Vastenmielinen tausta?

Huomasin kirjoittaneeni nähtävästi aivan väärään osioon ("parisuhde"-osio olisi lienee ollut oikea..) mutten saa viestiäni enää poistettua. Kaiketi tässä "sinkut"-sarakkeessa pitäisi kysellä sinkkumiesten mielipiteiden perään(?) Sitä miten te kokisitte kaltaiseni naisen mikäli muutoin kokonaisuus olisi miellyttävä ?

niin eihän sen pitäisi vaikuttaa.

Mutta: tämä sinkkupalsta on sitten täynnä täysin sairaita naistenvihaajia, joten tämä tosiaankin on täysin väärä palsta kysyä mitään asiallista saatikka kipeää asiaa. Paskaa tulet saamaa ja haukkumisia, joten terästäydy. Tällä palstalla ei ole tainnut ainuttakaan normaalijärkistä miestä koskaan vierailla.

Sinulla ei ole mitään "vastenmielistä" taustaa.

Se on ihan sinun omassa päässäsi.

Jotakin miestä voisi yllättää kokemattomuutesi kun nykyään iso osa naisista harrastaa seksiä paljon jo nuorena.

En suosittele näitä palstoja yleensäkään tuon asian käsittelyyn vaan yritä etsiä joku nainen joka on kärsinyt hieman vastaavasta asiasta mutta selvinnyt siitä jatkamaan elämää.

"Tiedän ettei "salaisuuteni" välity minusta tavallisessa vuorovaikutuksessa, enkä siten tiedä olisivatko torjumani miehet olleet lainkaan kiinnostuneita mikäli olisivat totuuden tienneet."

Aivan varmasti olisi olleet kiinnostuneita ja en sinuna olisi huolissani.

Kysymys kuuluukin että entä jos kokematon mies olisi kiinnostunut sinusta? Mikä olisi reaktiosi jos hän sanoisi että hänellä on myös ongelmia seksuaalisuuden suhteen ja sen takia keskittynyt muuhun elämään?

mies jättäisi tutustumatta sinuun taustasi vuoksi. Lähes kaikilla on elämässään jotain asioita, jotka aiheuttavat epävarmuutta itsestä. Sinun kokemuksesi on siitä rankimmasta päästä ja on täysin ymmärrettävää, että se vaikuttaa ihmiseen kaikin tavoin. Tärkeintä minusta on se, että tunnistat sen vaikutuksen ja pystyt jotenkin käsittelemään asiaa.

Ainakin olisi hyvä, jos pystyisit puhumaan asiasta mahdollisen kumppanisi kanssa. Se ei varmasti ole helppoa, mutta keskustelu rakentaisi luottamusta ja auttaisi myös sitä toista ihmistä ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita yhteiselossanne.

Pelko ja epävarmuus ovat ihan luonnollisia tunteita, vaikkei ihmisellä olisi edes mitään noin rankkaa menneisyydessään. Itsellänikin on elämässäni asioita, mistä en mielellään muille puhu ja tiedän, että ne vaikuttavat tekemisiini. Ja vaikka tiedän ne syyt, niin en aina pysty vaikuttamaan siihen, miten asiat menevät.

Jos todella haluat suhteen, niin silloin niitä pelkoja joutuu kohtaamaan. Se on oikeastaan se avainasia. Omasta näkökulmastani katsoen esimerkiksi kokemattomuus ei olisi mikään este suhteelle. Eikä myöskään se, mitä sinulle on tapahtunut. Sen menneisyyden vaikutukset nykypäivään, käytökseesi ja tekoihisi ovat tietysti sitten eri asia. Vaikutus voi olla positiivistakin, sitähän ei tiedä, kuin kokeilemalla.

Suhde on aina kahden ihmisen välinen asia, joten et ole yksin vastuussa kaikesta. Luottamus on tärkeää ja se rakentuu rehellisyydelle. Itse ainakin katson hyvin tarkasti, kenelle asioistani kerron.

Minusta sinun aikasi ei ole millään tavoin ohitse. Ei ihmisen tarvitse olla täydellinen tai ehjä saadakseen rakkautta. Rakkaus puhtaimmillaan eheyttää ihmistä. Ei se tietysti kaikkea korjaa, mutta minusta sinun ei kannattaisi ajatella olevasi jotenkin viallinen tms. Päin vastoin, olet varmasti monessakin mielessä kiinnostava ihminen.

Väkisin ei tietysti kannata mihinkään alkaa, mutta etköhän sinäkin vielä kohtaa jonkun, johon voit luottaa ja kenelle pystyt avautumaan.

Nämä ovat yhden miehen hataria ajatuksia tilanteesta.

Voimaa ja valoa elämääsi.

En oo kyllä tälläistä asiaa ikinä mitenkään pohtinut. Ei toi itse "asia" mitenkään haittais vaan enemmänkin mietin, että pelkäisitkö edelleen jollain asteella kaikkia miehiä. Jos nyt olet ollut monia vuosia ilman mitään kontaktia niin pelkäisitkö esim. kosketusta tai vastaavaa. Varmasti on traumoja edelleen niin lähinnä mietityttäisi se, että kuinka hyvin olet päässyt niistä jo yli vai onko edelleen se ajatus "kaikki miehet ovat sikoja" päässä mikä varmasti voisi tuoda ongelmia.

Eli voin sanoa, ettei toi itse asia ikinä mitään "vastenmielisiä reaktioita" tuottaisi.

>>yläasteikäisenä poikien kanssa "olemista" en laske seurusteluksi

Miksi et laske? Onhan se toki ehkä joiltain yksityiskohdita vähän eri asia kuin aikuisten väliset seurustelusuhteet, mutta ainakin sinulla on jotain perustavanlaatuista kokemusta siitä, miltä tuntuu kun toiset ihmiset pitävät sinua tasavertaisena ihmisenä. Sinulla on paljon enemmän elämänkokemusta kuin AT-miehillä.

Ihan ensiksi haluan sanoa että taustasi ei ole mielestäni "vastenmielinen" - vaan se on traaginen.

Sinä itse voit olla mitä ihanin ja hurmaavin persoona jos pelkosi ja epäluulosi eivät ole pinnalla. Et ole nuo synkät tapahtumat itsessäsi.

Ihmiselle jolle sinä olet merkityksekäs on sinun onnesi, epävarmuutesi, hyvä tai huono olosi merkityksekkäitä ja huomioon otettavia juttuja, ihminen jolle sinä olet merkityksekäs haluaa läpikäydä kanssasi ne asiat jotka mahdollistavat sinulle kaikki hyvät, kauniit ja nautinnolliset asiat - hän on valmis sinun ehtoisisi ja tarjoamaan sitä mitä sinä tarvit.

Itse olen herkkä mies tuollaisissa asioissa, mulla on ollut kerran naisystävä olla oli taustalla tuollaisia asioita - itseasiass vielä astetta pahempiakin. Hänellä oli sellainen ongelma että hän repi jatkuvasti itseään miellyttämään minua väkisin, ja minä puolestani pelkäsin että satutan häntä. Tunnetasolla välitin hänestä valtavasti mutta esim. seksi ei toiminut - en uskaltanut haluta häntä pelätessäni että satutan - koska asioita ei oltu käyty läpi mielestäni tarpeeksi hyvin ja ei ollut varmuutta että asiat ovat hänelle ok. Tämä varmaankin johti siihen että hän tulkkasi asian niin ettei ole haluttava ja hänessä on vikaa, vaikka minä omalta osaltani vain ehkä jopa ylihuolehdin hänestä.

Uskalla sinä siis luottaa hyvään kumppaniin joka välittää sinusta. Kertoa hänelle itsestäsi ja yhdessä yritätte löytää ratkaisut sinun aikataulullasi ja tarpeillasi - se on täysin ok, se on se mitä minä olisin kumppani(ehdokkaa)na toivonut tuolta naiselta. Että hän puhuu asioista.

Viivan alle jää näet se että todellakin halusin tuota naista, sekä seksuaalisesti että myös romanttisella tasolla. Haluan vieläkin mutta menetin yhteyden häneen.

Mikään ei ole sinulle myöhäistä, paitsi tietenkin jos valitset ajatella että kaikki on mennyt eikä mitään toivoa ole koska sitten kohtelet myös miehiä sen mukaisesti ja jätät käyttämättä ne parhaatkin mahdollisuudet saavuttaa se mikä sinulle kuuluu. Vaikutat hyvinkin tasapainoiselta tekstissäsi, itsehavainnoivalta ja älykkäältä. Siinä on jo paljon minua persoonassa miellyttäviä asioita ja kieltämättä tietty samankaltaisuus on havaittavissa jossain mielessä...

Itse olen nuorempana kokenut traagisen kokemuksen (väkivalta) johon en pystynyt itse vaikuttamaan.
Tilanteen jälkeen pelkäsin ja olin valmis luovuttamaan elämästä.
Kävin työterveyshuollossa, psykiatrilla ym, ym. mutta minua ne eivät ”parantaneet”.
Pelko seurasi minua koko ajan siinä määrin, että en pystynyt käymään töissä, pystynyt nukkumaan kotona, liikkua pimeässä jne.
Toistuvissa kuulusteluissa Poliisikin totesi, että tarvitsen apua. Kysyivät, että suostuisinko hypnoosiin.
Kävin joitakin kertoja hypnoosissa ja maailma muuttui täysin. Hypnoosin avulla tilannetta ei ole tarkoitus poistaa muistista vaan se, että alitajunta kykenee tapahtuneen asian käsittelemään.
Nykyään voin hyvin tai erittäin hyvin. Olen onnellinen, että en heittänyt ”käsijarrua silloin päälle”.
Tämä tapahtui noin 15v sitten. Tämän jälkeen olen tavannut henkilöitä joilla on
väkivaltaisia kokemuksia jotka ohjaa heidän elämäänsä vuosien tai vuosikymmenien jälkeenkin.
Elämä on elämisen arvoista ja pitäisi pyrkiä siihen ettei menneet kokemukset ohjaa tulevaisuutta.

Kirjeesi perusteella Sinulla ei ole vastenmielinen tausta. Ymmärrän tilanteesi ja Sinun täytyy alkaa elämään tulevaisuudelle.

Jos olet pääkaupunkiseudulla niin apua tulee helposti löytymään.