin on joka voi asian viedä työtuomioistuimeen.
Työtuomioistuin ei siten käsittele kaikkia työoikeudellisia riitoja. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään asianomaisessa käräjäoikeudessa.
Joka tapauksessa yksityishenkilö voi viedä asioita työtuomioistuimeen ja ohjeita miten toimia saa mm.työvoimatoimistosta.
naurettavaa jos vetäisit työnantajasi oikeuteen siksi, kun hän on rikkonut liittojen sopimaa työehtosopimusta vastaan ?
Ethän sinä ole työehtosopimusten kannallakaan koska et kuulu liittoon..!
Etkä sinä voi yksityishenkilönä mennä työehtosopimusta oikeudesta peräämään.
Luehan nyt Työtuomioistuimen sivuilta, miten tämä asia on, koska et kuitenkaan minua usko, ehkä uskot sitten kun sen sieltä itse luet..
Jos taas työnantajasi rikkoo teidän keskinäistä työsopimusta vastaan, niin silloin on sinun vedettävä asia käräjäoikeuteen.
Laki on jokatapauksessa sama kaikille, riippumatta siitä kuuluuko liittoon vaikko ei.
Kyllä se on käräjäoikeus jossa voit siviilikanteen riistäjääsi/työnantajaasi vastaan nostaa, vaikka sinulla aivan selvästi luetun ymmärtämisvaikeuksia on! Siellä pitää sinullakin olla asianajaja jos ei muualta niin oikeusaputoimistosta, koska kyllä siellä molemmilla osapuolilla pitää oikeusprosessin tuntemusta olla, ihan pystymetsästä oleva ei pärjää vaan sotkeutuu lillukanvarsiin kättelyssä ja vielä SE MAKSAA!
että ne lait ovat syntyneet ?
Kuvitteletko, että ne ovat tupsahtaneet ilman liittoja jostakin ..?
Ja miten kuvittelet sitten niiden pysyvän, tarkoitan, että jos ei olisi jatkuvaa edunvalvontaa jota liitto suorittaa, niin työnantajapuoli kyllä nappaisi sinunkin jo saavutetut etusi ilman varoitusta pois.
Laki on sama kaikille riippumatta siitä miten laki on syntynyt.
liittoja jalustalle, ei ne mitään ihmeidentekijöitä ole, työsuojelupiiristä saa apua ilman liiton jäsenkirjaakin, niin ne luottamusmiehetkin hakee työsuojelupiiristä hemmot tutkimaan ja antamaan lausunnon , sit jotkut luulevat LIITON hoitaneen asiat.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma.
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II : työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta.
2002 Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.
2003 Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.
2004 Ammatillisen kuntouksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.
2005 Työeläkeuudistus voimaan. Muutosturva voimaan. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. SAK:n kesäduunari-puhelin.
Yhtä paljon voi kiittää toista sopijapuolta, eli työnantajia.
..toinen sopijapuoli on yhtälailla kiitoksen ansainnut ja enemmänkin, koska on sinunkin puolestasi neuvotellut ja sopinut asioita, vaikka olet sitä mieltä, että riiston puolelle palkkasi menee! Sinulla on aina velvollisuus ja oikeus korjata asia oikealle tolalle ja pyytää työnantajaasi ottamaan sen ylimääräisen (riiston) pois, vai kuinka?
vain siksi, että he kuitenkin tarvitsevat meidän työpanostamme omien rikkauksiensa kasvattamiseen.
Mieluummin he olisivat olleet sopimatta jos vain noita YTK-laisia riittäisi tekemään työt...
Onneksi sentään on järjestäytynyttä porukkaa riittämiin jotka ylläpitävät liittoja, saavat YTK-laisetkin siinä siivellä"oikeutta"
Työnantajat on sopinu palkoista myös siksi että kaikilla yrittäjillä on samat pelisäännöt millä pelata.
YTK:laiset taistelloo ja lakkoilee samalla tavalla kuin liittoon kuuluvatkin, he eivät vain tue jäsenmaksuillaan vasemmistopuolueita, SDP:tä ja Vasemmistoliittoa.
murjaisit...heh...
Jos liitot "taistelee" 10% palkankorotuksen suomen kansalle niinku viimeksi tekin niin ei siinä tulot hyvinvointi kasva, vaa hinnat nousee luonnollisesti myös sen 10%
Joten tilanne on plusmiinus nolla
Herra varjele ihmislasta hölmöyden valtaan joutumasta! Vai lakkoilee YTK:laiset siinä kuin liittoon kuuluvatkin! Herranen aika MIKSI, MIKSI YTK:laiset lakkoilee, eihän liittojen neuvottelemat 10%-korotukset kelpaa tai ole mitään, NIIN KERRO MIKSI HELVETISSÄ YTK:LAISET TAISTELEE JA LAKKOILEE?????
Mikä sinua vaivaa? Jos koet, että saat liikaa palkkaa niin saakeli käy ihmeessä pyytämässä, että se otetaan palkastasi pois!!! Ystävä hyvä, sulla on todella joku ihan pielessä!!
Liittoon kuulumattomat joutuvat joskus pakostakin osallistumaan työtaisteluun, varsinkin silloin kun koko tuoanto pysähtyy ay-liikkeen peräpukamahoitoon eli istumiseen.
No niin tulihan se sieltä! Te ette taistele, ette halua lisää liksaa vaan pakosta kun työmaa seisoo olette pois työstä ja se on eri asia typykkä kuin taistelu! Se poissaolo työstä kun muut taistelee, se on sitä PERÄPUKAMAHOITOA IHNAN ITSEÄÄN! Älä sekoita asioita!
Kun tehdas pistetään työtaistelun vuoksi sesomaan, ei siinä kysellä kuulutko liittoon vaikko YTK:hon, Lakossa on kaikki, vaikka kyse olis mielenilmaus hallituksen politikkaa vastaan.
teikäläisiä työnantajan kullin imijöitä
hiihtelee työpaikolla joka lakossa.
Sinua pistelee, että VOI tulla lakko, eihän se mitenkään varmaa ole, eikä sitä kukaan toivo tai halua. Tuo riistäjille on kyllä oikeesti syvältä aunuksesta, mutta kukin tyylilään ja lahjoillaan!