ja samalla kaikki muu. En pääse tästä ikinä yli enkä ympäri.
Olin valmis taistelemaan. Muuttumaan ihmisenä parempaan.
Minun huono itseluottamukseni on pilannut suhteeni. Mutta eihän kukaan sellaista jaksa. Välillä on parempia päiviä. Toisinaan ei. Vaikeinta minun on hyväksyä itsessäni sitä että joku todella rakastaa minua tälläisena.
Miten yksi vaihe lapsuudessa voi pilata koko itsetunnon ja tehdä aikuiselämästä helvettiä?
Olin valmis taistelemaan. Muuttumaan ihmisenä parempaan.
Minun huono itseluottamukseni on pilannut suhteeni. Mutta eihän kukaan sellaista jaksa. Välillä on parempia päiviä. Toisinaan ei. Vaikeinta minun on hyväksyä itsessäni sitä että joku todella rakastaa minua tälläisena.
Miten yksi vaihe lapsuudessa voi pilata koko itsetunnon ja tehdä aikuiselämästä helvettiä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
miksi kaikki loppui, mitä korjaisit jos saisit mahdollisuuden?
epäilin kaikkea. Epäilin rakkautta. Jos vain saisin, korjaisin kaiken.
Mä tein samaa kahdessa viimeisessä suhteessani. Tai itse asiassa toinen on juuri kiikunkaakun, päättymäisillään. Kun en osaa luottaa. Kun olen mustasukkainen. Kun epäilen. Kun ajan itseäni ja toista hulluuden partaalle.
Luultavasti minullakin kaikki johtuu lapsuuden tapahtumista. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä sinulle silloin tapahtui ja miten olet selvinnyt eteenpäin? Mitä aiot tehdä asioille nyt? Miten olet ajatellut, että muuttaisit itsesi, jos palaisitte yhteen? Minä en osannut muuttua, tuska puski aina päälle ja purkautui vittuiluna ja paskakäytöksenä.
mutta aina onnistuin sössimään. Hetken oli parempaa,mutta sitten paskaolo taas voitti ja epäilys alkoi. Kyselyt, että olenko hyvä tälläisena, vertasin itseäni muihin, epäilin että toisella oli koulussa jotain peliä muiden naisten kanssa ym. Mitä nyt ikinä tähn pieneen päähän ikinä voi mahtua. Eilen mies sitten soitti ja sanoi ettei tule kotiin. Ei jaksa. Ennenkin käynyt niin,mutta tämä oli nyt lopullinen niitti.
Toisella on paha olla kun en osaa arvostaa itseäni.Ja se paha olo purkautuu epäilyllä ja toisen "vahtimisella". Soitin usein jos oltiin erossa ja kun ei vastannu sainp aniikkikohtauksen, että nyt sitä sitten jossakin ollaan...VAIKKA. järjelläni aina tajusin että toinen rakastaa eikä pettäisi,mutta tunteet on ollut mulle aina se "suunnan näyttäjä" eli tunteet vie aina voiton. Otan kaiken tunteella, itken ja nauran helposti. Vihaan ja rakastan.
Tänään puhuttiin asioista, ero tästä nyt tulee. Onneksi sentään olemme väleissä edelleen ja avomieheni sanoikin, että ei halua eroon minusta vaan suhteesta. Hankala tilanne.
Olen yrittänyt käydä terapiassa,mutta noh...terapia ei ollu mun juttu tai terapeutti väärä. Ongelmahan on se etten usko itseeni ollenkaan. Mutta terapiassa puhuttiin täysin eri asioista,mun koulusta ja muusta jonnenjoutavasta. Lopetin sen.
Kaikki tämä paska johtuu kai siitä, että noin 8 vuotiaana isäni muutti ulkomaille ja alkoholisoitui. Siitä on kai jotkut traumat jäänyt. Ei voi tietää,mutta en muutakaan keksi. Äitikin usein on sanonut, että olin lapsena avoin, iloinen ja oman tien kulkija.
Itse otan kuitenkin täyden vastuun käytöksestäni. Tietenkin,mutta mietin vain usein,ett millainen olisin jos lapsena en olisi kokenut noita juttuja. Olenhan noita 90 luvun lamalapsia:)
Tulipa tekstiä:D
Niin... Tiedän että sinuun koskee kovasti juuri nyt.En voi auttaa sinua muuten kuin neuvomalla näin! Jos olet löytänyt hänet, jota rakastat ja jonka kanssa haluat elää loppuelämäsi onnellisena. Älä tukahduta tunnetta, niin kaunista väliltänne. Epäilemällä, syyttelemällä, olemalla turhista mustankipeä tai liikaa kiinni pitämällä. Vaan rakasta toista lujaa, niin kuin päivänä viimeisenä. Sinuthan hän valitsi kerran, osoita hänelle että hän valitsi oikein. Rakkauden karikoissa. Ymmärrä tukien, anna anteeksi, ole läsnä ja suo myös vapautta, tilaa!
Tiedän mitä on olla rikki ja totaalisesti hajalla.
Olen aikuinen nainen ,aviossa vajaat neljä vuotta
asumme työn ja rakennus projektin takia eri paikkakunnilla.
Luulin mieheni olevan kiltti ja kunnollinen sen kuvan hän on antanut kaikille.
Itse olen avoin rehellinen ja puhelias ja mieheni rauhallinen ja vähän "hidas".
Odotin että viimein kotimme valmistuisi ja päästäis elämään OIKEAA ELÄMÄÄ...
Vaikeudet rakennuksella kiristi tietysti hermoja ja mies masentui,menetti kaiken mielenkiinnon myös minuun,alkoholi tietysti kuului kuvioihin (onhan se lääke kaikkeen)perkele
Yritin ymmärrärtää ja kannustaa... kestin paljon
ikävää kaipausta ja syliä ..aina kun olin hänen luonaan.ei kosketuksia ei suukkoja saatikka seksiä.
AJATELKAA IHMISET MIEHENEI EI OLE SOITTANUT MINULLE VUOTEEN(miten paljon itkin ja kaipasin) ainoastaa tekstarit toimii jos toimii
ja se että käyn hänen luonaan.
Kolme hääpäivää on mennyt eikä koskaan ole sitä mitenkään huomioitu..
Kaiken huippu oli että keksi ettei tule jouluksi kotiin.. ja tosi on en saanut edes hyvän joulun toivötusta.
Viikko sitten kun olin hänen luonaan..kuinka ollaakaan löysin kortin joka oli päivätty jö heinäkuussa ja alkoi sanalla hei kulta! lähettänä
Leena..eikä siinä vielä kaikki mieheni rikkoi puhelimensa (kännissä)yritin korjata sitä ja hups
sieltähän löytyi kuvia ja viestejä monelta naiselta oli minnaa,sinikkaa,maarittia ym.ym
Kun kysyin mitä tämä merkitsee hän tietysti oli (paskat housussa)pikkupoika,suutui mut kuitenkin kertoi jakaneen numeroa näillä sivuilla,
Voi reppana ...mikä saatanan roisto EI OLE IHME ETTÄ MASENTAA KUN ON VÄHÄN HOPPU PITÄÄ KAIKKI NAISET TYYTYVÄISENA (paitsi vaimo)ja pitäis rakentaakin..
Onko tämä normaalia ?vai epävarmuutta.
Tietysti joku sanoo että katso peiliin nainen.
Niin katson ..olen kaunis ja voimakastahtoinen nainen ehkäpä se onkin siinä että mies pelkää minua kun tiukanpaikan tullen ei saa sanaa suustaan...
Kyllä minä RAKASTAN MIESTÄNI vaikka se reppana on harhaillut..koska jos lähden koskon tielle TIEDÄN että se on tämän miehen loppu.
Te kaikki naiset jos tunnistatte itsenne LOPETTAKAA VIESTITTELY ja KORTTIEN LÄHETTÄMINEN TIMOLLE te ette hyödy tästä miehestä mitään..
Hän tarvitsee minua ja aion katsoa mielenkiinnolla mitä elämä tuo tullessaan
Olemme luvanneet olla yhdessä niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.
..niin tuskin mikään enää keikuttaa purttani olen niin paljon kokenut ja tiedän että tuska helpottaa joskus ja ehkäpä rakas mieheni tajuaa ettei koskaan löydä niin hyvää ja luotettavaa naista kuin hänen oma vaimonsa on.
Minä hymyilen kyynelten läpi...tiedä että olen elossa..
ps.pitäisikö uskoa sanoihin minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen sitä erottako?
Kuuleppa tulisielu, kyllä se on nyt niin, ettei se miehesi pettämistaipumus johdu muista naisista.
Tämä Timo ei varmaan ole edes muistanut kertoa muille naisille, että on varattu.
Joten hyödyttääkö tuhansia naisia yrittää pitää erossa timosta, eikö olisi helpompaa yrittää pitää yksi timo erossa tuhansista naisista.
Olet varmasti oikeasssa !! tiedän että olen paremman kohtelun arvoinen nainen..toden näköisesti jätän tämän tyhmän,itsetuntoa vailla olevan hyypiön ja jos joku hänet huolii ----onnea vaan-
tulet huomaamaan hyvin pian että olet tekemisissä moniongelmaisen miehen kanssa jolla on tosi paha alkoholi ongelma...