meillä poikaystäväni kanssa oli eilen aivan hirveä riita.olimme baarissa ja rupesimme tappelemaan,olemme seurustelleet n.2 vuotta ja tietenkin tapelleet ennenkin mut nyt mä sain sen itkemään ja vielä kaikkien sen kavereiden nähden ja mua hävettää ihan tosi paljon!!!en tiedä edes et mitenkä pyytäisin anteeksi sitä tuntuu kuin mikään anteeeksi pyyntö ei riittäisi,jäi tosi paha mieli ja tuntuu siltä että ei tätä pysty enää mitenkään korjaamaan vaikka sovimme jo koko riidan!!!meillä on pieni poika ja minä halusin erota mutta poikaystäväni ei!rakastan häntä ihan tosi paljon mut mikään ei oikein tunnu enää hyvältä ja itse olen ihan sekaisin!!!jos joku pystyy auttaman niin olisin tosi kiitollinen vaikka tiedän että itse mun tämä homma pitäisi hoitaa mut mä en tiedä enää mitä mun pitäis tehdä!!!
hirveä riita
minä
91400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
asioiden miettiminen ja baarien unohtaminen hetkeksi taitaisi olla paikallaan.
Me mieheni kanssa aina silloin tällöin otamme kunnolla yhteen varsinkin baari-iltojen jälkeen. Viimeksi riitelimme niin, että mieheni meinasi ottaa hatkat koko suhteesta. Huusimme ja itkimme molemmat kuin viimeistä päivää. Riita sovittiin ja anteeksi pyydettiin. Aamulla ei enää muisteltu koko juttua. Ja mikä tärkeintä ei uusien riitojen yhteydessä oteta kyseistä riitaa esille.
Riidat aina sovitaan ja jatketaan eteenpäin. Jos riitanne on jo sovittu, ei pitäisi olla hätäpäivää.
se että sait miehesi itkemään osoittaa vain sen kuinka paljon hän sinua rakastaa,tuskin hän on itseään kavereidensa silmien edessä nolannut.kyllä miehetkin tietää miltä tuntuu kun oma rakas luokkaa,vaikka antavat meidän joskus ymmärtää muuta.
olen itse palannut vanhaan suhteeseen vuoden tauon jälkeen ja aloittaessamma suhteen uudestaan sovimme että emme kaivele vanhoja,mutta kuinkas ollakaan "muutaman" tuopin jälkeen minua alkoi kyrpimään ja annoin tulla...mieheni joka ei oikeastaa suutu koskaan suuttu todella ja sai minut hämilleni...itkin,nauroin,tärisin ja raivosin olin tolaltani...se oli minulle aivan uutta en koskaa olisi voinut kuvitella hänen suuttuvan niin kovasti,ensi kertaa pelkäsin jopa mennä hänen kanssaan kotiin.sinä iltana yhteiset ystävämmekin soittelivat peräämme että onko meillä kaikki ihan hyvin,ja olihan meillä.aamulla ei kuitenkaan puitu asiaa vaa vasta illalla kun hän pyysi anteeksi ja sanoi itsekin pelästyneen itseään.sinä iltana luvattiin toisillemme että ei oteta viinaa yhdessä koskaan,sillä viinahan se on kun saa ihmisen mielen ihan sekaisin.suosittelisin teille omia baari iltoja omien tai yhteisien ystävienne kanssa,saisitte omaa aikaa...ja kamalinta mihin nainen maailmassa pystyy on isä ja pojan erottaminen :)
muuten viestisi oli ihan asiallinen mutta toi viimeinen lause häiritsi aika pahasti:
-KAMALINTA MIHIN NAINEN PYSTYY ON POJAN JA ISÄN EROTTAMINEN!!
huh huh mitä paskaa..joskus kun ei ole vaihtoehtoja sitä erotaan..ja jos isä on kunnollinen niin ei se poikaansa menetä..ei ero ole sitä mitä luulet..jos on kunnon vanhemmat!!
MUR!!
Siis ei sitä riitaa uudelleen, mutta keskustelua. Sopimisessa ja sopimisessa on eroja, ja teillä on ollut hyvin hyvin vakava riidan aihe jos sinä olet ollut aikeissa erota miehestäsi! Riita, loukkaukset... ne ovat jääneet kalvamaan ja se ei lopu ennenkuin puhutte asiat selviksi. Ja selvinpäin. Tosiaan, kuten aiemmin tuossa sanottiin, unohtakaa ne baarit joksikin aikaa.
"rakastan häntä ihan tosi paljon mut mikään ei oikein tunnu enää hyvältä" kuulostaa jotenkin oudolta. Ehkä sinun olisi syytä miettiä mikä ei tunnu enää hyvältä, ihan yksitellen, eritellen, eikä vain yleistää. Ja sitten taas poikakaveri pöydän ääreen, sanainen arkku auki ja keskustelemaan. Suhteessa pitää tehdä töitä! Ei se ole ruusuilla tanssimista, ei asiat "vain tapahdu" ja loksahtele paikoilleen ilman että sen eteen ei tarvitsisi tehdä mitään.
K e s k u s t e l k a a !
miettineet ammatti(keskustelu) apua jos tilanne
on lukossa? voisi auttaa. Muuten olen sitä mieltä
että "tuulettaminen" kuuluu asiaan aika-ajoin, tosin noloahan se on kavereiden nähden.
Tässä tulee mieleeni erään ystäväni lausahdus
kun itse olin tyrinyt: jos olet mokannut niin
siitähän selviää häpeällä !
Se kyllä kirpoo, mutta ei tapa !
tsemppiä, koita pitää lippu korkealla
Eiköhän olisi parempi jättää nuo baarit vähäksi aikaa? Jos kokeilisitte vaikka seuraavan kerran vasta vaikka vappuna juhlia? Miksi tehdä lapsi jos ei ole valmis rauhoittumaan vai oliko se "vahinko"?
ei ollut vahinko ja toiseksi mieheni on itse baarissa töissä joten yleensä hän pääsee vain sunnuntaisin itse lähtemään jonnekin,oletko sinäkin niitä ihmisiä et jos hankit lapsen niin sit sitä istutaan kotona sen lapsen kanssa 24h7!!olen kyllä rauhoittunut ja en käy usein baarissa!!!
24 tuntia 4:n seinän sisällä, mutta vaikka mieheni on vuorotyöläinen niin ei me sunnuntaina lähdetä baariin,sitten kun sattuu olemaan viikonloppuna vapaa(sopivan harvoin). Tuulettua voi muutenkin esim. käydä jossain syömässä, viettää iltaa kahdestaan jos sattuu niin mukavasti että mummo katsoo lasta. Ei ainakaan viinaa/baaria tee mieli jos tilanne olisi noin räjähdysherkkä.
Harrastukset sovitaan niin että kummatkin päästään harrastamaan ja toinen on sen aikaa pojan kanssa. Tämä meidän vauvamme on nyt 11 vuotias ja aina etusijalla. Vauva-aika on erittäin lyhyt ja kannattaa miettiä kyllä menemisiään tarkasti ja hoitakaa suhde kuntoon muulla kuin baaridraama illoilla.
Rauhallista joulua itse kullekkin...