Missä käytöstavat!?

sun kanssa miten suhun saa yhteyttä?

pari sanaa kirjoitti:

sun kanssa miten suhun saa yhteyttä?

Nainen ei anna tilaisuutta! Tukeva ja roteva mies voi olla yhtä sensuelli kuin hoikka ja atleettinen. Naiset kumman syystä pelkäävät isoja miehiä

pari sanaa kirjoitti:

sun kanssa miten suhun saa yhteyttä?

"Olisi mukava vaihtaa pari sanaa sun kanssa miten suhun saa yhteyttä?"

Ketä tarkoitat?

kun... kirjoitti:

Nainen ei anna tilaisuutta! Tukeva ja roteva mies voi olla yhtä sensuelli kuin hoikka ja atleettinen. Naiset kumman syystä pelkäävät isoja miehiä

Höh, tuopa oli yllättävä tieto. Minä taas tykkään juuri rotevista. No ei ole enää haku päällä, kun löysin jo. Yhdelle 65-kiloiselle, itseään timmiksi kehuvalle jouduin vastaamaan kun kysyi suoraan miksi ei kiinnosta, että minä vaan tuntisin oloni ylipainoiseksi itseni painoisen miehen kanssa. Ei voi mitään, ties vaikka olisi muuten ollut miten kiva mies. Se vaan on niin paljon kiihottavampaa kun miehessä on vähän enemmän halattavaa eikä luut kolise. Suorastaan lihavasta ei minulla ole kokemusta, enkä ehkä haluaisikaan, mutta sellainen sopivasti lihaksikas ja hiukan pinnasta pehmeä mies tuntuu tosi hyvältä. :-)

joo ihan hyviä pointteja mutta tarkoitus ei ollut taas alioittaa tätä sukupuolten välistä sotaa täällä :D tiedän varsin hyvin että miehetkin tekevät samaa kyse olikin yleisesti ihmisten käytöstavoista sukupuoleen katsomatta.

Ja jos ihminen kommunikoi niin se on luontaista myös vastata. Ihmiset oppivat puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan kommunikoidakseen keskenään.

Tuleehan siitä paljon mukavampi olo ihmiselle kun sanotaan esim "et ole tyyppiäni" siitä ihminen voi ottaa asian niin että okei ei voi mitään, mutta jos jätetään vastaamatta ihminen on auttamatta ajtuksien, kuten "olenko ruma, pidänkö vääristä asioista...." kourissa. Se on kohteliasta kertoa syy siihen mistä ei pitänýt, jotta ihmiset eviät syyttäisi itseään vaan mahdollisesti oppisivat itsestään jotain. Ja se, että on vastannut asiasta antaa paremman kuvan myös sinusta.

Itse tutkin ihmisten käyttäytymismalleja hyvin paljon ja tutkin paljon itseäni oppimis mielessä. Ja olen huomannut sen että ihmisrotu alkaa olemaan hyvinkin sisäänpäin vetäytyvä ja suorastaan vihaamaan toisia ihmisiä. Yleisesti on huomattavissa myös ihmisten kommunikoimisen tarpeen jättämän aukon korjaaminen eläimillä. Siksi näyttää olevan yleistä, että kommunikointi ihmisten kanssa pelottaa joitan yksilöitä ja hakevat turvaa enemmän passivisista henkilöistä mut joo en ala nyt enempää asiaa vatvomaan sivuaa aika pahasti jo aihetta. :D

Ajatukset ovat oman tutkiskelun tuotetta, ja hyvinkin olettamus pohjaisia.

keskustelun alottaja kirjoitti:

joo ihan hyviä pointteja mutta tarkoitus ei ollut taas alioittaa tätä sukupuolten välistä sotaa täällä :D tiedän varsin hyvin että miehetkin tekevät samaa kyse olikin yleisesti ihmisten käytöstavoista sukupuoleen katsomatta.

Ja jos ihminen kommunikoi niin se on luontaista myös vastata. Ihmiset oppivat puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan kommunikoidakseen keskenään.

Tuleehan siitä paljon mukavampi olo ihmiselle kun sanotaan esim "et ole tyyppiäni" siitä ihminen voi ottaa asian niin että okei ei voi mitään, mutta jos jätetään vastaamatta ihminen on auttamatta ajtuksien, kuten "olenko ruma, pidänkö vääristä asioista...." kourissa. Se on kohteliasta kertoa syy siihen mistä ei pitänýt, jotta ihmiset eviät syyttäisi itseään vaan mahdollisesti oppisivat itsestään jotain. Ja se, että on vastannut asiasta antaa paremman kuvan myös sinusta.

Itse tutkin ihmisten käyttäytymismalleja hyvin paljon ja tutkin paljon itseäni oppimis mielessä. Ja olen huomannut sen että ihmisrotu alkaa olemaan hyvinkin sisäänpäin vetäytyvä ja suorastaan vihaamaan toisia ihmisiä. Yleisesti on huomattavissa myös ihmisten kommunikoimisen tarpeen jättämän aukon korjaaminen eläimillä. Siksi näyttää olevan yleistä, että kommunikointi ihmisten kanssa pelottaa joitan yksilöitä ja hakevat turvaa enemmän passivisista henkilöistä mut joo en ala nyt enempää asiaa vatvomaan sivuaa aika pahasti jo aihetta. :D

Ajatukset ovat oman tutkiskelun tuotetta, ja hyvinkin olettamus pohjaisia.

*passivisista olennoista*

keskustelun alottaja kirjoitti:

joo ihan hyviä pointteja mutta tarkoitus ei ollut taas alioittaa tätä sukupuolten välistä sotaa täällä :D tiedän varsin hyvin että miehetkin tekevät samaa kyse olikin yleisesti ihmisten käytöstavoista sukupuoleen katsomatta.

Ja jos ihminen kommunikoi niin se on luontaista myös vastata. Ihmiset oppivat puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan kommunikoidakseen keskenään.

Tuleehan siitä paljon mukavampi olo ihmiselle kun sanotaan esim "et ole tyyppiäni" siitä ihminen voi ottaa asian niin että okei ei voi mitään, mutta jos jätetään vastaamatta ihminen on auttamatta ajtuksien, kuten "olenko ruma, pidänkö vääristä asioista...." kourissa. Se on kohteliasta kertoa syy siihen mistä ei pitänýt, jotta ihmiset eviät syyttäisi itseään vaan mahdollisesti oppisivat itsestään jotain. Ja se, että on vastannut asiasta antaa paremman kuvan myös sinusta.

Itse tutkin ihmisten käyttäytymismalleja hyvin paljon ja tutkin paljon itseäni oppimis mielessä. Ja olen huomannut sen että ihmisrotu alkaa olemaan hyvinkin sisäänpäin vetäytyvä ja suorastaan vihaamaan toisia ihmisiä. Yleisesti on huomattavissa myös ihmisten kommunikoimisen tarpeen jättämän aukon korjaaminen eläimillä. Siksi näyttää olevan yleistä, että kommunikointi ihmisten kanssa pelottaa joitan yksilöitä ja hakevat turvaa enemmän passivisista henkilöistä mut joo en ala nyt enempää asiaa vatvomaan sivuaa aika pahasti jo aihetta. :D

Ajatukset ovat oman tutkiskelun tuotetta, ja hyvinkin olettamus pohjaisia.

Että "ei kiitos" tai ystävällisenkin viestin, että "hakusessa on ihan lapseton mies", niin vastaan ryöpsähtää kauhea haukkuminen tai inttäminen, että lapset on ihan kivoja, vihaatko lapsia yms..

Ei jälkeenpäin haluta enään vastata niille, jotka eivät kiinnosta, ehkäpä tämän käytösmallin ovat saaneet aikaiseksi tietyt törpöt henkilöt ja harmillista tietenkin niille, jotka ovat oikeasti niitä fiksuja.

Minä laitan torjunnan päälle heti jos henkilö joka otti yhteyttä ei ole minun mieleeni, täten pois suljen sen viesti ryöpyn joita tuli ihan kiusaksi asti..

Kun vastaa.. kirjoitti:

Että "ei kiitos" tai ystävällisenkin viestin, että "hakusessa on ihan lapseton mies", niin vastaan ryöpsähtää kauhea haukkuminen tai inttäminen, että lapset on ihan kivoja, vihaatko lapsia yms..

Ei jälkeenpäin haluta enään vastata niille, jotka eivät kiinnosta, ehkäpä tämän käytösmallin ovat saaneet aikaiseksi tietyt törpöt henkilöt ja harmillista tietenkin niille, jotka ovat oikeasti niitä fiksuja.

Minä laitan torjunnan päälle heti jos henkilö joka otti yhteyttä ei ole minun mieleeni, täten pois suljen sen viesti ryöpyn joita tuli ihan kiusaksi asti..

ja se on sääli fiksujen kannalta. Toinen syy on lisäksi se, että joskus viestejä voi tulla todella paljon, ja kun on elämä verkon ulkopuolellakin, mielummin käyttää sen hetken täällä niille kiinnostaville vastaamiseen.

kokemuksia.. kirjoitti:

ja se on sääli fiksujen kannalta. Toinen syy on lisäksi se, että joskus viestejä voi tulla todella paljon, ja kun on elämä verkon ulkopuolellakin, mielummin käyttää sen hetken täällä niille kiinnostaville vastaamiseen.

Minä en vastaa tungetteleviin/epäasiallisiin/epämiellyttäviin/tenttaaviin kysymyksiin. Joillakin miehillä on mielestään oikeus kysyä naiselta mitä huvittaa netissä ja jos/kun nainen ei vastaa, sitten haukutaan vielä perään.

Minun mielestäni osa netissä pyörivistä miehistä on niin vastenmielisiä ja ilkeitä, sovinistejä, etten mitenkään jaksa vastata heidän uteluihinsa.

Sellainen mukavan rento, neutraali keskustelutyyli vetoaa minuun kaikkein parhaiten.

Eli kyllä se varmaan on osittain se viestin sisältö mikä ratkaisee vastaako nainen vai ei.

ellinoora. kirjoitti:

Minä en vastaa tungetteleviin/epäasiallisiin/epämiellyttäviin/tenttaaviin kysymyksiin. Joillakin miehillä on mielestään oikeus kysyä naiselta mitä huvittaa netissä ja jos/kun nainen ei vastaa, sitten haukutaan vielä perään.

Minun mielestäni osa netissä pyörivistä miehistä on niin vastenmielisiä ja ilkeitä, sovinistejä, etten mitenkään jaksa vastata heidän uteluihinsa.

Sellainen mukavan rento, neutraali keskustelutyyli vetoaa minuun kaikkein parhaiten.

Eli kyllä se varmaan on osittain se viestin sisältö mikä ratkaisee vastaako nainen vai ei.

ratkaisee. Eli samaa mieltä. Moukkamaisiin ja junttimaisiin viesteihin/kyselyihin en vastaa. Enkä viesteihin, joissa aistin negatiivisuutta, katkeruutta, kyynisyyttä eli viesteihin joista rivien välistä on luettavissa, että ihmisen on jotenkin paha olla ja elää.

sisältö... kirjoitti:

ratkaisee. Eli samaa mieltä. Moukkamaisiin ja junttimaisiin viesteihin/kyselyihin en vastaa. Enkä viesteihin, joissa aistin negatiivisuutta, katkeruutta, kyynisyyttä eli viesteihin joista rivien välistä on luettavissa, että ihmisen on jotenkin paha olla ja elää.

että ihmiset löytäis mukavan ihmisen, jonka seurassa viihtyy ja on miellyttävä olla, ehkä pidempäänkin. Ei suinkaan se, että löytää ikävän ihmisen, jonka seurassa on epämiellyttävä olla ja jonka seurasta haluaa nopeasti pois. Niille en vastaa, joista huomaan heti (ensivaikutelma on hyvin tärkeä, mulla se "mutu" ei ole pettänyt koskaan), että tuon ihmisen seurassa olis epämiellyttävää olla.

tarkoitushan on, kirjoitti:

että ihmiset löytäis mukavan ihmisen, jonka seurassa viihtyy ja on miellyttävä olla, ehkä pidempäänkin. Ei suinkaan se, että löytää ikävän ihmisen, jonka seurassa on epämiellyttävä olla ja jonka seurasta haluaa nopeasti pois. Niille en vastaa, joista huomaan heti (ensivaikutelma on hyvin tärkeä, mulla se "mutu" ei ole pettänyt koskaan), että tuon ihmisen seurassa olis epämiellyttävää olla.

todeta miten ihmiset laittavat jonkun ensivaikutelmaan niin paljon painoarvoa joka vielä tapahtuu kirjoitetulla viestillä ja siitä päättelevät toisen sielun elämästä. Tulee mieleen eräs nainen jolle laitoin viestiä tässä aikaa istten joka sanoi minua kyyniseksi ja negatiiviseksi heti ekojen viestien jälkeen samalla kun hän itse oli suorastaan hyökkäävä koko viestien vaihdon ajan. Vaikea oli ymmärtää missä vaiheessa sen huonon ensivaikutelman annoin. Ehkä en tarpeeksi käyttänyt hymiöitä. Pitääpä lisätä tämänkin perään niin en vaikuta kuivalta, kyyniseltä, tylsältä ja katkeralta. :D Heti tuli kaikille olo että täällä on mukava ja huumorintajuinen veikko, eikö totta.

huvittava on kirjoitti:

todeta miten ihmiset laittavat jonkun ensivaikutelmaan niin paljon painoarvoa joka vielä tapahtuu kirjoitetulla viestillä ja siitä päättelevät toisen sielun elämästä. Tulee mieleen eräs nainen jolle laitoin viestiä tässä aikaa istten joka sanoi minua kyyniseksi ja negatiiviseksi heti ekojen viestien jälkeen samalla kun hän itse oli suorastaan hyökkäävä koko viestien vaihdon ajan. Vaikea oli ymmärtää missä vaiheessa sen huonon ensivaikutelman annoin. Ehkä en tarpeeksi käyttänyt hymiöitä. Pitääpä lisätä tämänkin perään niin en vaikuta kuivalta, kyyniseltä, tylsältä ja katkeralta. :D Heti tuli kaikille olo että täällä on mukava ja huumorintajuinen veikko, eikö totta.

niitä kaikkein räikeämpiä tapauksia? Vaikka esim. jos saa viestin joltain "duutsonilta", joka kysyy, et "hai hani, kuis panee?", niin kyllä tuosta saa ensivaikutelman, että mies on täysi juntti? Ja moukka taas on sellainen tungettelevan yliutelias, joka kyselee heti ensimmäisessä viestissä asioita, mitä kukaan fiksu ihminen ei kysele tuikituntemattomilta. Jokaisella ihmisellä on se tietty piste tai asia, milloin jonkun seura alkaa olla epämukavaa. Jotkut huomaa sen jo ensimäisestä lauseesta, että jonkun seurassa yksinkertaisesti ei vain tunne oloaan "kotoisaksi", se on heti ja tulee olemaan sellaista väkinäistä vääntämistä, miksi siis tuhlata aikaa sellaiseen ihmiseen?

tuolla tarkoitettiin kirjoitti:

niitä kaikkein räikeämpiä tapauksia? Vaikka esim. jos saa viestin joltain "duutsonilta", joka kysyy, et "hai hani, kuis panee?", niin kyllä tuosta saa ensivaikutelman, että mies on täysi juntti? Ja moukka taas on sellainen tungettelevan yliutelias, joka kyselee heti ensimmäisessä viestissä asioita, mitä kukaan fiksu ihminen ei kysele tuikituntemattomilta. Jokaisella ihmisellä on se tietty piste tai asia, milloin jonkun seura alkaa olla epämukavaa. Jotkut huomaa sen jo ensimäisestä lauseesta, että jonkun seurassa yksinkertaisesti ei vain tunne oloaan "kotoisaksi", se on heti ja tulee olemaan sellaista väkinäistä vääntämistä, miksi siis tuhlata aikaa sellaiseen ihmiseen?

aika vaikea päätellä joidenkin viestien perusteella. Pitäisi pystyä ajattelemaan että kirjoitus ei ole ehkä se paras kommunikoinnin muoto toiselle edes. On vaikea huomata miten joku reagoi kirjoitettuun tekstiin. On totta että joku raja vedetään ja ymmärrän tuon ääritapauksissa mutta jos neutraalista laittaa viestiä niin miten siitä voi tulkita mitenkään "vääräksi"?

tarkoitushan on, kirjoitti:

että ihmiset löytäis mukavan ihmisen, jonka seurassa viihtyy ja on miellyttävä olla, ehkä pidempäänkin. Ei suinkaan se, että löytää ikävän ihmisen, jonka seurassa on epämiellyttävä olla ja jonka seurasta haluaa nopeasti pois. Niille en vastaa, joista huomaan heti (ensivaikutelma on hyvin tärkeä, mulla se "mutu" ei ole pettänyt koskaan), että tuon ihmisen seurassa olis epämiellyttävää olla.

"Niille en vastaa, joista huomaan heti (ensivaikutelma on hyvin tärkeä, mulla se "mutu" ei ole pettänyt koskaan), että tuon ihmisen seurassa olis epämiellyttävää olla." Meneekö se näin: 1. ensivaikutelma 2. huomaan heti ,...seurassa olis epämiellyttävää. 3. en vastaa 4. "mutu" ei ole pettänyt (voisiko olla?) Tässä ei ole tarkistusmahdollisuuttakaan. Menetelmä on pettämätön. Vai viittaatko (melko kätketysti) mahdollisiin tuloksiin? Tuloksestakaan ei ole mainintaa.

että haukutaan toista sukupuolta, kun molemmat käyttyätyvät aivan samalla tavalla. Minä kirjoittelin pitkää miehen kanssa (2 viikkoa) ja kerroin aika paljon itsesänikin. Mieskin kertoi kadun, missä asuu (asutaan samassa kaupungissa). Vaihdettiin sähköpostiosoitteita, ja suunniteltiin treffejä. Silti mies kävi pari kertaa päivässä treffeissä. Kaksi viikkoa sitten ei tullut enää vastausta sähköpostiin. Lähetin viikon päästä sähköpostitse viestin, että mites ne treffit. Ei vastausta siihenkään. Kävin eilen aamuna miehen ilmoitusta katsomassa, itse kirjautuneena, ja siellähän hän oli ollut pari tuntia aikaisemmin. Mutta mitä siitä? Se oli hänen valintansa. Ei hänen vastaamattomuutensa minua loukkaa. Toista sukupuolta haukkumalla (tai mitään ryhmää haukkumalla) ei synny järkeviä ajatuksia. Itseäni kiinnostaa kyllä eniten yrittää ymmärtää toisten toimintaa. Vaikka senkin jälkeen itse ajattelisi ettei se ole itselle oikea tapa toimia.

sitä käytöstä :) Mutta ei kai kaikkia ja kaikkea ei aina voi ymmärtää. Parasta antaa sellaisten olla, jotka tai joiden käyttäytyminen ei itseä miellytä.

Nnnnainen kirjoitti:

sitä käytöstä :) Mutta ei kai kaikkia ja kaikkea ei aina voi ymmärtää. Parasta antaa sellaisten olla, jotka tai joiden käyttäytyminen ei itseä miellytä.

jää miettimään että onko todellakin niin että miten ottaa yhteyttä on merkitystä siihen lopputulokseen? Ihmetyttää vain jos tilaisuus tutustua johonkin hienoon tyyppiin menee puolin ja toisin sivu suun kun ei haluta jatkaa. Tuon lisäksi ihmetyttää että miksi kirjoittaa ensin toiselle pitkä viesti(ejä) jossa kertoo ummet ja lammet itsestään ja kun toinen vastaa niin ei tulekaan enää vastausta?

Nnnnainen kirjoitti:

että haukutaan toista sukupuolta, kun molemmat käyttyätyvät aivan samalla tavalla. Minä kirjoittelin pitkää miehen kanssa (2 viikkoa) ja kerroin aika paljon itsesänikin. Mieskin kertoi kadun, missä asuu (asutaan samassa kaupungissa). Vaihdettiin sähköpostiosoitteita, ja suunniteltiin treffejä. Silti mies kävi pari kertaa päivässä treffeissä. Kaksi viikkoa sitten ei tullut enää vastausta sähköpostiin. Lähetin viikon päästä sähköpostitse viestin, että mites ne treffit. Ei vastausta siihenkään. Kävin eilen aamuna miehen ilmoitusta katsomassa, itse kirjautuneena, ja siellähän hän oli ollut pari tuntia aikaisemmin. Mutta mitä siitä? Se oli hänen valintansa. Ei hänen vastaamattomuutensa minua loukkaa. Toista sukupuolta haukkumalla (tai mitään ryhmää haukkumalla) ei synny järkeviä ajatuksia. Itseäni kiinnostaa kyllä eniten yrittää ymmärtää toisten toimintaa. Vaikka senkin jälkeen itse ajattelisi ettei se ole itselle oikea tapa toimia.

mieleen se että he varmaan saavat niin paljon viestejä ja kiinnostusta että on jotenkin helpompi heivata vain ne kaikkein vähiten kiinnostavimmat pois joukosta. "Minä kirjoittelin pitkää miehen kanssa (2 viikkoa) ja kerroin aika paljon itsesänikin. Mieskin kertoi kadun, missä asuu (asutaan samassa kaupungissa). Vaihdettiin sähköpostiosoitteita, ja suunniteltiin treffejä. Silti mies kävi pari kertaa päivässä treffeissä. Kaksi viikkoa sitten ei tullut enää vastausta sähköpostiin. Lähetin viikon päästä sähköpostitse viestin, että mites ne treffit. Ei vastausta siihenkään. Kävin eilen aamuna miehen ilmoitusta katsomassa, itse kirjautuneena, ja siellähän hän oli ollut pari tuntia aikaisemmin." Tuo on juuri sellaista jota en ymmärrä. "Mutta mitä siitä? Se oli hänen valintansa. Ei hänen vastaamattomuutensa minua loukkaa." Kyllä se loukkaan jos on aikaa ja energiaa käytetty turhaan ja annettu ensin väärä vaikutelma.

mutta sitä kirjoitti:

jää miettimään että onko todellakin niin että miten ottaa yhteyttä on merkitystä siihen lopputulokseen? Ihmetyttää vain jos tilaisuus tutustua johonkin hienoon tyyppiin menee puolin ja toisin sivu suun kun ei haluta jatkaa. Tuon lisäksi ihmetyttää että miksi kirjoittaa ensin toiselle pitkä viesti(ejä) jossa kertoo ummet ja lammet itsestään ja kun toinen vastaa niin ei tulekaan enää vastausta?

Se on mun mielestä kuuluu tähän systeemiin. Arvassa voi lukea: Tämä arpa ei oikeuta voittoon. Tai täällä ollaan vähän kuin lintsillä, osallistutaan arpapeliin toiveissa saada se isoin pehmolelu sieltä hyllyltä, mutta mitä sait? Se että kirjoittelu loppuu, kertoo minun mielestä siitä, että toisen fiilikset laimenee. Alkuun kun lähettää ekan viestin silmissä on se pääpalkinto, mutta kun kirjoittelu etenee, into laimenee, samoin usko siihen pääpalkintoon ja lopulta alat epäillä, että saat samanlaisen pikku muovilelun, kuin pääsiäismunasta. Tai toinen alkaa vaikuttaa epäsopivalta. Ja meillähän on kaikkilla oikeus omiin ajatuksiimme ja fiiliksiimme. En usko, että kirjoittaminen loppuu, jos toinen on vakuuttunut, että tässä on tosi hyvä tyyppi.

mutta sitä kirjoitti:

jää miettimään että onko todellakin niin että miten ottaa yhteyttä on merkitystä siihen lopputulokseen? Ihmetyttää vain jos tilaisuus tutustua johonkin hienoon tyyppiin menee puolin ja toisin sivu suun kun ei haluta jatkaa. Tuon lisäksi ihmetyttää että miksi kirjoittaa ensin toiselle pitkä viesti(ejä) jossa kertoo ummet ja lammet itsestään ja kun toinen vastaa niin ei tulekaan enää vastausta?

Jos A kirjoittaa itsestään ummet ja lammet, niin B ehkä ajattelee A:n odottavan että B:kin kirjoittaisi vastavuoroisesti ummet ja lammet itsestään. Jos B ei halua avautua nettituttavuudelle heti kättelyssä vaan vastaa puolipyöreästi niin ehkä A loukkaantuu kun B ei tullutkaan vastaan. Tai sitten B ehkä ajattelee että onpa tuo A itsekeskeinen tyyppi kun ei osaa kirjoittaa muusta kuin itsestään. Tai sitten A haluaa vain kirjoitella, ja jos B ehdottelee tapaamista niin A menee puihin.

-.-.- kirjoitti:

Jos A kirjoittaa itsestään ummet ja lammet, niin B ehkä ajattelee A:n odottavan että B:kin kirjoittaisi vastavuoroisesti ummet ja lammet itsestään. Jos B ei halua avautua nettituttavuudelle heti kättelyssä vaan vastaa puolipyöreästi niin ehkä A loukkaantuu kun B ei tullutkaan vastaan. Tai sitten B ehkä ajattelee että onpa tuo A itsekeskeinen tyyppi kun ei osaa kirjoittaa muusta kuin itsestään. Tai sitten A haluaa vain kirjoitella, ja jos B ehdottelee tapaamista niin A menee puihin.

"Tai sitten B ehkä ajattelee että onpa tuo A itsekeskeinen tyyppi kun ei osaa kirjoittaa muusta kuin itsestään." Tosi moni mies on kirjoittanut, että ihmiset on niin itsekeskeisiä, puhuu vaan itsestään. Ja sitten mulla on pari tuttua, joilla on ollut ilmoitus treffeissä, ja ne valitti aina treffien jälkeen, että treffiseura oli niin itsekeskeinen - kehui vaan itseään. Minusta siinä on vain kyse siitä, että halutaan tehdä vaikutus. En näe muita keinoja kuin että 1) yrittää vain päästä kontaktiin mahdollisimman monen kanssa, niin jospa niiden joukossa olisi sellainenkin, joka miellyttää itseä, ja jota oma käytös miellyttää. 2) yrittää sietää/ymmmärtää enemmän erilaista käytöstä, eikä vain sitä, mikä on omassa päässä oleva käyttäytymismalli.

Kovasti etsitään ystäviä, kavereita mm. seuraa ja profiilissa vielä lukee, että tutustellaan ja katsotaan johtaako mihinkään. Kirjoittelu voi kuitenkin päättyä ihan äkkiä arvaamatta johonkin sellaiseen, mitä ei ikimaailmassa olisi tullut ajatelleeksi esim. tuo "väärän alan" opiskelu tms. Näitä asioita ei yleensä kyllä edellytetä kavereiltakaan. Jotenkin vääristynyttä tuo normaali vuorovaikutus tuolla treffipalstalla!

samaa mieltä kirjoitti:

Kovasti etsitään ystäviä, kavereita mm. seuraa ja profiilissa vielä lukee, että tutustellaan ja katsotaan johtaako mihinkään. Kirjoittelu voi kuitenkin päättyä ihan äkkiä arvaamatta johonkin sellaiseen, mitä ei ikimaailmassa olisi tullut ajatelleeksi esim. tuo "väärän alan" opiskelu tms. Näitä asioita ei yleensä kyllä edellytetä kavereiltakaan. Jotenkin vääristynyttä tuo normaali vuorovaikutus tuolla treffipalstalla!

Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa. Vähän sama fiilis kuin jos aikoinaan koulussa oli jätetty pulpetille joku viestilappu tai sait nimettömän kortin tai kirjeen postissa. Siinä yleensä oli kuitenkin melko suppea se ryhmä, joita saatoit epäillä viestin lähettäjäksi ja periaatteessa tunsit sen. Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään. Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... ja kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? Toisten käytös häiritsee valtavasti .. ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa, ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme. Vai meneekö se näin, että kun minä valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä (ilmoituksen takana voi olla vaikka yläkoululainen poika), sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan. Kun mielellään verrataan oikeaan elämään, meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ... Sitten toiseen asiaan: oletteko aivan varmoja että kirjoittelemalla tutustuu täysin ventovieraaseen, jota ei ole ikinä nähnyt?

Realityä kirjoitti:

Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa. Vähän sama fiilis kuin jos aikoinaan koulussa oli jätetty pulpetille joku viestilappu tai sait nimettömän kortin tai kirjeen postissa. Siinä yleensä oli kuitenkin melko suppea se ryhmä, joita saatoit epäillä viestin lähettäjäksi ja periaatteessa tunsit sen. Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään. Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... ja kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? Toisten käytös häiritsee valtavasti .. ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa, ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme. Vai meneekö se näin, että kun minä valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä (ilmoituksen takana voi olla vaikka yläkoululainen poika), sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan. Kun mielellään verrataan oikeaan elämään, meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ... Sitten toiseen asiaan: oletteko aivan varmoja että kirjoittelemalla tutustuu täysin ventovieraaseen, jota ei ole ikinä nähnyt?

sitä mukaa kun tutustutaan ja onhan sitä nyt normaalielämässäkin jotkut käyttäytymissäännöt. Se että ollaan tylyjä tanssilattialla on sontiaisten toimintaa. Olet oikeassa siinä että netissä kun toista ei tunne niin on helppo olla ilkeä.

Realityä kirjoitti:

Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa. Vähän sama fiilis kuin jos aikoinaan koulussa oli jätetty pulpetille joku viestilappu tai sait nimettömän kortin tai kirjeen postissa. Siinä yleensä oli kuitenkin melko suppea se ryhmä, joita saatoit epäillä viestin lähettäjäksi ja periaatteessa tunsit sen. Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään. Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... ja kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? Toisten käytös häiritsee valtavasti .. ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa, ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme. Vai meneekö se näin, että kun minä valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä (ilmoituksen takana voi olla vaikka yläkoululainen poika), sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan. Kun mielellään verrataan oikeaan elämään, meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ... Sitten toiseen asiaan: oletteko aivan varmoja että kirjoittelemalla tutustuu täysin ventovieraaseen, jota ei ole ikinä nähnyt?

"Ei tämä ole normaalia elämää" -- Olet kotonasi, ja voit kytkeytyä verkkoon ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä epänormaalia? ================================================ Vertailen omasta näkökulmastani. T = tanssipaikka, baari (epäluonteva, sopimaton) N = nettideitti (luontevahko, sopivahko) ================================================ "Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa." - T - Viesti puhutaan tuntemattomalle. - N - Viesti lähetetään kirjoitettuna . "Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään." - T - Katselu (vilkuilu, silmäily). - N - Profiili on esittely. Naiset 'puhuvat' kysymättä. "Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... " - T - Ei tiedä kenellä 'haku päällä'. - N - 'Haku kaikilla', esittely. "kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? " - T - Tarpeetontakin (ei haku) torjuntaa, tylystikin (häiriötunne). - N - Torjunta = ei vastausta = ok. Aika neutraalia (odotustunne). "Toisten käytös häiritsee valtavasti .. " - T - Meluisa, levoton, epäselvä, 'vellova' ympäristö. - N - Selkeä, välinpitämätön, epäluuloinen, hidas ympäristö. "ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa" - T - Sitoo (aika ja paikka), muodollinen, ihmisniukkuus. - N - Ei sido, 24h, kotiolot, ei valmistelua, ihmispaljous. "ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme." - T - Voiko sen enää paremmin sanoa? Jatkuva - 'ota selvää'. - N - Haluamiaan viitteitä haettavissa omaan tahtiin. "valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä" - T - Tanssiin haku, tiskilörpöttely, jurrihöpötys (kaavamaisus). - N - Sana on vapaampi, aika ei kriittinen tekijä (kekseliäisyys). "sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan." - T - Ei velvollisuksia. - N - Ei velvollisuksia. "meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ..." - T - Todellakin, voittaa tylyydessä ja noloudessa kevyesti. - N - Räpätystä se vain on. - kevyt linja - - N - "oletteko varmoja että kirjoittelemalla tutustuu ventovieraaseen?" - T - oletteko varmoja että jurrihöpöttelemällä tutustuu ventovieraaseen? - T - "jota ei ole ikinä nähnyt?" - N - jonka yhtäkään ajatusta en ole ikinä kuullut?.

hmm... kirjoitti:

"Ei tämä ole normaalia elämää" -- Olet kotonasi, ja voit kytkeytyä verkkoon ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä epänormaalia? ================================================ Vertailen omasta näkökulmastani. T = tanssipaikka, baari (epäluonteva, sopimaton) N = nettideitti (luontevahko, sopivahko) ================================================ "Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa." - T - Viesti puhutaan tuntemattomalle. - N - Viesti lähetetään kirjoitettuna . "Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään." - T - Katselu (vilkuilu, silmäily). - N - Profiili on esittely. Naiset 'puhuvat' kysymättä. "Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... " - T - Ei tiedä kenellä 'haku päällä'. - N - 'Haku kaikilla', esittely. "kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? " - T - Tarpeetontakin (ei haku) torjuntaa, tylystikin (häiriötunne). - N - Torjunta = ei vastausta = ok. Aika neutraalia (odotustunne). "Toisten käytös häiritsee valtavasti .. " - T - Meluisa, levoton, epäselvä, 'vellova' ympäristö. - N - Selkeä, välinpitämätön, epäluuloinen, hidas ympäristö. "ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa" - T - Sitoo (aika ja paikka), muodollinen, ihmisniukkuus. - N - Ei sido, 24h, kotiolot, ei valmistelua, ihmispaljous. "ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme." - T - Voiko sen enää paremmin sanoa? Jatkuva - 'ota selvää'. - N - Haluamiaan viitteitä haettavissa omaan tahtiin. "valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä" - T - Tanssiin haku, tiskilörpöttely, jurrihöpötys (kaavamaisus). - N - Sana on vapaampi, aika ei kriittinen tekijä (kekseliäisyys). "sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan." - T - Ei velvollisuksia. - N - Ei velvollisuksia. "meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ..." - T - Todellakin, voittaa tylyydessä ja noloudessa kevyesti. - N - Räpätystä se vain on. - kevyt linja - - N - "oletteko varmoja että kirjoittelemalla tutustuu ventovieraaseen?" - T - oletteko varmoja että jurrihöpöttelemällä tutustuu ventovieraaseen? - T - "jota ei ole ikinä nähnyt?" - N - jonka yhtäkään ajatusta en ole ikinä kuullut?.

irtoaa asia yhteydestä ja silloin niitä voi esittää haluamassaan valossa. Aikaisemmin sun kirjoituksissa oli joku tolkku, nyt tuntuu että se on tarkoitushakuista, tunteen sokaisemaa.

että ne oikeasti kirjoitti:

irtoaa asia yhteydestä ja silloin niitä voi esittää haluamassaan valossa. Aikaisemmin sun kirjoituksissa oli joku tolkku, nyt tuntuu että se on tarkoitushakuista, tunteen sokaisemaa.

pilkkoakin että tajua mistä puhutaan jos verrataan vaikka kahta todellisuutta keskenään. Ei vaikuttanut ulkopuoliselta tarkoitushakuiselta ja olisiko niin että sinä olet se tunteen sokaisema tässä asiassa kuitenkin?

ne pitää kirjoitti:

pilkkoakin että tajua mistä puhutaan jos verrataan vaikka kahta todellisuutta keskenään. Ei vaikuttanut ulkopuoliselta tarkoitushakuiselta ja olisiko niin että sinä olet se tunteen sokaisema tässä asiassa kuitenkin?

Olen innokas tanssija, enkä kyllä mitenkään rinnastaisi lavalla tanssimaan hakemista kotona yksin istumiseen ja nettideittiilmoitusten selaamiseen. Toinen on elävä olento, läsnä, 100 % viesteistä tavoittaa vastaanottajan. Toinen on tekstiä tietokoneen ruudulla, ja tekstin osuus viestinnästä on alle 10 %.

hmm... kirjoitti:

"Ei tämä ole normaalia elämää" -- Olet kotonasi, ja voit kytkeytyä verkkoon ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä epänormaalia? ================================================ Vertailen omasta näkökulmastani. T = tanssipaikka, baari (epäluonteva, sopimaton) N = nettideitti (luontevahko, sopivahko) ================================================ "Missään normaalissa elämässä sä et yritä tutustua lähettelemällä viestejä tuntemattoman ihmisen kanssa." - T - Viesti puhutaan tuntemattomalle. - N - Viesti lähetetään kirjoitettuna . "Et missään normaalissa elämässä lähettele viestejä ihmisille, joista et tiedä mitään." - T - Katselu (vilkuilu, silmäily). - N - Profiili on esittely. Naiset 'puhuvat' kysymättä. "Sehän alkaa lähennellä jo häirintää ... " - T - Ei tiedä kenellä 'haku päällä'. - N - 'Haku kaikilla', esittely. "kun näitä palstan aloituksia ja vastauksia lukee, niin tunne häirinnästä ei kai liene kauhea tuulesta temmattu? " - T - Tarpeetontakin (ei haku) torjuntaa, tylystikin (häiriötunne). - N - Torjunta = ei vastausta = ok. Aika neutraalia (odotustunne). "Toisten käytös häiritsee valtavasti .. " - T - Meluisa, levoton, epäselvä, 'vellova' ympäristö. - N - Selkeä, välinpitämätön, epäluuloinen, hidas ympäristö. "ventovieraiden ihmisten, joiden kanssa ei olla samassa tilassa" - T - Sitoo (aika ja paikka), muodollinen, ihmisniukkuus. - N - Ei sido, 24h, kotiolot, ei valmistelua, ihmispaljous. "ei olla tavattu koskaan, ja joiden elämä ei millään tavalla ole yhteydessä omaamme." - T - Voiko sen enää paremmin sanoa? Jatkuva - 'ota selvää'. - N - Haluamiaan viitteitä haettavissa omaan tahtiin. "valitsen jonkun ihmisen ja lähestyn häntä viestillä" - T - Tanssiin haku, tiskilörpöttely, jurrihöpötys (kaavamaisus). - N - Sana on vapaampi, aika ei kriittinen tekijä (kekseliäisyys). "sen jälkeen tällä tuntemattomalla ihmisellä on jotain velvollisuuksia minua kohtaan." - T - Ei velvollisuksia. - N - Ei velvollisuksia. "meistä harva lähtee jokaisen kanssa tanssimaan, jotka hakevat meitä ravintolassa. Ravintolassa voi itseasissa nähdä aika moisen tylyä käytöstä ..." - T - Todellakin, voittaa tylyydessä ja noloudessa kevyesti. - N - Räpätystä se vain on. - kevyt linja - - N - "oletteko varmoja että kirjoittelemalla tutustuu ventovieraaseen?" - T - oletteko varmoja että jurrihöpöttelemällä tutustuu ventovieraaseen? - T - "jota ei ole ikinä nähnyt?" - N - jonka yhtäkään ajatusta en ole ikinä kuullut?.

"Sä pilkot asiat niin pieniksi että ne oikeasti irtoaa asia yhteydestä ja silloin niitä voi esittää haluamassaan valossa." Jaa, minä kun luulin että on selkeämpää, kun lainauksesta on vain se pätkä, mistä puhuu? (ei tarvitse miettiä mihin viittaan). En halua asiasta niitä irrottaa. Vaikeata on silloin kun eri asioita on samassa lauseessa. "Aikaisemmin sun kirjoituksissa oli joku tolkku," Hyvä jos on saanut tolkkua. Pohdin sitä usein miten välttäisin sekavan viestin. "nyt tuntuu että se on tarkoitushakuista" Hyvä kun sanoit tuonkin, kiitos! Vaikea silti pulma sinänsä. Kirjoittamisellahan on tarkoitus esittää, kuvata jotain. Ainakin siten tarkoitushakuinen tulee ollakin. Saa kerrottua sen mitä tarkoittaa (jos onnistuu). Viestissä 'virty' halusin kertoa että vaikka netti ON todella kömpelö, niin minun kannaltani tanssipaikka tai baari ei toimi juuri ollenkaan. Uskon enemmistön olevan toista mieltä, omasta puolestaan. Tarkoitushakuiselta voi tuntua (oikeastaan pitääkin vähän tuntua) jotkut korostukset, kärjistykset, erikoiset rinnastukset, voimakkaat ilmaukset, ikäänkuin 'iskulauseet'. Esimerkiksi tämä: ================================================ - N - "oletteko varmoja että kirjoittelemalla tutustuu ventovieraaseen?" - T - oletteko varmoja että jurrihöpöttelemällä tutustuu ventovieraaseen? ================================================ Kautta historian jotkut ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa kirjoitellen. H i t a a s t i mutta varmasti. Siinä valossa tuota ei tarvitsisi kysyä. Minulle se on hämmästyttävä kysymys (kun en epäile hetkeäkään). Sen pariksi halusin valita lauseen, mikä on myös hämmästyttävä. Halusin muuttaa lausetta mahdollisimman vähän jotta rinnastus on vahva. Mitä siis tuon katkoviivan paikalle (mielellään vain yksi sana). ...oletteko varmoja että -------------------- tutustuu ventovieraaseen? Sanan pitää liittyä verrattavaan ja kuvata epäkohtaa. ...oletteko varmoja että -- tanssimalla -- tutustuu ventovieraaseen? - ei potki - ei herättele - ei toimi ...oletteko varmoja että --jurrihöpöttelemällä-- tutustuu ventovieraaseen? Tarkoitushakuista? Kyllä. Tässä on jo tehoakin. Se kertoo verrattavasta: - ongelma (päihtyminen estää tutustumista) - tunnelma (lääppijät, örisijät tympii) jne. Ikävä että se vaikuttaa myös halveksivalta. Se syö viestini, tai no, mieluummin minun uskottavuuttani. Kaikella on aina hintansa. Ajattelin ettei se ole kuitenkaan kovin aggressiivinen yhdyssana (jurri höpö). Jäin siihen toiveeseen että se luetaan kevyellä mielellä. Kirjoitan tavallisesti samalla kaikille vaikka vastaisinkin jonkun viestiin. Se viesti oli kyllä harvinaisen silppua, myönnän. Lyhensin kaikki niin äärimmilleen että niistä tuli oikeastaan vihjeitä. Josks ei vaan jaksa niin pitkiä kuin asia vaatisi. "tunteen sokaisemaa." -- Voisko toi edellä oleva selittää miksi teksti on 'tunnepitoista'? (tai näyttää siltä) Kovin kuivaakaan ei viittis. Värikkäämpi on kivempi. Mitäs tästä sanot tai sanotaan?

ne pitää kirjoitti:

pilkkoakin että tajua mistä puhutaan jos verrataan vaikka kahta todellisuutta keskenään. Ei vaikuttanut ulkopuoliselta tarkoitushakuiselta ja olisiko niin että sinä olet se tunteen sokaisema tässä asiassa kuitenkin?

Toinen tilanne on reagointia toisen viesteihin, jotka on saatavilla 100-prosenttisesti siinä hetksessä välittömästi, ja toinen jälleen näkee kaikki 100 % lähetetystä viestinnästä. Nettideittikumppanin viestiin vastaaja vastaa sen alle 10 prosentin perusteella ja loput mihin hän vastaa on omaa kuvitelmaa. Toinen saa viestin, jälleen vain alle 10 % siitä mitä toinen viestitti, välittyy, ja loput on omaa kuvitelmaa. Jne. Sitten kun tavataan, ihmetellään, miksi toinen oli johtanut harhaan, ei ollutkaan sellainen kuin itse kuvitteli. Pettymys on todennäköinen. Tanssilavalla toinen on siinä, nähtävissä, kosketettavissa, haistettavissa, jopa maistettavissa. Aivan kuin tämä puoli olisi täysin sivuseikka, yhdentekevä, poissuljettu, unohdettu. Elääkö ihmiset liian kauan virtuaalimaailmassa, että heille virtuaalinen seurustelu on sama asia kuin , sanotaanko nyt, perinteinen seurustelu. Sellainen, mitä seurustelu oli, kun nettiä ei ollut. Sen ymmärrän että jos on vamma, joka estää tällaisen "perinteisen" seurustelun, niin mielellään rinnastetaan virtuaalimaailma ja todellisuus. Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde. Kyllä minäkin ajattelen että parisuhdekin on aina illuusio ihmisen päässä, tavallaan. Ihmisellä on suhde niin kauan kuin hän uskoo että hänellä on suhde. Mutta virtuaalimaailman ja todellisuuden, kun ollaan toisen kanssa vuorovaikutuksessa, niin että ollaan samassa tilassa (nimitän sitä nyt tässä normaaliksi kanssakäymiseksi - ja sitä voi taas ihan rauhassa pohtia että mikä on normaalia kanssakäymistä), välillä on selvä ero viestien välilttymisen kohdalla sekä sekä ihmisen läsnäolossa (onko se fyysistä, vai vain ajatustasolla kirjallisesti - jolloin se yli 70 % on oman mielikuvituksen tuotetta).

hmm,,, kirjoitti:

"Sä pilkot asiat niin pieniksi että ne oikeasti irtoaa asia yhteydestä ja silloin niitä voi esittää haluamassaan valossa." Jaa, minä kun luulin että on selkeämpää, kun lainauksesta on vain se pätkä, mistä puhuu? (ei tarvitse miettiä mihin viittaan). En halua asiasta niitä irrottaa. Vaikeata on silloin kun eri asioita on samassa lauseessa. "Aikaisemmin sun kirjoituksissa oli joku tolkku," Hyvä jos on saanut tolkkua. Pohdin sitä usein miten välttäisin sekavan viestin. "nyt tuntuu että se on tarkoitushakuista" Hyvä kun sanoit tuonkin, kiitos! Vaikea silti pulma sinänsä. Kirjoittamisellahan on tarkoitus esittää, kuvata jotain. Ainakin siten tarkoitushakuinen tulee ollakin. Saa kerrottua sen mitä tarkoittaa (jos onnistuu). Viestissä 'virty' halusin kertoa että vaikka netti ON todella kömpelö, niin minun kannaltani tanssipaikka tai baari ei toimi juuri ollenkaan. Uskon enemmistön olevan toista mieltä, omasta puolestaan. Tarkoitushakuiselta voi tuntua (oikeastaan pitääkin vähän tuntua) jotkut korostukset, kärjistykset, erikoiset rinnastukset, voimakkaat ilmaukset, ikäänkuin 'iskulauseet'. Esimerkiksi tämä: ================================================ - N - "oletteko varmoja että kirjoittelemalla tutustuu ventovieraaseen?" - T - oletteko varmoja että jurrihöpöttelemällä tutustuu ventovieraaseen? ================================================ Kautta historian jotkut ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa kirjoitellen. H i t a a s t i mutta varmasti. Siinä valossa tuota ei tarvitsisi kysyä. Minulle se on hämmästyttävä kysymys (kun en epäile hetkeäkään). Sen pariksi halusin valita lauseen, mikä on myös hämmästyttävä. Halusin muuttaa lausetta mahdollisimman vähän jotta rinnastus on vahva. Mitä siis tuon katkoviivan paikalle (mielellään vain yksi sana). ...oletteko varmoja että -------------------- tutustuu ventovieraaseen? Sanan pitää liittyä verrattavaan ja kuvata epäkohtaa. ...oletteko varmoja että -- tanssimalla -- tutustuu ventovieraaseen? - ei potki - ei herättele - ei toimi ...oletteko varmoja että --jurrihöpöttelemällä-- tutustuu ventovieraaseen? Tarkoitushakuista? Kyllä. Tässä on jo tehoakin. Se kertoo verrattavasta: - ongelma (päihtyminen estää tutustumista) - tunnelma (lääppijät, örisijät tympii) jne. Ikävä että se vaikuttaa myös halveksivalta. Se syö viestini, tai no, mieluummin minun uskottavuuttani. Kaikella on aina hintansa. Ajattelin ettei se ole kuitenkaan kovin aggressiivinen yhdyssana (jurri höpö). Jäin siihen toiveeseen että se luetaan kevyellä mielellä. Kirjoitan tavallisesti samalla kaikille vaikka vastaisinkin jonkun viestiin. Se viesti oli kyllä harvinaisen silppua, myönnän. Lyhensin kaikki niin äärimmilleen että niistä tuli oikeastaan vihjeitä. Josks ei vaan jaksa niin pitkiä kuin asia vaatisi. "tunteen sokaisemaa." -- Voisko toi edellä oleva selittää miksi teksti on 'tunnepitoista'? (tai näyttää siltä) Kovin kuivaakaan ei viittis. Värikkäämpi on kivempi. Mitäs tästä sanot tai sanotaan?

reagointia... Ei jaksa nyt ajatella enempää. Rankka päivä.

että ne oikeasti kirjoitti:

irtoaa asia yhteydestä ja silloin niitä voi esittää haluamassaan valossa. Aikaisemmin sun kirjoituksissa oli joku tolkku, nyt tuntuu että se on tarkoitushakuista, tunteen sokaisemaa.

Äh! Ei osunut oikeaan, eikä edes pilke silmäkulmaan. (kts. pilke) pilke http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001507&posting=22000000043431180

reagointia toiseen kirjoitti:

Toinen tilanne on reagointia toisen viesteihin, jotka on saatavilla 100-prosenttisesti siinä hetksessä välittömästi, ja toinen jälleen näkee kaikki 100 % lähetetystä viestinnästä. Nettideittikumppanin viestiin vastaaja vastaa sen alle 10 prosentin perusteella ja loput mihin hän vastaa on omaa kuvitelmaa. Toinen saa viestin, jälleen vain alle 10 % siitä mitä toinen viestitti, välittyy, ja loput on omaa kuvitelmaa. Jne. Sitten kun tavataan, ihmetellään, miksi toinen oli johtanut harhaan, ei ollutkaan sellainen kuin itse kuvitteli. Pettymys on todennäköinen. Tanssilavalla toinen on siinä, nähtävissä, kosketettavissa, haistettavissa, jopa maistettavissa. Aivan kuin tämä puoli olisi täysin sivuseikka, yhdentekevä, poissuljettu, unohdettu. Elääkö ihmiset liian kauan virtuaalimaailmassa, että heille virtuaalinen seurustelu on sama asia kuin , sanotaanko nyt, perinteinen seurustelu. Sellainen, mitä seurustelu oli, kun nettiä ei ollut. Sen ymmärrän että jos on vamma, joka estää tällaisen "perinteisen" seurustelun, niin mielellään rinnastetaan virtuaalimaailma ja todellisuus. Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde. Kyllä minäkin ajattelen että parisuhdekin on aina illuusio ihmisen päässä, tavallaan. Ihmisellä on suhde niin kauan kuin hän uskoo että hänellä on suhde. Mutta virtuaalimaailman ja todellisuuden, kun ollaan toisen kanssa vuorovaikutuksessa, niin että ollaan samassa tilassa (nimitän sitä nyt tässä normaaliksi kanssakäymiseksi - ja sitä voi taas ihan rauhassa pohtia että mikä on normaalia kanssakäymistä), välillä on selvä ero viestien välilttymisen kohdalla sekä sekä ihmisen läsnäolossa (onko se fyysistä, vai vain ajatustasolla kirjallisesti - jolloin se yli 70 % on oman mielikuvituksen tuotetta).

"Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde." Tarkoitin tietysti "...aivan kuin kyseessä olisi perinteinen seurustelu, eli mitä seurustelu tai tapailu, toiseen tutustuminen oli ennen nettiä. Tähän voi taas vastata että maailma sivu on myös tutustuttu kirjoittamalla. Joo, näin on, mutta mielestäni se ei silti tee tästä perinteisestä seurustelusta todellisuudessa ja seurustelusta virtuaalimaailmassa samanlaisia. Erot on ainakin ne edellä luetellut.

just tohon kirjoitti:

reagointia... Ei jaksa nyt ajatella enempää. Rankka päivä.

Tulee myös mieleen, että eihän sitä kohta uskalla kenenkään kanssa edes aloittaa kirjoittelua, kun sitä pitää sitten jatkaa hamaan tappiin asti huvitti tai ei. Ihmisillä on muuta elämää, voi aivan hyvin tulla parin ekan viestin jälkeen fiilis, että ei enää jaksa kirjoittaa. Minusta parin viestin jälkeen ei ole mitään pakkoa laittaa viestiä, että en jaksa enää kirjoittaa, varsinkaan, kun harvoin sitä päätöstä mitenkään niin tietoisesti tekee. Jos on pitkään kirjoitellut, on ilman muuta fiksua laittaa viesti, että lopettaa kirjoittelun ja joku syykin olisi hyvä laittaa.

ketjusta kirjoitti:

Tulee myös mieleen, että eihän sitä kohta uskalla kenenkään kanssa edes aloittaa kirjoittelua, kun sitä pitää sitten jatkaa hamaan tappiin asti huvitti tai ei. Ihmisillä on muuta elämää, voi aivan hyvin tulla parin ekan viestin jälkeen fiilis, että ei enää jaksa kirjoittaa. Minusta parin viestin jälkeen ei ole mitään pakkoa laittaa viestiä, että en jaksa enää kirjoittaa, varsinkaan, kun harvoin sitä päätöstä mitenkään niin tietoisesti tekee. Jos on pitkään kirjoitellut, on ilman muuta fiksua laittaa viesti, että lopettaa kirjoittelun ja joku syykin olisi hyvä laittaa.

ja ketjussa, ajattelin, että mitäs sanot tästä oli tarkoitettu mulle. Anteeksi häiriö.

tanssija kirjoitti:

Olen innokas tanssija, enkä kyllä mitenkään rinnastaisi lavalla tanssimaan hakemista kotona yksin istumiseen ja nettideittiilmoitusten selaamiseen. Toinen on elävä olento, läsnä, 100 % viesteistä tavoittaa vastaanottajan. Toinen on tekstiä tietokoneen ruudulla, ja tekstin osuus viestinnästä on alle 10 %.

Olen innokas tanssija, enkä kyllä mitenkään rinnastaisi 1. lavalla tanssimaan hakemista 2. kotona yksin istumiseen ja nettideittiilmoitusten selaamiseen. Turha noita on rinnastellakaan, ei mitään yhteyttä. Voishan siihen vastata tietysti että tanssin aikana kehonkielellä tapahtuvasta viestittelystä on tekstin osuus alle 10% (vakio). ================================================ Nämä kummatkin tapaukset on niin huonosti valmisteltuja että, vastaaja jotuu ne työt tekemään kirjoittajan puolesta jos aikoo asiallisesti vastata. "Toinen on elävä olento, läsnä, 100 % viesteistä tavoittaa vastaanottajan. " Oliko tällä tarkoitus kuvata tanssiinhakijaa? Jos niin siellä lavalla ei saa olla kuin hakija ja haettava, muuten menee absurdiksi (tai siis pysyy absurdina).. Viestin määrittely on myös kriittinen kun näin käyttää näitä. "Toinen on tekstiä tietokoneen ruudulla, ja tekstin osuus viestinnästä on alle 10 %." ???tekstiviestin osuus tekstiviestistä on alle 10%??? Tässä tehdään kohtalokas ajatusvirhe. Kun viestintä on tekstiä tietokoneen ruudulla, on tekstin osuus viestinnästä 100%. ================================================ Ihan sama moka, kts. Selvä ero viestinnässä ja läsnäolossa Kirjoittanut: reagointia toiseen 21.4.2009 klo 19.27

reagointia toiseen kirjoitti:

Toinen tilanne on reagointia toisen viesteihin, jotka on saatavilla 100-prosenttisesti siinä hetksessä välittömästi, ja toinen jälleen näkee kaikki 100 % lähetetystä viestinnästä. Nettideittikumppanin viestiin vastaaja vastaa sen alle 10 prosentin perusteella ja loput mihin hän vastaa on omaa kuvitelmaa. Toinen saa viestin, jälleen vain alle 10 % siitä mitä toinen viestitti, välittyy, ja loput on omaa kuvitelmaa. Jne. Sitten kun tavataan, ihmetellään, miksi toinen oli johtanut harhaan, ei ollutkaan sellainen kuin itse kuvitteli. Pettymys on todennäköinen. Tanssilavalla toinen on siinä, nähtävissä, kosketettavissa, haistettavissa, jopa maistettavissa. Aivan kuin tämä puoli olisi täysin sivuseikka, yhdentekevä, poissuljettu, unohdettu. Elääkö ihmiset liian kauan virtuaalimaailmassa, että heille virtuaalinen seurustelu on sama asia kuin , sanotaanko nyt, perinteinen seurustelu. Sellainen, mitä seurustelu oli, kun nettiä ei ollut. Sen ymmärrän että jos on vamma, joka estää tällaisen "perinteisen" seurustelun, niin mielellään rinnastetaan virtuaalimaailma ja todellisuus. Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde. Kyllä minäkin ajattelen että parisuhdekin on aina illuusio ihmisen päässä, tavallaan. Ihmisellä on suhde niin kauan kuin hän uskoo että hänellä on suhde. Mutta virtuaalimaailman ja todellisuuden, kun ollaan toisen kanssa vuorovaikutuksessa, niin että ollaan samassa tilassa (nimitän sitä nyt tässä normaaliksi kanssakäymiseksi - ja sitä voi taas ihan rauhassa pohtia että mikä on normaalia kanssakäymistä), välillä on selvä ero viestien välilttymisen kohdalla sekä sekä ihmisen läsnäolossa (onko se fyysistä, vai vain ajatustasolla kirjallisesti - jolloin se yli 70 % on oman mielikuvituksen tuotetta).

"Selvä ero viestinnässä ja läsnäolossa reagointia toiseen" Päivänselvä, noissa kolmessa ja monessa muussakin. SE SELVÄ ero netin tekeekin kiinnostavaksi. "Toinen tilanne on reagointia toisen viesteihin, jotka on saatavilla 100-prosenttisesti siinä hetksessä välittömästi, ja toinen jälleen näkee kaikki 100 % lähetetystä viestinnästä. Kyllähän tuon tietää ja tietää senkin miten motivaatiot muttaa noi luvut utopistisiksi. "toinen jälleen näkee kaikki" Kukin tulee uskollaan autuaaksi. ================================================ "vain alle 10 % siitä mitä toinen viestitti, välittyy, ja loput on omaa kuvitelmaa." Mitenköhän ihmiset osaakin kuvitella just tasan tarkkaan että tulee se 100%? Ei mene yli eikä ali. Jos kuvitteliski tässä joutessaan vähän förskottia, tai ei niin vähääkään. ???tekstiviestin osuus tekstiviestistä on alle 10%??? ================================================ Mokan takia menee nyt turhaa työtä hukkaan. "Sitten kun tavataan, ihmetellään, miksi toinen oli johtanut harhaan, ei ollutkaan sellainen kuin itse kuvitteli." Ja jos ei ihmettele nyt niin voihan sitte vuosien päästä alotella pikkusen ennen eroa. "Pettymys on todennäköinen." Ihan oikeesti hei, tarkista nyt itelles toi tieto kohalleen . Sähän puhut et jos jostain lukee tekstiä niin mieli joutuu pakolla keksimään 90% lisää. "Tanssilavalla toinen on siinä, nähtävissä, kosketettavissa, haistettavissa, jopa maistettavissa." Jep! 100% ja loppu 900% omaa kuvitelmaa, ihan omaa. "Aivan kuin tämä puoli olisi täysin sivuseikka, yhdentekevä, poissuljettu, unohdettu." TUAREESSA muistissa on. "," Ei. "että heille virtuaalinen seurustelu on sama asia kuin , sanotaanko nyt, perinteinen seurustelu." Kukas semmosta on puhunu? En oo huomannu mitään. "Sellainen, mitä seurustelu oli, kun nettiä ei ollut." Niin, mitä sillon oli kun ei ollu vielä Flooraa? OEKEETAVOETA! Syökö ihmiset liian kauan margariinia jne.... "Sen ymmärrän että jos on vamma, joka estää tällaisen "perinteisen" seurustelun, niin mielellään rinnastetaan virtuaalimaailma ja todellisuus. Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde." "aivan kuin kyseessä olisi parisuhde." Missäs tapauksessa se ois kyseessä? "Kyllä minäkin ajattelen että parisuhdekin on aina illuusio ihmisen päässä, tavallaan." "tavallaan" Nää on kyllä kivoja hassuja yksityiskohtia. Ihan oikeesti keventää mieltä. On ne ihan kaikist parasta, ehkä. Ihmisellä on suhde niin kauan kuin hän uskoo että hänellä on suhde. Mutta virtuaalimaailman ja todellisuuden, kun ollaan toisen kanssa vuorovaikutuksessa, niin että ollaan samassa tilassa (nimitän sitä nyt tässä normaaliksi kanssakäymiseksi - ja sitä voi taas ihan rauhassa pohtia että mikä on normaalia kanssakäymistä), välillä on selvä ero viestien välilttymisen kohdalla sekä sekä ihmisen läsnäolossa (onko se fyysistä, vai vain ajatustasolla kirjallisesti - jolloin se yli 70 % on oman mielikuvituksen tuotetta). Jos sulla on voimakas tarve ja paine olla normaali, niin ilmottelen jotta nyt jäi öbaut 20% vajaaks. Mitäs sillon muuten pakosti joutuu kuvittelemaan kun kirjottaa vaikka näitä juttuja ja välillä sitte lukee pätkiä ku ei muista kaikkee ni tarkistaa ja sitte oikolukee? Mistäs ne väärät kuvitelmat sitte keksitään, vai eiks se aiheuta sitte mitään sielullista vahinkoo, jos väärien mielikuvien vajaus yllättää? No en mie pahalla. Oo vaa nii parhaimmal mielel ku ikinä! ================================================ Ihan sama moka, kts. virtuaalitodellisuus ja todellisuus Kirjoittanut: tanssija 21.4.2009 klo 19.11

hmm... kirjoitti:

"Selvä ero viestinnässä ja läsnäolossa reagointia toiseen" Päivänselvä, noissa kolmessa ja monessa muussakin. SE SELVÄ ero netin tekeekin kiinnostavaksi. "Toinen tilanne on reagointia toisen viesteihin, jotka on saatavilla 100-prosenttisesti siinä hetksessä välittömästi, ja toinen jälleen näkee kaikki 100 % lähetetystä viestinnästä. Kyllähän tuon tietää ja tietää senkin miten motivaatiot muttaa noi luvut utopistisiksi. "toinen jälleen näkee kaikki" Kukin tulee uskollaan autuaaksi. ================================================ "vain alle 10 % siitä mitä toinen viestitti, välittyy, ja loput on omaa kuvitelmaa." Mitenköhän ihmiset osaakin kuvitella just tasan tarkkaan että tulee se 100%? Ei mene yli eikä ali. Jos kuvitteliski tässä joutessaan vähän förskottia, tai ei niin vähääkään. ???tekstiviestin osuus tekstiviestistä on alle 10%??? ================================================ Mokan takia menee nyt turhaa työtä hukkaan. "Sitten kun tavataan, ihmetellään, miksi toinen oli johtanut harhaan, ei ollutkaan sellainen kuin itse kuvitteli." Ja jos ei ihmettele nyt niin voihan sitte vuosien päästä alotella pikkusen ennen eroa. "Pettymys on todennäköinen." Ihan oikeesti hei, tarkista nyt itelles toi tieto kohalleen . Sähän puhut et jos jostain lukee tekstiä niin mieli joutuu pakolla keksimään 90% lisää. "Tanssilavalla toinen on siinä, nähtävissä, kosketettavissa, haistettavissa, jopa maistettavissa." Jep! 100% ja loppu 900% omaa kuvitelmaa, ihan omaa. "Aivan kuin tämä puoli olisi täysin sivuseikka, yhdentekevä, poissuljettu, unohdettu." TUAREESSA muistissa on. "," Ei. "että heille virtuaalinen seurustelu on sama asia kuin , sanotaanko nyt, perinteinen seurustelu." Kukas semmosta on puhunu? En oo huomannu mitään. "Sellainen, mitä seurustelu oli, kun nettiä ei ollut." Niin, mitä sillon oli kun ei ollu vielä Flooraa? OEKEETAVOETA! Syökö ihmiset liian kauan margariinia jne.... "Sen ymmärrän että jos on vamma, joka estää tällaisen "perinteisen" seurustelun, niin mielellään rinnastetaan virtuaalimaailma ja todellisuus. Mutta kovasti täällä puolustetaan virtuaalisuhteita suhteina, aivan kuin kyseessä olisi parisuhde." "aivan kuin kyseessä olisi parisuhde." Missäs tapauksessa se ois kyseessä? "Kyllä minäkin ajattelen että parisuhdekin on aina illuusio ihmisen päässä, tavallaan." "tavallaan" Nää on kyllä kivoja hassuja yksityiskohtia. Ihan oikeesti keventää mieltä. On ne ihan kaikist parasta, ehkä. Ihmisellä on suhde niin kauan kuin hän uskoo että hänellä on suhde. Mutta virtuaalimaailman ja todellisuuden, kun ollaan toisen kanssa vuorovaikutuksessa, niin että ollaan samassa tilassa (nimitän sitä nyt tässä normaaliksi kanssakäymiseksi - ja sitä voi taas ihan rauhassa pohtia että mikä on normaalia kanssakäymistä), välillä on selvä ero viestien välilttymisen kohdalla sekä sekä ihmisen läsnäolossa (onko se fyysistä, vai vain ajatustasolla kirjallisesti - jolloin se yli 70 % on oman mielikuvituksen tuotetta). Jos sulla on voimakas tarve ja paine olla normaali, niin ilmottelen jotta nyt jäi öbaut 20% vajaaks. Mitäs sillon muuten pakosti joutuu kuvittelemaan kun kirjottaa vaikka näitä juttuja ja välillä sitte lukee pätkiä ku ei muista kaikkee ni tarkistaa ja sitte oikolukee? Mistäs ne väärät kuvitelmat sitte keksitään, vai eiks se aiheuta sitte mitään sielullista vahinkoo, jos väärien mielikuvien vajaus yllättää? No en mie pahalla. Oo vaa nii parhaimmal mielel ku ikinä! ================================================ Ihan sama moka, kts. virtuaalitodellisuus ja todellisuus Kirjoittanut: tanssija 21.4.2009 klo 19.11

sosiolingvistiikkaan. Ihan on jäänyt luennoilta mieleen.

hmm... kirjoitti:

Olen innokas tanssija, enkä kyllä mitenkään rinnastaisi 1. lavalla tanssimaan hakemista 2. kotona yksin istumiseen ja nettideittiilmoitusten selaamiseen. Turha noita on rinnastellakaan, ei mitään yhteyttä. Voishan siihen vastata tietysti että tanssin aikana kehonkielellä tapahtuvasta viestittelystä on tekstin osuus alle 10% (vakio). ================================================ Nämä kummatkin tapaukset on niin huonosti valmisteltuja että, vastaaja jotuu ne työt tekemään kirjoittajan puolesta jos aikoo asiallisesti vastata. "Toinen on elävä olento, läsnä, 100 % viesteistä tavoittaa vastaanottajan. " Oliko tällä tarkoitus kuvata tanssiinhakijaa? Jos niin siellä lavalla ei saa olla kuin hakija ja haettava, muuten menee absurdiksi (tai siis pysyy absurdina).. Viestin määrittely on myös kriittinen kun näin käyttää näitä. "Toinen on tekstiä tietokoneen ruudulla, ja tekstin osuus viestinnästä on alle 10 %." ???tekstiviestin osuus tekstiviestistä on alle 10%??? Tässä tehdään kohtalokas ajatusvirhe. Kun viestintä on tekstiä tietokoneen ruudulla, on tekstin osuus viestinnästä 100%. ================================================ Ihan sama moka, kts. Selvä ero viestinnässä ja läsnäolossa Kirjoittanut: reagointia toiseen 21.4.2009 klo 19.27

Sinulla on viesti. Sanot sen kasvokkain. Viesntää on ilmeet, eleet, äänensävy, äänenpaino, rytmi, tauot, hiljaisuus, asento, eleet, ja se verbaalinen viesti. Eli sanat. Ja sen verbaalisen viestin osuus viestnnästä on alle 10 %, noin 7 tai 9, riippuu tapauksesta (voit perehtyä tutkimuksiin). Sama viesti tekstiviestinä, sähköpostina, perinteisenä kirjeenä välittää sitten vain tuon vajaan 10 % viestistä, joita henkilö lähettäisi livenä, kasvotusten. Kun sama viesti luetaan, lukija tulkitsee, täydentää itse, tuon lopun n. 90 %. Omat tulkinnat perustuu omaan kokemusmaailmaan, on oman pään tuotetta. Voit saivarrella ihan rauhassa, jos et kestä totuutta.

hmm... kirjoitti:

Olen innokas tanssija, enkä kyllä mitenkään rinnastaisi 1. lavalla tanssimaan hakemista 2. kotona yksin istumiseen ja nettideittiilmoitusten selaamiseen. Turha noita on rinnastellakaan, ei mitään yhteyttä. Voishan siihen vastata tietysti että tanssin aikana kehonkielellä tapahtuvasta viestittelystä on tekstin osuus alle 10% (vakio). ================================================ Nämä kummatkin tapaukset on niin huonosti valmisteltuja että, vastaaja jotuu ne työt tekemään kirjoittajan puolesta jos aikoo asiallisesti vastata. "Toinen on elävä olento, läsnä, 100 % viesteistä tavoittaa vastaanottajan. " Oliko tällä tarkoitus kuvata tanssiinhakijaa? Jos niin siellä lavalla ei saa olla kuin hakija ja haettava, muuten menee absurdiksi (tai siis pysyy absurdina).. Viestin määrittely on myös kriittinen kun näin käyttää näitä. "Toinen on tekstiä tietokoneen ruudulla, ja tekstin osuus viestinnästä on alle 10 %." ???tekstiviestin osuus tekstiviestistä on alle 10%??? Tässä tehdään kohtalokas ajatusvirhe. Kun viestintä on tekstiä tietokoneen ruudulla, on tekstin osuus viestinnästä 100%. ================================================ Ihan sama moka, kts. Selvä ero viestinnässä ja läsnäolossa Kirjoittanut: reagointia toiseen 21.4.2009 klo 19.27

menee ehkä paremmin perille useammalle kirjoittelun sudenkuopista se yksi ja isoin ;)

voit perehtyä joutessasi kirjoitti:

sosiolingvistiikkaan. Ihan on jäänyt luennoilta mieleen.

"Voit perehtyä joutessasi sosiolingvistiikkaan." -- Olen perehtynyt. "Ihan on jäänyt luennoilta mieleen." -- Se selittääkin tarkoitushakuisen ja harhaanjohtavan kieliasun. "Ei se ole mistään hatusta vedetty" -- Tiedän. Tutkimustuloksessa, mihin viittaat, ei ole moitittavaa. Uskon kyllä kaiken sen mitä se on. ================================================ Ongelma on se, että yrität uskotella jotain mitä se EI OLE!!!! ================================================