Sinä joka olet pettänyt vaimoasi, mutta jonka suhteesta ei sitten tullutkaan mitään. Et enään tunne mitään vaimoasi kohtaan, mutta haluat jatkaa avioliittoasi lasten vuoksi. Kauanko miehellä tämä "tyhjyyden tunne" kestää ja onko tunteet syttyneet uudelleen vanhaa vaimoa kohtaan ? Onko jäänyt silti halua hypätä tilaisuuden tullen uuteen suhteeseen vai oppiiko yhdestä kerrasta, että vanhassa vara parempi ?
Pohdin pitäisikö antaa miehelle vielä mahdollisuus vai unohtaa, että tästä tulisi enään mitään miehen uskottomuuden jälkeen.
Vastauksia ja tuntemuksia kaivataan nimenomaan pettäjämiehiltä ja esimerkkejä tapauksista.
Pohdin pitäisikö antaa miehelle vielä mahdollisuus vai unohtaa, että tästä tulisi enään mitään miehen uskottomuuden jälkeen.
Vastauksia ja tuntemuksia kaivataan nimenomaan pettäjämiehiltä ja esimerkkejä tapauksista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lapset ovat hyvä syy jatkaa liittoa. Kyllä ne muutkin asiat pikku hiljaa yhdessä ollen ja tehden kaikenlaista, palaavat, jos molemmat niin haluavat.
Seksi on vain seksiä´. Minulle riitti yksi kerta ja siinä mielessä hyvä sattuma, että syrjähyppy oli kamala; seksi oli hirveää ja nainen kaikkea muuta mitä päälle päin olisi uskonut. Katselin vaimoani aivan uusin silmin tämän episodin jälkeen.
Me miehet olemme tosin erilaisia. Omalla kohdalla riitti yksi harha-askel.
Mitä siinä tapauksessa, että mieheni kuvitteli olevansa rakastunut ja rakastettu, vaikka tästä suhteesta ei sitten tullutkaan mitään ? Nyt hän haluaa pohtia mitä tekee tulevaisuudellaan. On ilmeisesti jäänyt siihen uskoon, että minut jättämällä hän saavuttaisi onnen. On myös siinä harhauskossa, että hän olisi lasten kanssa yhtälailla tekemisissä kuin ennenkin. Vaikka kuinka sovussa erottaisiin, niin eihän eron jälkeen toinen osapuoli millään voi olla joka päivä lasten kanssa. En ainakaan itse kestäisi ajatusta, että eron jälkeen ex pyörisi kotona kuin ennenkin. Kyllä silloin pitäisi tehdä sopimus tapaamisajoista.
Harvoin liitot joissa jommalla kummalla ollut pitkään kestänyt sivusuhde kestävät! Jonkun aikaa voi mennä hyvin mutta kyllä uskottomuus, ainakin jos jatkunut pitkään, rikkoo jotain tosi pahasti avioliitossa ja vaikea sitä on sen jälkeen korjata. Liitto ei ehkä koskaan palaudu sellaiseksi kuin se oli ennen uskottomuutta. Työtä ainakin se vaattii ja erittäin paljon ja Rakkautta!! Jos sitä ei ole enää, on tehtävä mahdoton ja silloin olisi kyllä parasta erota, lapsista ja omaisuudesta huolimatta!
tunteita? Kirjoitat, että miehesi kuvitteli olevansa rakastuntu ja rakastettu. Jos miehestäsi siltä tuntui, niin silloin se oli niin, eikä kuvitelmä. Sinä luonnollisesti haluaisit, että hän kuvitteli, jotta sinun olisi tapahtunut helpompi hyväksyä. Jospa hän ei vaan enää ole onnellinen sinun kanssasi, ei rakasta sinua enää. Silloin on paras päästää irti. Lisäksi olet ottamassa lapsianne pelinappulaksi mahdollisessa avioerossa.
Pitkänperjantain, harmaan sellaisen, vastaan.
Pitkähkö suhde minulla, matkamiehellä oli. Onneksi selvisin selvin vesin.
Vaimo ei onneksi tiennyt mitään. Uusin silmin omaa vaimoa, ihmistä , katselen. Koskaan en lakannut rakastamasta. Mutta nyt tajuan mitä olisin voinut menettää.
Vaimo nyt töissä. Älyän kyllä tehdä kotityöt ja asetella ruoan ja viinin, kun tulee kotiin.
Näitä yksinäisiä eronneita riittää, onneksi minun salasuhde oli sen verra fiksu ettei soitellut vaimolle, vaikka sen älysin jättää.
Pyydän anteeksi vihanpurkaustani. En missään nimessä vetäisi mahdollisen eron tullessa lapsiamme lokaan, vaan silloin pakotan itseni sivistyneesti hyväksymään asian. Mutta tämä kirjoittaminen on tapa purkaa vihaa ja sanoa pään sisäisiä juttuja, joita en todellakaan kotona sanoisi. Varmaankin mieheni on sitten ollut rakastunut, mutta niin hän oli nuorena minuunkin todella rakastunut ja vannotti aina minulta uskollisuutta. Jos vietän 10 vuotta kotona ja lapsia on paljon, en varmaan ole aina ollut niin hehkeä. Avioliittohan on sopimus.
Haluaisin vain nimenomaan uskottomien miesten ajatuksia, jotta saisin uskoa yrittää täysillä pelastaa avioliittomme.
Kaipaan tällä hetkellä hellyyttä aivan vietävästi, mutta suljen haluni mielestäni ja yritän antaa miehelleni aikaa miettiä mitä haluaa. Pelkään kuitenkin sitä, että mieheni lähtee vaikka antaisin kaikkeni arkionnemme eteen.
Kiitos äskeisen rehellisen miehen vastauksesta. Annan sinulle neuvon; mene ostamaan vaimollesi kukkia ja anna kunnon halaus. Itse uskon, että rakkaus on tahdon asia (vaikka purankin nyt vihaani)