Olemme hankkimassa perheeseemme ensimmäistä pianoa. Meille on tarjottu käytettynä saksalaista pianoa nimeltään Wilh.Steinmann. Jos joku osaisi kertoa mikä on tämän soittimen laatu ja onko hankinta yleensä järkevä. Entä mikä muu piano olisi varteenotettava vaihtoehto, ettei menisi aivan haeskeluksi. Olemme tiedoista todella kiitollisia.
Pianon ostoon neuvoja
Pieni pianisti
238711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Riippuu pianon käyttötarkoituksesta. Jos se tulee olemaan pääasiassa ylioppilaslakkiteline hankkikaa mahdollisimman hieno oikea piano. Jos sillä taas on tarkoitus soittaa hankkikaa digitaalipiano. Totta, ei ole vitsi. Digipianon etuja perinteiseen verrattuna on hinta, se pysyy aina vireessä, sillä voi soittaa hiljaa kuulokkeet päässä, siinä on monia erilaisia pianosoundeja, lisäksi vibrafoni, jousia, erilaisia urkuja. Kosketus on sama kuin oikeassakin, kalliimmissa malleissa sitä voi säätää, se ei ole säille ja vuodenajoille arka.
Huonoja puolia: (hmmmm) siinä ne.
Huonona puolena voi pitää että vanhoilliset ihmiset eivät arvosta teitä niin paljon jos ostatte digitaalisen rimpulan. Mutta voin vakuuttaa että jos esim. Franz Lisztillä olisi ollut digipiano käytössään hän ei olisi sylkäissytkään perinteiseen päin.
Päätös on teidän mutta käykää katsomassa liikkeessä digipianoja ennenkuin teette päätöksen. Luvatkaa se. Ne ovat nykyään loistavia pelejä kotisoittimeksi.
kuitenkin se yo-lakkiteline on enempi mielessä, pianon yksi hyvä ominaisuus on, että se pysyy vireessä. Parhaat koneikot ovatkin siitä syystä rautaa, kestää vähän siirrelläkin.
Käytetyn pianon tärkeä ominaisuus on myös, että se kuulostaa hyvältä. Siihen tarvitsette jonkun, joka osaa soittaa, ellette itse osaa.
Pianon eniten kuluva osa on se huopanuija, joka iskee kieliin. Siihen painuu aikaa myöten syvät urat kielien kohdalle. Kannattaa tutkailla millaiset urat ovat, ne saattavat aiheuttaa säröääniä kielien upotessa liian syvälle nuijaan. Nuijia ei yleensä vaihdeta, koska vaihto maksaa paljon pianon hintaan nähden.
Itse olen myös digipianon kannalla.
Joo, digipiano on nykyään parempi vaihtoehto, soundikin on ihan OK.Itse ostin joskus 15 vuotta sitten venäläisen Elegia- merkkisen pianon, ja harvaa ostosta olen eläissäni enemmän katunut.Vire ei pysynyt ollenkaan ja koneisto ei toiminut.
Sitten kun taitoa tul(l)ee lisää voit ostaa oikean pianon.
Minä olen sen kannalla ettei kannata hankkia sähköpianoa! Ihan oikeasti, piano-opettajanikin on sanonut niin, että ei kannata hankkia sähköpianoa. Soittimesta ei saa esim. erilaisia äänenvoimakkuuksia sormia käyttämällä, ja kun koskettimiin painaa niin ei tarvitse kuin hipaista niihin, niin kuuluu jo ääni. Ei kannata. Kyllähän siinä on hyviäkin puolia, mutta oikea piano ei ole sähköinen ja siitä kuuluu paras ääni, oli miten oli.
Pianisti myös elää 40 vuoden takaisessa menneisyydessä. 60-luvulla oli sähköpianoita. Niitä ei tänään saakaan mistään paitsi keräilymielessä ja ne maksaa paljon.
Kyse on DIGITAALIpianosta joka on täysin eri asia. Digipianon kosketusherkkyys on sama kuin oikeassa pianossa, sitä voi myös säätää, äänen voimakkuus riippuu siitä kuinka kovaa kosketinta painaa. Myös äänen väri säätyy sen mukaan, eli pehmeämpi ääni kevyellä kosketuksella ja terävämpi voimakkaalla, aivan kuin oikeassa pianossa.
Digipiano käyttäytyy joka suhteessa kuin oikea, paitsi että ääni muodostuu digitaalisesti. Se ei siitä huolimatta poikkea oikean pianon äänestä mitenkään. Mutta kuten jo eka viestissäni totesin vanhakantaiset ihmiset ovat uutta tekniikkaa vastaan, kuten myös pianistin opettaja joka ei edes tiedä mistä on kyse kun puhuu sähköpianosta. Hänen samoin kuin oppilaansa kannattaisi käydä liikkeessä katsomassa, voisi hämmästyä. Maailma menee eteenpäin.
>Tarkoitin kumminkin molempia, sekä sähkö- että digitaalipianoja, ei digitaalipianokaan oo niin hyvä!
Sitten et ole soittanut kunnon digipianoa.
Ethän nyt sekoita digipianoa tavalliseen kosketinsoittimeen?
Sinä et selvästikään ole koskaan edes nähnyt digitaalipianoa, saati sitten soittanut sitä. Saanen veikata, että digipianovastaisuutesi johtuu pelkästään opettajan sanomisesta (tästä on ollut psykologiankin tunnilla, miten toiset sanomisillaan aiheuttavat turhia ennakkoluuloja)
Sinun ja sen vanhoillisen opettajasi tulisi kokeilla soittaa digitaalipianoa.
Monilla on typeriä ennakkoluuloja digitaalipianoa kohtaan.
Kokeilisit edes joskus soittaa digitaalipianoa ja samalla voittaa pelkosi ja ennakkoluulosi, ja hämmästyä todella.
Digitaalinen piano ei todellakaan ole mikään muovinen lasten lelupurkki, vaan kunnon soitin aidolle pianistille.
Ilmeisesti nyt tosiaan sekoitetaan kosketinsoittimet ja digipiano keskenään. Digipiano on sen verran uusi laite että varsinkaan vanhoillisemmat soittajat eivät varmaan ole edes kuulleet siitä ja monet eivät edes halua. Klassisen musiikin puolella on kaikkein eniten luutuneita asenteita.
Totuus on kuitenkin että jos hyvä oikea piano ja hyvä digipiano pannaan rinnakkain niin että vain koskettimet ovat esillä niin harvassapa ovat ne pianistit jotka ne toisistaan soittammalla erottaa. Tästä on tehty testikin, oli muistaakseni Iiro Rantala joka testaili, harmi kun en paremmin muista. Siitä on kuitenkin jo muutama vuosi ja digipianot ovat sen jälkeen edelleen kehittyneet. Tavalliset taas eivät.
Mutta kuten jo totesin monelle jäärälle voi olla ylikäymätön paikka tunnustaa että uusi tekniikka ajaa vanhan ohi. Maailmanhistorian surkuhupaisin esimerkki tästä oli paavi joka 80-luvun puolessa välissä tunnusti julkisesti että katolinen kirkko on ollut väärässä ja maa on pyöreä pallo, ei pannukakku. Siis 1980-luvun puolessa välissä. Näin itse sen TV-uutisista. Siihen asti katolinen kirkko oli virallisesti sitä mieltä että elämme pannukakun päällä ja että jos menee reunalle niin tipahtaa alas.
No joo, meni vähän sivuun asiasta. Mutta pianistille myös, mene vaikka opettajaltasi salaa liikkeeseen ja pyydä saada kokeilla hyvää digitaalipianoa. Jos sen jälkeen edelleen pysyt mielipiteessäsi niin hyvä, sitten me katsomme asioita niin paljon eri kantilta että ajatustenvaihdossa ei ole mitään järkeä.
Miksiköhän Iiro Rantala ei sitten soita kaikkia keikkojaan sample-pohjaisella "digipianolla"?
Itse soitan melkein kaikki keikkani Rolandin A-90 mallisella halolla ja voi sitä ilon määrää kun joskus harvoin pääsee vetämään vaikka aidolla staikkarilla. Ja kyllä, olen kokeillut uusia kehittyneitä "digipianoja".
PS. Jos raha tai äänieristys ei ratkaise, niin kannattaa ostaa hyvä flyygeli - on meinaan vielä parempi kuin piano ja mahtuu vaikka koko luokan yo-lakit kannelle.
>Näin saattaa siis olla/ Näin on: Digipiano is good! Ehkä olen sekoittanut digi- ja sähköpianot...
...ymmärtää alkuperäisestä viestistä että tarkoitus on hankkia ensimmäinen piano kotiin. Ei keikoille. Jos olisi kyselty pianoa konserttikäyttöön en olisi paasannut digipianoista mitään.
Miksi sinä muuten soitat keikkasi Rolandilla etkä staikkarilla?
Joo, näinhän se tietysti oli, mutta niinkuin itsekin aiemmin totesit niin se alkuperäinen kysymys oli jo aika kauan sitten unohtunut...
Mutta mä olen oikeasti sitä mieltä, että sähkövehkeet (tässä yhteydessä) on aina kompromissi, sen takia mäkin niitä käytän keikoilla. Ilmeisesti en oo treenannu tarpeeks, kun ei ole varaa vaatia sitä staikkaria :)
Jeps. Syy miksi aloin alkujaan digivehkeitä suositella oli se että siten saa kotiin riittävän, toistan, riittävän hyvän pianon. Olen mielestäni nähnyt aivan tarpeeksi honkytonk-vireisiä kotipianoja kun ihmiset ei henno virityttää niitä. Ei sellaisella ole ilo soittaa. Eikä sitä myöskään ole ilo kuunnella. Digipianossa molemmat vaivat on ratkaistu, se pysyy vireessä ja sitä voi halutessaan soittaa luurit päässä. Se on huoleton soitin, sen kun vain pitää ja päästää.
Jos taas tila eikä raha ole esteenä niin silloin ehdoton hankinta on flyygeli. Olen joskus kuullut jonkun suomalaisen muusikon sanovan että sähköisten soittimien tarkoitus ei ole matkia akustisia soittimia vaan luoda omia soundimaailmoitaan ja se on mielestäni hienosti sanottu.
Pitää kuitenkin muistaa että kyse on tavoitteenasettelusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Jos tehdään ammattityötä pianot pitäisi soittaa pianolla, rummut oikeilla rummuilla jne. Tämä koskee siis ammattisoittamista. Kotisoitto on erikseen. Ja jos siellä sitten joku kasvaa korvikelaitteiden ohi niin aidon hankinta on silloin perusteltua.
Itse en ole pianisti (en ole väittänytkään kuin pian-isti, tiedä sitten mikä nisti ja kuinka pian) vaan kosketinsoittaja mutta olen sitä mieltä että koskettimienkin soittaminen pitää aloittaa pianolla jossa on kunnon koskettimisto ja kosketus. Digipianossa se on ja parhaimmissa malleissa kosketuksen herkkyyttä voi vieläpä halutessaan säätää. Syntikoissa se on liian löysä aloittelijalle.
Toinen syy suositela digilaitteita on se että jos näin edes joku kävisi katsomassa, niistä ei tiedetä juurikaan ja niitä kohtaan on vankkoja ennakkoluuloja joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Joku saattaa vielä iloisesti yllättyä kun pääsee näkemään ja kokemaan. Toivottavasti.
Mutta joo. Minun vuodatukseni tämän asian tiimoilta varmaan jo riittää, vai mitä?
Holmenkollen vaikenee.
ei näin! sähköpianolla ja akustisella pianolla ei mielestäni ole paljoakaan tekemistä. sähköpiano ei korvaa edes huonoa akustista pianoa sävimahdollisuuksissaan. ihan puppua on tämä kirjoitus.
kaikki digitaaliset pianot on kokeiltu ja niistä kelpaa ainoastaan nämä mallit, jos akustista pianoa ei ole saatavana:
- Yamaha GT2 digital grand piano
- Yamaha AvantGrand N2 digital grand piano
- Yamaha AvantGrand N3 digital grand piano
Luitko nyt viestiketjua kokonaan läpi? Juurihan se tuli tuossa ylempänä. Sähköpianoja tehtiin 60-70-luvulla, esim. Fender Rhodes. Silloin Miles Davisin levylle rotikkaa soittamaan pakotettu Herbie Hancock oli ennakkoluuloinen ja toivonsa menettänyt kun Miles halusi hänet soittamaan "tuolla lelulla". Mutta sitten virrat päälle ja pari sointua niin miestä vietiin. Mutta se sähköpianoista.
Nykyisin on olemassa ainoastaan digitaalipianoja.
En tiedä milloin olet viimeksi edes käyny soitinliikkeissä katsomassa mitä on tarjolla.
Kyllä nämä sähköiset nykyvehkeet hyvin monet sisältävät nämä kosketuksen herkkyys asiat ja antavat äänen sen mukaan mitenkä kovaa ja myöskin millä tavoin kosketinta painaa.
Myöskin sähköpianojen soundit on erittäin lähellä vai pitäisikö sanoa hyvinkin alkuperäisen tasoiset, aikamoinen kultakorva saa olla, että erottaa hyvä tasoisen sähköpianon täysin ns. alkuperäisestä pianosta.
Diditaalipiano on loistava vaihtoehto. Se on siinä mielessä järkevä, että voi soittaa kuulokkeilla ja helppo siirtää, mutta akustinen on aina akustinen. Kyllä se tuo siihen oman soundin. Toisaalta soitto-ominaisuudet riippuu varmaan aika paljon siitä, kuinka paljon on halukas maksamaan. Itellä on Yamaha P-85 ja hyvä soitin on ollut, mut ei se ihan akusista vastaa. Mun mielest nykyään on olemassa akustisia pianoja, johon saa kuullokkeet. (Siel on sisäl jotai vempaimii, jotenki et vasara ei lyö kieleen vaa johonki anturiin, joka muuttaa signaalin ääneks)
>Olemmme itsekin hankkimassa uutta pianoa, ja piano-opettajilta kysyessäni he antoivat tämmöisiä neuvoja:
-Jos piano on korkea, se on eduksi --> suurempi kaikupohja.
-hyvä soundi--> pitää testata
-virittäjä tms. mukaan kun olette menossa katsomaan pianoa, koska hän osaa arvioida pianoa.
- Ei kovin vanha (voi olla kokenut kovia, kylmyyttä, kuumuutta yms.)
-Viritetty usein
>Eräs opettaja sanoi myös että Etyde-merkkistä pianoa ei kannata hankkia. (En kyllä muista syytä...) Sanoi opettaja jonkun muunkin pianon mitä ei kannata hankkia, mutta merkeistä voi kysyä myös esim. virttäjältä, musiikinopettajalta yms.
Kiitos neuvoista. Näyttää keskustelun perusteella asia ajautuneen hieman sivuraiteille.
Alunperin tiedustelimme tietäisikö kukaan, että mikä on laadultaan tämä piano jota meille tarjotaan ostettavaksi (Wilh.Steinmann). Itse en tiedä mihin kohtaan riviin piano laadullisesti asettuu? Onko kyse enemmän ladan laadusta, vai japanilaisesta joka perheen laitteesta, vai onko kyseessä esim. saksalainen tähtimerkki? Jokaisella on tiedossa noin suurin piirtein minkälaisella autolla naapuri ajaa, mutta ainakaan minulla ei ole pianon suhteen mitään aavistustakaan sen laadullisista seikoista. Kysehän on kuitenkin suhteellisen kallissta hankinnasta ja myöskin huonolla ostoksella saamme pilattua innokkaan pianon opettelijan soittamisen.
Oli kuitenkin kiva lukea kaikki kommentit joita kysymyksemme kirvoitti, seuraamme edelleen keskuteluja ja yritämme hankkia vinkkejä sieltä ja täältä, Kiitos kaikille.
>Itse en tiedä merkkiä, se kuulostaa harvinaisemmalta. Mutta merkistä voi kysyä esim. pianoliikkeestä tai pianovirittäjältä. Piano on kuitenkin aina yksilö, välttämättä ns. hyvämerkkinen piano ei välttämättä ole hyvä yksilönä. Sointi tms. saattaa olla huono.
Seurataan keskustelua, ehkäpä joku tietäisi merkistäkin...
itselläni on juuri wilh. steimann- merkkinen piano ja täytyy sanoa että huippusoitin kyllä ollut! kymmenen vuoden aikana viritetty kaksi kertaa kuljetusten takia ja silloinkin virittäjä sanoi ettei edes ollut huonossa vireessä! muutenkin ainakin omaan käyttööni aivan loistava soitin! suosittelen siis!
mutta noista digipianoista. jonkin verran niillä soittaneena mielipiteeni on silti aidon pianon puolella. mikään ei korvaa oikeasta akustisesta soittimesta saatua puhdasta sointia!
korvaa akustisen pianon kosketusta, ääntä ja sen luomaa tunnelmaa. Mutta sitten ovat nämä korkeat talot, joita kutsutaan myös kerrostaloiksi. Niihin ainoa järkevä valinta on digitaalipiano kuulokkeilla.