On vaikea luokitella ihannemiestä, koska viehätyn niin monenlaisista ihmisistä.
Toisaalta se voi olla trendikkäästi pukeutunut metroseksuaali hyvinkoulutettu mies,
luova, runosieluinen laiha rakkaudesta riutuva taiteilija, urheilullinen lihaksikas raksamies...
Ennemminkin merkitsee se mitä on sisällä, mulla ei taida olla paljonkaan yhteistä sellaisen ihmisen kanssa joka on elänyt niin sanotusti helppoa elämää, ei ole joutunut kokemaan kovia ja on aika sinisilmäinen elämän suhteen.
Sellaiset kultalusikka perseessä syntyneet on jotenkin liian kaukana siitä mun maailmasta.
Olen huomannutkin vetäväni enemmän puoleeni sellaisia vähän hulluja luovia ihmisiä, sekä naisia että miehiä joilla on ollut elämässä jos jonkinlaista kovaa kohtaloa.
Toisaalta sitten taas, olen seurustellut aikoinani tällaisen kultalusikan kanssa, mutta se suhde kariutui oman epävarmuuteni takia, koska ajattelin jatluvasti olevani jotenkin huonompi.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla edes jotain kokemusta oikeasta elämästä, varsinkin miehellä. Jos on elänyt pumpulissa, on aika ärsyttävä seuralainen. Sen lisäksi että on ihan pihalla kaikesta.
Et kuule usko, kuinka ärsyttävä voi olla myös nainen jolla ei ole mitään kokemusta elämästä. Itse seurustelin aikoinani tällaisen naisen kanssa. Hänen kanssaan ei voinut keskustella mistään asiasta vakavasti, sillä ei hän mitään oikeastaan elämästä tiennyt.
..on paras. Juuri sellainen ihana, jonka kanssa seurustelen! Hänellä on terve itsetunto ja oppinut jo jotain elämän koulusssa, katkeroitumatta. Hän on ammattimies, ei ihmeitä omaisuuksia (kelläpä eronneella olisi). Ulkonäkö on ihan ok, harrastaa liikuntaa, on siisti eikä kännää. Hän ei varmaan ole mikään Alfauros, en sellaista saisi/haluaisikaan! Tavallinen?? Eikä, hän on täydellinen, juuri minulle passeli! Jos vain saan hänet pitää, olen ihku onnellinen!
Pitää sitä elämässä olla vastoinkäymisiä. Ne kasvattavat luonnetta. Väkivaltaisen lapsuuden, koulukiusaamisen, alkoholisoitumiseni sekä vankilatuomioni koettua huomasin miten paljon olen oppinut matkan varrella, ja saanut kestävyyttä. Ilman näitä kaikkia tapahtumia mä olisin nyt ihan eri ihminen. Luulen etten tajuaisi maailmasta mitään. Niin, ja olin mä yhdessä vaiheessa koditonkin ja jouduin asumaan muutaman kuukauden teltassa. Sitä ei varmaan moni 24 vuotias ole joutunut kokemaan. Nykyään on asiat taas kondiksessa. On asunto, työ ja alkoholista olen pysynyt erossa. Hauskaa voi pitää muutenkin kuin kännäämällä. Kyllä mä sanoisin olevani nykyään ihan onnellinen.
trendikkäästi pukeutunut metroseksuaali hyvinkoulutettu mies, luova, runosieluinen laiha rakkaudesta riutuva taiteilija, urheilullinen lihaksikas raksamies... nämä kaikki ominaisuudet löytyvät minusta ja vielä enemmänkin. Tässä vain on se huono puoli, että ihmiet pelkäävät minua, eivätkä uskalla tai ilkeä tai jonkun muun syyn vuoksi lähestyä minua.