Olen eronnut pitkästä avioliitosa. rakastuin sitten ihan hyvää mieheen, mutta miksi minua mietityyttää hänen entinen elämänsä jossa on hyvin paljon naisia ollut noin parikymmentä. Pettämistä yms. Hän on kyllä lopettanut totaalisesti nämä systeeminsä. Tässä hänen viimeisessä avioliitossa ei ole pettänyt, mutta hänen vaimo petti hänet. Onko kuitenkin niin että minä en ole oikein luotu tällaisen miehen rinnalle elämään. En toki tarkoita että itse olisin sen kummempi, mutta ajattelen kuitenkin että rajansa kaikella.
Mistä johtuu
Kysyjä ei tiletä eksy
10870
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
pitää vain tehdä päätös puoleen tai toiseen - et anna tuon asian häiritä jos menet suhteeseen. Muuten se heijastuu teidän suhteessa. Tai sitten koet vaivautuneisuutta hänen menneisyydestään, jolloin on parempi unohtaa ajatus suhteesta hänen kanssaan. Jos olisin sinä, niin uskon että minua ainakin vaivasi hänen menneisyytensä koko ajan takaraivossa, niin en oikein usko että alkaisin suhteeseen. (Onko hän käynyt edes testeissä ettei ole mitään tautia saanut)?
Siitä on aikaa kun hän on viettänyt tällaista elämää. Kuvasit hyvin minun tunnetta, vaivautuneisuutta. se on juuri oikea sana ja kuvaus.
No ei parikymmentä naista ole paljoa. Vuodessa parissa niitä jo tulee tuo määrä helposti, jos sinkkuelämää viettää.
Kokonaan toinen juttu tietenkin, jos on parisuhteessa elänyt koko ikänsä. Monet vaan eivät ole.
Huh, eipä taida minulle hyväksi pitkään eläneet sinkkumiehet. Miten tuollaisesta kierteessä pääsee pois.Seksitutkija sanoi telkkarissa että vain hyvin harvalla on useita kymmeniä seksisuhteita.
Kyllä se on enemmänkin ne ihmiset joilla on monia suhteita jotka YRITTÄVÄT kaataa mahdollisimman monta. Pääsevät sitten rehvastelemaan sillä määrällä. Se kyllä kertoo jotain ko. henkilön älykkyydestä tai henkisestä kypsyydestä.
Kun ihminen on sinkku, on hän vapaa harrastamaan seksiä kenen kanssa haluaa. Kun ihminen on varattu, on hän vapaa harrastamaan seksiä vain puolisonsa kanssa.
Suhteiden välissä, kun olen itse ollut sinkku, partnereita on ollut kahden ja kahdenkymmenen väliltä vuodessa. Parisuhteessa taas en ole koskaan pettänyt toista. En oikeasti ymmärrä miten tämä voi olla kenellekään ongelma.
Selibaatissako minun olisi pitänyt sinkkuaikani viettää? Ja jos olisinkin niin tehnyt, niin millä perusteella nykyinen (pitkäaikainen) kumppanini olisi onnellisempi sen takia? Päinvastoin, uskon, että on parempi, että hänellä on paljon kokenut kumppani, joka osaa ottaa toisen tarpeet huomioon, ja jolla ei ole tarvetta miettiä olisiko se ruoho aidan takana sittenkin vihreämpää.
Ensinnäkin lähtökohtanne ovat kovin erilaiset. Sinä olet ollut pitkässä avioliitossa ja mies on viettänyt vähän värikkäämpaa elämää. Kirjoitit, että "tässä hänen viimeisessä avioliitossaan"..mies on siis ollut enemmän kuin kerran naimisissa?
Oletteko sitten keskustelleet avoimesti miehen menneisyydestä, vai mistä tiedät nämä parikymmentä naista ja pettämiset? Hmm...jos mies sanoo parikymmentä, niitä saattaa todellisuudessa olla paljon enemmän.
Ja mistä tiedät, että "hän on totaalisesti lopettanut nämä systeeminsä?" Valitettavasti pettäjä usein toistaa kuviotaan uusissa ihmissuhteissa.
Omasta kirjoituksestasikin on rivien välistä luettavissa, että olosi on epämukava, ja et täysin hyväksy tätä miehen naissankari-menneisyyttä. Jos et niitä pysty nyt sulattamaan, niin tuskin myöhemminkään. Ne pompahtavat aina esille tulevaisuudessakin. Kysy itseltäsi suoraan, pystyisitkö luottamaan tähän mieheen, jos hän olisi aviopuolisosi?
Mutta valintahan on sinun. Tosin sen verran haluan johdatella sinua, että maailmassa on myös eronneita luotettavia, sinun kaltaisiasi pitkässä avioliitossa elelleitä miehiä....heidänlaisten kanssa sinulla olisi varmaan enemmän yhteistä puhuttavaa, yhteiset arvot ym.
Olemme keskustelleet ja riidelleetkin. Hän sanoo että se on mennyttä elämää ja hän on muuttunut. niin vain ne putkahtaa aina mieleeni. Ja ettei niitä tarvitse enää kaivella. hän on uskoon tulon myötä oman kertoman mukaan muuttunut. Se todellisuus naislukukumäärästä on voi olla tosin enempikin. minä olen vain nainen joka en koe kovin kiehtovaksi miestä jolla ollut lauma naisia.
uskon siihen että ihminen voi muuttua. Ja tiedän senkin että uskoontulon jälkeen ihminen muuttuu sisältä. Mutta eihän se silti tunnu kivalta kun tietää toisen tuollaisesta taustasta. Jos oikeasti välität hänestä ja luotat siihen ettei hän enää tee sellaista kuin joskus kauan sitten, niin sinun on vain hyväksyttävä hänen vilkas menneisyytensä. Sitten kun olet hyväksynyt sen, huomaat ettei se niin paljoa enää vaivaa. Eikö kuitenkin ratkaisevaa ole se minkälainen hän on nyt ihmisenä, ei se minkälainen hän on joskus ollut? Tuskin kenelläkään mitään pyhimyksen elämää on ollut? :)
Tietenkin jos on aikuisiällä ollut pitkään sinkkuna, mutta kuitenkin tapaillut ihmisiä, niin kyllähän noita kumppaneita kertyy helposti. Ei tuo 20 mielestäni mikään hirveä määrä ole, mutta onhan siinä jo aika paljon.
En voisi kyllä koskaan kuvitella, että jonkun entinen elämä tässä mielessä häiritsisi minua, enemmänkin se häiritsee nykyisessä suhteessani että avomieheni on vähemmän kokenut. Hänellä ei ole seurustelusta paljoakaan kokemusta, kun itselläni on takana kolme pitempää suhdetta. Näiden suhteiden välillä olen myös ollut vuosia sinkkuna ja on niitä seksikumppaneitakin joitakin päässyt kertymään. Joskus joutuu nykyisessä suhteessa rautalangasta vääntää, että tätä se parisuhde vaan on, jossain vaiheessa tulee arki vastaan eikä se elämä olekaan mitään ruusuilla tanssimista..
Sinun tilanteessasi uskoisin kyllä, että jos se sinua nyt häiritsee niin se tulee kyllä häiritsemään myös jatkossa..