Kertokaa selviytymistarinoitanne! Itse olen 15-vuotiaasta asti elänyt väkivaltaisen miehen kanssa. Viimein pääsemässä suhteesta eroon!! Haluankin nyt kuulla tarinoita muilta. Itse olen terapian ja lääkityksen avulla selvinnyt pahimmasta sumusta (olin vakavasti masentunut yms) ja ARVOSTAN ja rakastan nyt oikeasti itsenäni. Miten olette selvinneet vihan tunteen kanssa? Minulla on suunnaton viha hakkaajaa kohtaan. Se kuohuu sisällä. Itkettää miten joku on voinu tehdä mulle niin. Vielä kun olin vasta 15 vuotias! :(
Selviytymistarinoita
tyttö87....
3799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun mielestä viha on terve reaktio moiseen asiaan ja siitä selviytymiseen.
Liiku.
Juokse, lenkkeile, jumppaa, nosta punttia. Hakkaa nyrkkeilysäkkiä. Mene bodycombattiin. Itselläni nimittäin tämä viimeinen vaihtoehto on ollut se juttu missä olen selkeästi päästellyt höyryjä ja urakalla sittenkin :) Nimittäin nyt kun olen muutaman kerran combatissa käynyt niin olen lähes järkyttynyt ilmapiirin voimakkuudesta! Muistellut, että aikoinaan kun siinä kävin riehumassa niin saatoin olla aivan punainen kuin rapu kun oikein pääsin puhaltamaan tunteita pihalle sanan varsinaisessa merkityksessänsä :D Samaten kuin juoksu silloin oikein vaikeina aikoina kun hilluin menemään keskellä sysipimeätä metsätietä tukka putkella niin paljon kuin jaloista lähti. Sitä tähtitaivasta kaipaa vieläkin ajoittain kun on vaikeata..
Ja vieläkin se toimii, tosin ei tuossa mittakaavassa enää kuin mitä se on joskus ollut. Omia treenejä tunteet ajoittain siivittävät ja koen sen siinä mielessä turvalliseksikin tavaksi päästää höyryjä.. Sen tähden oma treenipaikka on mahdollisimman eri ja kaukana töistä jne, koska kun on omillaan niin on omillaan eikä tarvitse ajatella olevansa minkään sortin asiakaspalvelija eikä tarvitse edes tervehtiä ketään jnejne. Viime aikoina olen kovasti herkutellut ajatuksella aloittaa jonkin taistelulajin harrastaminen ihan sata lasissa niin siitä saisi samalla sen höyryjen päästö -temmellyskentän :D Katsotaan taas sitten syksyllä kun ne alkavat taas pyöriä.. Olen tässä katsonut asiaa jo useamman vuoden, mutta kun aina menee aikataulut tms päällekäin :/ Viimeksi olin nimittäin kipeänä kun piti mennä katsastamaan eräs taistelulaji. Että otti muuten kupolista maata sängyn pohjalla ketarat ojossa kun olisi halunnut olla ketarat ojossa ihan jossain muualla!
Nykyisin ollaan hyvinkin kriittisiä sen suhteen onko vihan väkivaltainen purkaminen terve ilmiö ja siihen kannustaminen ookoo. Joidenkin asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan vihan purkaminen nykkeilemällä ja "höyryjä päästelemällä" pitkittää vihan tunteita. Pitkittynyt vihantunne taas aiheuttaa katkeroitumista ja uhriutumista (paikoilleen jäämistä).
Viha pitäisi osata käsitellä mielestä pois.
jotenkin musta tuntuu etten pääse yli.Mun elämä on pilalla eikä siihen auta ees terapia.Söin aikani masislääkettä 1v ja eihän se auttanut lainkaan kun ongelmahan ei sillä poistu.Jos sua kohellaan ko saastaa mitä masislääke siihen auttaa?masislääke auttoi niin et olin toki rohkeempi en itkenyt,muutin pois kotoakin ja taas palasin siihen samaan kurjuuteen.Muahan olis vainottu lopun elämää ja vainotaan en saa rauhaa enneko olen dedline.Mikähän se auttas jaksaa en tiä..