Työmarkkinoilla synkkääkin synkempää

"MAAILMANTALOUS SUPISTUU TÄNÄ VUONNA – SUOMESSA BKT ALENEE 6.5 PROSENTTIA

* Maailmantalous supistuu tänä vuonna ja elpyy vähitellen vuonna 2010
* Viennistä riippuvaiset taloudet kärsivät maailmankaupan vähenemisestä
* Suomen bkt supistuu 6.5 prosenttia tänä vuonna
* Kasvu jää 0 prosenttiin vielä vuonna 2010
* Vientimäärät putoavat viidenneksen

* Työttömien määrä lisääntyy parissa vuodessa 100 000 henkilöllä

* Yksityinen kulutus vähenee


Maailmantalouden näkymät heikentyivät ennen näkemättömän nopeasti sen jälkeen kun kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi viime syksynä. Voidaan perustellusti sanoa, että maailmantalous on nyt syvässä makrotalouden kriisissä, josta ei näy pikaista ulospääsyä. Ongelmat eivät valitettavasti lopu taantuman päättymiseen sitten joskus. Monet maat velkaantuvat, kun ne yrittävät taantuman aikana elvyttää talouttaan lainarahalla.

Suurten talousmahtien kokonaistuotanto supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä jyrkästi. Pudotus oli Yhdysvalloissa ja EU-maissa noin 1.5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, eli vuositason lukuna ilmaistuna runsaat 6 prosenttia, ja Japanissa kaksin verroin niin paljon. Poikkeuksellisen heikosta talouden aktiviteetista näillä alueilla kielii se, että kaikki kokonaiskysynnän erät, sekä kotimainen kysyntä (investoinnit ja kulutus) että ulkomaankauppa, ovat supistuneet. Viennin ja tuonnin jyrkkä väheneminen enteilee sitä, että maailmankauppa pienenee tänä vuonna ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Se on myrkkyä paitsi Euroopalle, jossa on paljon ulkomaankaupasta riippuvia talouksia, myös Venäjän kaltaisille raaka-aineita tuottaville kehittyville talouksille, joiden tuotantorakenne on usein yksipuolinen. Ulkomaankaupan jäähtyminen säteilee teollisuuden vähenevän tuotannon sekä heikkenevän työllisyyden ja ostovoiman kautta väistämättä myös kotimaisille palvelualoille.

Taantumasta on tulossa tavanomaista pitkäkestoisempi. Oletamme, että kokonaistuotannon väheneminen pysähtyy Yhdysvalloissa vuoden 2009 jälkipuoliskolla ja varsinainen talouden elpyminen alkaa vuonna 2010. Eurooppa ja Japani seuraavat perässä vuosineljänneksen tai pari myöhemmin. Elpymistä tukevat kevyt rahapolitiikka, finanssipoliittinen elvytys, raaka-aineiden hintojen roima lasku sekä varastojen täydentäminen.

Arvioimme teollistuneiden maiden kokonaistuotannon vähenevän 3 prosenttia vuonna 2009. Maailmantalous supistuu kuitenkin vain runsaalla puolella prosentilla, sillä Kiinassa ja Intiassa kokonaistuotanto lisääntyy edelleen tyydyttävää vauhtia. Vuonna 2010 maailmantalouden odotetaan kasvavan noin 2.5 prosenttia, kun teollistuneet maat vähitellen elpyvät ja kasvu vauhdittuu myös Kiinassa ja Intiassa.

Yhdysvalloissa talouden toipuminen edellyttää luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoille ja sitä myötä markkinoiden toiminnan palautumista vähitellen normaaliksi. Taloudenpitäjien tulevaisuudenuskon vahvistuminen kaipaa lisäksi asuntomarkkinoiden ja -hintojen vakautumista sekä asuinrakennusinvestointien usean vuoden laskun pysähtymistä. Arvioimme maan kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 2.5 prosenttia, mutta kohoavan 1.5 prosenttia vuonna 2010. Yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna ja kasvaa sen jälkeen maltillisesti, sillä heikentynyt työllisyys ja lainahanojen kiristyminen heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit vähenevät.

EUROALUE ALKAA TOIPUA VUONNA 2010

Euroalueen kokonaistuotanto on vähentynyt vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien. Normaalisti euroalue luottaa viennin vetoon, mutta nyt vientiä pienentävät maailmanmarkkinoiden kutistuminen, verraten vahva euro ja kireä kilpailu Aasian maiden taholta. Myös kotimainen kysyntä supistuu, kun sekä investoinnit että yksityinen kulutus vähenevät. Niinpä euroalueen BKT:n arvioidaan tänä vuonna kutistuvan 3 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa vajaalla 2 prosenttiyksiköllä lähelle 9.5 prosenttia. Ensi vuonnakin talouskasvun odotetaan lievästä vientimarkkinoiden elpymisestä huolimatta jäävän hyvin vaatimattomaksi puolen prosentin tuntumaan.

Euroalueen kuluttajahintojen nousun odotetaan jäävän puoleen prosenttiin tänä vuonna ja vajaaseen 1.5 prosenttiin vuonna 2010. Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkonsa pikaisesti yhteen prosenttiin. Markkinakorot pysyvät matalina vielä vuonna 2010, vaikka EKP vähitellen palaa koron nostojen tielle. Euron hinnan oletetaan pysyvän ennustejaksolla keskimäärin 1.30 dollarin tuntumassa.

Suomen tärkeimpien vientimaiden näkymät ovat heikot. Kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä Venäjällä, joka kärsii raakaöljyn halpenemisesta. Investointitavaroiden heikko kysyntä ja autoteollisuuden ongelmat painavat Saksan talouden muuta euroaluetta jyrkempään laskuun.

SUOMI NOUSEE JA LASKEE MAAILMANTALOUDEN MUKANA

Vahvana vientimaana Suomi on hyötynyt suunnattomasti globalisaatiosta ja maailmantalouden vahvasta vedosta viime vuosina. Nyt tilanne on jonkin aikaa päinvastainen. Maailmantalouden näkymien nopea synkkeneminen on tärkein syy siihen, että Suomen taloudella menee tänä ja ensi vuonna selvästi viime vuosia heikommin, ja heikommin kuin vähemmän ulkomaankaupasta riippuvilla kilpailijamailla.

Muita syitä ovat metsäteollisuuden rakenteellisista ongelmista johtuvat tuotannon leikkaukset ja viime vuodet vilkkaana jatkuneen rakentamisen hiljeneminen, joka puolestaan johtuu muun muassa heikentyneistä tulevaisuuden odotuksista ja vaikeuksista saada rakennushankkeille rahoitusta.

Kysynnän heikkeneminen keskeisillä vientialueilla saa täällä aikaan ikävän kierteen. Vienti vähenee jyrkästi, teollisuustuotanto supistuu ja työllisyys heikkenee, investointitarpeet vähenevät, ja kaikki tämä heikentää tulokehitystä ja kulutuksen kasvumahdollisuuksia. Verotulokertymä pienenee ja julkisen sektorin rahoitusylijäämät sulavat.

Suomi ajautui taantumaan jo vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Tarkistettujen tietojen mukaan kokonaistuotanto supistui kolmannella neljänneksellä 0.3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1.3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Viimeisellä neljänneksellä vientimäärän 13 prosentin sukellus painoi talouden yleistä aktiviteettia mittaavan kokonaiskysynnän selvään laskuun. Tullin ennakkotietojen mukaan ulkomaankaupan poikkeuksellisen jyrkkä supistuminen jatkui tammikuussa. Sekä tavaraviennin että -tuonnin arvot romahtivat noin kolmanneksen, ja vienti EU:n ulkopuolelle väheni yli 40 prosenttia. Teollisuustuotanto supistui tammikuussa viidenneksen ja teollisuuden uudet tilaukset kolmanneksen vuotta aiemmasta.

EK:n Suhdannebarometrin mukaan yritysten tilauskannat ovat tavanomaista pienemmät ja käsitys seuraavan puolen vuoden näkymistä hyvin vaisu kaikilla teollisuuden aloilla. Yritysten lomautukset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen kuuden kuukauden aikana samaa tahtia kuin laman kynnyksellä vuonna 1990.

SUOMEN BKT SUPISTUU RAJUSTI

Arvioimme Suomen kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna 6.5 prosenttia. Ennustekorjauksemme on luultavasti suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se on selvä merkki talouden valtavasta käänteestä. Viime vuonna alkaneen tuotannon laskun odotetaan jatkuvan jyrkkänä tämän vuoden alkupuoliskolla ja tasaantuvan vuoden loppua kohti. Vientimarkkinoiden lievän elpymisen myötä kokonaistuotannon odotetaan kääntyvän nousuun vuoden 2010 alkupuoliskolla. Syvää taantumaa edeltänyt kokonaistuotannon määrä saavutetaan kuitenkin uudelleen vasta vuoden 2011 lopulla. Kokonaistuotannon arvioidaan käänteestä huolimatta jäävän vuonna 2010 yhtä suureksi kuin kuluvana vuonna ja lisääntyvän vasta vuonna 2011 noin 4.5 prosenttia.

VIENTI VÄHENEE JYRKÄSTI

Tavaraviennin määrä romahti kuluvan vuoden alussa lähes kolmanneksen eli huomattavasti odotettua enemmän. Markkinoiden koko pienenee maailmankaupan supistuessa, joten viennin näkymät ovat erittäin huonot. Arvioimme tavaraviennin supistuvan kuluvana vuonna 25 prosenttia. Vientimäärät vähenevät jyrkästi kaikilla toimialoilla. Eniten vienti vähenee metallien jalostuksessa, paperiteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Elintarviketeollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa vienti supistuu vähemmän kuin muilla aloilla. Vientikysyntä alkaa elpyä hitaasti vuoden 2010 aikana, mutta vientimäärien lisäys jää vielä vaatimattomaksi. Kunnolliseen nousuun vienti lähtee vasta vuonna 2011.

INVESTOINTIEN NÄKYMÄT OVAT SYNKÄT

Investoinnit kääntyivät vuoden viimeisellä neljänneksellä laskuun lähes kaikissa pääomatavararyhmissä. Jyrkimmin vähenivät yritysten kone- ja laiteinvestoinnit sekä talonrakentaminen. Kuluvana vuonna investointien arvioidaan supistuvan 15 prosenttia ja vuonna 2010 vajaat 5 prosenttia lisää. Odottamattoman jyrkkä suhdannekäänne saa yritykset kaikilla toimialoilla, niin teollisuudessa kuin palvelualoillakin, lykkäämään ja peruuttamaan hankkeitaan. Vain energia-alan investoinnit lisääntyvät Olkiluodon ydinvoimalan rakennustöiden ansiosta. Asuinrakentaminen ja liikerakentaminen vähenevät selvästi. Maa- ja vesirakentaminen pysyy sen sijaan hallituksen elvytystoimiin sisältyvien hankkeiden ansiosta kasvussa usean vuoden ajan.

TYÖTTÖMYYS LISÄÄNTYY VOIMAKKAASTI

Talouden jyrkimmän notkahduksen arvioidaan ajoittuvan vuoden 2009 alkupuoliskolle. Työllisyys reagoi tuotannon muutoksiin tyypillisesti noin puolen vuoden viipeellä. Lähikuukausina työpaikkojen odotetaan vähenevän rajusti teollisuudessa ja rakennusalalla, joissa tuotannon supistuminen alkoi jo viime vuoden puolella. Vuoden jälkipuoliskolla myös yksityiset palvelualat joutuvat vähentämään työvoimaansa. Työllisyyden heikkeneminen jatkuu vuonna 2010, jolloin työttömiä arvioidaan olevan keskimäärin 100 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Työttömyysaste kohoaa silloin 10 prosentin tuntumaan. Rekisteröidyn työttömyyden kasvua hillitsee jonkin verran työvoiman tarjonnan pieneneminen. Heikon taloustilanteen vuoksi osa nyt työmarkkinoiden käytettävissä olevista henkilöistä jättäytyy tilapäisesti kokonaan pois työmarkkinoilta.

YKSITYINEN KULUTUS SUPISTUU

Yksityisen kulutuksen arvioidaan tänä vuonna supistuvan 4 prosenttia ja vielä ensi vuonna puoli prosenttia. Työllisyyden nopea heikkeneminen pienentää talouden palkkasummaa ja rajoittaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia enemmän kuin melko ripeä ansiotason kohoaminen, ansiotuloverotuksen keventyminen, tulonsiirtojen kasvu ja kuluttajahintojen nousun hidastuminen yhdessä niitä pystyvät kasvattamaan. Normaalisti korkojen aleneminen vauhdittaa kotitalouksien luotonottoa ja tukee yksityistä kulutusta, mutta nyt epävarma tulevaisuus hillitsee velkaantumishaluja.

HINTOJEN NOUSU RAUHOITTUU

Kuluttajahintojen nousu hidastuu tänä vuonna prosentin tuntumaan. Korkojen ja asuntohintojen aleneminen laskee asumiskustannuksia, vaikka vuokrat nousevat. Ruoan arvonlisävero alenee syksyllä. Lisäksi useat viime vuonna inflaatiota kiihdyttäneet tekijät väistyvät. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat alentuneet ja polttoaineverojen korotukset ovat jo menneen talven lumia.
Vuonna 2010 inflaation odotetaan vauhdittuvan vajaaseen 2 prosenttiin. Ruoan arvonlisäveron alentaminen hidastaa vasta silloin täysimääräisesti hintojen nousua, mutta toisaalta raaka-aineiden hinnat ja korot ovat jälleen lievässä nousussa.

JULKINEN VELKA PONKAISEE KASVUUN

Jyrkkä taantuma heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa kaikissa teollisuusmaissa. Suomen julkinen talous on viime vuodet kuulunut rahoitusasemansa puolesta EU-maiden eliittiin. Lähivuosina julkisyhteisöjen ylijäämä supistuu kuitenkin meillä nopeammin kuin muissa EU-maissa, koska tuotanto supistuu täällä enemmän ja lisäksi sekä verotulot että julkiset menot ovat herkempiä suhdannevaihteluille.

Koko julkisen talouden rahoitusasema muuttuu tänä vuonna lievästi alijäämäiseksi, ja ensi vuonna alijäämä kohoaa kokonaistuotantoon suhteutettuna runsaaseen 2 prosenttiin. Valtiontalouden alijäämä kohoaa verotulojen menetysten ja finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi ensi vuonna 4 prosenttiin. Valtion velka kohoaa kokonaistuotantoon suhteutettuna kahden vuoden aikana 10 prosenttiyksiköllä 40 prosenttiin. Myös paikallishallinnon velkaantuneisuus kasvaa ja sosiaaliturvarahastojen rahoitustilanne heikkenee".