No niin, mulle kävi vuosi sitten niin, että mies lähti toisen naisen matkaan, meillä on kaksi lasta. Olen tässä miettinyt, että tässäkö tämä mun elämä nyt sitten on. Asun kahden lapsen kanssa, käyn töissä, ulkoilutan koiran jne. kaikkea ns. tavallista. Baarit ei kiinnosta, eikä ole kaveriakaan kenen kanssa lähtisi, kun lapset ovat isällään. Mun mahdollisuudet saada miestä elämääni on mahdottomuus. Ei mulla mikään kiire ole, mutta pakostakin miettii, että tällä elämäntyylillä ei sellaista päivää tule koskaan. Kaverit yrittää piristää sanomalla: no se voi tulla kaupassa vastaan, koiran kusetus kierroksella, harrastuksissa jne. En oikein usko, työssäkin olen lasten parissa, harrastuksessa on 50-60 vuotiaita miehiä, ulkoillessa kukaan ei tule juuri silloin vastaan, nyt mua oikeastaan jo naurattaakin koko epätoivoinen kirjoitukseni. Mutta kuten veljenikin sanoi: kyllä sun vain pitää sieltä kotoa lähteä viihteelle, ei ne miehet kotiakaan tule, muuten sun täytyy mennä miestä netistä katsomaan. Olen huvin vuoksi käynyt netissä katselemassa, mutta ei oo vaan mun juttuni, ennemmin ilman. Tännekään ei kehtaa ihan asuinseutuaan laittaa, jotta voisi saada toisista eronneista naisista ns. seuraa lähteä joskus ihmisten ilmoille. Olen myös menettänyt taidon iskeä miestä, se tuntuu jotenkin niin vaikealta ajatukselta, kai sitä odottaa vaikka lopun elämän, että joku ihana vapaa mies vielä joskus huolisi, vaikka mukana on sitten kaksi lastakin. Karkottaako miehet lähes aina sillä, kun he kuulevat, että on lapsia? Varatut ei kiinnosta todellakaan, eikä mitkään alapään kävijät. En edes tiedä, vieläkö tällä naamalla miehen saisi, olisihan se mukava ehkä kokeilla sitä baarissa käyntiäkin, mutta kun yksin ei voi lähteä, pelkkä ajatuskin tuntuu, että tyrkylle sinne yksin keikkumaan, mikä horo ;) Tuntuu ainakin tällä pienellä paikkakunnalla, että oman ikäiset eli vähän yli kolmekymppiset ovat varattuja, joten jäljelle jää toinen jalka haudassa olevat, hieno juttu. Miten siis mies isketään, kun lähtöasetelmat ovat nämä, jos joskus joku kiinnostaisi?
Elämä ilman miestä
tässäkö tämä?
101916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
nainen niin sittenhän mies ei välttämättä välitä onko lapsia vai ei.
Pieni paikkakunta on ongelma koska silloin niitä kohtaamisia on niin vähän.
Suosittelen nettiä koska sitä kautta voi tutustua lupaaviin tapauksiin.
Voin sanoa että moni kamppailee samojen ongelmien kanssa niin miehissä ja naisissa.
Ikävä että tilanne on tuo mutta nauti lapsistasi ja myös siitä että saat olla "vapaa". Samalla kuitenkin pyri aktiivisuuteen eli etsi harrastuksia ja seuraa jonka kautta voisi tutustua miehiin.
Olen alle 30-vuotias mies ja itse en etsisi naista jolla on jo lapsia mutta varmasti löytyy sellaisia joilla on omiakin jotka eivät ole moksiskaan asiasta.
Sitä ennen kuin se sattuu kohdalle niin pidä tosissaan huoli itsestäsi, kaunistaudu, liiku, hymyile, käy kampaajalla jne. niin sitä kautta miehet myös kiinnostuvat sinusta.
Tsemppiä!
No joo, enpä minä innoissaan sinne baariin ole menossakaan. Vuoden aikana parissa paikallisessa räkälässä olen kaverin kanssa käynyt, muualle kun häntä en ole saanut lähtemään. Olipahan reissut, totesin että taidan pysyä kotona. En ole mikään missi, mutta sentään päivänvalon kestän ja läheiset ovat sanoneet, että kaverin saat kyllä jos vain haluat, mutta kun asetelma on tämä, mistä aikaisemmin mainitsin, niin ei kovin lupaavalta näytä. Itse kiinnostunkin kyllä enemmän miehestä joka tulee vaikka kotoa hakemaan tms, kuin baaritiskillä nuokkuvasta persettä vailla olevasta, viinalta, valkosipulilta ja hieltä haisevasta miesten miehestä, että sillee :)
Et tietenkään halua miestä mistään räkälästä! Hyi. Onhan se nyt aivan ymmärrettävää. Käy jossain kivemmassa paikassa. Ehkä sieltä löytyy mies tai ehkä ei, mutta ainakin siellä on kivaa.
Minustakaan sinun ei kannata lähteä mistään baareista miestä metsästämään. Ainakaan itse en lähtisi. Suurin osa baareissa viihtyvistä aikuisista miehistä on enemmän tai vähemmän alkoholiongelmaisia. Mutta voihan sitä jossain siistissä baarissa silti joskus piipahtaa parilla olusella, ja yksinkin voi mennä. Ja jos sopiva tapaus tulee baaritiskillä vastaan niin mikäs sen mukavampaa. Ei ne kaikki sentään alkoholiongelmaisia ole.
Yleensä se oikea vaan tulee vastaan sen kummemmin etsimättä. Ihmeellistä, ja sitten kun se oikea sattuu kohdalle, niin ei pari lasta haittaa mitään. Olisihan se sitä paitsi aika outoa, jos sinun ikäiselläsi naisella ei jo olisi lapsia. Silloin tulisi helposti mieleen, että tykkääköhän tuo yleensä miehistä ollenkaan, vai eikö jostain muusta syystä saa lapsia.
ei se kuule ole yhtään ihmeellistä nykyään,että 34-vuotiaalla ei ole ainuttakaan lasta...ei halua lasta,ei löydy sitä oikeaa,lapsettomuus....
Hei! Minusta sinä tarvitset naispuolisia sinkkukavereita, joiden kanssa voit harrastaa (tunnet itsesi vähemmän yksinäiseksi) ja metsästää miehiä (duh). Naispuolisia kavereita on helpompi löytää: rupea vaan jumppatunnilla tai työpaikalla juttelemaan jollekin mukaville tyypeille, ja kysy, lähtisivätkö he joskus ulkoiluttamaan koiraa/ lenkille/ johonkin tapahtumaan. Siitä se uusi ystävyys lähtee. Uusien ystävien myötä sinun on helpompi lähteä baanalle, ja lisäksi ystäväpiirisi laajenee jolloin saatat tutustua mukaviin miehiin sitäkin kautta. Ja on joku, jonka kanssa valittaa, jos kivaa miestä ei löydy :D
Älä sure, jos olet vasta reilu kolmekymppinen niin varmasti vielä löydät miehen!
Luin tuota kirjoitustani ja totesin, että siitähän saa sellaisen käsityksen, että mies tänne ja äkkiä. Asia on kuitenkin enemmän juuri niin, että kaipaan naisseuraa joiden kanssa mennä ja tulla. Jos sitä myöten jonkun tapaa, niin sitten niin. Tulee vaan tosiaan miettineeksi, kun on mökkiintynyt, että tätäkö mun elämän pitää olla. Kun edes joskus jotain piristävää, lastenkin ollessa poissa kotoa.
mutta mikä harrastus on kyseessä,kun ikäjakauma on pikkasen pielessä..?Kyllähän näin miehenä voi sanoa,että kyllähän niistä lapsista tietysti vaikutusta on asioihin.Kyllähän se joustoa vaatii,suuntaan jos toiseenkin.Mutta ei varmasti kaikki ehdokkaat siihen "tyssää".Itse huomannut ettei naiset kyllä tätä asiaa hirveästi mainosta,ainakaan ensitapaamisella..Ainakin katsovat reaktioita aika tarkasti.
Ja mitä siihen iskemiseen tulee..Taitaa olla sama asia kuin naisten iskeminen.Iske sillä lailla ettei toinen edes huomaa että tuli isketyksi!
Helppoa..Taitaa olla viisainta olla vain oma itsensä!
Olen tässä miettinyt, että mut on aina isketty. Se oli silloin joskus nuorena, kun ei ollut vielä lapsiakaan. Se on yksi syy kai miksi miehen iskemisestä kysyn, koska kun oikein asiaa mietin, niin olen ns. vaikeasti tavoiteltava. Saatan olla kiinnostunut, mutta enhän MINÄ voi tehdä aloitetta, koen itseni jotenkin lumpuksi, jos näin tekisin. Miksi sitä odottaa miehen tekevän aloitteen ja miksi edelleen "esiintyy" hieman välinpitämättömästi, vaikka tunteita olisikin? No mulla se taitaa olla juuri tuo pelko vastapuolen reaktiosta. Miten näyttää sopivassa määrin kiinnostuneelta, ettei mies ajattele, onpas helppo nainen? Tässä on hieman taidot ruostuneet, kun on yli 10 vuotta aikaa, kun viimeksi on näiden asioiden kanssa sählännyt.
omissa yrityksissä pitkän "poissaolon" jälkeen huomannut,ettei se ole kyllä yhtään helpommaksi muuttunut..No,pelkkää petipuuhaa kyllä näyttäisi saavan yllättävänkin helposti(en kyllä ihan ole sisäistänyt että miksi näin).Kuka hakee mitäkin.
Miten näyttää kiinnostus?No, tieten siinä on pitkästi yksilökohtaisia toiveita.Itse nyt en ole huomannut aina naisen kiinnostusta ennen kun on naiselta hermo mennyt ja tokaissut jotain..Mut..itse kyllä en tykkää jos nainen käy suoraan ehdotteleen vaikkas ja mitä.Pikku flirtti ihan ok,mut joku "vakavempi"puolikin kyllä pitää löytyä.
Saa tietysti puhella suoraan mut mikä niiden sanojen sisältö..se on kyllä aika suuressa osassa.
Kyllähän nainen vähän vastaan saa hankatakin..ei sitä nyt kaikkeen saakkaan suostua.
Yleensäkin olen itse huomannut "iskeväni" kun en juurikaan yritä mitään,vaan ihan spontaania toimintaa.yleensä jos oikein miettii/suunnittelee ja yrittää väkisellä niin metsään menee.
Vai liekö se niin että jonkun kanssa sitä kemiaa vain on luonnostaan?eihän joidenkin ihmisten kanssa vaan osaa keskustella mitään ettei tule niitä pitkiä hiljaisuus taukoja..
Ei kait se auta muu kuin yrityksen ja erehdyksen kautta..