Olisitko mies valmis missään tapauksessa ottamaan adoptiolasta/kasvattilasta huollettavaksenne, siis olettaen että olisit naisen kanssa suhteessa?
Jos se olisi naisesi oma lapsi, suostuisitko virallisesti adoptioisäksi?
Jos olisit valmis ottamaan, niin haluaisitko että lapsi olisi mielummin Suomesta/Ruotsista/Saksasta/Ranskasta tms hyvinvointivaltiosta vai esim. jostain Afrikan maasta/jostain köyhästä maasta?
Jos se olisi naisesi oma lapsi, suostuisitko virallisesti adoptioisäksi?
Jos olisit valmis ottamaan, niin haluaisitko että lapsi olisi mielummin Suomesta/Ruotsista/Saksasta/Ranskasta tms hyvinvointivaltiosta vai esim. jostain Afrikan maasta/jostain köyhästä maasta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
maksan jo muutenkin tarpeeksi tulonsiirtoja yh-ämmille
jälkeen alkaa ihmettelemään sitä, minkämoisesta persoonallisuudesta ja millaisesta elämästä nekin kumpuavat.
Joskin epätodennäköistä. Ennemminkin tuossa tilanteessa olisin osa sitä systeemiä ja tunnustelisin millainne suhteeni tuohon lapseen tulee olemaan. En ala kutsumaan itseäni vieraan ja vieraana pysyvän lapsen isäksi josta välitän suunnilleen saman verran kuin muistakin tenavista (eli välitän toki mutten omistavasti tai sitoutumuksella).
Eli mikään instant-varaosa-isä en todellakaan ole, käytäntö määrää. Sensijaan voisin pyrkiä luomaan suhdetta tuohon lapseen ihan vakavissaankin etenkin jos nainen tukee sitä prosessia omalta osaltaan. Jos se johtaa läheiseen suhteeseen lapsen kanssa ja molemminpuoliseen kiintymykseen niin sitten mikäettei, mulle isyys ei kuitenkaan ole niin paljoa biologista vaan ennemminkin henkistä. Siittäjä huolehtii biologiasta, henkinen puoli on enemmän sitä isyyttä.