Veljeni otti eron vaimostaan. Samalla hän otti vanhan äitini/isäni kodin seiniltä/lipastoilta ym. hääkuvansa pois, juuri ennen uuden naisen tuloa!! Miksi ihmiset tekevät näin ja vielä lupaa kysymättä??? Äitini on kerännyt kymmenet vuodet kuvia lapsistaan/lapsenlapsistaan ja nyt osa on pois sieltä. Tiedän ettei äitini niitä olisi ottannut pois, ne ovat muistoja ja eivät ole enää veljeni, kun hän ne on aikonaan antanut vanhemmilleni!! Omassa kotonaan saa tehdä kuvillensa mitä tykkää, mutta... p.s. ei ole omena kauas puusta pudonnut, ISO sisko teki samoin aikonaan?? En ymmärrä?? Itse mikäli eroaisin, niin en uskoisi ottavani jo antamiani kuvia pois, ei tulisi mieleenikään!! Onko tämä yleinen käytäntö suomessa?
erotessa kuvat pois
velii
121536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Monissa totalitäärisissä yhteiskunnassa laaditaan historia uudestaan, retusoidaan valokuvista pois syrjäytetyt mahtimiehet, siivotaan sodan kuvat jne.
Tämä on ihan sitä samaa yksilötasolla. Menneisyys yritetään uudelta vaimolta kadottaa, siitä ei haluta puhua eikä kuvia säilyttää.
Historia ei kuitenkaan muutu, ei henkilökohtainenkaan menneisyys katoa, kyllä se tulee esiin. Uusi vaimo tietää ex-vaimon kyllä, eihän sitä salata voi. Hän saattaa ajatella, että miehen menneisyydessä on paljonkin salattavaa, kun ei edes valokuvia ole jäljellä.
Ei tunnu hyvältä liiton kestävyyttä ajatellen.
Miten iso siskon uuden avioliiton kanssa on käynyt? Onnellinen?
Lahjaa ei pois oteta, vaikka mikä tulisi. Sääli äitiäsi, jolta viedään valokuvat.
toisille. Ei niitä tarvitse hävittää. Ei mitään voi pyyhkäistä pois. Ehkä pölyt valokuvista. Eron jälkeen sukulaisilla muuttuu vaan tilanne, ei itse ihminen. On todella säälittävää, että kuvat täytyy hävittää. Kuvista saattaa toinen pahoittaa mielensä, mutta kestettävä on. Ei tunteita voi pakottaa. Kyllä ihmisten pitäisi oppia hyväksymään entinen rakkaus, se on pakko suorastaan, muuten tulee hulluksi.
Ootko miettinyt asiaa siltä kannalta että "vanhojen" valokuvien näkeminen voi olla tuskallista, tai vähintään kiusallista, kun mieleen tulvii paljon muistoja, ja tehdyt virheet. Joskus sitä vaan haluaa poistaa mielestä ikävät asiat.
Itse hävitin kaikki vanhat hääkuvat, ekat 5 vuotta olis tehny kipeää, ja suoraan sanoen v****nut. Mutta nyt ajattelisin että olinpas nuori, hölmö ja sinisilmäinen. Toisaalta.... vaikka nykyään itse pystyisin ilman tunteita tuijottelemaan vanhoja hääkuvia, en silti haluaisi että nykynen aviomies näkisi niistä vilaustakaan, missään. Ollutta ja mennyttä! Eiköhän sitä muista NÄNMÄ kyseiset menneet asiat ihan ilman niitä valokuviakin. Siis puhun nyt vain hääkuvista, en lastenlasten kuvista.
No, jos sulle koskaan tapahtuu niin ikävästi että eroat. niin kyllä ymmärrät paremmin.
ja olen alkanut uuden suhteen eronneen kanssa, joten, kohdannut olen tilanteen ihan itse. Oli vaikeaa aluksi nähdä kuva parhaimmalla paikalla, mutta en minä voi määrätä toisen asunnossa ja korvien välissä. Oma hääkuvani on myös omien sukulaistni lasivitriinissä toisten kuvien joukossa, eikä nykyistä puolisoani se ole missään vaiheessa haitannut. Me ihmiset ajattelemme todellakin asioista eritavoin.
Tietenkään ei pidä pitää edellisen avioliiton hääkuvia seinillä uuden rouvan hääkuvan vieressä. Se nyt onkin ihan tahditonta ja suorastaan loukkavaa.
Mutta sukututkijana pöyristyn aina, kun kuulen, että kuvia ja muita dokumentteja on lyhytnäköisesti hävitetty, sillä joskus ne ovat hyvinkin mielenkiintoisia tietoja edellisistä polvista.
Itselläni on vanhimmat kuvat 1880-luvulta, ja olen kyllä hyvin tyytyväinen, että ne ovat säilyneet.
pidä, ehkä tosiaan korrektia siirtää sivuun ainakin hääkuvat.
Mutta jos ex-miniä/vävy on vaikka jossain ryhmäkuvassa esim. lasten kanssa, voi se mielestäni olla esillä.
Itse en ole hävittänyt omia hääkuvianikaan, vaikka aikaa sitten jo eronnut, ne ovat säilössä varastossa, lapset saavat sitten aikanaan ne.
En muutakaan historiaani ole hävittänyt.
Erosin juuri pitkästä suhteesta, eikä ole tullut mieleenikään että hävittäisin kuvat siltä ajalta, ne ovat elettyä elämää ja sieltä on paljon hyviäkin muistoja.
En tosin niitä lipaston päälläkään pidä.
Siskoni teki sen yli 10v sitten ,, ei ole enää kuin kaveri miehen kanssa,, eivät menneet naimisiinkaan. Veljeni otti kuvat jo melkein heti kun eropaperit laittoi eteenpäin?? Eli heti kun asumusero alkoi. Molemmilla lapsia ekasta "liitosta" ja molemmat halusivat eron aviopulisoistaan,, sekä ottivat kuvat pois VANHEMPIENI kodista ??? Uskon että he tekivät sen omasta halustaan, ei uuden osapuolen halusta !? Vanhempani eivät noin olisi tehneet,, mutta eivät sitä varmaankaan kehdanneet suoraan heille sanoa?
onhan asioilla puolensa. Toisaalta on hienotunteisuus ja huomioiminen, mutta siinä sitten onkin miettimistä että kenen suhteen? Mikä loukkaa ketäkin ja miksi?
Lapsia varmaan loukkaa kun oma äiti riisutaan pois näkyviltä ja tavallaan poistetaan. Samoin miksi poistaa jos anopilla on hyvä suhde miniään? Sehän on hänen muistonsa ja kotinsa.
Itse en poistaisi noin vain enkä nyt ikinä toisen kodista. Kaikki eletty elämä on kuitenkin osan ameidän nykyisyyttä joten miksi lakaista se piiloon kun se on kuitenkin olemassa? Ehkä entinen puoliso yöpöydällä nyt ei ole kiva muisto sentään, mutta kunkin on omalla kohdallaan se viiva vedettävä missä on sopiva raja.
Omalla anopillani oli ensimmäisen miehensä kuva hyllyssä perheen muiden kuvien joukossa eikä toinen mies sitä kokenut mitenkään pahana. Titenkin leskeys muuttaa asiaa jossain määrin, mutta tässä sentään on parisuhde eikä kolmannen osapuolen koti..
Tutuilla myöskin on eron jälkeen valokuvat albumeissa ihan kuin ennenkin sillä ne ovat lapsille muistoja ja aarteitakin menneisyydestä. Outoa olisi ne piilotella..
Väkisinkin tulee mieleen että tuolla lailla käyttäytyvä ei ole vielä sinut asian kanssa vaan suojaa itseäänkin noin toimimalla.
Eiköhän uusi hääkuva olisi päässyt kunniapaikalle sekin?
Minusta veljesi ja siskosi tekivät ihan oikein.Itse
en pitäisi vanhoja ex-hääkuvia esillä.
Omas kodissaan saavat tehdä kuvilleen mitä haluavat,, mutta omien vanhempien, jolle he ovat ne lahjana antaneet, EI !! Mitäs jos kaikki eroavat ja vievät kuvat pois vanhemmiltaan,, hylly/seinät ammottavat tyhjyyttään !! Muistoja ei voi viedä omasta halustaan toisten kodista. Täytyis itsekkin laitaa veljeni hääkuva esille,, niin näkee uskaltaako hän kuvan poistaa MEIDÄN kodista !!
Menin uuden mieheni kanssa ensivisiitille äitini luokse. Siellä ollessamme äitini muisti että oli unohtanut minun ja exän kuvan kirjahyllyyn.
Äiti suputti sitten minulle että pidä mies keittiössä, kun hän käy siivoamassa kuvan pois ja että se on kirjahyllyyn unohtunut.. :)
Näin tehtiin ja kuva poistui.
Kävin hoitamassa isovanhempieni kotia heidän lomaillessa ja huomasin kanssa hyllyssä oman ja exäni kuvan. Käänsin kuvan alassuin kirjahyllyyn. Pappa kommentoi nauraen jälkeenpäin että olenko bileet pitänyt kun kaikki valokuvatkaan eivät ole pysynyt pystyssä mun käynneillä.. Sen jälkeen kuvaa ei ole näkyvillä ollut.
Minusta kyse on tahdikkuudesta ei niinkään siitä mitä uusi puoliso ajattelee.
monelta kannalta.Anoppini olisi aikanaan halunnut vanhempiensa ottavan hänen hääkuvansa heidän hyllyltään eron jälkeen.Mummo sanoi,että lasten isä saa olla kuvassa paikallaan,lapset käyvät myös kylässä ja voivat pahoittaa mielensä kun heidän isänsä kuva on poistettu.Ehkä tahdikkuutta lapsia kohtaan.