Itse haikailen vielä entisen perään vaikka uusi rakkaus olisi ovella, mutta tuntuu vaan etten voi vielä päästää irti. Aika antaa etäisyyttä, mutta molemmat olllan pidetty yhteyttä joka ei todellakaan vie ero eteenpäin. Nyt tuntuu että pitäisi laittaa kaikki ovet kiinni ja olla vaan omissa oloissa.
Millä tavalla olette yrittäneet ottaa uudestaan yhteyttä? Mitä olet katunut joka olisi pitänyt siinä kaikessa tukassa kuitenkin jättää tekemättä?
Millä tavalla olette yrittäneet ottaa uudestaan yhteyttä? Mitä olet katunut joka olisi pitänyt siinä kaikessa tukassa kuitenkin jättää tekemättä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole katunut mitään. Pidämme yhteyttä ja en osaisi ajatella, että emme pitäisi.
Meilläkin toisella "uusi rakkaus ovella", mutta ei vaan osaa päästää irti edellisestä. Kumpikaan.
Ehkä kuitenki kadun joitakin typeriä henkilökohtaisuuksia, joita tuli sanottua ero-shokissa. Myöhemmin olen vetänyt sanojani takaisin.
Kerro se hänelle, jota kohtaan tunnet kaipuuta ja rakkautta.
Kysy suoraan onko teillä vielä mahdollisuus koettaa uudestaan , ja jos toinen vastaa että aika näyttää, eläkää "hetki" erillään,mutta pitäen kuitenkin edelleen tiivisti yhteyttä tunteistanne kertoen / näyttäen.
Ja juuri se joka on luottamuspulan aiheuttanut , hänen kuuluu nämä kysymykset esittää ja kuunnella aidosti mitä toinen tuntee...
Aika todella näyttää voiko luottaa ja saavuttaa sen parisuhteeseen niin tärkeän luottamuksen , pienin askelin...
Itse en ainakaan eron jälkeen lähde heti uutta suhdetta hataralle pohjalle rakentamaan. Mutten kotiinkaan vangiksi meinaa jäädä,tapaan ihmisiä ja käyn viihteellä , nautin ja "korjaan itseni ehjäksi ", miettien mitä itsekin erosta voisi ottaa opiksi, ettei tää taas joutuisi kokemaan pettymystä uudessakin mahdollisessa tulevassa parisuhteessa, heh,jos sellainen mies joka veisi jalat altani , joskus kävelisi vastaan.
Voimia sinulle kuka lienetkin, tutkaile omaa sydäntäsi, mutta ota neuvo viisas älä leiki toisen tunteilla , äläkä enää turhia lupaile, pidä se mielessäsi.
Nim. Uskottomuus on kova pala nieltäväksi , varsinkin kun itse elänyt ja rakastanut parisuhteessa täysillä...
...ei voi aloittaa uutta suhdetta niin ettei se tulisi olemaan se kuuluisa 'laastari' eli pitää pystyä päästämään irti entisestä ennekuin voi aloittaa uuden suhteen. (minun mielipide koska elän tuota aikaa juuri ja mietin samoja ajatuksia)
Ja aina kannattaa olla rehellinen itselleen omista tunteista ja jopa kertoa ne kohteelleen silläkin uhalla että tulee torjutuksi (...tai joskus jopa hyväksytyksi :)
Meillä oli samantyyppinen tilanne, tuskaisan eron jälkeen loukkasimme toisiamme sanoin ja minä teoinkin. Kadun sitä että ryhdyin pyörittämään peliä eri naisten kanssa.Pahensi vain oloani v...tusti. Yhteyttä ei saatu katkaistua kokonaan, tekstareilla,meileillä,soitoilla ja jopa keskustelupalstallakin pidimme ja yritimme yhteyttä,onneksi pystyimme lopulta puhumaan, sillä kumpikin halusimme kuitenkin vielä yrittää. Koitamme unohtaa menneet, koska onneksi kumpikaan ei lopulta loukannut toista konkreettisesti.
Eroaminen on vaikea juttu, mutta ei sitä niin paljoa pidä pelätä, että palaa takaisin menneeseen. Se on vain lyhytaikainen ratkaisu, ja kun on muutama kuukausi mennyt, niin kaikki vanha paska palautuu mieleen jommallekummalle ka taas alkaa riita ja asiattomuuksien huutelu.
Minä laittaisin ovet kiinni, en ottaisi laastariakaan, vaan opettelisin olemaan yksin ja miettimään juttuja. Vasta kun sydän on tyhjä entisestä, niin voisin harkita ottavani uuden kumppanin.
Sauna on ainoa paikka, joka lämmittämällä paranee!
Tärekine aissa eron yhteydessä on se, että opettelee olemaan yksin. Kainalossa ei jatkuvasti tarvitse olla muuta kuin hikeä.
Laastarisuhde on väärin sekä itseä, että vielä enemmän sitä laastarina toimivaa kohtaan.