Käsittävätkö naiset sanan kaunis eri tavalla kuin miehet? Juuri luin jotain juttua jossa suuri osa (suomalaisista) naisista kertoi olevansa "tyrmäävän kauniita" ja moni perusteli olevansa kaunis "koska olen hyvä ihminen." Aiemmin luin jonkun gallupin jossa jotain 40% haastatelluista naisista antoi ulkonäölleen arvosanan 10 ja loput 8-9.Ehkä pari kappaletta antoi seiskan.
Vielä oudommaksi meni kun oma impykäiseni kertoi että hänellä on täydellinen vartalo (!). Meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun kun tajusin että hän oli tosissaan.
Lisäksi monien naisten mielestä heidän kaverinsa ovat kauniita kun taas muut eivät ole, riippumatta siitä mikä on totuus.
On kaksi mahdollista selitystä; joko minä hahmotan todellisuuden eri tavalla kuin vastakkainen sukupuoli tai sitten sanalla kaunis, naiset tarkoittavat jotain muuta kuin miehet.
Vielä oudommaksi meni kun oma impykäiseni kertoi että hänellä on täydellinen vartalo (!). Meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun kun tajusin että hän oli tosissaan.
Lisäksi monien naisten mielestä heidän kaverinsa ovat kauniita kun taas muut eivät ole, riippumatta siitä mikä on totuus.
On kaksi mahdollista selitystä; joko minä hahmotan todellisuuden eri tavalla kuin vastakkainen sukupuoli tai sitten sanalla kaunis, naiset tarkoittavat jotain muuta kuin miehet.
Vastaukset 27
Vanhimmat
ja sen vuoksi jokaisen normaali-itsetuntoisen naisen kaunis-listassa on ainakin yksi ominaisuus joka häneltä itseltä löytyy. Listassa voi siis olla vaikka hyvä ruoanlaittotaito ja hyvä kuuntelija. Yleisellä tasolla naisen kaunis on ehkä vähän laajempi kuin miehen kaunis.
Naisena olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä että kaunis tarkoittaa jotakin pinnallista ja näkyvää. Ja oman kauneuden määrittelee joku muu kuin itse. Eu:n pitäisi kai direktoida ja standardoida, että kaikki varmasti ymmärtäisi mistä on kysymys.
Mun mielestä miehet usein kutsuu seksikkäitä naisia kauniiksi, naiset taas arvostaa klassista kauneutta. Ja olen huomannut, että kun joku nainen on naisen silmissä lähinnä suttuinen hutsu, niin miesten mielestä hän on kaunis ja kun taas joku on naisten silmissä kaunis, niin miesten mielestä hän on tylsän tai mitäänsanomattoman näköinen... Naiset katsoo ja arvostaa eri asioita.
Mun on kyllä aika vaikea kuvitella että 40 prossaa suomalaisista naisista antaisi ulkonäölleen arvosanan 10... Suomessa kuitenkin miehet tekee hyvin selväksi vaatimuksensa ja naisilla on muutenkin(tai juuri siksi) heikko itsetunto...
Kaverit on kauniita, koska naisen silmissä itselle rakkaat ihmiset on kauniita. Miehelle sitten kaunista on vain se, mikä saa jotain tapahtumaan housuissa.
on, huomaahan sen näistä "panisin" kommenteista, joita miehet joka väliin tunkevat.
harvassa taitvat olla sellaiset miehet, jotka pitävät herkkiä asioita, tapahtumia, kauniina.
miesten kauneuskäsitys on jotenkin "kova ja kliininen", tarkasti määritelty. sellaisen käsityksen olen saanut.
Nimenomaan näin! Miehelle kaunis nainon kuuma pakkaus, naiselle kaunis nainen on kokonaisuutena kauni, jopa eteerinen ilmestys.
Niin ja kauneus on klassisessa mielessä (estetiikkaopin mukaan) juurikin symmetrisyyttä eli sopusointuisuutta. Symmetriset kasvot ovat kauniit.
Voiko miehelle nainen olla kaunis tai vartalo täydellinen, jos se ei saa liikettä housuihin? Vai voiko kauneus olla muutakin?
"luin jonkun gallupin jossa jotain 40% haastatelluista naisista antoi ulkonäölleen arvosanan 10 ja loput 8-9.Ehkä pari kappaletta antoi seiskan."
En usko. Tai sitten gallup on ollut niin kapeaotantainen ettei ole edes mainitsemisen arvoinen. Enkä kyllä usko sitäkään että suuri osa suomalaisista naisista pitää itseään tyrmäävinä.
Nyt vähän jotain kritiikkiä siihen lukemiseen!
Tuo että sanoo vartaloaan täydelliseksi, voi tarkoittaa että pitää sitä täydellisenä sellaisena kuin se on. Joskus sitä vaan oivaltaa että näillä eväillä mennään, parempi pitää tästä vartalosta kun se on oma. Se ei siis varmaan niinkään liity kauneuskäsitykseen vaan itsetuntoon ja itsensä hyväksymiseen. Voisin kuvitella että sinun tyttöystäväsi tapauksessa on näin, jos kommentti oli niin yllättävä sinulle (eli ei mielestäsi ole kummoinen vartalo).
No,kauneushan on naisen itseluottamuksen kannalta todella keskeinen asia. Naisella on siis kovat paineet muodostaa itsensä käsitys kauniina. Ei sillä etteikö miehestä tuntuisi mukavalta ajatella samoin mutta miehet ikäänkuin käytännön pakosta ennen pitkää intuitiivisesti tai kokemuksen kautta sosialisoituvat määrittelemään itsensä saavutusten yms. kautta arvokkaiksi.
saa olla vaan ei liikaa, nimittäin silloin se nyrjähtää jo taas ympäri koko asia.
Naisellisuutta on olla varma itsestänsä ja se kumpuaa tyytyväisyydestä omaan ulkonäköönsä. Ennen kaikkea kuitenkin tyytyväisyydestä sisäiseen olemukseensa ja siihen, että on tasapainossa asioiden kanssa.
Nykyään nuoremmilla ihmisillä tuppaa tosin käsitykset omasta itsestänsä ja ylipäätänsä kauneudesta olla himpun verran vinossa.. Ei osata lukea ja suodattaa median antamaa kuvaa asioista.. Vanhemmilla on siinä tärkeä rooli, opettaa katsomaan ja näkemään asioita oikein.
Toisaalta taas kun on näitä ns. yhden asian ihmisiä eli esimerkiksi se elämä on tavallaan kodin tai työn tai harrastuksen sisällä eikä koti/työ/harrastus elämän sisällä niin tuon kuvion joten kuten ymmärtää paremmin myös sitä kautta. Tämän yhden asian kautta eletään sosiaaliset suhteet, saadaan seksiä jne eli siellä on kaikki, tosin hyvinkin suppeassa mittakaavassa. Puoliso havitellaan tukemaan ja ymmärtämään sitä, perhe, talo, autot ym pitää mennä samaa rataa.. Sitä kautta myös pukeutuminen, olemus, jopa se mikä on kaunista/komeata, voidaan nähdä ja määritellä suorastaan ahdistavan suppeasti ja todellakin mitä ihmeellisimmillä tavoilla.
Näin naisena kauneus, siinä missä komeuskin tarkoittaa itselleni sopusuhtaisuutta jos pelkkää ulkokuorta katsotaan. Naisessa on muutenkin hurjasti enemmän katsottavaa kuin mitä miehessä, muodot, eleet, ilmeet.. Suomimiehet kun nyt tuppaavat vaan olemaan suurimmaksi osaksi aikalaisen tönkköjä ja yksioikoisia.
Vaan pelkkä sopusuhtainen kauneus/komeus ei riitä. Siellä pääkopan sisälläkin pitää olla jotain enemmän kuin pari aivosolua, jotka silloin tällöin satunnaisesti kohtaavat :D Ihmisen kanssa pitää pystyä keskustelemaan.. Monistakin asioista, koska sellainen yhden asian ihminen on pidemmän päälle melkolailla tylsää seuraa. Ja vielä jaarittaen, jotta mikään ylisuorittajakaan ei saa olla ;)
"Naisessa on muutenkin hurjasti enemmän katsottavaa kuin mitä miehessä, muodot, eleet, ilmeet.. Suomimiehet kun nyt tuppaavat vaan olemaan suurimmaksi osaksi aikalaisen tönkköjä ja yksioikoisia."
Ja suominaiset ovat suomimiesten siittämiä,siis samaa puuta.
Miehet ovat normaalisti isompia kuin naiset joten objektiivisesti ajatellen miehissä on enemmän katsottavaa kuin naisissa. "Muodot" on ihan subjektiivista. Miehessä on enemmän lihasta ja naisessa enemmän rasvaa. Mies voi kyllä käyttää hormooneja ja lihoa nk.naistyyppisesti ja saada rinnat mutta sitä ei yleensä katsella hyvällä. Miesten sukuelimet myöskin ovat aika paljon 'monipuolisemmat' (en sanonut että paremmat mutta mitä monimuotoisuuteen ja katsomiseen tulee) kuin naisen;niissä on konkreettisesti enemmän näkemistä ja ne voivat omaksua useita erilaisia muotoja ja asentoja.
Naisilla on paljon enemmän vapautta elehtiä ja ilmeillä kuin ilmeillä. Naiset monesti haluavatkin että mies ei näytä herkkiä tunteita ja on zombimainen mörssäri. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö mies voisi hyvänä hetkenä rentoutua.
Näin siis asiat OBJEKTIIVISESTI ovat.
Missä nämä joku juttu ja joku gallup mahtavat olla luettavissa? Olisi kiva nähdä, koska omiin arkikokemuksiini ne eivät istu yhtään. En usko, että yksikään oman ystäväpiirini naisista sanoisi itseään tyrmäävän kauniiksi muuten kuin täysin huumorimielellä. Sama pätee ulkonäön arvosanoihin.
Jos kysytään tyytyväisyyttä omaan ulkonäköön, voisin antaa itselleni arvosanan 9. Mut jos pitää punnita omaa ulkonäköä suhteessa vallitseviin kauneuskäsityksiin, niin tulisko edes kuutonen? Siinä ja siinä. Ehkä se ero piilee tuossa, miltä kannalta omaa kauneutta katselee...
samaa, että missä ihmeessä tuollainen galluppi on ollut, jossa naiset antavat ulkonäölleen järjestään 10 ???
Käsitykseni mukaan vaikka nainen olisi kuinka kaunis, niin aina hän löytää jotain puutetta ulkonäöstään.
jos antaa ulkonäöstään 10 tai 1.... Jokin ei ole kohallaan.
Terve ihminen ei pidä itseään täydellisenä ja täysin paskana.
galluppiin, jos sen jostain löydät.
Itse kun luin jokin aika sitten gallupin (oisko ollut iltiksen tai muun luotettavan tahon tekemä), jossa nimenomaan pienempi osa suomalaisista naisista pitää itseään ulkoisesti viehättävänä verrattuna suomalaisiin miehiin.
Joku tuolla kommentoi, että naisessa on enemmän katsottavaa kuin miehessä. Oon eri mieltä, kyllä mun mielestä miehessä silmä lepää pidempään.
Et taida olla kovin rakastunut tyttöösi, jos kahvit menee väärään kurkkuun tuollaisesta kommentista. Omalla kohdalla juttu menee niin, että toisen vartalo on täydellinen, kun on ihastusta ilmassa. Eikö sen kuulukin mennä niin?
Kaunis= ulkoisesti todella hyvän ja nätin näköinen. Sisäisesti kaunis on sitten asia erikseen.
Ennen minäkin pidin itseäni hyvinkin kauniina. Varmaankin johtui siitä, että vanhempani ja sukulaiseni sanoivat minulle niin. Mutta eihän se mitään tarkoita, kaikkien vanhemmat varmasti sanovat lapsilleen, että he ovat kauniita. Olen päässyt asian yli ja olen tyytyväinen normaalinnäköisen itseni kanssa.
Tämän tutkimuksen mukaan vain prosentti suomalaisnaisista pitää itseään kauniina:
http://www.mtv3.fi/helmi/arkisto.shtml/392768
Puolisoni katsoo minua vaaleanpunaisten lasien läpi eikä näe mitään virheitä. Pidän omaa ulkonäköäni siedettävänä, hän pitää minua kauniina. Omien havaintojeni mukaan naiset ovat todella itsekriittisiä, sen sijaan miehet katsovat pikkuvikoja läpi sormien eivätkä edes tiedä, mitä raskausarvet, selluliitti tms. ovat. Teillä näköjään menee toisin: naisesi pitää itseään kauniina, vaikkei hän sitä sinun mielestään ole.
Tuo suhteellinen kauneus on tuttu ilmiö: ihmisiä pitää viehättävämmän näköisinä silloin, kun on oppinut tuntemaan heidät ja heillä on viehättävä luonne. Ehkä itsekin pidät hymyileviä kasvoja kauniimpana kuin pahantuulisia?
Älytöntä, että joku edes kysyy tuollaista!
Kauneus on aina katsojan silmissä eli jokaisella meistä on oma käsityksemme siitä, mikä on kaunista ja mikä vähemmän kaunista; vieläkö on joku joka ei TODELLAKAAN tätä ymmärrä.
Kai sinulla riittää, että tiedät mikä sinun mielestäsi on kaunista, miksi ihmeessä sinun pitäisi ymmärtää toisten kauneuskäsityksiä, riittää kun siedät niitä ja pidät suusi kiinni!!!!
aivan äärimielipiteitä pitää aina netissä esittää? Ei kukaan tolleen reagoi oikeasti...
Eikö susta olisi hälyyttävää kun kysyt joltain minkänäköisenä näet itsesi? No täydellisenä. Mua vähän huolettaisi.
Eikö se ole hyvä että täällä katkerien ja kateellisten ihmisten maassa on ihmisiä, jotka ovat sinut itsensä kanssa? Ei siitä kannata tehdä ongelmaa.
Eikä siinäkään ole ongelmaa, että kaikki (rumat mukaanlukien) määrittelevät itsensä liian kauniiksi. Sitten vaan pitää teikäläisten pitää tarkastella tulosta 2 desimaalin tarkkuudella, jotta saadaan mimmit oikeaan järjestykseen.
Saan elantoni siitä, että ihmiset syövät masennuslääkeitä. Tästä huolimatta arvostan ihmisiä, jotka kokevat itsensä kauniina olentona.
Ei tarvitse olla psykiatri havaitakseen, että ihmisen pää voi hahmottaa asiat ihan miten päin tahansa!
Tunnen eläkeiän kynnyksellä olevan mummon, joka aina kuuluttaa hemaisevaa kauneuttaan. Hän on kuulemma upea, mutta vuosikymmeniä nuoremmat naiset ovat mitättömiä hiirulaisia! Minun silmissäni tämä mummo on isopäinen, kaulaton ja ylipainoinen teletappi. Jos hän käyttäytyisi muita kunnioittaen, hän näyttäisikin kivalta kuusikymppiseltä naiselta. Toinen esimerkki-ihmetyksen aihe on keski-ikäinen rokonarpinen mies, joka pukeutuu kuin teini ja haaveilee 20 vuotta itseään nuoremmista kaunottarista. Ei mitään realismia!
että ns. yleisen kauneusihanteen mukaan oikeasti kauniilla naisilla on keskivertoa huonompi itsetunto. Ja uskon että se pitää kyllä ainakin osittain paikkansa. Jos nainen määritellään ainoastaan ulkonäön kautta se ei lisää naisen uskottavuutta. Suomalaiset sananlaskutkin latistavat kauniin; Moni kakku jne. Yleisen käsityksen mukaan ei voi olla kaunis ja älykäs.. ne ominaisuudet eivät uskomuksen mukaan viihdy samassa päässä...
Miksi ei saisi ajatella itsestään, että on täydellisen ihanan kaunis ja tyrmäävä? Ai niin kun pitää tietenkin vähätellä itseään aina ja kaikkialla ja kaikille ja marmattaa ja muistuttaa miestään kaikista läskeistään reisissä ja vyötäröllä, eipäs kun ei, ei kai miehet halunneetkaan sitäkään kuulla.. miten se menikään, että kun yhteen suuntaan kumartaa niin toisaalle pyllistää.
Terveisin nimim. Kaunis nuori nainen
uskottavampaa, jos kontroversiaalisen väitteesi lähteenä olisi jotain muutakin kuin "muistan lukeneeni". Tosiasia on, että naisilla on valtavasti ulkonäköpaineita ja tyytyväisimmillään nainen on ulkonäköönsä 60-vuotiaana. Eikö olekin mielenkiintoista.
(luin tämän jostain)
Olisi mielenkiintoista itsekin nähdä tuo ja oliko galluppi käytetty myös miehillä. Aika yllättäviä vastauksia sillä sehän oli jonkun vastaavan kyselyn mukaan häviävän pieni osa naisista, jotka olivat tyytyväisiä vartaloonsa ja ulkonäköönsä. Yleensä kyselyt ja tutkimukset antaneet päinvastaisia tuloksia ja muutenkin naisten jatkuvat dieetit ym. osoittaisivat vähän toisenlaista yleistä mielipidettä.
En kyllä itse ole kokenut, että esim. ystäväni olisivat kauniimpia kuin muut ihmiset tai pidä itseäni erityisen kauniina. Mutta en tiedä, voihan sitä ihmisistä osa ymmärtää kauneuden eri tavalla - sehän on vain sana, jolle jotkut ihmiset voivat antaa merkityksen eri tavalla...
Tuli mieleen, että itse pidän miestäni paljon komeampana nyt kuin vuosia sitten tavatessamme. Ja ulkonäössähän ei ole tapahtunut suurta muutosta. Olen miettinyt onko tämä sitä silmän tottumista toiseen ihmiseen ja kun esim. kasvonpiirteet tulevat silmille tutuiksi. Tai onko se sitä, että kun silmäni havaitsevat mieheni ja ärsyke saapuu aivoihini, niin se aiheuttaa enemmän onnen tunnetta ja mielihyvää. Ja tähän on vaikuttanut kaikki positiiviset havainnot miehen luonteenpiirteistä ja positiiviset kokemukset? En tiedä, mutta tuon mukaan kauneus voitaisiin ymmärtää muunakin kuin sinä, mitä silmä havaitsee objektiivisesti ja siihen liittyisi muutkin silmällä havaitsemattomat piirteet. Ja toisaalta mikäs se eräs saari on, jossa ihaillaan naisessa isoa kokoa ja naiset pyrkivät lihottamaan itsestään mahdollisimman paljon ja valkaisevat ihoaan. Määräytykö kauneuden kriteerit enemmänkin yhteiskunnallisesti kuin sukupuolien mukaan? Itse uskon tähän enkä siihen, että naisilla ja miehillä lopulta mielipiteet kauneudesta merkittävästi eroaisivat.
En tiedä mitä nyt tarkalleen haet erilaisella tavalla hahmottaa todellisuutta? Sinä et näe usein sinun luokituksen mukaan kauniita ihmisiä vai sinusta kauneus on vain ja ainoastaan ulkoisista piirteistä muodostuvaa?
Itse yleensä miellän kauneuden juuri noiksi silmällä havaittaviksi piirteiksi. Mutta toisaalta osaisin kuvitella senkin, että käsite ymmärretään laajemmin ja huomioidaan ne muutkin tekijät, jotka aivoissa aiheuttavat meilihyvän tunnetta ärsykkeestä, joka silmillä havaittu. Sen sijaan kuka on kaunis ja kuka ei, riippuu ihan siitä kuinka kriittisesti katsoo. Itse en omasta mielestäni ole kovinkaan kriittinen vaan koen aika usean ihmisen olevan kaunis/komea ja olen pistänyt merkille, että katukuvassa törmään useasti mielestäni kauniisiin/komeisiin ihmisiin. Mutta tämän näen YKSILÖLLISENÄ piirteenä, en niinkään sukupuolen mukaan määräytyvänä. On niitä erittäin kriittisiä naisiakin.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että mistähän gallupista/ luetuista jutuista puhut...Jos jossakin on pyydetty naisia arvioimaan kauneuttaan esimerkiksi myös kys. käsitteeseen liittyvät ns. henkisetkin ulottuvuudet mukaan lukien, saattaisivat tuonlaiset tulokset olla ymmärrettäviäkin, mutta muuten uskaltaisin ihmetellä. Usein naiset ovat aika kriittisiäkin itseään kohtaan.
Itse inhoan ajatusta, että ihmisen pitäisi vähätellä itseään ja ulkomuotoaan. Monikaan asia ei ole niin tympäännyttävää, kuin naislauma esimerkiksi kahvipöydässä kilpaa haukkumassa reisiään, takapuoliaan ja vatsamakkaroitaan (oli niitä tai ei) samalla, kuin suu haukkaa pullaa...Kukaan ei haluaisi vähätellä itseään, mutta kun siihen on (muka) joku "sosiaalinen pakkokin" (etenkin silloin, kun syödään...), joidenkin mielestä. Ja kuinka moni on nähnyt vaikkapa jonkun onnistuneesti laihduttaneen ja ulkonäöltään kukkaan puhjenneen naisen juoksevan ilosta kiljuen muiden tykö, että: "Jee! Vitsi mulla on nyt hyvä olo, kun näytän paremmalta ja oon hoikistunutkin!"? Ei varmaankaan kovinkaan moni, koska itsensä ulkomuotonsakin osalta hyväksi tuntevan naisenhan tulee ( Suomessa) kainona odottaa, että joku muu varovasti tulee kehumaan uudistunutta ulkomuotoa ja vielä silloinkin pitäisi ilmeisesti mielellään vähätellä itseään, että "Eihän tää nyt mitään ole, ihan samalta mä näytän, kuin aina ennenkin"...
Omien ystäviemme kanssa me sallitaan kyllä toisillemme reteäkin itsekehu, mutta valitettavasti kaikilla naisilla se asia ei ole samoin.;) Jotkut valitettavasti yhä ihan kasvatetaankin ns. "kalvinistisen" suorittavaan ankeuteen, joka ei paljoa iloa naiselle nauseudestaan salli. On muka "synti" tai moka kehua itseään. P*skat sanon minä! Jos itsekehulle on olemassa jonkinlainen todellisuuspohja, saa ihminen tasan itsestään ylpeä olla. En usko itsestään positiivisesti ajattelemisen koskaan olevan vahingollista ihmiselle - jos itseymmärrys vain kuitenkin on realistisella pohjalla, eikä toisenkaan onni ole oma epäonni.
En ymmärrä ajatustasi tossa aloittaja, että miehet ja naiset käsittäisivät kauneuden käsitetasolla eriävällä(?) tavalla. Itse uskon, että kauneus/ komeus on katsojan silmissä eli että se sikäli määritetään hyvin yksilöllisesti, mutta kylläpä vaan voisin väittää sitäkin, että jos kahdeksan ihmistä kymmenestä arvioi jonkun yhden hyvännäköiseksi, on se yksi sitä hyvin todennäköisesti ihan oikeastikin (myös muidenkin, kuin omasta mielestään), olivat arvioitsijoina sitten miehet tai naiset...Sikäli ainakin ns. länsimaiset kauneusihanteet lienevät ihmisillä melko yhteneväisiä, luulen.
Tosin: sellaista olen kyllä havainnut, että jotkut käyttävät käsitettä "kaunis" ihmisistä helpommin, kuin taas jotkut toiset...Itse miellän "kauniiksi" ihmisen, jolla on mielestäni poikkeuksellisen kauniit kasvot, hyvä vartalo ja joka ulkonäöllään todellakin erottuu joukosta. "Hyvännäköiseksi" voi musta kutsua hyvinkin monia ihmisiä, mutta "kaunis" - siis käsitteenäkin nyt pelkästään ihmisen ulkomuotoa ajatellen (ts. sanan kirjaimellisessa mielessä asiaa pohtien), on musta ihminen, jonka ulkomuoto kääntää päitä kaikkialla ja jää mieleen.
Kaukaa kouluajoilta muistan eräänkin tytön, jota sen ajan pikkuporukassa pidettiin todella kauniina. Ja kaunis hän sinänsä olikin: pitkät vaaleat hiukset, sirot ja sievät kasvot, hyvä iho eikä ainakaan ylipainoa...Kun nyt kuitenkin vertaisin häntä esimerkiksi tänään kaupungilla vastaani tulleeseen upean dramaattiseen nuoreen kaunottareen tulipunaisessa pitkässä villakangastakissaan, huikeissa korkokengissään ja viimeisen päälle tyylitellyn hienostuneessa olemuksessaan, jäisi se aikoinaan monien mielestä niin kerrassaan koulun "kaunottarena" pidetty tyttö purkanmäykyttämisineen, lyhyine vartaloineen ja lippiksineen suorilta varjoon.;) Eikä auttaisi sekään, vaikka tyttö puettaisiin kuinka tyylikkäästi...Todellinen kaunotar on todellinen kaunotar.
Kauneutta on silti monenlaista.
Mihin tuota arvosanaa pitäisi verrata? Tiedän kyllä tasan tarkkaan etten vastaa yleisiä kauneusihanteita, mutta en silti antaisi itselleni arvosanaksi nelosta. Ymmärtäisin arvosanan tarkoittavan sitä, miten tyytyväinen itse olen ulkonäkööni. En ole mikään tyrmäävän kaunis, mutta en myöskään haluaisi näyttää toisenlaiselta (paitsi tietysti pitäisi olla kiinteämpi perse, maha ja reidet kuten jokaisella naisella yleensä). Vartaloni ei varmasti ole muitten silmissä täydellinen mutta itse olen siihen erittäin tyytyväinen.
Joten, jos arvosanattaisin itseäni yleisten kauneusihanteiden mukaan niin se olisi numero 4, mutta sen mukaan miten tyytyväinen itse olen, ehkä jopa 9. En ole mielestäni kauniimpi kuin muut, toivoisin että jokainen pitäisi itseään täytenä kymppinä!
Sä olet Runeberg. Hienosti kirjoitettu se mitä olen pitkään ihmetellyt!
täydellisen kaunis, mutta täydellinen olen kuitenkin, täydellinen ihminen vikoineen kaikkineen. Jos ihmisessä ei ole vikoja lainkaan, niin se ei ole ihminen.
Mielestäni on typerää vetää myös kauneuskäsitteen määrittelyyn sukupuoli mukaan. Miten se, että minulla on pimppa ja sinulla pippeli, voi vaikuttaa siihen miten ymmärrämme kauneuden? Eikö kysessä olekaan jokaisen, sukupuolesta riippumaton, käsite? Sinuna kysyisin: "Miten sinä määrittelet kauneuden?"
Minä määrittelen kauneuden sopusointuna. Oli kyseessä maisema, taiteellinen tuotos, hetki tai mikä tahansa asia jota voi kuvata jollakin adjektiivilla. Ihmisen lopullinen kauneus tulee ehdottomasti sisältä. Katsoessani valokuvaa jostain tuntemattomasta ihmisestä, voin vain sanoa, että hän näyttää "joltakin" tai ihan hyvältä. Vasta syvempi tutustuminen henkilöön kertoo asian todellisen laidan. Mitä ihanampi ihminen on persoonana sitä kauniimpi hän yksinkertaisesti on.
Kavereitani, tuttaviani, avopuolisoani pidän luonnollisesti kauniina. Tunnenhan heidät, niin hyvässä kuin pahassa. Lienenköhän koskaan tavannut rumaa ihmistä?