Ajan pääsääntöisesti asfaltilla koulu/työmatkaa sekä jonkin verran kuntoilu mielessä n.50km/päivä. Olen katsellut ihan perus Helkama Kulkuria 7-napavaihteella tai sitten Nishikin Hybrid 401. Kumpiko olisi mielestänne järkevämpi ostos, molemmat tuntui hyviltä ajaa, hintaeroa ~150eur. Saa ehdottaa muitakin hintaluokan 400-600eur pyöriä mutta noita olen nyt koeajanut ja ovat tuntuneet hyviltä.
Kesäksi pyörä
Nimetön
283528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jätä nyt se Helkama Kulkuri sinne kauppaan suosiolla. Nishiki on laadukas merkki kun puhutaan hybrideistä. Myydyimpiä ehkä luokassaan on Konan ja Trekin vaihtoehdot. Itse ostaisin luultavasti tuon 499e maksavan Dew Plus mallin jossa on vielä levyjarrut. Säästävät vanteita ja talvella paremmat kuin v-jarrut. Nastarenkaat saat Konaan myös. Katso tästä
http://www.kauppaveljet.fi/tuote/1388/
http://www.kauppaveljet.fi/tuote/1389/
Unohda joustohaarukat. Lisäävät painoa ja keinuvat poljettaessa ja ylämäissä. Syövät poljinvoimaa turhaan. Vaativat huoltoa ja halvat keulat hajoavat helposti, eli asvaltti ajoon hybridi kovalla keulalla! Unohda nuo 7-vaihteiset Kulkurit yms. Painavat kauheesti ja ovat raskaita polkea!
Jos nishikin valikoimasta katsoo työmatkatykkiä ja lenkkipyörää kesäksi niin halvin on Criterium:
http://www.nishiki.fi/mallisto/kilpa/criterium/
Itse satsaisin tuossakin tapauksessa vähän enemmän ja valitsisin Competition mallin, jossa on mm. hiilikuituhaarukka, mutta tuo hinnat alkaen maantiepyörä on tuossa käytössä parempi valinta.
olla ainut viisas valinta tuo Nishiki. Onhan tuo Kona edukas mutta kuinkahan on varaosien saanti ja takuun toimiminen? Näyttäis olevan ainut myyjä Suomessa Kauppaveljet. Tuo Nishikin myyjä taas on ihan naapurissa...
sen Nishiki 401:n minäkin ottaisin, messuilla kokeillessa tuntui ihan tukevalta ja mukavalta ajaa.
Hyvää tuossa Nishikin 401:ssä on teräshaarukka. Kun sitten katsookin muuta, niin se ei ole pyörä alkuperäisen kysyjän takoittamaan käyttöön. Miettikää nyt aikuiset: 14 kiloinen hybridi lenkkipyöränä! Ei mene ihan äkkiä läpi.
Jotenkin voisin vielä ymmärtää, jos täällä joku ehdottelisi fitnespyörää. Tuo Nishiki on ihan asiallinen pyörä, mutta ei tuohon käyttöön.
Nishikissä hyvää myös se, että ohjaustanko on pikalukolla eli saa kaupungissa pitää ylhäällä ja lenkille lähdettyä tankoa hieman alemmas. Ja mikähän sitten olisi parempi valinta noilla kriteereillä...
Kun puhutaan pyörätyypeistä, niin tässä tapauksessa vaihtoehtoina maantiepyörälle voi pitää:
- audax-pyörää, joiden saatavuus Suomessa on huono,
- "nopeaacommuteria", jotka maksavat vähintään tuplasti ja
- retkipyörää, joka en hieman kalliimpi vaihtoehto.
Jos tarkoitus olisi ajaa myös rospuuttoaikaan, niin listaan voisi lisätä crossarin, mutta alkuperäinen kysyjä määriiteli tarpeensa kesäksi. Myös crossarit ovat yli määritetyn budjetin.
millaiseen käyttöön tuo Nishiki Hybrid 401 on sopiva??
matkoille kaupungissa? Tosin siihenkin käyttöön Nishikillä on parikin parempaa mallia: SL-1 ja Road Master. Siitä voisi myös tehdä Trekkingpyörän, mutta pullotelineiden paikkoja on kuvassa vain yksi ja aika moni pitää teräsrunkoisia pyörää muutenkin parempana vaihtoehtona siinä hommassa.
estää polkemasta pitempiä matkoja, jos tarvetta tulee ?
Paha tuohon 401:seen on sanoa mitään kun eivät ole runkojen mittataulukoita laittaneet sivuillensa. Ei tuo nyt niin hullulta vaikuta, vertailtaessa inseran X-crossiin.. Kampikeskiökin näyttäisi olevan noin 3 senttiä negatiivipuolella joka on hyvä asia. Inserassa se on "yllätyksellisesti" nollalinjassa.. Tulee X-crossista mieleen ihan Merckxin takavuosien nimikkomallit, jotka eivät olleet ihan helppoja ajettavia..
En osaa pelkän kuvan perusteella sanoa kyllä ohjaamon pituudesta mitään. Voi olla todennäköistä, että on varsinkin keskivertomiehelle hieman lyhyt.
Korkeussäädettävän stemmin vaihtaisin joko jäykkään, tai Amoeban säädettävään malliin. Kiekot laittaisin kanssa vaihtoon, samoin kuin satulan, sekä uudet kammet octalinkille tai isikselle. Painoakin voisi tipahtaa reilun puolentoista kilon verran, eikä vähiten kiekoista.
Hintaluokassaan on varsin tavallista, ettei tämänkään runkoa ole ohennettu. Ja kuskin kanssa reilusti takapainoinen on tämäkin hybridi varmasti, niinkuin suurin osa muistakin hybrideistä..
Jos ajoa tulee paljon kaupungissa, niin suosittelisin vaikka Cannondalen BadBoyta. Huomattavasti ketterämpi, kuin useimmat hybridit, kiitos paljon järkevämmän runkogeometriansa ansiosta, mutta eihän sekään nyt mikään lenkkipyörä varsinaisesti ole.
Siasta ei saa ajokoiraa, vaikka kuinka hieroisi..:D
mutta minulle jäi edelleen epäselväksi, mikä estäisi 401:llä ajamasta vaikka pitempääkin matkaa. Kokojahan mallista löytyy ja ohjaustangon korkeuden pikasäätöä pitäisin ihan hyvänä asiana.
"minulle jäi edelleen epäselväksi, mikä estäisi 401:llä ajamasta vaikka pitempääkin matkaa. Kokojahan mallista löytyy ja ohjaustangon korkeuden pikasäätöä pitäisin ihan hyvänä asiana."
Hybridit ovat suunniteltu aika lyhyille siirtymille.
Ajoasento on ala-asennossaankin "aika" pysty, jolloin ilmanavastus on paljon suurempi kuin retkipyörässä, Pitkillä matkoilla pienemmän ilmanvastuksen hyöty korostuu.
Kuskin paino lepää suureksi osaksi surkealla satulalla, jolloin alapään verenkierto heikkenee ja aiheuttaa puutumista.
Täten painopistekin on jokseenkin takana. Sitten kun lisätään pyörän päälle vähän kuormaa, se on todennäköisesti vieläkin taaempana, jolloin ajo voi muuttua jopa vaaralliseksi. Lyhyesti: pyörän, tai yleensäkin hybridien runkoa, tai lähinnä runkogeometriaa, ei ole suunniteltu kovin raskaasti kuormattavaksi. Vaikka runko olisikin kulmiltaan hyvä, se ei vielä riitä. Painoraja tulee vastaan viimeistään 401:sen vakiokiekoissa, jotka ovat jokseenkin surkeat.
Myös pelkästään suora tanko voi tehdä ajosta pidemmillä matkoilla varsin epämukavaa käsien puutumisen ansiosta. Otetta pitäisi välillä pystyä vaihtamaankin. Vapaanapa on todennäköiseti jotain Shimanon ei-sarjalaista(Non-series), joten sekään ei todennäköisesti tule kestämään kovempaa ajoa isolla kuormalla.
Keskölaakeri ja kammet ovat ketjun lisäksi myös aika heikkotekoisia ja huonolaatuisia. Oikeassa retkipyörässä myös ohjainlaakeri on suunniteltu vähän kovempaan käyttöön.
"ohjaustangon korkeuden pikasäätöä pitäisin ihan hyvänä asiana."
-Miksi ohjaustangon korkeutta pitäisi voida jossain välissä ajoa säätämään? Ohjaustangon sijainnille on olemassa vain yksi ja ainoa oikeasti sopiva paikka.
Miksi sitä siis pitäisi saada muutettua nopeasti epäsopivaksi, jos pyörä on ostettu vain yhdelle kuskille? Ymmärrän pikasäädön, vain siinä tapauksessa, että jos ostetaan koko perheen yhteiseksi kulkuvälineeksi se yksi ja ainoa fillari.
Ohjaustangon pikasäädöllä ei todellakaan tee yhtään mitään jos ostat pyörän ainoastaan itsellesi. Säädettävä ohjaustangon korkeus on turhaa lisäpianoa ja mahdollisesti hajoava osakokonaisuus. Ihan sama pätee säädettävään kannattimeenkin.
-Myydessä pyörää, kauppias saa sovitettua sen monien säätöjensä ansiosta paljon useammille ihmisille. Puhtaasti on myyntiä tässäkin ajateltu. Itselleen pyörän ostanut asiakas ei tee näillä ominaisuuksilla jälkeenpäin mitään, se korkeintaan helpottaa taas eteenpäin myymistä, jos ostajana on samanlainen omalla päällään ajattelematon keskivertokuluttaja.
Autoista puhuttaessa ymmärrän penkin, ohjauspyörän, polkimien, peilien ja turvavöiden asennonsäädöt, koska olisi aivan liian kallista lähteä tekemään eri kokoisia autoja erilaisille ihmisille.
Lisäksi samaa autoa usein ajaa todennäköisesti moni muukin sen elinkaaren aikana. -Mahdolliset perheenjäsenet, seuraavat omistajat, yms..
Yhteenvetona; Kun tämänkin pyörän hinta on jo vakionakin 649e, saa jo suunnilleen 300 euron lisäpanostuksella ihan oikeankin retkipyörän, jos retkikäyttöä kestävää fillaria haetaan. Se 300e menee tässä lähes jo pelkkien kiekkojen päivitykseen.
Nishikin 401 on ihan samaa perusroinaa kuin suurin osa muistakin hybrideistä. Ei eroa massasta mitenkään erityisesti.
Jos itse olisin hybridiä pakosta hankkimassa, ostaisin 500 euron Spessun San Fransisco 1:sen, tai jo mainitsemani 800 euron Cannondalen. Joitakin Felteistä voisin ehkä myös harkita.
Hybridien ylivertainen soveltuvuus kaikessa ajossa, verraten muihin pyörätyyppeihin, on omasta mielestäni hieman liioiteltua.
Jos pyörää markkinoidaan kaikenlaiseen ajoon, niin mielestäni fillarin komponentit pitäisi edes kestää käyttö "kaikenlaisessa" ajossa.
Ajo-ominaisuuksista puhutaan jo ihan erikseen. Useimmissa nykyisissä hybrideissä ne ovat, muka kompromisseista johtuen, huonot.
satulan arviointia melko sekundäärisenä argumenttina pyörän käyttöä arvioitaessa. Satula on yksi helpoimmin vaihdettavia ja itse jos joudun pyörää vaihtaamaan, niin olen tavannut jättää parhaaksi tuntemano satulat talteen. Vakiosatulakin voi aina sopia jollekin.
Painopistettä ja ilmanvastusta saa hiukan siirretyksi nousukahvoilla ja vielä enemmän triathlon tangolla, jos haluaa tehdä hybridillä pitemmän matkan mukavammaksi. En tosin ole sataakuuttakymmentä kilometriä pitempää päivämatkaa hybridilä ajanutkaan. Entä sinä ? Silloinkaan matka ei katkennut pyörän puutteisiin,
Pikasäädettävä ohjaustanko on mukavuuskysymys. Me suomalaiset, monet meistä ovat ylipainoisia ja tykkäävät jos ajavat enimmäkseen kesäkautena kenties keväällä aloittaa vähän pystymmässä istuma-asennossa ja madaltaa asentoa kunnon kehittyessä ja vatsan pienentyessä. Vastatuulioloissa tai vaativasa, mäkisessä maastossa ajoa voi helpottaa tankoa madaltamalla., jos siinä ei ole noita mainittuja lisähärpäkkeitä Selällekin voi olla eduksi vaihtaa asentoa ptkällä matkalla..Päällisin puolin arvioituna tuo Nishikin systeemi vaikuttaa varmemmalta kuin esim. Tunturin hieno ohjautangon säätösysteemi.
Eihän se varsinainen retkipyörä ole eikä vaativa maasto-ajo tai alamäkiajo kivkkoisella polulla ole sellaista käyttöä, joita yleispyörän voisi odottaa kestävän.
Tuollla fillaripalstalla muuan rouva kerti suunnittelevansa kumppaninsa kanssa keski-Eurooppaan yli parin tuhannen kilometrin pyöräilyreissua, joka kyllä lyheni sitten ketjun aikana 700 kilometriin Bilteman 170:n euron pyörillä. Ketjussa muutama ajaja kertoi tehneensä halvallakin pyörällä tuhannenkin kilometrin retkiä isolla kuormalla. Kertoivat lisäksi, että myöhemmin kaliisiinkiin pyöriin oli tullut yhtä ja toista vikaa.
Mutta kun alkuperäinen kysyjä on asettanut 401:n yhdeksi vaihtoehdoksi, niin piti sanomani, että huonomminkin voisi valita.
Ja olen edelleen tietämätön siitä, mikä tällaisesta pyörästä tekee kykenemättömän muuhun käyttöön kuin aivan lyhyille matkoille.
"...Mutta kun alkuperäinen kysyjä on asettanut 401:n yhdeksi vaihtoehdoksi, niin piti sanomani, että huonomminkin voisi valita..."
Tuossakohtaa olet oikeassa. Vieläkin huonomman valinnan voisi tehdä.
Sinulle on selitetty jo parrin kertaan, mikä tekee tuosta pyörästä huonon vaihtoehdon alkuperäiselle kysyjälle: geometria ja osat. En ainakaan ostaisi itse vähemmän huonoa vaihtoehtoa, jos saatavissa on ihan hyviäkin.
ehdottamassasi harjoituskipapyörässä ajoa-asento on erilainen ja meno varmaan vauhdikkaampaa.
Toki kysymyksestä ei selvinnyt, että paljonko on työ- ja koulumatkaa ja paljonko sitten harjoitusmatkaa, joista muodostuis yhteensä kunnoitetttavt 50 km. päivää kohti.
Kysyjällä oli pari vaihtehtoa, joilla hänen mukaansa oli tuntunut hyvältä ajaa.
Tuki Kulkuriakin huonomman valinnan voisi varmaan tehdä. Enkä tarkoita, että Kulkuri olisi huono pyörä.
Minkälaisia matkoja siis olit ajellut hybridillä triathlon tangon ja nousukahvojen kanssa ja mitä ongelmia siinä ilmeni ?
"...Kysyjällä oli pari vaihtehtoa, joilla hänen mukaansa oli tuntunut hyvältä ajaa..."
Jos alkuperäinen kirjoittaja olisi puhunut kymmenestä kilometristä, niin tuo 401 olisi voinut tulla kysymykseen. Tosin mielestäni Nishikillä on parempia pyöriä siihenkin käyttöön. Perus Kulkurikin saattaisi olla silloin varteenotettava vaihtoehto.
Tuo pyörä on tehty pystylle ajoasennolle, joka on epämukava pidemmillä matkoilla. Pyörä, joka tuntuu tottumattomasta hyvältä ajettaessa muutama sata metriä, on harvoin sitä yli kymmenen kilometrin matkoilla.
Extreme suoritukset ovat sitten oma lukunsa. Olen aikoinani fillaroinut Porsaanharjua ristiin rastiin SA-mallisella munamankelilla. Päivämatkat reippaasti yli 100 km parhaimmillaan. Joku on jopa kiertänyt Australian sellaisella. Ei se ole kuitenkaan kivaa.
Itse ajan maantiepyörällä, koska se on mukavampi ajokki asfaltilla lenkkeillessä. En sen takia että se olisi "vauhdikkaampaa". Liikuntaa ei tule harrastettua, jos suoritus on epämukava. Tuolla 401:lää lenkki jää kyllä tekemättä - tai on tosi masokisti.
"Vakiosatulakin voi aina sopia jollekin."
-Jos se vakiosatula ei ole liian pehmeä. Satulan pinnankin pitäisi mieluusti olla hengittävä. Tässä tapauksessa kyseinen satula ei täytä kumpaakaan kriteeriä.
"Painopistettä ja ilmanvastusta saa hiukan siirretyksi nousukahvoilla ja vielä enemmän triathlon tangolla, jos haluaa tehdä hybridillä pitemmän matkan mukavammaksi."
-Edelleenkin, "siasta ei saa ajokoiraa, vaikka kuinka hieroisi", pätee tähänkin varsin hyvin, jos edes ymmärrät mitä tällä tarkoitan.
"En tosin ole sataakuuttakymmentä kilometriä pitempää päivämatkaa hybridilä ajanutkaan. Entä sinä ? Silloinkaan matka ei katkennut pyörän puutteisiin,"
-On ajettu myös vastaavanpituisia matkoja mm: sinkulalla, maastopyörällä, retkipyörällä, yms.., Jopa kokeiltu hybridillä. Itse voin kertoa että se nojakki tai oikea retkipyörä on kuin toisesta ulottuvuudesta, verraten hybridiin tässä käytössä.
Jopa maastopyörällä olen ajanut pisimmillään 160km vuorokauden aikana. Maastopyörän etuna, on ettei matkanteko katkea juuri lanattuun soratiehen, joita Suomessa kesäikaan sitten riittää. Hybridillä raskaassa kuormassa tuo menee taluttamiseksi.
Ihan kokemuspohjalta sanonkin, että jopa XC-pyöräkin on parempi retkikäytössä, kuin hybridi.
"Pikasäädettävä ohjaustanko on mukavuuskysymys."
-Ei ole. Rautalangastako pitää vääntää?
"Selällekin voi olla eduksi vaihtaa asentoa ptkällä matkalla."
-Ei ole. Selälle on eduksi, että jaloittelee välillä hieman. Asennon vaihto, välillä huonoksi vain pahentaa asiaa.
"Päällisin puolin arvioituna tuo Nishikin systeemi vaikuttaa varmemmalta kuin esim. Tunturin hieno ohjautangon säätösysteemi."
-Ihan sama. Kumpikin ovat yhtä turhia, joten miksi edes vertailla niitä keskenään.
"Ketjussa muutama ajaja kertoi tehneensä halvallakin pyörällä tuhannenkin kilometrin retkiä isolla kuormalla. Kertoivat lisäksi, että myöhemmin kaliisiinkiin pyöriin oli tullut yhtä ja toista vikaa."
-Halpa pyörä on eri asia kuin huono pyörä.
Kalliiseen, ja hyvään pyörään tulee vikoja, jos sitä käytetään väärin.
"Extreme suoritukset ovat sitten oma lukunsa." Kukaan ei estä pyöräilemästä 401:llä vaikka Vadivostokiin ja takaisin. Se olisi hullun hommaa, vaikka varusteet olisivatkin viimeisen päälle. Miksi pitäisi tietoisesti tehdä hommasta vieläkin vaikeampaa?
"Tuolla 401:lää lenkki jää kyllä tekemättä - tai on tosi masokisti."
-Täysin samaa mieltä. Nyt on perusteltu kyllä aika perusteellisesti, miksi se 401 on hono valinta, oli käyttökohde mikä tahansa. Vastaavia, paljon tätä halvempiakin on saatavana. Miksi siis hankkia riesaksensa juuri tämä?
että se sopisi mainiosti työmatka, asiointi ja kuntoilukäyttöön. Yhdellä työkaverillani on ollut sellainen vuosia. Ajelee töihin kesät, talvet. Pari pahinta tuiskupäivää on joskus mennyt kävelyksi. Kuntoilevana ihmisenä hänen tulee tehtyä reippaita lenkkejäkin. On kerran vaihdettu ketjut ja tapapakka. Pyöräliike olisi mielellään vaihtanut koko pyöränkin, mutta kun se oli hyvässä kunnossa, niin ei kaveri pitänyt sitä mitenkään tarpeellisena. Siihen voi hyvn laittaa nastarenkaatkin ja jos haluaa ihan pitempiä retkiä tehdä, niin jos laittaa tavaratelineen, niin saa jo aika lailla kamaa kuljetteua ja sen pyörä hyvin kantaa. Kulkee asfaltilla ja hiekkapohjaisilla teillä.
Jos on tarkoitus polkea normaalit pitkät housut jalassa, niin kannattaa valita pyörä, jossa on kunnollinen ketjusuoja kuten Kulkurissa. Plussaa myös napavaihteesta, siinä on vähemmän rassattavaa kuin ketjuvaihteessa.
"...Plussaa myös napavaihteesta, siinä on vähemmän rassattavaa kuin ketjuvaihteessa."
Tuo ei pidä paikkansa. Napavaihteessa ongelmat vain ovat piilossa. Normaali ketjuvaihde on kertaluokkaa helpompi hoidettava.
Se että vaihteisto on piilossa, se ei tarkoita että siinä olisi jokin vika, vrt. auton vaihdelaatikko. Päinvastoin todennäköisemmin siinä ei ole vikaa, sillä se on paremmin lialta ja korroosiolta suojassa.
Jos kuitenkin haluaa varmistua, että piilevää vikaa ei ole, takanavan avaaminen on varsin yksinkertainen toimenpide. Samalla voi lisätä naparasvaa. Tai sitten vie pyörän napahuoltoon, maksaa parista kympistä ylöspäin.
Pääosa kappavaihteista on itse asiassa huonosti suojattuja. Shimanolla on joitakin tyydyttäviä malleja ja Rohloff on tietysti oa lukunsa. Yhteistä niille on, että nekin tarvitsevat huoltoa säännöllisesti toimiaksen tarkoitetulla tavalla.
Huolto vain tahtoo unohtua, kun osat ovat piilossa. Kappavaihde tulisi avata, puhdistaa ja öljytä vähintään parin vuoden välein. Kappavaihteet ovat sen verran monimutkaisia, että harvempi niitä alkaa itse huoltamaan. Joten se menee ammattimiesten tehtäväksi.
Napavaihteessa on enemmän vikaantuvia osia kuin kappavaihteessa.
Koitappas maallikkona purkaa vaikka Shimanon nexsus-napa atomeiksi, niin huomaat että pientä osaa on pirusti.
Jos ajelee talvella kannattaa napavaihteisessa pitää "notkeita" öljyjä tai matka alkaa maistua puulta koska napa pyörii heikosti.
Napavaihde on painavampi kuin kappavaihde. Napavaihteen sisään kondensoituu vettä joten se on hyvä avata ja rasvata/öljytä ajoittain tai korroosio todellakin iskee.
Jos napavaihde olisi parempi kuin kappavaihde, niin miksi maantiekilpapyörissä tai maastopyörissä ei ole napavaihdetta?
Kyllä se vain on niin että kappavaihde on "huoltovapaampi" kuin napavaihde.
napavaihdetta ja kappavaihdetta suunnilleen samana asiana l. synonyymeina.
Se nyt varmaan riippuu käyttötarkoituksesta, mikä on "hyvä vaihde" missäkin paikassa.
Ei napavaihdetta tarvitse läheskään atomeiksi purkaa öljyämisen takia, riittää kun saa vaihteiston kuoren sisältä esille. Tämä operaatio ei ole juurikaan vaativampi kuin minkä tahansa muun navan purkaminen ja rasvaaminen. Netistä löytyy kuvitettuja ohjeita, jopa atomeiksi ja takaisin jos niin haluaa.
tästä keskustelusta alkueräisen kysyjän ymmärtävän, että toisin kuin yleensä väitetään makuasioistakin voi kiistellä, mutta tuskin kannattaa. Valinta ja vastuu jää itselle kannettavaksi.