Kerran valehtelija - aina valehtelija

että jos valehtelee ja peittelee viimeiseen asti valheitansa, on toivo mennyttä. Jos taas valehtelee ja myöntää valehtelunsa, on vielä toivoa.

Miksi hän valehteli?

Ajatellaan tilannette jossa on kaksi työnhakijaa. Ensimmäisellä on tieto ja motiivi siitä että hän haluaa tehdä tuota työtä ja hän pärjää siinä hyvin - mutta hänellä ei ole mitään todistetta. Toisella hakijalla on työkokemusta ja paperit alata mutta hän on välinpitämätön ja aikoo vaihtaa työpaikkaansa nopeasti hiukan toiselle alalle.

Jos ensimmäinen tekaisee itselleen työhistorian ja keskii alan firman jossa on ollut töissä... niin hän tekee väärin ja valehtelee, ottaa riskin siitä että hän vaikuttaa epäluotettavalta.

Mutta tuossa tilanteessa se koituu kaikkien eduksi, valehtelija kuitenkin on rehellinen tietyllä tavalla - hän tuntee olevansa oikea tyyppi tuohon työhön ja tietää että hänen valheensa ei koidu työnantajan tappioksi.

Elämä ja ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä usein läheskään hyveellisiä, kai sen ymmärrät? Kun arvioit valehtelijaa et voi tarttua vain siihen että hän on valehdellut, kyllä siinä kannattaa ymmärtää myös että miksi niin on.

Sitten tässä on sellainenkin ulottuvuus että mitä rehellisyydellä saavuttaa? Ainoa mitä tavoitan on se että itsellä on hyvä mieli siitä rehellisyydestä. Pahimmillaan tulet tuomituksi sen takia että puhut totta. Ja jos olet rehellinen ei se tarkoita etteikö sinua silti saatettaisi epäillä... kas kun ihminen olettaa (toki typerästi) että muut ovat samanlaisia kuin itse on. Eli ihmiset jotka valehtelevat joskus tai venyttävät muuten totuutta olettavat että toiset tekevät samaa. Tällöin olemalla heille rehellinen ei saavuta yhtään enempää luottamusta kuin muutenkaan, he olettavat että venytät totuutta mutta samalla he voivat hyväksyä asian ja luottaa sinuun niin että et tee mitään periväärää heitä kohtaan - koska hekään eivät tekisi niin sinua kohtaan. Sekin on odotus joka voi tulla omasta elämästä ja valinnoista.

Onko asia jokin sellainen että hän satutti sinua tietoisesti valitsemalla tehdä jotain sellaista missä hän osoittaa itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä sinua kohtaan? Jos on niin en suosittele luottamaan.

Jos hän puolestaan sanoi menevänsä lenkille mutta meni baariin niin onnea, sulla on ihan oikea ihminen.

jotka eivät aja mitään tarkoitusta.
On toisaalta myös kohtelias mielistelijä ja imartelija.

Ne ovat selvimpiä täysin tunteettoman psykopaatin
merkkejä, joista psykiatrikin tekee diagnoosinsa.

Selainen henkilö voi imarella sinua liikaakin ja samalla hän voi vaikka "Jumalan VOIMASTA" halkaista kallosi kirveellä vailla omaatuntoa.

saa vasarasta päähän. Se on ainoa toimiva.