Kiinnostaa tietää mitä miehet oikein ajattelevat.
Täällä käytyjen keskustelujen perusteella uskottomuutta perustellaan usein sillä, että oma vaimo ei anna. Seksiä ei ole ja niinpä sitä on oikeus hakea toisaalta ja sitten kaikki onkin miehellä ok ja seksitöntä liittoa voidaan jatkaa...loputtomiinko?
Käydään vieraissa ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen kunnes vaimo tekee asiasta ongelman saadessaan tietää. Ei erota kun vasta sitten kun käry käy ja VAIMO petettynä hakee eroa.
Miksei mies ota oma-aloitteellisesti eroa seksittömästä liitostaan?
Kuinka paljon ahdistaa elää salaisuuksien ja kiinnijäämisen pelon kanssa?
Hävettääkö omat salareissut jne?
Onko toinen nainen vain pano? Onko periaatteessa vaimokin vain pano, joka helposti korvataan toisella jos ei enää anna?
Tarkoitus ei ole kritisoida ketään. En ole vaimo enkä petetty. Kiinnostaa vain miesten pääkoppa, se kun toimii todnäk eritavoin kun naisen joka yhdistelee helposti seksiin myös tunteet, ihastumisen, luottamuksen ja muun "kemian".
Kuinka suurta osaa miehellä em. asiat "sekoittuu" salaisiin seksipartnereihin?
Täällä käytyjen keskustelujen perusteella uskottomuutta perustellaan usein sillä, että oma vaimo ei anna. Seksiä ei ole ja niinpä sitä on oikeus hakea toisaalta ja sitten kaikki onkin miehellä ok ja seksitöntä liittoa voidaan jatkaa...loputtomiinko?
Käydään vieraissa ja ollaan tyytyväisiä tilanteeseen kunnes vaimo tekee asiasta ongelman saadessaan tietää. Ei erota kun vasta sitten kun käry käy ja VAIMO petettynä hakee eroa.
Miksei mies ota oma-aloitteellisesti eroa seksittömästä liitostaan?
Kuinka paljon ahdistaa elää salaisuuksien ja kiinnijäämisen pelon kanssa?
Hävettääkö omat salareissut jne?
Onko toinen nainen vain pano? Onko periaatteessa vaimokin vain pano, joka helposti korvataan toisella jos ei enää anna?
Tarkoitus ei ole kritisoida ketään. En ole vaimo enkä petetty. Kiinnostaa vain miesten pääkoppa, se kun toimii todnäk eritavoin kun naisen joka yhdistelee helposti seksiin myös tunteet, ihastumisen, luottamuksen ja muun "kemian".
Kuinka suurta osaa miehellä em. asiat "sekoittuu" salaisiin seksipartnereihin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
"seksitöntä liittoa voidaan jatkaa...loputtomiinko? "
Suhde vaimoon perustuu muihinkin asioihin.
"Ei erota kun vasta sitten kun käry käy ja VAIMO petettynä hakee eroa."
Juurikin näin.
"Miksei mies ota oma-aloitteellisesti eroa seksittömästä liitostaan?"
Suhde vaimoon perustuu edelleenkin muihin asioihin.
"Kuinka paljon ahdistaa elää salaisuuksien ja kiinnijäämisen pelon kanssa? "
Paljon.
"Hävettääkö omat salareissut jne? "
Kyllä.
"Onko toinen nainen vain pano?"
On, antaa jännitystä.
"Onko periaatteessa vaimokin vain pano, joka helposti korvataan toisella jos ei enää anna? "
Ei.
"Kuinka suurta osaa miehellä em. asiat "sekoittuu" salaisiin seksipartnereihin?"
Vähän.
Naisten keskeisin virhe on kuvitella, että seksi on miehelle tärkeää.
Biologiseen tarpeeseem sopii pano. Se tarve on toki olemassa terveillä miehillä sen ajan, kun aivot ovat munissa eli noin nelikymppiseksi.
Jos puhutaan rakastelusta, niin mies on halukas rakastelemaan silloin, kun kokee suhteen hyväksi ja itsensä hyväksytyksi.
Pano on aivan toinen asia. Ja pano voidaan aina korvata paitsi vieraalla naisella (en suosita), myös hanskaanvedolla (suositan).
Mitä tähän olisi enää muuta sanomista? Ei se miehenkään seksuaalisuus ole niin helppo asia. Usein tuntuu siltä, että enempi naiset haluavat määritellä, millaista se on tai ainakin millaista sen pitää olla!
Tuskin se kuitenkaan ihan niin
tai oikeastaan parikin... Kun sanot "suhde vaimoon perustuu muihin asioihin" kahteenkin otteeseen, niin miksi se muihin asioihin perustuva, kuitenkin kaiketikin hyvä suhde painaa vaakakupissa niin vähän, että on pakko mennä panemaan vierasta? Miksi se hyvä suhde vähine seksineen ei riitä? Miksi hyvä suhde kannattaa riskeerata jännityksen vuoksi?
Ups, tuossa tuli jo kolmekin kysymystä... Mutta kernaasti kuulisin vastauksen niihin, kiitos!
> Miksi se hyvä suhde vähine seksineen ei riitä?
Koska siinä ei ole seksiä. Seksittömät suhteet voivat olla ihan toimivia, sellaisia on esim. sukulaisiin, ystäviin ja työkavereihin. Seksitön suhde voi olla myös tärkeä ja toista osapuolta voi pitää arvossa. Mutta seksitön suhde on kuin ruokakauppa Kanarialla josta ei saa mitään juotavaa, pelkkää syötävää vain. Vettä tms. juotavaa nyt kuitenkin tekee mieli ja tarvitsee, sitähän saa vain toisesta kaupasta.
>Miksi hyvä suhde kannattaa riskeerata
> jännityksen vuoksi?
Ei seksissä ole kysymys vain jännityksestä. Se on hyvin oleellinen, täydellistävä ja tavoiteltava asia elämässä. Harva kai sitä pelkän vaaran tai jännityksen takia etsii?
Ja jos toista ei kiinnosta ollenkaan niin miten hänellä voisi olla oikeus määritellä että näin tulee olla minunkin kohdallani? Jos kumppanilta puuttuu jalat polvesta alaspäin ei liene apua että minäkin alan liikkua pyörätuolilla ihan sympatiasta... riittänee että avustan häntä siinä missä pystyn?
Tapani mukaan niitäkin taas tässä ronkin ja kyselen lisää... Jos ruokakaupasta puuttuu juotava, eikö pitäisi sitten hakea se "täyden palvelun" kauppa..?
Hmm... Tuo viimeinen vertauksesi oli kyllä konkreettisestikin varsin ontuva... Jalaton ei voi kävellä jalan puuttumisen vuoksi - mutta jos suhteessa on edes joskus ollut seksiä, eikö kannata yrittää sitä elvyttää sen sijaan, että lähtee hakemaan sitä "avustusta" muualta..?
Ei riitä, että halukas kertoo haluavansa seksiä. Haluttoman tulee ihan itse olla aktiivinen halujensa herättelemisessä eikä sysätä vastuuta toiselle.
>Jos ruokakaupasta puuttuu juotava, eikö pitäisi
> sitten hakea se "täyden palvelun" kauppa..?
No jos sinne on 20 km ja seinän takaa saa kaiken muun mukavasti eikä lähikauppa neuvotteluista huolimatta ota maitoa valikoimiinsa niin en ehkä ala periaatteen takia katkomaan yhteistyötä lähikaupan kanssa.
> Jos suhteessa on edes joskus ollut seksiä, eikö kannata yrittää sitä elvyttää sen sijaan, että lähtee hakemaan sitä "avustusta" muualta..?
Varmasti kannattaa. Edellinen vastaukseni perustui oletukseen, että näin on jo yritetty monin tavoin toimia.
Se on aina epämiellyttävää. Ristiriitaa ja mielen pahoitusta. En todellakaan ymmärrä miksi suhteen lopettamisen vastuu tulisi sysätä sille seksuaalisesti halukkaalle?
Jos ei halua seksiä/pihtaa/tms, on itsestään selvää, että petetyksi tulemisen riski kasvaa. Petetyksi tuleminen on kaikille rankkaa. Siksi minusta haluttoman tulisi ennalta ehkäistä tämä
a)kohentamalla seksuaalista virkeyttään
b)lähtemällä suhteesta ja annettava toiselle näin oikeus kokonaisvaltaiseen elämään
Suurinta rakkautta on päästä toisesta irti, jos itse vain satuttaa toista (tässä tapauksessa seksittömyydellä).
pohdintaa vastuusta!
Miksi suhteen lopettamisen vastuu sysätään sille halukkaammalle? Ehkä siksi, että hän saattaa olla se joka enemmän kärsii tilanteesta. Eli aloite tulee usein häneltä, jotain olisi muututtava. Paras tilanne on, jos tuo asia ilmaistaan sille toiselle. yhdessä pohditaan, voiko asiaa korjata vai ei. Jos päädytään tilanteeseen, että toisen halut nyt vain eivät siitään kohene, niin mitä sitten? Onko ainoa vaihtoehto erota vai onnistuuko esim. avoin suhde.
Eli on se vastuu sillä haluttomallakin. Hänen osa on selvittää se, mikä mättää. Onko se lääketieteellinen, ohimenevä tila vai ihan henkinen juttu. Sitten yritettävä parantaa tilannetta, jos vain voi.
Kyllä tuota ennalta ehkäisemistä voi molemmat tehdä. Väsymys on varsin tavallinen haluttomuuden syy. Siinä voi jelpata toista, järjestää lepoa ja virkistystä tai vaikka antaa ihana rentoutumishetki ja sitten innostaa seksiin. Kyllä se haluton saattaa innostua siitä aktivoitumalla.
Sairaana tuota virkeyttä on vähän vaikeaa saada, samoin kuten eri lääkkeiden sivuvaikutuksia (kuten monet verenpainelääkkeet, mielialalääkkeet, e pillerit jne.) ei paljoa kohenneta.
Olen itse elänyt suhteessa, jossa minä olin haluton osapuoli. Me elimme avoimessa liitossa. Se vain ei sopinut minulle, sillä en kyennyt ulkopuoliseen seksiin. Riuduin hellyyden ja kosketusten puutteessa, haluja oli, mutta ne loppuivat kuin seinään kun mies kosketti. Toki joku aikaa sitten pantiin, teknisesti suoritettiin yhdyntää, mutta lopulta en kyennyt siihenkään.
Halusin erota, mutta mies pani kovasti hanttiin! Hänestä meillä meni hyvin… Mutta yhdessä lopulta päädyttiin eroon. Pääsin siis minäkin etsimään omaa "onneani".
Jälkeenpäin olen ajatellut, että olimme seksuaalisesti aivan liian eri paria. Sanaton viestintä ei alkuunkaan pelannut.
Haluttomuudesta en ole sen jälkeen kärsinyt. nyt vain tiedän, mitkä asiat pitää olla kohdallaan, että halut mieheen pysyy yllä. Paljon läheisyyttä, iloa ja huumoria. Vuorotellen ”vetämistä”, paljon vaihtelua ja keskinäistä seikkailumieltä, ja halut pysyy kohdillaan.
Tämä oli ehkä ensimmäinen viesti, jossa minulle jotenkin avautuu haluttomuuden tausta. Tai en osaa selittää, mutta tuo "seksuaalisesti eri paria", jotenkin kolahti. Eli että se haluton voi kukoistaa jonkun toisen kanssa??? Tätä minäkin olen ajatellut....
Sitten olisin erittäin kiitollinen, jos voisit avata vielä tuota kirjoittamaasi:
###
Riuduin hellyyden ja kosketusten puutteessa, haluja oli, mutta ne loppuivat kuin seinään kun mies kosketti. ###
Miksi puoliso ei saanut koskettaa, vaikka haluttomuudestasi huolimatta kaipasit kuitenkin kosketusta?
yrittänyt jotenkin selittää tuon erilaisuuden. Ehkä yksi tekijä on temperamentti erot. Toinen on suoraluontoinen ja kiivas tunteissaan sekä liikkeissään, hidas ja ”etsivä” (aistillinen?) , kepeä ja nopea tai tottumuksiin ja ”turvallisuuteen” taipuvainen. Tavallaan puhutaan ”eri” kielillä.
Kyllä puoliso sai koskettaa. Mutta en koskaan saanut esimerkiksi halauksia tai rutistuksia (vaikka onnen toivotuksia/lohdutuksia). Ei ohimennen annettuja hipaisuja tai taputuksia. En edes kädestä pitämisiä tai vaikka hiusten sivelyä. En yhdessä makoilua tai suukkoja.
Mikäli hän kosketti edes jotenkin, se oli alleviivaa seksuaalista koskettelua. Kohdistui joko rintoihin, haaraväliin tai takapuolesta puristeluun. Jos olin pahoilla mielin tai itkin, seurasi passitus olkariin nukkumaan. Ellen kostunut tarpeeksi nopeasti, hän alkoi kuin oppikirjasta ns. esileikin.
Vaikka kuinka yritin sanoa etten minä pidä siitä, mitä hän teki, hän jatkoi kahta tomerammin. Kun kuulemma naiset ”yleensä” pitää siitä. No, epävarman yritin parhaani ”kiihottua”. Hän ei vain kyennyt innostamaan. Liikkeiden rytmi oli ahdistavaa, liian nopeaa tai liian haahuilevaa. , se että hän koko ajan puhui (älyllisti) ajoi minut vain tarkkailmaan omia fyysisiä reaktioitani (liika tietoisuus).
En osannut rentoutua enkä luottanut että hän tuottaisi mitään hyvää oloa. Lopulta kun ei ollut mitään odotettavaa, en edes ”uskaltanut” kiihottua. Pettymys siitä vain olisi seurannut. Etenkin hän inhosi sitä, että ”piti” käsin tehdä orgasmi minulle. Se oli pakko saada, vaikka ”pillu” verillä. Aloin inhoamaan koko orgasmia, eikä se sitten enää onnistunutkaan (paitsi yksin).
Niin, vaikeaa sanoa mikä oli syynä. Ehkä siinä oli monta syytä? Toinen mies vain sitten vain teki sen. Kaikki oli kohdillaan, kosketukset, halaukset, rytmit. Ehkä siinä oli jotain muutakin – täytyy miettiä! Vaikka se suhde oli pelkkää seksiä (olin tosin avioliitossa) ja intohimoa, mutta tämän asia korjaantui lopullisesti.
toisaalta taas tuli sellainen turhautunut olo. Siis että ei se saman kanssa voi paremmaksi muuttua, vaan uutta on haettava, kunnes löytyy se, jonka kanssa seksi natsaa saumattomasti yhteen.
Kyllä miehet kotonakin seksiä saavat, on vain ääliökakkosten kuvitelmaa etteivät vieraissa käyvät miehet saisi kotona pillua.
Toiset miehet rakastuvat kakkoseensa ja he kyllä eroavat liitoistaan. Jos toiseen ihmiseen oikeasti rakastuu, ei siinä talot tai velat tunnu missään. Toiset (varmaan suurin osa) hakevat itsetunnolleen tai avioseksilleen buustaajaa eikä miehellä ole MITÄÄN syytä erota. Paitsi jos vaimo vetää herneen nenään miehen vieraissa käymisestä. Tätähän mies ei ymmärrä ollenkaan, koska EIHÄN SE MITÄÄN MERKINNYT. Eikä varmaan miehen mielestä satunnaiset panot siellä täällä mitään merkinnytkään, mutta aika monelle vaimolle se on ylitsepääsemätön paikka.
Ekoilla kerroilla pelkää kuollakseen kärähtämistä. Kun vieraissa käyntiin tottuu, niin eipä sitä juuri edes tule mieleen että kärykin voisi käydä.
Yksi heitto vaan: Onkohan Suomi24.fi väärässä, kun pitää tästä uskottomuuspalstaa tällä suhteiden ja tunteiden osastossa eikä seksiosastossa?
Mitenkähän se oikein pitäisi mennä?