Torstaita Kaikille. Itselläni iski alkuviikosta kurkkukipu / käheä ääni jne. ja tukkoisuutta nenään. Lepäiltyä on tullut töiden jäleen ja odoteltua ihmeparanemista. Itse harrastan kamppailulajeja ja oli tarkoitus viikonloppuna mennä molskille kilpailuihin. Nyt sitten arvon itseni kanssa, että olisinkohan kunnossa lauantaina vai en... Lisäksi tarttis syödä / juoda hyvin jotta keho saisi energiaa, mutta samalla tiputtaa painoaan mahdollisia kisoja varten, melkoinen yhtälä, vai mitä... Miksiköhän sitä miettii ja pohtii samaa asiaa aina kun on lenssu, eli oonkohan kunnossa vai en, voisinkohan lähteä treeneihin / kisoihin vai en... sitten jälkeenpäin kun on täysin terve huomaa, että jos tarttee miettiä tuollaista, niin silloin ei ole kunnossa, sillä terveenä ei tarvitse moista miettiä. Tarttee varmaan ruveta sohvaperunaksi ja lopettaa liikunta kokonaan, käydä vain hieman silloin tällöin puolen tunnin kävelyllä, syödä mitä sattuu jne. niin on aina terveenä... aaargh =( Missäs vaiheessa Te muut olette lenssun jälkeen uskaltaneet ruveta treenaamaan / kisaamaan?
Nuhaisena kilpailemaan...
Nuhainen
2377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aikanaan lenssu alkoi sunnuntaina-voimanostokisa seuraavana lauantaina-tuloksena "hylsy", ja keuhkokuume. Jälkikäteen ajatellen: hullun hommaa kisata.
Joo, näinhän se on. Haen vain vahvistusta tehdäkseni oikean päätöksen. Harmittaa vain äärettömästi, kun on treenannut kyseisiä skaboja varten ja odottanut niitä pitkän aikaa. Tietysti, sehän vasta harmittais, että menisi puolikuntoisena skaboihin ja sitten iskee lenssu jälkitauteineen päälle, jää treenaaminen ja kevään skabatkin väliin... Sen lisäksi todennäköisesti takkiin tulisi kisoissa puolikuntoisena, että tukka lähtis... Harmittaa vain herätä kotona lauantai aamusta ja huomata olevansa terve...