Olen tässä pohtinut vakaasti, että pitäisikö napata joku mies kainaloon muodon vuoksi. Olisi sukulaisilla ja kavereilla (jotka ovat jo parisuhteessa) yksi asia vähemmän pähkäiltävä. Olen totaalisen kyllästynyt kysymyksiin. "Missäs se mies on? Voi kun olisi kiva saada lapsenlapsia." jne..Ehkä olisi minunkin parasta lopettaa haaveilut siitä suuresta rakkaudesta. Tosiasia on se , että mitä enemmän aikaa kuluu sitä huonommaksi "mahdollisuudet " käyvät. Kyllähän monissa maissa ns. järkiavioliitot ovat puhdasta arkipäivää. Kai sitä oppisi rakastamaan toista??
Mies muodon vuoksi?
nainen28
91487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt alat olla oikeilla jäljillä. Turha se on sitä suurta rakastumista odotella tai saa ehkä odottaa hautaan asti. Sitäpaitsi vaikka sen suuren rakastumisen kokeisitkin, niin ei se alkuhuuma kestä kuin sen muutaman kuukauden.
Järkisyin aloitettu suhde on jo parin vuoden kuluttua tunnetasoltaan täysin vertaisensa suuresta ihastumisesta alkaneen suhteen kanssa. Sitäpaitsi nopeasti rakastuminen voi johtaa myös nopeaan eroon. Järjellä valittu kumppani on loppupeleissä paras. Varsinkin arki sujuu huomattavasti paremmin.
Valitse joku, jolla suunnilleen samanlaiset elämänarvot, harrastukset, tulevaisuuden suunnitelmat, arkiset mieltymykset.
Kaikenlisäksi voihan se rakastuminen tulla sitten jopa jälkijunassa ;). Toisaalta tossa on se huono puoli, että kun elää tuollaisessa kulissi /järki /tavan vuoksi/ seurustelun vuoksi -suhteessa, niin sitten kun oikeesti jonkun kanssa jossain kunnolla KOLAHTAA eli ihastuu molemminpuolisesti, niin se avomies/nainen lentää kyllä nopeasti elämästä ja häntä sattuu eikä ole reilua hänelle, jos siis hän on elänyt tunteella mukana ja sinä et.
Mutta ei elämässä kaikki ole reilua. Ja jätetyksi tuleminen on pientä maailman murheiden rinnalla, vaikka se sillä hetkellä muulta tuntuisikin.
Mutta jostain syystä järki kuitenkin sanoo ettei järkisuhdetta kannata aloittaa.
Mä en nyt ainakaan koskaan rupea seurustelemaan sen vuoksi että pitäisi seurustella. Semmoisesta tulee pelkästään paskan maku suuhun eikä semmonen suhde pysy kasassa. Miksi pitäisi olla semmosen henkilön kanssa jota ei voi sietää? Kyllähän kaikki mullekin aina sanoo samaa että seurustelisit säkin mutta en mä muiden mieliksi rupea mitään tekemään. Seurustelen sitten kun tuntuu siltä enkä silloin kun muut sitä vaatii.
En nyt tarkoittanut sitä, että valitsisin miehen jota en voi sietää. Tarkoitin vain , että ehkä pitäisi tyytä siihen kun mies on Ok eikä odottaa sitä tunnetta Wou (jalat menee alta)..
Madalla rimaa. Pitkiä aikoja yksin eläessä ehtii asettamaan sille suurelle rakkaudelle aika paljon vaatimuksia. Elävästä elämästä sellaisia kumppaneita ei sitten heti löydy. Anna mahdollisuus etenkin sellaisille, jotka eivät täytä ihan joka kohtaa ulkoisissa vaatimuksissa. Voit yllättyä, kuinka paljon enemmän sitten saat.
Ota rennosti... äläkä vaadi mahdottomia.
ja sitten kun joskus kolahtaisi, miehesi saisi jäädä syrjään saaden tietää, että oli kuvioissa vain siksi että oli parempi kuin ei mitään mutta ei kuitenkaan mitenkään erityinen sinulle?
pitäisitkö silloin myöskin kiinni siitä parempi kuin ei mitään -miehestäsi vai sysäisitkö armotta syrjään sen suuren rakkautesi tieltä?
epäilemättä jälki on sitten sen mukaista.
Itse olen usein miettinyt samaa, olisiko se niin kauheaa olla miehen kanssa jonka kanssa on mukava olla vaikka sitä Wow-tunnetta ei olisikaan. Välillä epäilin tulleeni tunnevammaiseksi edellisen pitkän suhteen jälkeen joka imi kyllä mehut ihan totaalisesti. Ajattelin etten edes pysty tuntemaan sitä "wowta". Mutta väärin meni.
Pariin kertaan olen ihastunut niin että tunne lähes tukehdutti. Tunteilleni ei ollut toivoakaan saada vastakaikua, mutta ainakin se tuli selväksi, että kyllä se wow on sittenkin se mitä suhteesta pitää löytyä, vaikka se arkiseksi muuttuukin ajan mittaan.
Älä ota miestä muodon vuoksi, itsesi ja hänen takia. Elämässä on niin paljon muutakin kuin se seurustelu! Sukulaisille ja kavereille voit todeta olevasi vaikka lesbo/frigidi/androidi/mitä tahansa mikä saa heidät haukkomaan henkeään ja pitämään suunsa kiinni. Sinun elämäsi ei kuulu muille.
OIKEASTI EI!!! Ei seurustelua voi alkaa vain seurustelun vuoksi vaan sen toisen ihmisen takia! Itse olen 2vuotta ollut sinkku putkeen, mutta ei tuo ainakaan minun vauhtiani ole hidastanut.. Vastaan tulee ihmisiä joiden kanssa ei tahdo seurustella ja toisia, joiden kanssa tahtoo. Riippuu ihmisestä. Mutta ei, ei se mene järjen mukaan, vaan tunteiden mukaan..
Kaksi vuotta ei ole vielä aika eikä mikään, mutta odotas vielä viitisen vuotta niin saatat ajatella asiaa samoin kuin minä...