Onko tällä palstalla ketään, jotka ovat eronneet alle 30-vuotiaina?
Miksi menitte ko henkilön kanssa naimisiin?
Kauanko ehditte olla naimisissa?
Mistä ero johtui?
Miten sukulaiset ja ystävät reagoivat?
Löytyikö uutta kumppania ja miten kumppanin suku reagoi moiseen?
Miksi menitte ko henkilön kanssa naimisiin?
Kauanko ehditte olla naimisissa?
Mistä ero johtui?
Miten sukulaiset ja ystävät reagoivat?
Löytyikö uutta kumppania ja miten kumppanin suku reagoi moiseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Erosin 25-vuotiaana lapsettomasta avioliitosta.
Menin naimisiin, koska olimme olleet vuosia yhdessä ja vaikka jonkin verran ongelmia oli jo häitä suunniteltaessa, niin viimeiset puoli vuotta meni loistavasti ja tulevaisuus näytti lupaavalta.
Naimisissa ehdimme olla reilut puoli vuotta, ennenkuin jätin avioerohakemuksen. 1. vuotishääpäivä ehti juuri tulla täyteen, kun avioero virallistui.
Sukulaiset ja ystävät olivat ihmeissään, sillä he saivat tietää vasta juuri ennen virallista eroa ja luulivat kaiken olevan hyvin.
Uutta kumppania ei ole vielä löytynyt. Olen ainoastaan tapaillut uusia. Tapaamistani vakavimmin otettavan suku on hyväksynyt asian.
Kyllä alle 30-vuotiaita eronneita on muitakin. Taitaa määrä lisääntyä koko ajan, kun ei tämä pullamössösukupolvi näytä kestävän arkea.
1. Rakkaudesta. Halusin jakaa elämäni kyseisen henkilöön kanssa.
2. Kaksi vuotta.
3. Toinen osapuoli päätti haluta elämältään jotain muuta.
4. Toisen osapuolen sukulaisista en tiedä. Omat sukulaiset ja yhteiset ystävät olivat aluksi aika hämmästyneitä. Sittemmin toinen osapuoli kai selitti asiat ystäville omalla tavallaan. Itse en katsonut tarpeelliseksi selitellä muutamaa oikaisua lukuunottamatta.
5. Ei ole uutta kumppania, ei kiinnosta. Exän suvusta en tiedä, ei kiinnosta sekään.
on kirkollinen toimeenpide,joka yhdisteään pääuskontoomme myös.Tietyn sortin Raamatussa on ohjeet.miten toimitaan avioliiton aikana.Jos eroaminen on pakollista vaikka pimeyden voimien maailmankatsomuksista,täytyy katsoa ratkaisusta pienempi paha,mikä on myös pienempi synti,jos se sellaiseksi katsotaan.Siellä lukee tietenkin.. että kunnes kuolema teidät eroittaa? Mutta meidät on luotu myös elämään ennen kuolemaamme ja mikä kuolema on taas enemmänkin pimeiden henkien puuhia,kuin elämä mihin meidät on luotu.
Mitenköhän tuo vuodatus liittyi kysymykseen?
Ai niin, ja tiedoksi sinulle: avioliittoon vihkiminen on Suomessa juridinen toimenpide. Se, että kirkko kovasti haluaisi sen itselleen omia, ei siitä kirkollista tee.
Olen 27- vuotias tyttö. Menin naimisiin kesäkuussa 2007 ja nyt muutama kuukausi sitten halusin avioeron. Eron syynä oli että löysin uuden miehen, ja aviomieheen tunteeni vain kuolivat pois. Naimisissa puolitoista vuotta. Kyllähän omat vanhempani aluksi järkyttyivät, mutta ymmärsivät minua kun tilanteen selitin ja nyt ovat hyväksyneet asian. Ei ole mitään järkee jäädä suhteeseen jossa ei halua olla. Ei muiden mielipiteiden ja tahdon takia. Pitää miettiä mitä itse omalta elämältään haluaa.