Onko oikein, että esim. tehdastyöläinen ansaitsee enemmän, kuin akateemisesti koulutettu henkilö?
Pitääkö koulutuksen näkyä
mielestänne palkoissa?
53978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
tekee oman työnsä paremmin kuin akateemisesti koulutettu omansa?
Pitääkö siis sun mielestä kouluttamattomalle maksaa parempaa palkkaa tai onko se oikein,kun hyvin koulutetulle?
Kuka senkin sitten määrittelee?
Noin kun sanottiin, eli suhteellisesti. Huono on huono ja hyvä onb hyvä. Jos toinen tekee työnsä huonosti ja saa aikaan vain vahinkoa, ei tietenkään hänen tulisi saada palkkaa enemmän kuin sellaisen, joka tekee työnsä hyvin ja jopa oma-aloitteisesti keksii siihen parannuksia.
puolestaan? tai onko vaikea erottaa hyvin ja huonosti tehty työ toisista?
jos kouluttamaton tekisi saman työn paremmin kuin koulutettu?
maksaa kouluttamattomalle parempaa palkkaa,kuin koulutetulle.Eikö se merkitse mitään,että toinen on opiskellut vaikka kahdeksan vuotta ja vain huomatakseen sen,että normi työläinen saa yhtä paljon fyrkkaa työstään,kuin itsekin.
tekemään yksikään kouluttamaton.Se on fakta.
Hyvin ja huonosti tehty työ on vaikea erottaa toisistaan. Tiedän osa-aikaisia siivoojia, jotka tekevät vaaditut työt loppuun asti omalla ajallaan kun eivät ehdi parissa tunnissa tekemään neljän tunnin hommia. Mutta sehän on siivoojan oma vika?
Nimeä joitakin akateemisia ammatteja
siivojan vika. Hehän laskee ne alueet ja ajat mitä niiden siivoomiseen menee.
lääkärin työtä.Trukkikuski ei insinöörin.Kato,kun yksinkertaisesti niissä tarvitaan teoriatietookin aika paljon.
sille, joka sen paremmin tekee, voi maksaakin enemmän. Käytännössä kuitenkin moniin tehtäviin vaaditaan jokin koulutus. Muuten palkkaa saa tehtävä, eikä koulutuspohjaisesti.
se koulutettu ihminen tekee hommia, jotka kouluttamatonkin voi hoitaa paremmin, se on ehkä väärissä tehtävissä. Se, että se koulutettu on opiskellut 8 vuotta tottakai voi harmittaa sitä itseään, mutta on se koulutus maksanut jotain yhteiskunnallekin, eli veronmaksajille (ellei sitten ole ulkomailla koulutettu).
lääkäritkään tekemään työnsä?
Trukkikuski tai siivooja vois opettaa joillekin vaikka filososfiaa. Ja voisivat olla mahdollisesti vielä parempia siinä kuin akateemisesti koulutetut filosofian professorit. Onko ihan mahdoton ajatus?
Koska filosofiankin opettamiselle vaaditaan edellytykset. Vaikka kaikki lääkäritkään eivät pystyisi tekemään töitään, ei se tarkoita, että trukkikuskin hommat osaavan olisi hyvä saada toimia lääkärinä. Ei neurokirurgikaan, vaikka olisi kuinka hyvä, saa tehdä sähköasennustöitä kotonaan, vaikka se ihmiselle niitä tekeekin.
edellytyksiä?
asiaa.Mieti nyt vähän itsekin,voiko jotain ns.suoraan kadulta laittaan opettaan esim. jollekin yliopistojen kursseille filosofiaa.
minut voisi laittaa.
Että sillälailla...
Mikään koulutus ei voita kokemusta ja koetun ymmärtämistä. Voit opiskella koko ikänsä ja silti et tule valmiiksi. Oppiminen alkaa vasta opiskelun päätyttyä.
Ja en ole hyökkäämässä koulutsta ja akateemisesti koulutettuja vastaan.
olla todistettu näyttö siitä, että tunnet tarpeeksi hyvin esim. filosofian, sen historian ja käsitteet, ts. sinun pitäisi olla käynyt läpi hyväksytysti useita kokeita ja ainoa paikka, missä sen voit tehdä, on yliopisto.
omakohtaiset kokemukset ihan siihen.
tyhmiä ja kokemattomia ihmisiä? Kiitos, mutta ei kiitos. Pidän senkin taidon itselläni ja annan oppimisen tarpeessa olevien opettaa oppimishaluisia.
mutta aina pitää muistaa, ettei mitään professionaalia saada aikaiseksi ilman, etteikö sitä aleta rakentamaan ruohonjuuritasolta, eli perusteista alkaen. Et voi hypätä suoraan kuusen tyvestä latvaan:). Ellet ymmärrä perusteita, miten joku esim. toimii, puhut ns. mutu-tiedon varassa ...
että en ymmärrä?
muuten sellainen mutu, että taas päteminen taitaa mennä pätevyyden ohi. Tai jonkun mielestä pitäisi mennä.
"Paikassa, missä on eniten tyhmiä ja kokemattomia ihmisiä? Kiitos, mutta ei kiitos. Pidän senkin taidon itselläni ja annan oppimisen tarpeessa olevien opettaa oppimishaluisia."
Periaattessa olet oikeassa, eli voitaisiin kuvitella, että olet sitten sielläkin ollut ja tutustunut yliopistomaailmaan? Toisaalta, jos olisit, tuskin täällä kyselisit näitä asioita.
"annan oppimisen tarpeessa olevien opettaa oppimishaluisia."
Sellainen opettaja, joka väittää tietävänsä kaiken, onkin jo tunnustanut tyhmyytensä. Tyhmyys on tietämättömyyttä ja vaikka elämä onkin oppimista, eivät oppimasi asiat ole kuitenkaan vain kuin henkilökohtaista elämänkokemusta, jota kertyy jokaiselle ajan kuluessa. Ymmärrät kai, että filosofiaa opettavan pitää osoittaa se, että on tutustunut kaikkien merkittävien filosofien töihin, ymmärtänyt ne ja hän tuntee filosofian ja tieteen tekemisen nykyiset suuntaukset, jotta niistä mitään voi opettaa. Omat mielipiteesi ja kokemuksesi ovat omia henkilökohtaisia asioitasi, niitä ei saa tai voi yleispätevinä totuuksina opettaa. Filosofian opettaminen on lähinnä filosofien, filosofian ja tieteen tekemisen historian opettamista, ei siis todellakaan omien mielipiteidensä kertomista muille.
aamulla aasina matkaan lähtenyt, se ei sieltä hevosena takaisin palaa.
Aforismit eivät ole filosofiaa. Jos haluat opettaa filosofiaa, sinun täytyy opettaa kaikkien muiden filosofien töitä tieteen keksimisen alusta alusta tähän päivään asti. Jos taas olet filosofi, voit toki kertoa mitä mieltä olet, mutta silloin tärkeää olisi, että voisit tuoda tieteeseen jotain uutta, jota ei ole aikaisemmin ajateltu. Jotta tietäisit, mitä aikaisemmin ei ole ajateltu, sinun pitäisi tutustua muiden filosofien töihin. Ei filosofian opettajaksi vaadittavia tietoja voida kysellä tarpeeksi monipuolisesti työhönottohaastattelussa, koska jos siellä kyseltäisiin, haastattelu kestäisi vuoden per hakija.
Lisään vielä, että koska filosofia on kaikkien tieteiden kantaisä tai -äiti, tärkein asia filosofiassa on se, millaiset pelisäännöt se on tieteille asettanut. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että kaiken totuutena väitetyn tulee olla todistettavissa. Jos tutustun vanhaan informaatioon ja pystyn vaikkapa laskemaan siitä kaavan, tulevaisuudessa, samojen edellytysten ollessa voimassa, pitäisi tapahtua vastaavasti. Jos taas väittäisin, että helium on raskaampaa kuin ilma, tulee kenen tahansa pystyä replikoimaan, eli toistamaan ohjeiden mukaan sama koe, jotta se olisi totta. Replikaatio on tieteen tärkeimpiä perusteita... mutta joo... tästä lähdetään. Tosin ap:lle vielä sanoisin, ettei filosofeilla ole töitä.
Ok. Olet ajatellut asioita ja sinulla on useimpiin ongelmiin ratkaisuja? Jos sinulla on mielestäsi hyviä ajatuksia filosofiasta tai mistä tahansa muustakin, tottakai ne voit esittää vaikkei olisi koulutustakaan. Ei koulutus ole itseisarvo. Voit vaikka pitää tilaisuuksia, kursseja jossain opistossa tai mieluummin kirjoittaa kirjan tai näytelmän. Kirjailijana voisit sitoa huomiosi kirjan henkilöhahmoihin. Se ei vaadi koulutusta, pelkästään taitoa ja mielikuvitusta. Omakustannekirjan tekeminen (jos kukaan ei hyväksy) Maksaa vain muutaman tonnin. Jos sekään ei mene läpi, lahjoita ne kirjastoille, ja olet takuulla sanasi paremmin tuonut ilmi kuin useimmat muut.
hevonen, kun aasiksi olet syntynyt.
oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Vähän samalla tavoin, kuin Sarasvuonkin sanoma suurelle yleisölle.
mua Sarasvuohon. Hän ei ole uskottava.
Mulla on taipumusta tarkastella asioita usein ulkopuolelta. Myös "minän" ulkopuolelta. Siihen ei ole moni tietämäni henkilö pystynyt. Tällä palstalla ei ainutkaan.
Filosofia on väline. Jos ei ymmärrä mistä filosofiassa on kyse, on hyödytöntä opiskella sitä. Jos haluaisin oikeasti opettaa sitä ja ja haluaisin, että oppilas oikeasti oppisi siitä jotain, se pitäisi tehdä jokaisen oppilaan kanssa eri tavalla. Jokaisella on oma henkilökohtainen käsityskyky ja siksi siitä on lähes mahdotonta tehdä opittavaa systeemiä. On eri asia lukea, toistaa luettua/opetettua ja sitten oikeasti ymmärtää mistä on kyse.
Ja en halua kirjoittaa ajatuksiani vallitsevasta. En enää. Se aika meni.
mielestäsi palstalla pystynyt ajattelemaan mitään itsensä "oman minän" ulkopuolelta.Ei kannata tehdä itsestään sen erikoisempaa,kuin moni muukaan on.
asioita hetken mielijohteesta. Tämän päättelin muutaman vuoden palstailun perusteella.
tarjoaa mahdollisuuden akateemisiin opintoihin myös vähälahjaisille, ei siihen mitään poikkeuksellista kyvykkyyttä tarvita vaan vain halua.
Akateemisuus ei kerro mitään kyvykkyydestä tai älykkyydestä, se on vain paljon tai enemmän koulutusta, osa siitä on halutumpaa ja hyödyllisempää tai tuottavampaa, osa suorastaan turhaa. Jos tuntuu siltä että rahaa tulee vähän niin kaikilla on kyllä mahdollisuus ryhtyä vuolemaan kultaa vaikka yrittäjinä mahtavine kykyineen ja koulutuksineen ;)
On siis aivan oikein. Meillä saa 5000€ kuussa kun on kuorma-autokortti ja asiat kunnossa.
vaikka näin et eiköhän se aika paljolti riipu siitä mitä tekee. Luulisin ihmisten olevan valmiita maksamaan putkimiehelle enemmän tukosten aukomisesta ku biologille kärpästenpillujen räpläämisestä.
Mitä, jos tehdästyöläinen on myös akateemisesti Koulutettu? Entä sitten jotkin luottamustehtävät (esim. kansanedustajat, joidenkin firmojen hallitusten puheenjohtajat jne), joilta ei edes vaadita mitään pätevyyttä, vaan pelkkä puolueen jäsenkirja riittää?
olisi kouluttamaton.Näin ymmärsin.
Valtion firmojen hallituksia tai hallintoneuvostoja (jälkimmäiset ovat vain kiitoksia siitä, että olet poliitikkojen kaveri)? En usko, että valtionkaan firmojen hallitusten puheenjohtajaksi enää ihan vain jäsenkirjalla pääsee. Toki täytyy sanoa, että hallituksen puheenjohtajan paikka ei välttämättä ole kiitollinen, edellisen laman jälkeen kaatuneiden paikallispankkien hallitusten jäsenille määrättiin isoja korvauksia.
Ota vaikka ulkomaanlentojen lentokapteeni, joka tienaa 19.000€/kk. Se on n. vajaa 5.000€/kk enemmän kuin vaikkapa kaikkein eniten valtaa omaavalla henkilön, eli pääministerin, palkka. Lentäjä ei tarvitse akateemista koulutusta. Ei virallisesti pääministerikään, mutta aina kai se kaikilla on ollut.
Kerrassaan: säälittävää.
Voihan lukiolainen myöhemmin opiskella ekonomin sijasta itsensä vaikka lääkäriksi jos lahjoja vaan on?
http://www.laakariliitto.fi/tilastot/laakaritilastot/palkkatietoa.html
"Kateus karkoittaa kalatkin vedestä"
MOT
Koulutuksen lisäksi palkassa näkyy, mikä mielestäni aivan oikein onkin, monet muut asiat. Esimerkiksi se, maksaako palkan yksityinen vai kunnallinen tai valtio. Sehän kertoo paljon työpaikan pysyvyydestä, mikä on arvo sinänsä.
Lisäksi palkkaan vaikuttaa kiire, asema, sijainti (Helsinki vs. maaseutu) jne... Puhumattakaan siitä, onko alalla työvoimapula vai ylitarjonta.
Summa summarum: Työntekijä on työnantajalle juuri palkkansa arvoinen. Vaikka se vääryydeltä tuntuisikin.
Ps. Älä opiskele maisteriksi alalla, josta kukaan ei ole valmis maksamaan mitään, vaikka se unelma olisikin. Muuten toteutat itseäsi omalla kustannuksellasi, valitettavasti.
Pps. Sanojen vakuudeksi: Moni opiskelukaverini tienaa enemmän kuin minä, mutta minäpäs pidänkin työstäni. ;-)
kerran tehdasduunarien valtavat tulot noin paljon kadehdittaa, niin suositan että kouluttaudut uudestaan unelma-ammattiisi. Koulutus ei ole mikään itseisarvo, vaan vaa'assa painaa tuota enemmän työn tuotto sekä työkokemus. Toisaalta ehkei se raha teekkään autuaaksi ja siksi olet päätynyt johonkin muualle töihin kuin tehtaalle...
Koska koulutus ei lisää tehtävän työn raskautta tai vaativuutta missään suhteessa. Oletukseni on että ihminen kouluttautuu koska hän haluaa oppia eikä siksi että hän saisi jostain mystisestä syystä lisää liksaa. Mikään itseisarvoinen palkanmaksuperuste korkea koulutus ei ole.
Sensijaan jos tyyppi pystyy koulutuksensa ansioista tuomaan yritykselle konkreettista lisäarvoa niin paljon että korkeampi palkka on ihan oikeutettu niin sitten asia on niin. Tämä lisäarvo voi kuitenkin toteutua vaikkapa ihan perustyöläisen motivoituneisuudessa tai vastuunkannossa tai laajassa osaamisessa joka ei ole koulupohjaista.
Jos joku on niin tyhmä ettei mene töihin vaan puurtaa koulunpenkissä vaikka raha majaa tekemisessä on se hänen ongelmansa eikä suinkaan mikään syy muuttaa arvomaailmaa - joka perustuu KONKREETTISELLE HYÖDYLLE - yhtään mihinkään.
Näissä palkkauksissa pitäisi muistaa ottaa huomioon työnlaatu myös, ruumiillinen ja raskas työ ansaitsee paremman palkan kuin esimerkiksi joku kevyempi.. :)
voi olla raskasta?
..henkinen työ on raskasta. Useimmiten vaan vedotaan ihmisen koulutustasoon ja työhön teoriassa.
Se mikä teoriassa kuulostaa helpolta, ei välttämättä sitä ole.
Kaupallisella puolella sen erityisesti huomaa. Tavallisen myyjän arvostus on melkoisen vähäistä, riippuu tietysti jonkin verran ammattitaidosta.
Se kuva mikä välittyy ulospäin on useimmiten se, että hommahan on leppoisaa ja ei oikein mitään tarvitse tehdä leipänsä eteen.
Kuitenkin työ on ruumiillisesti, sekä henkisestikin ajoittain raskasta. :) Paskasti palkattua ja todella vähän arvostettua.
Taas sitten toimistopuolen koen itse huomattavasti leppoisammaksi hommaksi, vaikka siinä sitten vaaditaan tarkkutta ja tietoa enemmän. :)
Nämä siis ihan oman kokemuksen perusteella ja mutu-tuntumalla lauottua.
Ja nyt onkin aika mennä katsomaan nukkumattia. Hyvää yötä.
Palkan pitäisi tulla joko sen mukaan miten paljon on käyty kouluja, tai miten raskasta työ on fyysisesti. Ne tehdastyöläiset rikkoo paikkansa työn takia, niin kyllä siitä työstä kunnon palkkakin pitäisi maksaa. Jonkunhan ne raskaatkin hommat on tehtävä.
Sanotaan, joku johtaja tietää, miten voidaan säästää vaikkapa 4 miljoonaa € materiaalikustannuksissa tuhatta tuotetta kohden ja on kaikissa muissa asioissa yhtä hyvä kuin se seuraavaksi paras muu mahdollinen johtaja. Eikö sellaiselle kannattaisi maksaa vaikkapa 3 miljoonaa € /1000 tuotetta kohden kuin ottaa se seuraavaksi paras? Firma säästäsisi ja olisi kilpailukykyisempi tällä kalliilla johtajalla. Olisiko kuitenkin parempi ottaa sellainen johtaja, joka maksaisi vain 500.000€ vuodessa, muttei osaisi säästää niitä 4 miljoonaa?
mitä muut ansaitsee, mulle riittä, että minä saan sen mitä mun pitää saada.
No. Palkkahan määrittyy (myös) mm. liittokohtaisesti neuvoteltujen ehtojen pohjalta. Mainitsemasi tehdastyöläiset, noin esimerkiksi, tekevät useissa tapauksissa työtään fyysisesti vaarallisessakin ympäristöissä. Lisäksi vuorotyö altistaa ihmistä luonnonmukaiseen nähden vastakkaisella ja kuluttavalla tapaa myös stressille. Omasta mielestäni tyosuoritteesta maksettavassa korvauksessa tulee huomioida näitä tekijöitä.
Useillakin akateemisilla aloilla kieltämättä kyllä on aivan liian alhainen liksa työn vaativuuteen nähden. Esimerkkeinä vaikkapa sosiaalityöntekijät tai kirjastovirkailijat (informaatikot).
Palkka on kuitenkin kiinni omista uravalinnoistakin.