Olen tässä vierestä kauhuissani katsellut tätä nykymenoa: monet ystävistäni ovat eronneet pian avioitumisen jälkeen. Osa riitelee ja taistelee oikeudessa omaisuudesta ja lapsista. Verisesti ja katkerasti. Siinä ei kyyneliä säästellä, kun kaksi raivohullua suomalaista iskee yhteen. Pahimmillaan he kommunikoivat lakimiesten välityksellä ja oikeuskulut vain pahentavat ison asuntolainan murskaamaa taloutta. Pahin tapaus on edennyt väkivaltasyytteiden tasolle ja lapset on otettu huostaan.
Menenkö minäkin heidän perässä, jos otan ja nain suomalaisen naisen? Olenko muutaman vuoden päästä velkainen katkera mies, jolta entinen vaimo lypsää elatusrahat shoppailuun?
Olisiko sittenkin turvallisempaa ottaa esim. nuori aasialainen nainen ja asua vaatimattomassa vuokrakaksiossa? Lapset voisi tehdä sitten 10 vuoden päästä, jos suhde siltä vaikuttaa....
Mitä mieltä te olette?
Menenkö minäkin heidän perässä, jos otan ja nain suomalaisen naisen? Olenko muutaman vuoden päästä velkainen katkera mies, jolta entinen vaimo lypsää elatusrahat shoppailuun?
Olisiko sittenkin turvallisempaa ottaa esim. nuori aasialainen nainen ja asua vaatimattomassa vuokrakaksiossa? Lapset voisi tehdä sitten 10 vuoden päästä, jos suhde siltä vaikuttaa....
Mitä mieltä te olette?
Vastaukset 10
Vanhimmat
siis tuota tuota, kuvitteletko sä et se aasialainen nainen vaan palvelee sua ja sit eron tullessa häipyy maan alle ja lahjoittaa sulle kaikki hänen alusvaatteensakin? en menis kuule laittamaan kaikkia suomalaisa naisia samaan pakettiin! miks et vain pidä sdäntäsi avoinna ja mene naimisiin sen kanssa kenelle sydämes sykkii. paska tsäkä jos muija lähtee toisen matkaan, oli se sit suomalainen tai aasialainen. ja paska juttu jos molemmat ei jaksa suhteeseen panostaa sen verran et molemmat siin viihtyis, senhän takia niit eroja tulee. ja tulee se ero aasialaisenkin kanssa.
jos olet kiltisti etkä juo, etkä hakkaa tai juokse vieraissa mutta et myöskään asutöissä kun sinua tarvitaan lapsen hoidossa/kasvatuksessa, niin sitten tuskin tulee riitaa.
ihan perus ohjeet kaikille miehille. Itse en tunne kovia oikeus juttuja lähipiirissä (äidin kaikki siskot ovat eronneet lukuun ottamatta yhtä jonka mies kuoli syöpään, veljistä yksi on eronnut. Aidillä on 4 siksoa ja 2 veljeä) Kaikki ovat antaneet miehilleen tapaamis oikeuden lapsiin mutta perus huoltajuus ilmeisesti on jäänyt äidille (en oikein tiedä huoltajuus määräyksistä koska minulla ei ole lapsia enkä puutu toisten kiistoihin) Suurimmalla osalla äidin siskoista toinen avioliitto, avoliitto on ollut onnistunut (tai miten pitkään sitä ei koskaan vo sanoa ennen kuin he kuolevat...)
Omaisuuksia ei ole ollut joten mitään riitaa ei ole paitsi ehkä lapsista on voinut olla jos mies on ollut alkoholisti tai muuten ero on ollut vaikea
En tosin teidä vaikeita eroja, omanikin oli helppo vaikka mies on muslimi, yhdessä asutaan kunnes mies muutta pois ja itsekin kyllä muutan tästä, kun ei rakasta niin rakkautta ei voi pakottaa sen pitää jokaisen tajuta... ei siinä auta ainakaan kirveellä tulla paikkoja uusiksi laittelemaan vaimon kämpille tai vaimon naamaa muotoilemaan uusiksi.
tappeluun tarvitaan kaksi, joten ehkä ystävilläsi on myös omaa osuutta siihen miksi ero on vaikea (oletan että ovat miehiä koska tuumit avioitumista miehen näkökulmasta ja et maininnut naisille samaa mahdollisuutta löytää ulkom. mies "raivohullun" suomalaisen vastineeksi)
Itse olen sitä mieltä, että erossa jaetaan se mikä on ollut yhteistä avioliiton aikana ja sen aikana siihen saatu mutta pidetään se mikä on ollut selvästi toiselta erillään muut sopimukset.
Huoltajuuden tulee olla molemmin puolinen, ellei toinen vanhemmista ole pedofiili tai muuten vaarallinen tai alkoholisti (jos on selviä päiviä niin ennen tapaamista pitää puhalluttaa... eräällä tutulla naisella on tällainen tilanne molemmat exmiehet ovat alkoholisteja (salasivat sen kunnes lapsi syntyi) ja kaksi lasta eri miehen kanssa (suomalaisia miehiä tällä kertaa))
Lapsilla ei saa kiristää eikä lapsen oikeutta omaan isään tai äitiin tule evätä (paitsi em. syistä, jotka täytyy osoittaa todeksi)
Muutenkaan lapsia ei pidä tehdä heti... kuitenkin naisella biologinen kello voi alkaa tikittämään ja seurustelu voi jäädä sen ajatuksen taka alalle, että haluaa lapsen (ahman exä esimerkiksi halusi ulkomaalaisen lapsen niinpä hän suostui seksiin ahman kanssa ilman ehkäisyä vaikka olivat siihen asti käyttäneet kondomia. Ahma luuli, että exä syö pillereitä mutta näinhän exä ei ollut sanonut... tämäkin keskustelu käytiin selvinpäin, joten kummanko syy sitten että maha rupesi pullottamaan?
Ahman exällä tosin on vielä pitkä aika vaihdevuosiin ja hän oli 17 seurustellessaan ahman kanssa (hänen mummo, isä ja äiti tosin hyväksyivät heidän seurustelunsa, joten ahmakaan ei sille nähnyt estettä.) He tapasivat baarin edessä selvinpäin, ahma oli myöhästynyt bussista ja odotteli seuraavaa ja exä odotteli issänsä joka tuli hakemaan. vaihtoivat numeroita ja sopivat tapaamisia en usko että poikkeaa paljon muista pareista, joissa tyttö ei ole vielä täysi-ikäinen. Naimisiin he eivät menneet mutta saivat pojan.
Olemme lähes saman ikäiset mutta ahman exällä on ollut enemmän miehiä kuin minulla on tällä hetkellä opintopisteitä, joten hän oli myös ikäisekseen kehittynyt (omien juttujensa mukaan).
Ahma ja exän perhe olisivat halunneet heidän jatkavan mutta exä ei halunnut ulkomaalaista miestä vaan lapsen ulkomaalaisen kanssa. Nyt hänellä on jo toinen suomalainen mies menossa... vähän hän tosin kokeili ahman marokolaista kämppä kaveria silloin kun ahma oli töissä ja exä joi kämppiksen kanssa kämpillä. Ei ollut ihan varma lapsen isästäkän kun se syntyi. Ahma kuitenkin maksaa elatusmaksut, joten hän on isä olipa lapsi sitten mehmedin.
Itse en kiirehdi lasten kanssa niiden aika on kun on rahaa, huolehtiva mies ja koulutkäyty loppuun. Jostakin voidaan tinkiä mutta itse en halua olla sossuelätti kun saan lapsen. Voisin olla myös yh mutta mielestäni lapsi tarvitsee avioliitossa elävät yhdessä onnelliset vanhemmat. itse olen avioerolapsi niin en halua sellaista lapselle... mutta hampaat irvessäkään en yritä, jos mies rupeaa lapsen teon jälkeen sikailemaan tai käyttäytyy huonosti raskaus aikana (vieroksuu sängyssä, käy vieraissa, jos ei ole sovittu että saa käydä tms.).
te maalaiset olette SEKAISIN!
ja ne perustelut....
Sanomalla "te maalaiset" sisällytät esim. minut mukaan tähän "sekaisin oleviin maalaisiin", joista sinä ilmeisesti teet poikkeuksen
Eli mielestäsi...
sen lisäksi, että hullua olisi haluta ulkomaalainen lapsi ja seurustella suomalaisten miesten kanssa (kuitenkin niin että ulk. isä maksaa elatuksen)
myös nämä seuraavat asiat ovat järjen vastaisia, sekaisin olevia, absurdeja ja hulluja
(bengalissa muuten elomelo tarkoittaa sekaisin;D)
¤ Hullua (olla sekaisin/olla hullua) on haluta lapselleen isä, joka osallistuu kasvatukseen
¤ Hullua on haluta laittaa avioliiton päätyttyä avioliitossa yhteiset asiat puoliksi tai jakaa muutoin sopimuksen mukaan yhdessä hankittu omaisuus
¤ Hullua on jakaa lasten huoltajuus (paitsi jos puoliso on väkivaltainen tai pedofiili tai juoppo... mielestäsi ilmeisesti lapsi pitää kaapata vain toiselle vanhemmalle ja toinen vanhempi saa katsoa lasta vain ikkunassa kahden todistajan läsnäollessa? tämä ei olisi hullua;D)
¤ Hullua on tehdä lapsi vasta sitten kun voi hänet itse elättää, on vakavassa suhteessa ja lapsella on isä joka ei karkaa töihin/baariin omia velvollisuuksiaan kasvattajana.
HULLUN JANORMAALIN SUHTEESTA
Normaali ja hullu ovat keskenään vastakkaisparit (dikotomia) normaali on ei-hullu ja hullu on ei-normaali toisaalta hullu on myös määritelty nekatiiviseksi arvoltaan kuntaas normaalius on se mihin kaikkien tulisi pyrkiä (ks. tämän palstan osalta hakusanat normaali ja kunnon) meillä ei oikeastaan siis tämän jaon mukaan ole muuta vaihtoehtoa kuin olla ei-normaali tai normaali
ja sinun määrittelyssäsi ei-kaupunkilainen (sekaisin oleva/hullu) tai kaupunkilainen (normaali)
Muistaisit nyt senkin, että ensin oli maaseutu sitten kaupungit eli kaupungin muodostavat suurimmaksi osaksi maalta tulleet eivätkä siellä syntyneet...(ainakin myös he ovat olleet sen elämän muodostumisen vaikuttajia)
ja pientä tarkennusta otsikkoosi:
(Ei ei ei) nimimerkkiisi (ole totta)
Se mikä maailmassa on lopullisesti totta on pitkälti kiinni siitä, mitä me haluamme nähdä ja miten me sitä katsomme. Toiset totuudet ovat tosin valta-asemassa toisiin verrattuna
esimerkiksi tällä palstalla
on "totta", että suurin osa muslimien ja kristittyjen avioliitoista päättyy eroon Suomessa
mutta se ei tarkoita että olisi "totta" että kaikki päätyvät eroon.
Eron mahdollisuuden huomioiminen on oikeutettua mutta kaikkien liittojen manaaminen tarpeetonta. (voidaan tilastoilla perustella, että suurin osa päätyy eroon mutta ei voida olla varmoja että juuri tietty ilmoitettu avioliitto päättyy eroon (tai varmuus ja sen perusteleminen/ilmituominen riippuu siitä kuka sanoo...))
Toisen totuus voi olla myös toiselle suurin vale
ja silloin ei ratkaisi se onko toinen "oikeassa"
vaan se kumman totuus on uskottavammin perusteltu eli retoriikan hallinta, jota mm. HAlla-aho käyttää tuodaksen oman "totuutensa" uskottavaksi ja "kumotakseen" muiden "totuudet".
Sinun ei siis tarvitse puhua totta (koska totuutta ei ole) riittää kun voit perustella sanomasi uskottavasti niin, että se näyttää "totuudelta" ja saa muut uskomaan sanomaasi ja auktoriteettiisi sanojana
> Perustelun ja vaikuttamisen tapoja:
viittaukset aiemmin sanottuun, kansantajuinen puhe (metaforat), tunteisiin vetoaminen, todellisuuden ilmentäminen, suorapuhe ja yksinkertaistaminen, piilovalta, kokemusten jakaminen, numeeriset todellisuuden arviot, omaan asemaan ja tietämykseen vetoaminen sekä lukijan lähelle tuleminen.
En ole varma käyttääkö H-a näitä kaikkia mutta ilmeisesti hän on tietoinen näistä kun on saanut niin monta puolelleen.
Perustelujen kannalta tekstisi oli köyhä, joten en usko väitteeseesi "kaikki maalaiset olette sekaisin!". Uskon enemmän omaan arkikokemukseeni myös siinä oliko kirjoittamani teksti, jota perusteetta arvioit "totta" vai "ei ei ei ole totta";D
Toisaalta tekstisi on tyypillinen puheväittämä ja myös tunnepurkaus/ilmaus, joka ei ehkä vaatisi näin paljon tekstiä vastineekseen mutta antaa nyt mennä kun alkuun on päästy.
Perustelutaidon opetus ja törkeyden korostaminen on ihan hyväksi muillekin tällä palstalla kommentoiville yhden lauseen varaan väitteensä rakentajille. Puolustukseksesi lisättäköön vielä, että suurin osa ihmisten puheesta ei vaadi heidän mielestään perustelua, koska se perustuu (ainakin kahden samaa kult. taustaa ja aatemaailmaa edustavien kohdalla) yhteiseen jaettuun tietoon maailmasta.
Näinpä väite "neekrit on tyhmiä" saa kannatusta ilman perustelujakin vaikkapa skini-sakissa
(En uhallakaan nyt käytä sanaa rasisti kun sen määritteet ovat joillekin niin arka paikka... "ei me olla rasisteja mutta.." itsekin olen aika "..mutta kun" vaiheessa oman rasismini suhteen)
Täältä tähän;D
Ihmiset kyllästyvät toisiinsa. Huomattuaan sitten, ettei se elämäkään ikuista ole, alkavat he etsiä muuta.
On kai sama, mistä maasta kukin sen onnensa löytää.
Avioeron varalle kannattaa tehdä kaikissa tapauksissa paperit, vaikkei omaisuutta itsellä viellä olisikaan.
Voihan käydä esim. niin, että avioliitossa ollessasi perit vaikka sukulaisesi.Tuo onkin sitten samassa silmänräpäyksessä yhteistä jaettavaa.
Jos kumppani sitten päättääkin heti tuon tapauksen jälkeen lähteä,joudut antamaan puolet perinnöstäsi hänelle lähtiäislahjaksi.
Hyvä testi toiselle onkin kertoa jo ennen naimisiinmenoa, että ilman avioehtoa ei aio avioitua. Jos juttu lakkaa sen vuoksi kiinnostamasta, ei ole aihetta suremiseen!
Samat olen nähnyt hyvä veli sivusta ja itsekkin avioeron Suomalaisen kanssa kokenut. Onneksi ei ollut jälkikasvua vielä tupsahtanut ja oltiin erotessa sen verran fiksuja, et erottiin sovussa ja nuorina. Nyt vieressä aasian suunnalta vaimo ja voin sanoa homma pelaa.
Kiinalainen mies. On erittäin huolehtivainen ja fiksu kaikin puolin:)
että suksi kuuseen. Asiallesi on olemassa toinen palsta.
En sinällään näe, mitä kansalaisuudella on väliä vaatimustesi kanssa? Nainen kun nainen, sanot tahtovasi avioehdon ja ehkäisyä käytätte seuraavat kymmenen vuotta. Ja jos niin stressaa, muuta avoliittoon! Eivät läheskään kaikki vakavasti yhdessä olevat parit ole naimisissa. Maallikkona ja nopeasti mututuntumalla väitän, että jos pohditaan, miten käräjöinti helpoiten sujuu, niin varmasti silloin, kun molemmat ovat samassa maassa. Sellaiset asiat kuin lasten elatusapu riippuu tietenkin isyydestäsi, ei naisen kansallisuudesta. Suomessa asuessa sovelletaan maan lakia jne.
ois kiva kuulla noudatatko näitä elämän ohjeita mitä täälä suomi24 annetaan sulle?tosi kiva kyssäri sulla..jos saisin jotain sulle suositella niin käy teijan sex shopissa ja osta itelles dildo ja runkkaa itteäs niin ei tarvi murehtia tota sun filosooffista elämää