Olen sitten viimeinkin päättänyt kirjoittaa tänne tästä aiheesta. Olen niin 15-vuotias tyttö. Minulla on toki paljonkin kavereita ja iso kaveriporukka.. Mutta olen aina halunnut jonkun, joka olisi yli muiden, ja jolle itse olisin se paras. Jonkun.. Parhaan ystävän, tiedättehän? Olihan minulla "bestis" joskus ala-asteella mutta olen hänestäkin vieraantunut ajat sitten.
On välillä niin yksinäinen olo kaveriporukan keskelläkin.. Koska kaikilla on porukassamme joku, paras ystävä, jonka kanssa jakaa kaiken. Minulla ei ole ketään. Kavereiden kanssa saatan hengailla välillä mutta aina tulee sellainen olo että olen vain kolmas pyörä. Paikkakuntamme on melko pieni ja tunnen tai ainakin tiedän melkein kaikki koulustamme, kaikilla on omat porukat eikä mistään tunnu löytyvän minulle ystävää.
Joudunko tosiaan viettämään loppuelämäni katsellen kateellisena kavereideni onnea, vain hätävarana jonka kanssa voi tehdä jotain silloin kun oma bestis on vaikkapa sairaana tai muutoin ei pääse jonnekin??
On välillä niin yksinäinen olo kaveriporukan keskelläkin.. Koska kaikilla on porukassamme joku, paras ystävä, jonka kanssa jakaa kaiken. Minulla ei ole ketään. Kavereiden kanssa saatan hengailla välillä mutta aina tulee sellainen olo että olen vain kolmas pyörä. Paikkakuntamme on melko pieni ja tunnen tai ainakin tiedän melkein kaikki koulustamme, kaikilla on omat porukat eikä mistään tunnu löytyvän minulle ystävää.
Joudunko tosiaan viettämään loppuelämäni katsellen kateellisena kavereideni onnea, vain hätävarana jonka kanssa voi tehdä jotain silloin kun oma bestis on vaikkapa sairaana tai muutoin ei pääse jonnekin??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lohduta sua, mutta mun tilanteeni oli teini-iässä jotenkin samanlainen. Ei mulla ollut bestistä ja nuorena aikuisenakin jotenkin kärsin asiasta.
Usko tai älä, 35-vuotiaana ymmärsin kuka on bestikseni. Kavereita oltiin toki oltu jo muutamia vuosia, sitten elämän myötä ystävyys vaan jotenkin syveni.
Eli pointtini on se, että loppuikääsi et joudu ilman bestistä elämään. Ja kannattaa muistaa, että elämää on myös senkin jälkeen, kun täyttää kolmekymmentä ;)