Tilastot, yleistykset yms. ovat kohtuu usein esillä lehdissä ja myös ihmisten puheissa, mut mihin niitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä?
Yksilön käytöstä ei voi johtaa tilastosta eikä myöskään päinvastoin eli vaikka 60 % miespuoleisista kukkakauppiaista olis homoseksuaaleja ei se kerro mitään lähipuodin kukkien myyjästä.
Stereotypiatkaan eivät aina ole niin tuulesta temmattuja vaan pystymme yllättävän hyvin muodostamaan omia tilastoja, mut sama vaiva näillä on tilastojen kanssa.
Parasta käyttöä tilastoille on ns. väärien stereotypioiden tai uskomusten alasajo mut valitettavasti ne toimivat myös päinvastoin.
Persoonallisuustesti, jotka lienevät myös eräänlaisia tilastoja, toimivat varmasti itsetutkiskelun apuvälineinä, mut muiden arvioimisessa ne ovat aikas syvältä (paitti ehkä ammattilaisten käsissä).
Eli mitä hyviä käyttöjä keksit tilastoille ja yleistyksille?
/Sanomalehdellä on kova pyyhkiä
Yksilön käytöstä ei voi johtaa tilastosta eikä myöskään päinvastoin eli vaikka 60 % miespuoleisista kukkakauppiaista olis homoseksuaaleja ei se kerro mitään lähipuodin kukkien myyjästä.
Stereotypiatkaan eivät aina ole niin tuulesta temmattuja vaan pystymme yllättävän hyvin muodostamaan omia tilastoja, mut sama vaiva näillä on tilastojen kanssa.
Parasta käyttöä tilastoille on ns. väärien stereotypioiden tai uskomusten alasajo mut valitettavasti ne toimivat myös päinvastoin.
Persoonallisuustesti, jotka lienevät myös eräänlaisia tilastoja, toimivat varmasti itsetutkiskelun apuvälineinä, mut muiden arvioimisessa ne ovat aikas syvältä (paitti ehkä ammattilaisten käsissä).
Eli mitä hyviä käyttöjä keksit tilastoille ja yleistyksille?
/Sanomalehdellä on kova pyyhkiä
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jaa.:/
No keksinpä yleistyksiä tilastoista ja yleistyksistä:
- en halua keskustella niistä ainakaan yhdenkään pulla-aivon kanssa, joka ei edes yhtä ketjua koskevaa kommentointia pysy ensin mainitsemassaan linjassa, nimittäin:
Yhteenkään nimimerkkiin viittaamatta otan esille yhden alkuviikkoiseen Susanna Rahkamon Mia Nuutilan "pömppöön" liittyneeseen kommentointiin liittyneen/keskustelun, jonka luin...Joku v*tun juusto esimerkiksi ensin julisti ja haukkui Rahkamon nenää ja rinnattomuutta, mutta jo melkein seuraavassa kommentissaan ulisi, kuinka on niin ikävää, että naisia laihuudesta haukutaan. V*ttu jos tyhmyys ikinä(!!) voi ärsyttää, niin sen kommentin lukemisessa ärsytti, mutten viitsinyt sanoa mitään.
Tilastoista:
Hyvä apuväline osaavalle.
sähkölaskuria ja sähkön kulutustilastoja oman kulutuksen arviointiin. On sillä ollut myös vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen, siis sähkön osalta.
Useimpia tilastoja ei vissiinkään tehdä yksityisen, vaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen päätöksenteon välineiksi.
Yleistykset ovat pakollinen kielen ja ajattelun rakenne. Sana "mies" on yleistys. "Miehen logiikka" (yksikössä) vielä suurempi.
"Mitä mies haluaa"... Noh, kuinka me muuten voitaisiin puhua edes jotenkin taloudellisesti? Siinä on vaan se kupru, että usein puhuja yleistää ja kuulija detaljoi. Yleistyksen tasot ei kohtaa.
Stereotypiat ovat "sidottuja yleistyksiä"? Niillä voi tehokkaasti viitata johonkin ajatukseen (miehet on sikoja / nainen elää nyrkin ja hellan välissä), mutta mitä sidotumpi ja laajempi yleistys, sen huonompi osumatarkkuus.
Toisaalta, osumatarkkuuden pienetessä stereotypian varsinainen merkityskin hämärtyy. Siitä tulee käyttökelpoinen kaikessa perusteettomassa väittelyssä. Ja käyttökelvoton perusteellisessa väittelyssä.
olis vaikeaa ilman jonkinlaisia yleistyksiä (ryhmiä). Tosin moiset leimat ovat monasti myös ihan turhia tai sisältävät melkoisia tunnelatauksia. Esim. mies tai nainen on useimmiten turha leima jos kyseessä on vain mielipidekeskustelu tai miksi sanoa "toi latino vai aasialainen" kauluspaitaisen ja villapuseroisen sijaan?. Muuten eiks esim. henkilö ole aikas taloudellinen ilmaisu - toki sekin erottelee ihmisen ja muut eläimet.
Juups. Tuota varten niit varmasti useimmiten tehdään - tosin mielipidemittauksia tekee nykyään aikas moni taho.
pitäisi hallita jonkin verran. Valitettavasti pitkässä matikassa todennäköisyyslaskenta ja tilastot olivat heikoin osa-alueeni...Tuolla olisi esimerkki tilastotieteen käytöstä lääketieteellisen aineiston yhteydessä:
http://209.85.129.132/search?q=cache:gv89qNhkp8gJ:www.jyu.fi/ytk/opiskelu/jatkotutkinnot/pst/kew biostatistiikka&cd=6&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
Tämä pitäisi ehkä lukea:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789516560406
Itsearviointikyselyissä on sellainen ongelma, että ihmiset saattavat kaunistella asioita, esim. miehet liioitella ja naiset vähätellä seksikumppanien määrää. Jos kysely on vaikkapa lehden nettisivuilla, sinne valikoituu tietynlainen otos: ensinnäkin ne, jotka osaavat käyttää tietokonetta ja nettiä, ne, jotka seuraavat kyseiseen aihepiiriin liittyviä lehtiä jne. He eivät siis edusta koko väestöä.
Mua ainakin ärsyttää iltalehden jokapäiväiset gallupit "kyllä vai ei" -tyyliin. Kai sekin on jonkinlaista yleisen mielipiteen muokkausta ainakin jollain tavalla.
kyselyihin perustuvat tilastot ja tieto on osoittain perseestä. Otanta ei ole kattava ja ihmiset valehtelee. Tahattomasti tai tahallisesti.
kuukausittaiset kannatuskyselyt lienevät parhaasta päästä.
"Sdp:n kannatus on noussut 0,6 prosenttia. Keskustan kannatus taas laskenut0,4 prossaa. Kyselyn virhemarginaali 2-3 prosenttiyksikköä.
nollatietoa, joka kuitenkin näyttävästi julkaistaan koska kysely on tilattu ja maksettu. Ja se ilmoittettu virhemarginaali noissa taitaa olla vaan se 95% todennäköisyys.
Usein tulee myös vastaan tutkimuksia/kyselyitä joissa asioilla niiden korrelaation perusteella esitetään olevan syy-yhteys. Tyyliin jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.
tälle palstalle säännöllisesti loppuvuodesta, minua kiusasivat juuri sellaiset kysymykset, joihin annettiin vastausvaihtoehtoja, mutta kaikki vaihtoehdot olivat VÄÄRIÄ. Esimerkkikysymys jonkin hömppänaistenlehden luonneanalyysista ulkonäön perusteella:
"Oletko
a)blondi
b)brunetti
c)punapää?"
Prkele, hiukseni ovat mustat kuten suurimmalla osalla maapallon väestöstä!
Ennen joulua melkein vastasin Iltalehden jouluaiheiseen kyselyyn, mutta sitten tuli kysymys: "Kinkku vai kalkkuna?" Olen KASVISSYÖJÄ!
kaikissa kyselytutkimuksissa. Voipi olla et se kertoo enemmän kyselijästä kuin vastaajasta. Sit kun soppaan lisää vielä ihmisten hyvin eri tavat ymmärtää sanoja niin lopputulos on yhtä hyvä kuin vetämällä hatusta.
et useimmiten tilastoja lukiessa pitäs ymmärtää melkoisesti itse mittaamisesta ja tilastotieteestä. Tutkijalle merkittävä korrelaatio voipi olla jotain aivan muuta kuin mitä arkielämässä ajattelis.
Tod. näk. laskenta on myös mielenkiintoista - meteoriitin iskuun kuolemisen tod. näk. on aika suuri, mut taivaaseen katselemisen sijaan kannattaa katse pitää tieliikenteessä. Virheet ko. ajattelussa auttaa ihmeparantajia ja silmänkääntäjiä - tai lisää turhia pelkoja.
Ja voihan niitä muuallakin hyödyntää, esmes ikätilastot on erittäin käteviä olemassa, muutenhan meil voi olla 2-vuotiaat ja 60-vuotiaat samalla luokalla koulussa ja siitä ei seuraisi paljoakaan hyvää ja rakentavaa.
kannalta niillä on hyvinkin merkitystä, mut ajattelin enempi yksilön arkipäivän päätöksiä. Et jos markkinointi on työtä niin toki, mut missä se markkinointihenkilö käyttää tilastoja työn ulkopuolella?
>Et jos markkinointi on työtä niin toki, mut missä se markkinointihenkilö käyttää tilastoja työn ulkopuolella?
Eikö se ny riitä, että töissä niitä hyväkseen käyttää?
Must tuntuu, että sä yrität nyt tajuta jotain asiaa, mistä sulla ei oo hajuakaan.
mut mulla ei ole hajuakaan mitä tuolla tajuamis-haju-lauseella yritit sanoa? Siis et mulla ei ole hajua omista tarkoitusperistäni vai tilastoista ja yleistyksistä?
ihanko tosissas sä täällä kyselet, että mihin tilastoja tarvitaan?
Mä oon itseni antanut ymmärtää, että sä olisit ihan aikuune miäs.
tilastoa homoseksuaaleissa on enempi pedofiilejä kuin heteroissa? Ymmärrän toki et pienelle tutkijajoukolle asialla on merkitystä, mut entäs muut? Tai et tilastollisesti maahanmuuttajat raiskaavat kolme kertaa useimmin kuin kantaväestö? Jos oletetaan et kantaväestöllä luku on 5 per 100k.
Eli mitä ei työkseen ko. tilastoa tarvitseva ihminen tekee yo. kaltaisilla tilastoilla?
Mä ymmärrän et sulle kaikki on selvää, mut anna armoa vähemmän valistuneille.
että ymmärsinkö mä nyt aivan oikein; siis sun mielestä tutkimisen tarkoitus on tutkiminen?
Toiseksi;eihän tilastoja tehdä yksittäisistä ihmisistä yksittäisille ihmisille, vaan yleisesti ihan yleiseen käyttöön.
ovat monasti ihan hyviä ja tilastoilla on paikkansa - siit ei olekaan kysymys. Nyt pitäs vaan löytää se paikka. Musta useimmiten se paikka onkin juuri tutkijoiden käytössä.
Ja se et ne tehdään johonkin toiseen käyttöön ei estä niitä käytettävän muualla - mut tuleeko niit käyttää muualla ja miten tulisi? Pistoolikin voidaan tehdä harrastuskäyttöön, mut se ei estä muuta käyttöä. Naapurin ampuminen ei liene esimerkkinä hyvästä muusta käytöstä, mut mikä on?
ihmiset uskoo hullumpiinkin asioihin kuin tilastoihin, kuten esimerkisi; ei mihinkään.
Onko susta tarpeellista ja tärkeää keskustella tilastojen käyttötarkoituksesta? Jos niin, niin miksi? Yhtälaillahan olis voinut kyseenalaistaa kristinuskon. Tai jonkun muun olemassaolevan asian.
Se, että jauhan tässä turhanpäiväsyyksiä on kansantaloudellinen tappio ja tilasto se on sekin; olemassaoleva asia joka nyt on vaan tämän aloituksen aihetta mukaellen saanut nimekseen tilaston, vaikka eihän se sen BKT:n vika ole..siltikin, me tarvitaan sitä BKT:tta, että meillä täällä edes jonkinlaiset oltavaat on.
Mutta, nyt mä keskistyn avokkiini, tai jos se ei kerkee, niin johonkin muuhun asiaan kuin tähän keskusteluun. Tilastollisestikin katsottuna se on mulle hyödyllisempää kuin tämä jutustelu.
Koitahan väännellä.
tilastot itsessään eivät ole ongelma. Päinvastoin, niistä voi saada tilastoinnin kohteesta riippuen paljonkin mielenkiintoista dataa selville.
Ongelmaksi saattaa muodostua kausaliteettien rakentaminen, siis se, mistä tietty tilastollinen poikkeama/piikki johtuu. Tässä prosessissa saattaa tapahtua yliyksinkertaistamista, joskus jopa katastrofaalisin seurauksin.