Että tälle keskustelupalstalle on suodattunut niin viisaita ylempiarvoisia ihmisiä jotka haukkuvat muita alempiarvoisia huoriksi,lutkiksi ja vaikkapa pässeiksi.
Toistaiseksi heidän sanavarastonsa ei ole tuolta asteelta kehittynyt.Ilmeisesti Eivät tunne tarvetta.Jos kuitenkin antaisitte näille tavallisille ihmisille mahdollisuuden mielipiteensä ilmaisuun niin pahalta kun se saattaa tuntuakin.
Toistaiseksi heidän sanavarastonsa ei ole tuolta asteelta kehittynyt.Ilmeisesti Eivät tunne tarvetta.Jos kuitenkin antaisitte näille tavallisille ihmisille mahdollisuuden mielipiteensä ilmaisuun niin pahalta kun se saattaa tuntuakin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Monesti kaikkein kovimpia ja tuomitsevimpia lausuntoja antavat täysin kokemattomat ihmiset, jotka eivät ole nähneet eivätkä oppineet elämästä yhtään mitään. He saattavat elää suhteellisen onnellistakin elämää omassa suojatussa ympäristössään, mutta pieni näkökulman avartaminen tekisi heillekin hyvää.
Kun ihminen on "rähjääntynyt reissussa" riittävästi, niin se kaikkein tuomitsevin asenne jää taka-alalle, ja ihminen oppii kuuntelemaan myös muiden vaikeuksia ja yrittää päästä jyvälle tästä elämästä. Silloin ihminen pystyy keskustelemaan myös vaikeammista asioista kiihkottomasti. Tämä pettäminen ja uskottomuus on juuri sellainen vaikeampi asia.
Moni kunnollinen ja kunniallinenkin ihminen saattaa jostakin syystä hairahtua sinne aidan vihreämmälle puolelle, mutta ei se automaattisesti tee ihmisestä joka suhteessa kelvotonta ja tyhmää. Monen ns. onnellisenkin perheen sisällä saattaa olla sellaisia ongelmia ja lukkiutumia, että avun niihin voi tarjota vain ulkopuolinen luotettava ystävä. Jos tämä ystävä sattuu olemaan vastakkaista sukupuolta, niin melkoisella varmuudella siinä sänkyynkin päädytään, vaikka ratkottaisikin pelkästään henkisellä tasolla olevia vaikeuksia.
todellista näkökulmaa asioihin vaikka itse ei kaikkea hyväksyisikään.Hieno piirre kun pystyy kiihkottomasti analysoimaan asioita.Ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka oppisi muilta jotakin.Se riski kannatta ottaa!Ilmeisesti kansanparantajakin on sen verran "reissussa rähjääntynyt" että ymmärtää myös elämää oman kokemuspiirin ulkopuoleltakin.Niin,suojatut elämät joihin ei ole arkitodellisuus oikein päässyt vaikuttamaan voi olla "mätäpaiseita".
Pakostakin tulee mieleen juuri tuollainen elämä monien kohdalla kun heidän "huora" yms kommenttejaan näkee.
olet! Jos ihmisillä ei ole mitään muuta järkevää sanottavaa kuin haukkua ihmisiä, niin parempi ettei kommentoi mitään. Hyvin harva ihminen kuitenkaan nauttii vaikkapa toisen ihmisen pettämisestä ja tunnontuskat voivat olla todella suuret, ja sitten kun siihen lätkästään huoran merkki päälle, niin siitähän se soppa vasta syntyykin.
Mielipiteensä asiaan voi sanoa aina asiallisestikin, oli sitten asia mikä tahansa. Itse käsitän tämän palstan ehkä jopa apuna jollekin, joka ei voi muuten asioista puhua. Niin eikös siihen silloin ole parempi vastata apuna kuin haukkuina?
Ajatelkaamme asiat omallekin kohdallamme, sillä kukaan meistä ei ole täydellinen.
Oletko sopassa?
mutta voisin hyvin ollakin. Ihmismieli on niin heikko, ja sen takia uskon myös asiallisten viestien olevan parempia kuin haukkuvien ja leimaavien. Kun lueskelee tämänkin palstan joitakin vastauksia, niin mikä ihme oikeuttaa ketään haukkumaan muita ihmisiä.
Ovatko turhanpäiväiset haukkumiset ja niiden kirjoittelijat parempia jollain tavalla?, ehkä, ainakin he saattoivat saada ko. hlön syyllisyyden tunteen kasvamaan.
Mitäs sitten?..masentuneisuus..itsetunto-ongelmat..jne..
Ystävällisyys on usein halvin auttamiskeino, joten miksi sitä on niin vaikea käyttää?
Kävin noin kuukausi sitten enemmän tai vähemmän omaa keskusteluani nimimerkillä "Nainen oudossa tilanteessa". Muistanet varmaan.
Olin ihan ensimmäistä kertaa "eksynyt" ylipäätään koko keskustelupalstalle, ja heti spontaanisti aloitin keskustelun, kun olin niin ahdistunut omasta tilanteestani. Siitä, että vuosikymmenten uskollisuuden jälkeen olin pettänyt ennen kaikkea itseni, ja omat periaatteeni. Monenlaisten aviollisten vaikeuksien jälkeen olin rakastunut toiseen mieheen ja sortunut pettämään. Ahdistukseni koko asian suhteen oli monestakin syystä suuri, sillä tapahtunut soti kaikkia omia periaatteitani vastaan. Yritin pohtia ja analysoida sitä joka puolelta saadakseni selvyyttä omista reaktioistani ja toimintamalleistani. Olen aina ollut, ja tapahtuneen jälkeen olen edelleenkin sitä mieltä, että pettämisen vaikutukset ovat suuret, vaikka kumppani ei saisi siitä koskaan tietääkään. Mutta näistä asioistahan on käyty paljon tällä palstalla keskusteluja "puolesta ja vastaan". Tai ehkä täytyy korjata, että ne voivat yksilöllisesti olla suuret, suhtautuuhan kukin meistä myös omiin tekoihinsa eri tavalla, omista lähtökohdistaan ja erilaisissa suhteissa eläen. Tätä "moniarvoisuuttahan" korostin keskustelussanikin. Sitä, että jokainen pariskunta luo itse omat toimintamallinsa. Edelleen kuitenkin itsekin pettäneenä korostan,että sen täytyisi olla niin, että jokainen luo pariskuntana omat toimintamallinsa. Ei niin, että toinen yksin päättää elää omaa elämäänsä kuten huvittaa.
Tunneasiat ovat vaikeita meille kaikille, ja tapahtuneesta opin, että tosiaan on olemassa harmaan sävyjäkin, vaikka ennen olin näissä asioissa niin musta-valkoinen. Me ihmiset teemme virheitä. Myös omasta mielestämme. Vaikka näinä "tunneälyn" aikoina tunnetta ja järkeä ei enää niin erotetakaan toisistaan ja aseteta jyrkästi vastakkain, niin edelleen voimakkaiden rakastumisen tunteiden kohdalla ne tuntuvat painivan vastakkain. Meidän kaipuumme saada kokea rakkautta ja hyväksyntää on niin suuri.
Olen näin jälkikäteen oivaltanut, miten mukavasti ihmiset silloin ottivat kantaa, vaikka kyseessä olivatkin niin vaikeat asiat, kuin pettäminen ja uskottomuus. En tiedä mistä se mahtoi johtua.
Pitkästä aikaa palstalla käymässä. Luin ja kirjoittelin tänne joskus enemmänkin, mutta päätin äänestää jaloillani ja poistua. Syy siihen oli juuri se, että järkevää mielipiteen vaihtoa ei saanut aikaiseksi. Nuo superuskolliset aviomiehet viisaine yhden rivin kommenteineen ei vain jaksanut kiinnostaa.
Hienoa huomata, että on olemassa kaltaisiasi, jotka pystyvät vaihtamaan ajatuksia kiihkottomasti, vaikka joku olisikin eri mieltä. Kanssasi saattaisi juuttua juttelemaan baaritiskilläkin jos törmättäisiin.
Uskottomuus on voimakkaita tunteita herättävä juttu.
Se on tasan saletti että keskustelupalstalla joku hyökkää sun niskaan kirjoittelit mistä vain.
Että jos ei kestä negatiivistä kritiikkiä niin sitten on paree pitää turpansa kiinni yksityiselästään tälläisillä palstoilla ja vaikka ratkoa ne ogelmat asianomaisten kanssa.
kritiikillä ja "HUORALLA!" on pienen pieni vivahde-ero.
Pitäisikö kirjoittelijoiden alkaa sietämään törkeää palautetta, vai pitäisikö asiattomien olla hiljaa.
Asiaa voi tutkia kummin päin tahansa, mutta jos esim. sinä haluat purkaa oikeita murheitasi/asioitasi tänne, niin kumpaa palautetta SINÄ haluaisit?
Täälläkin niinkuin muullakin liikkuu asiatonta porukka. Huutelemassa jotain törkyjä ja kun sen vielä voi tehdä anoonyymisti. Aina kun jotain kirjoittaa niin siihen saa myös asiatonta palautetta /provoa. Se pitää vain jättää oman onnensa nojaan, koska sitä on mahdotonta pois karsia koska tämä on avoin paikka. Yleensä asiattomat kommentit ovat teini-ikäisten heittelemä joiden tarkoitus on vain hauskuuttaa itseään tai kavereitaan. Tai sitten tunne-elämältään teinien tasolle jääneitä henkilöitä.
vielä edelliseen, että luin joitakin kommenttejasi ja ne olivat ihan ok asiaa. Rakentava negatiivinen kritiikki on ihan hyvääkin välistä, mutta luulin sinun puolustelevan näitä kunnon "törkymöykkyjä" :)
Juu tämä tyttö läksii lenkille kun on kerran sitä luntakin maassa, niin kyllä on kuulkaas mukava tapsutella menemään kun lumi natisee kenkien alla ja ilma on raikasta. :)
Jeps on ihan kiva, kun on tullut lumi maahan on pitkä ja pimeä syksy takana.
Niin kävitkö lueskelemassa kommentit mitä heittelin kiltille tytölle.
Niitäkö tarkoitit?
niitähän minä. Ihan asiaa olet puhunut noissa viesteissäsi.
Justiin tulin töihin ja lunta tuli niin kuin kaatamalla. :) Jos näin jatkuu koko päivän, niin illalla ei taida paljon tietä näkyä.
Hyvää alkavaa päivää kaikille kirjoittelijoille, ja Wolfille!
Saas nähdä mitä kivaa keskusteltavaa sitä tänään löytyy? :)
Sen verran vielä kommentoin, että Wolf oli vielä tosi kiltti kiltille tytölle. Se mikä minut sai näkemään punaista sen ihmisen asiassa oli se valtava itsekeskeisyys mikä huokui hänen viesteistä. Teki mieli hotkaista yhtenä suupalana
"itsekäs tyttö" "omaan napaan tuijottelija tyttö"
mutta vaikka kirjoittelenkin nimimerkin takaa niin, en kirjoittele sellaisia asioita mitä en voi itsenäni allekirjoittaa.
Ja esim Wolf on mulle nimimerkki mikä sallii karkeamman ja hyökkäävämmän kielenkäytön.
hyvän maun rajoissa tietenkin.
Hauskaa työpäivän jatkoa.
tiedä tytön ikää, mutta ilmeisesti ainakin yli 20 vuoden. Minusta hän vaikuttaa vain suuntansa hukanneelta ja elämässään eksyneeltä pikkutytöltä joka kaipaa apua. Vaikka ei sitä itse tässä vaiheessa tietenkään myönnä, sillä hän on päästänyt nautintonsa ja himonsa temmeltämään pelikentälle ja saanut itsensä sokaistumaan niiden tähden.
Mitäs tuumit?
Jotenkin pelottavaa mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään oman mielihyvänsä tyydyttämiseksi.
Mutta mehän olemme ihmisiä, inhimillisten vikojemme kanssa.
Vasta pääsin koneelle. Wolf oli hoitamassa laumaansa (isällisiä velvollisuuksia)
Niin sitä oli minunkin erittäin vaikea arvioida hänen ikäänsä. Toi teksti ja asenne elämään oli jotenkin kypsymätöntä. Vaikea sanoa pitäis päästä enemmän lukemaan "tuhman tytön" tekstejä. niin sais kokonaisvaltaisemman kuvan.
Ensimmäisen kerran kun luin hänen kirjoituksen niin en tienny onko "kiltin tytön" kirjoitus vain
jonkun älykkään ihmisen provoa, Kun siitä paistoi niin selkeästi tietty kuvio. Nytten kyllä uskon sen että, kirjoitus on tosi mielessä kirjoitettu.
"vaikuttaa vain suuntansa hukanneelta ja elämässään eksyneeltä pikkutytöltä joka kaipaa apua. Vaikka ei sitä itse tässä vaiheessa tietenkään myönnä, sillä hän on päästänyt nautintonsa ja himonsa temmeltämään pelikentälle ja saanut itsensä sokaistumaan niiden tähden."
Näin minäkin olettaisin asian olevan, mutta vaikea sanoa missä homma kusee kun "kiltin tytön" kirjoituksia on vähän tarjolla. Eikä yleensäkkään tunne koko ihmistä. Noiden kirjoitusten perusteella kyllä voi sanoa että on tytöllä pahasti pallo hukassa.
sitä en osaa samoa missä vaiheessa se on hukkunu.
"Jotenkin pelottavaa..." jeps joillakin arvomaailma/moraali on vain niin vääristynyt että ne tekee sen muiden ihmisten kustannuksella.
Muista ihmisistä välittämättä eikä pettäminen ole edes läheskään pahin.
"Mutta mehän olemme ihmisiä, inhimillisten vikojemme kanssa."
Pitää paikkansa. Minun avovaimo pitää huolen siitä etten pääse unohtamaan omia vikojani. Vitsi, vitsi.
isokin kokoinen lauma? :)
Itse olen vielä niin nuori ja koulu kesken, että vielä on kahden hengen lauma, mutta eiköhän se tästä ala kasvamaan, "aikaan oikeaan".
Taas olis v-loppu edessä ja joulukin jo häämöttää. On se vain kummallista kuinka ihmiset jaksavat stressata joulun kanssa niin paljon. Ja sen kun pitäisi olla rauhottumisen aikaa. :)
Juu nyt viimeisen työpäivän kimppuun ja sitten vapaalle, mutta hyvää päivän jatkoa sinulle, mikäli luet viestini ennen iltaa.
Ja hyvää joulua sinulle ja perheellesi. :)
Post Scriptum: Palatakseni vielä alkuperäiseen asiaan, niin nykyajan ihmisiä on melkeinpä mahdotonta tulkita. Kaikilla tuntuu olevan tuhat eri persoonallisuutta jotka ohjaavat elämäämme kummallisilla tavoilla, jolloin lopulta kukaan meistä ei todella tunne enään toisiamme. Saatika ehkä itseämmekään?
Nyt meni kyllä hieman hankalaksi, mutta jäädään odottelemaan lisää tekstiä kiltiltä tytöltä.. ja sitten voidaan taas vetää omia huteria, mutta hauskoja johtopäätöksiämme asiasta. :)
Ihmisten analysoiminen on mukavaa, vaikka harvoin todellista.
Onhan noita laumanjäseniä kertynyt. 3 jälkeläistä.
Miksikäs opiskelet.
Itseasiassa minäkin opiskelen. Tietotekniikkaa.
Alkoi nyppimään edellinen ammatti ja kouluttaudun nytten eri alalle.
Joo herättää minussa tänäpäivänä hieman hilpeyttä joulu ynnä muut kiireet ihmisellä. Sitä koko 90 luku meni multa helkkarinmoisessa kiireessä lähinnä työ kiireissä olin niin kauhean kunnian himoinen työn suhteen, mutta eron myötä meni omat palikat uuteen järjestykseen ja totesin ettei raha tuo onnea sen enempää kuin sekään että tahkoaa töitä vieraalle kuin puolijauhoinen.
Kummiskaan kukaan ei ole korvaamaton työelämässä.
Jos joku näin lulee itsestänsä niin sellaisen henkilön täytyisi käydä hautausmaalla kävelemässä mietiskelemässä onko sittenkään niin korvaamaton. Tänä päivänä mulla on prioriteetti perhe-elämässä. Toki työ pitää hoitaa hyvin, että sillä lailla pitää olla kunnianhimoa, mutta rajansa sillä. Ja rahaa pitää olla sen verran ettei joka-asiassa tarvitsen penniä venyttää ja että voi toteuttaa vaatimattomat unelmansa, mutta rahan haaliminen ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus.
Vaan ainoistaan toimeentulon hankkimista.
Nytten en kerkeä pohdiskelemaan sen enempää. Velvollisuudet kutsuu.
Hauskaa ja rauhallista joulua teillekkin
Kauppaopiston naiseksi sitten päädyin monen mutkan kautta. Merkonomiksi pitäisi valmistua nyt keväällä. Tosin haaveena on vielä parturi-kampaajan tutkinto, mutta saa nyt nähdä kuinka sen kanssa käy. Sekin vain tahtoo olla niin yleinen ala, että ainakaan omaa yritystä ei kannata alkaa heti perustamaan, ellei ole joku erityinen konsepti menestymiseen.
Päivä päivältä työmaailman vaatimukset kovenevat ja kilpailu kasvaa. Tuntuu, että pitää kiristää itsensä äärirajoilleen, jotta pärjäisi muiden joukossa.
Sellaista se elämä vain tuppaa olemaan. Aina välillä menee paremmin ja välillä huonommin, mutta sehän tästä elämästä tekeekin elämisen arvoisen.
Justiin tässä työharjoittelussa olen, ja viimeinen päivä meneillään. Ihanaa kun saa tämän jälkeen vain keskittyä perheeseen ja muuhun ilman minkäänlaisia paineita tai aikatauluja.
Tosin jotain kohtalon ivaa tuntuu ilmassa olevan, sillä sitten kun itsellä alkaa loma, niin ulkona sataa kaatamalla vettä.. se siitä lumesta sitten.
Koskas muuten valmistut? Tietotekniikka on ainakin tulevaisuuden ala jolla pääsee pitkälle!
:)
PS: Olet oikeassa siinä mitä sanoit työstä ja rahasta. Kunnianhimo on hyvä asia, mutta kuten muissakin asioissa, vain kohtuudella. :)
On varaudutava kaikkeen. Minä olen harvoin kirjoittanut keskustelupalstoille, mutta ainakin tähän mennessä saanut vain positiivisia mielipiteitä. On hieno juttu voida purkaa itseään vaikeissakin tilanteissa ja huomata että aina löytyy joku joka "välittää". On vaan opittava erottamaan jyvät akanoista, ja jättää asiottamat viestit omaan arvoonsa ta pikemminkin arvottomuuteensa. Jos jollekin tuottaa iloa pitää hauskaa toisten kustannuksella, niin olisi heidän ainakin hyvä pikkuisen miettiä että sitäkin varten on omat palstansa.