Olin muutama vuosi kesätöissä terveyskeskuksessa laitosapulaisena..vieläkin on traumat siitä miten hirveällä tavalla vanhemmat naiset (miehiä siellä ei juuri ollutkaan) nuorta tyttöä siellä kohteli.
Heti ekana aamuna sain haukut kun olin pari (5) minuuttia myöhässä kun piti etsiä työvaatteita vieraasta pukuhuoneesta "liian kauan". Sen jälkeen menikin sitten kaikki väärin, rättejä piti kutsua liinoiksi koska muuten "halvensin ammattikuntaa", piti olla "nopea mutta tehokas", tauot eivät olleet ajallaan eivätkä läheskään edes lainmukaisen pitkiä (periaatteessa juosten toisessa kädessä "liina", toisessa sämpylä). Tästä kun mainitsin, sanottiin että näin se nyt vaan on. Joka askelta kyttäiltiin ja joka päivä pelkkää negatiivista palautetta ihan joka suunnalta. Aamulla jos sanoin huomenta, sain takaisin pari murahdusta, potilaille ei kuulemma tullut puhua, kerran kun vastasin eräälle vanhalle potilaalle, sanottiin että "älä reagoi". Muuten juttelut työ"kavereiden" kanssa oli luokkaa "Et kai sä mitään selkääntaputteluja odota". Lopulta eräänä päivänä olin raatanut niska limassa 8 tuntia ja sain huudot keskellä käytävää että "Et sä vieläkään ole valmis?? Mikä sua oikein vaivaa?" ja jäin tunniksi ylitöihin nyyhkyttäen puunaamaan, menin työterveyshoitajalle, romahdin täysin ja sain saikkea irtisanomisajaksi. Tämän jälkeen osastonhoitajalle paikan päällä iloittaessani sain huutoja niskaan joka taholta, olin kuulemma heikko ihminen ja vika oli ainoastaan minussa ja eräs mukavaksi luulleeni hoitaja totesi kylmästi tukea toivoessani:"Joskus saa hyvää palautetta, joskus huonoa" kääntäen täysin selkänsä saamalleni pieksännälle. Mikä näitä ihmisiä vaivaa..myöhemmin kuulin etten ollut ensimmäinen osastolta itku kurkussa paennut tyttö.
Heti ekana aamuna sain haukut kun olin pari (5) minuuttia myöhässä kun piti etsiä työvaatteita vieraasta pukuhuoneesta "liian kauan". Sen jälkeen menikin sitten kaikki väärin, rättejä piti kutsua liinoiksi koska muuten "halvensin ammattikuntaa", piti olla "nopea mutta tehokas", tauot eivät olleet ajallaan eivätkä läheskään edes lainmukaisen pitkiä (periaatteessa juosten toisessa kädessä "liina", toisessa sämpylä). Tästä kun mainitsin, sanottiin että näin se nyt vaan on. Joka askelta kyttäiltiin ja joka päivä pelkkää negatiivista palautetta ihan joka suunnalta. Aamulla jos sanoin huomenta, sain takaisin pari murahdusta, potilaille ei kuulemma tullut puhua, kerran kun vastasin eräälle vanhalle potilaalle, sanottiin että "älä reagoi". Muuten juttelut työ"kavereiden" kanssa oli luokkaa "Et kai sä mitään selkääntaputteluja odota". Lopulta eräänä päivänä olin raatanut niska limassa 8 tuntia ja sain huudot keskellä käytävää että "Et sä vieläkään ole valmis?? Mikä sua oikein vaivaa?" ja jäin tunniksi ylitöihin nyyhkyttäen puunaamaan, menin työterveyshoitajalle, romahdin täysin ja sain saikkea irtisanomisajaksi. Tämän jälkeen osastonhoitajalle paikan päällä iloittaessani sain huutoja niskaan joka taholta, olin kuulemma heikko ihminen ja vika oli ainoastaan minussa ja eräs mukavaksi luulleeni hoitaja totesi kylmästi tukea toivoessani:"Joskus saa hyvää palautetta, joskus huonoa" kääntäen täysin selkänsä saamalleni pieksännälle. Mikä näitä ihmisiä vaivaa..myöhemmin kuulin etten ollut ensimmäinen osastolta itku kurkussa paennut tyttö.
Vastaukset 4
Vanhimmat
varmaan löytyy toisenlaisiakin työpaikkoja.
Jotkut naiset haluavat päteä tuolla tavalla tai yksinkertaisesti stressi ja henkilökunnan vähyys tuolla alalla saattaa saada ikävän muodon työyhteisössä.
Sijaiskärsijä hyvin usein on silloin tilapäinen, määräaikainen, työllistetty tai joku muu vastaava.
Vakinaiset kun kuvittelevat joskus olevansa "maailmannapoja".
Kammottava työkokemus sinulla. Toivottavasti olet päässyt ihmismäisempien työkaverien joukkoon.
Todennäköisesti joku wie Hitler-Frau tai/ Herr on aikanaan ollut terkkarin johdossa,
ja istuttanut sinne tuollaisen keskitysleiri-ilmapiirin.
Ettei olisi lääkäreilläkin sormet pelissä.
Hehän yleensä suhtautuvat halveksivasti tyhmiin hoitajiin
ja muihin terveyskeskuksen tyhmiin työntekijöihin,
tyhmyyttään sairaiksi tulleista potilaista puhumattakaan.
pätevimpiä ammatinharjoittajia, jotka kiusaamista harrastavat? Ettei olisi toisin päin? Aloittelija ei vielä tajua, kenen ammattitaidossa on puutteita (vaikka "vain" käytöksen osalta suhteessa potilaisiin), ja pompottamalla halutaan varmistaa, että huomio pysyykin muualla. Arvaustahan tämä vain on, mutta kertokaa halutessanne omia ajatuksianne.
Itse asiassa lääkärit olivat aika mukavia siellä, kyseessä eivät olleet he, he eivät oikeastaan tuntuneet sekaantuvan osaston toimintaan juurikaan, yksi lääkäri päivässä teki kierroksen muistaakseni tms. Ja silläkin uhalla että sohaisen arkaan paikkaan, hoitajat kyseisellä osastolla eivät järin kiireisiltä vaikuttaneet, ehkä muutama harjoittelussa oleva nuorikko, muuten tuntuivat yllättävän useat hoitajista viettävän työpäivänsä pitkälti "juoruboksissa" istuen kahvikuppi kädessä. Tämä siis omien havaintojen perusteella. Se oli kyllä melko pieni osasto. Mutta luulisi että jonkinlaista solidaarisuutta olisi jakaa myös ulkopuolisille, yksikään hoitaja siellä ei ainakaan työtaakan takia ollut paskamainen, sen näin omin silmin, vaikka tärkeää työtä tekevät. En tajua siis mistä tämä "kerho" on saanut alkunsa. Mutta tällaista tapahtuu, en tajua miten niin moni kys. terv, kesk. työntekijöistä toimistotyöläisistä alkaen tietää paikan maineen (kuulin myöh. )ja jopa työterv hoitaja sanoi minulle etten ole ensimmäinen, ketään ei tee mitään ja sama asenne jatkuu. Varmasti monessakin paikassa. Halusin vain kauas pois, pahalta tuntuu unohdettujen vanhusten puolesta.