keskenmeno ja ero

Kuinka kauan kestää surra,vihata,rakastaa,inhota, kärsiä,itkeä jne.. suhteen päättymistä?
Tiedän ettei tuohon ole vastausta. Jotain apua tarvitsen,en vain itsekään tiedä muuta kuin aika jonka sanotaan auttavan. Tuntuu vain niin ahdistavalta hänen tekonsa,sanansa,välinpitämättömyytensä,koko yleinen toiminta suhteen aikana ja sen loputtua. En tahdo jäädä roikkumaan pahoihin tunteisiin ja ajatuksiin enää. Olen laihtunut huomattavasti surun myötä ja pelkään tämän käyvän terveydelle pitemmän päälle. Keskenmenon jälkeen ei elämäni tunnu enää minkään arvoiselta. Hormoonitoiminta on aivan sekaisin,mielialat vaihtelee tunnin välein. Rakkaus satuttaa liian kovaa,taidan olla liian monesti pettynyt ja liikaa kärsinyt etten kestä enää. Syytän itseäni vaikka ei se mitään auta. Syytän häntä eikä sekään auta mitään. Kuinka päästä eteenpäin ja eroon näistä kehää kiertävistä onnettomista tunteista?
2872
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

mutta mitä olen kuullut, niin se on surun ja menettämisen tuskaa. Ja sitten ero. Sinulla on ollut nyt tarpeeksi vastoinkäymisiä pienessä ajassa. Elävän mieli ylöspäin. Olen eroja käynyt läpi, että tiedän miltä se tuntuu ja mitä sydänsurut ovat. Voimia sulle ja halaus! Puhuminen ja purkaminen auttaa.

Äänestä
  • tänään itkin vain tunnin,hoidin kotityöt,kävin ostoksilla. Onneksi tukena on ystävä johon luottaa, jolle voin puhua tästä kaikesta. Menetyksiä ei mikään tuo takaisin,on vain tunteet purettava ja jälleen kerran kasattava itsensä kokoon. Tämä on sanoinkuvaamattoman raskasta. Kiitos halauksesta, jokainen kannustus on arvokas minulle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


yhtäaikaa kirjoitti:

Kuinka kauan kestää surra,vihata,rakastaa,inhota, kärsiä,itkeä jne.. suhteen päättymistä?
Tiedän ettei tuohon ole vastausta. Jotain apua tarvitsen,en vain itsekään tiedä muuta kuin aika jonka sanotaan auttavan. Tuntuu vain niin ahdistavalta hänen tekonsa,sanansa,välinpitämättömyytensä,koko yleinen toiminta suhteen aikana ja sen loputtua. En tahdo jäädä roikkumaan pahoihin tunteisiin ja ajatuksiin enää. Olen laihtunut huomattavasti surun myötä ja pelkään tämän käyvän terveydelle pitemmän päälle. Keskenmenon jälkeen ei elämäni tunnu enää minkään arvoiselta. Hormoonitoiminta on aivan sekaisin,mielialat vaihtelee tunnin välein. Rakkaus satuttaa liian kovaa,taidan olla liian monesti pettynyt ja liikaa kärsinyt etten kestä enää. Syytän itseäni vaikka ei se mitään auta. Syytän häntä eikä sekään auta mitään. Kuinka päästä eteenpäin ja eroon näistä kehää kiertävistä onnettomista tunteista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu