työkaverin lähdöstä jos on ihastunut/rakastunut häneen niin paljon että on itsekin lähtenyt työpaikasta, jos ei työ eikä työympäristö ole tuntuneet tarpeeksi innostavilta.
http://www.youtube.com/watch?v=Hj4XDkfdoU4
http://www.youtube.com/watch?v=Hj4XDkfdoU4
Vastaukset 15
Vanhimmat
ON!
juttu! Tässä sinulle iltalaulu.
http://www.youtube.com/watch?v=J8ZbFEmH8x8&feature=related
Yritän pysyä elämässä!
http://www.youtube.com/watch?v=Di5_L8mI3Rw
vaikkakin....
Minä olen niin masentunut ja ikävissäni, että vierailen mol:in sivuilla etsimässä uutta työpaikkaa kerran tunnissa! Työ vaan kertakaikkiaan menetti mielekkyytensä hänen lähdettyään...liikaa muistoja
Jotkut eivät ymmärrä että työpaikalla voisi rakastua toiseen ihmiseen, mutta siellä ihmiset ovat todellisia, selvin päin, eivät mitään viinapöllyissä pelleileviä anonyymejä feikkejä.
Ja jos rakastumisen kohde tekee arvostettua työtä ja ihailee häntä sekä ihmisenä että työntekijänä, ei ole mitenkään kummallista, että rakaus syttyy. Jos päivän ainoa piriste on ollut kohdata tämä henkilö ja vaikka saada vain hymy häneltä,ja jos tällainen ihminen lähtee pois työpaikasta, on tunne samanlainen kuin että olisi ollut jonkinlaisessa huumeessa ja lopetettu äkisti sen saaminen.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/kesaterveys_2008/rakkaus_ja_seksi/
Emme ole nähneet enää aikoihin ja olisi ihanaa jos kävelisit edes kaupungilla vastaan. Kerran kauan sitten tapasimme sattumalta ruokakaupassa...
Viimeisen kerran kun näimme, olisin halunnut tulla juttelemaan, mutta ymmärrät kai että oli liikaa ihmisiä ympärillä enkä halunnut antaa juoruille aihetta. Olit masentuneen näköinen ja olisin halunnut ottaa sinua kädestä ja piristää sinua.
http://www.youtube.com/watch?v=GVq7i6Xd8rM&feature=related
ettet varmaankaan käy tällä sivustolla, kirjoittelen silti tänne ikävissäni.
Kun viimeksi tapasimme, näytti kaupungilla tältä, miltä tässä videossa.
http://www.youtube.com/watch?v=VpRvU7kEIlQ
ole niin surullista ja turhauttavaa kuin platoninen rakkaus. Ehkä joskus...
http://www.dailymotion.com/video/xtq6i_james-blunt-good-bye-my-lover_music
kirjahyllynkaappiani johon oli kertynyt lehtiä ja löysin hyllyn pohjalta erään muutaman vuoden takaisen paikallislehden, jossa on kuvasi.
Olen sen joskus työntänyt kaappiin je se on ollut siellä näin kauan.
Kuva on otettu työpaikalla ja olet siinä miellytävän näköinen mutta siinäkin näkee että suru asui jo silloin silmissäsi.
Voinpahan pahimman ikävän iskiessä katsoa edes kuvaasi..
http://www.youtube.com/watch?v=Brja-lsTjws&hl=fi
kappale kuvaa vahvasti tämänhetkisiä tunteitani.
http://www.youtube.com/watch?v=6qLTbv0RkLA&feature=related
nämä sävelet eivät tavoittaisi sinua, antavat ne minulle kuitenkin lohtua ikävässäni. Tiedän, että olet tunteellinen mies, joten jos eksyisit joskus tähän ketjuun, mikä on epätodennäköistä, toivoisin sinun pääsevän edes vähän osalliseksi näistä tunteista.
Tämä sävelmä onkin oman varhaisnuoruuteni ajan tuotoksia.
http://www.youtube.com/watch?v=1xwCfqkzEDM&feature=related
monet kerrat että jos olisin toiminut toisella lailla, meistä olisi voinut tulla hyvä työpari, olithan jo aikaisemmin toisessa paikassa tutustunut minuun. Olisin tukenut sinua kaikessa ja halunnut auttaa parhaani mukaan, mutta asiat menivät niin kuin menivät ja ehkä kaikella on tarkoituksensa... Tässä taas päivitän ajatuksiani ihan kuin muka lukisit tätä:) http://www.youtube.com/watch?v=ku9d6pwPYYI&feature=related
kävin jokavuotisella "lakintuuletuskävelyllä" kaupungilla. Toivoin salaa, että olisit tullut vastaan, mutta tietenkin se oli vain utopiaa... Mietin, että jos tulisit vastaan, olisitko valinnut päähäsi yo-lakkisi vai teekkarilakkisi:) http://www.youtube.com/watch?v=WEqYE0q6LAI&feature=related
tänään toisenkin musalinkin, kun on niin haikea olo. Koskahan tämä hellittää.... Tuntuu, että mitä enemmän aikaa kuluu siitä kun viimeksi näin sinut, sitä surullisemmaksi tulen. Sanonta: "Poissa silmistä, poissa mielestä" ei pidä tässä tapauksessa todellakaan paikkaansa. http://www.youtube.com/watch?v=g5ZccXNTLd8&feature=related
se toiveajattelua onkin, että olisit käynyt tässä ketjussa ja tunnistanut itsesi. Tuo aikaisemmin mainitsemani teekkarilakkijuttu oli vain yksi tarkentava yksityiskohta. En edes tiedä oletko sellaista hankkinut aikanaan, viime vuosina olet tehnyt aivan eri ammatin ja alan töitä, joiden puitteissa mekin tapasimme, siis humaanimmalla alalla. En itsekään tiedä mikä minut sai kirjoittelemaan tänne. Haluaisin vain nähdä sinut. Jäi niin kurja olo kun mieleeni syöpyi,kun viimeksi sinut näin, vaikket sillä hetkellä minua huomannutkaan, sinun surullinen olemuksesi, aivan kuin olisit ollut todella pettynyt ja masentunut. En ollut koskaan ennen nähnyt sinua sellaisena, kun olin tottunut näkemään sinut aina hymyilevänä kun tulit vastaan ja siksi tuo sai minut melkein itkemään.