Kyllä pitäisi aloittaa

Tosi on ,Mutta meän täytyy oottaa että hännän päässä oleva saahan eläkheele tai muuten realisoitua, meän ei ehkä tartte littyä ja jos jouvuma niin kittiläki on varmhaan myötämielisempi.

YHDESSÄ VAI ERIKSEEN Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion vastavalitut valtuustot vuosille 2009-2012 joutuvat pohtimaan isoja kysymyksiä katsoessaan kuntiensa tulevaisuutta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yksi näistä on jatkaako itsenäisenä kuntana ja kuinka kauan vai aloittaako neuvottelut neljän kunnan kuntaliitoksesta jo alkamassa olevan valtuustokauden aikana? Kuntatilastojen (Lapin Liitto, Paras-hanke) mukaan Tunturilapin kunnissa asuu yhteensä 14000 asukasta. Väestömäärä ei ole muuttumassa seuraavan 15 vuoden aikana. Isona haasteena sen sijaan ovat väestörakenteessa tapahtuvat muutokset. Työikäisten osuus alueella ei kasva ja 65-vuotiaiden määrä alueen kaikissa kunnissa on selvässä nousussa. Vuonna 2010 alueella ennustetaan asuvan 2750 eläkeikään ehtinyttä henkilöä (19,7 %), vuonna 2015 heitä on jo 3280 (23,6 %) ja vuonna 2020 jo yli 3700 henkilöä (26,7 %). Vuonna 2025 lähes joka kolmas paikallinen vastaantulija Tunturilapin alueella on täyttänyt 65 vuotta. Väestörakenteen muutos johtaa muutoksiin myös palvelurakenteessa. Perusturvassa on tehtävä satsauksia yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi varsinkin ikäihmisten avopalveluiden rakentamiseksi, mitkä mahdollistavat kotona asumisen iän tuomista vaikeuksista huolimatta. Kuntien on vahvistettava erityisesti kotipalveluita, kodinhoitopalveluita ja kotisairaanhoitoon liittyviä palveluita riippumatta siitä, missä kolkassa kuntaa tukea tarvitseva henkilö asuu. Myöskin palvelutaloja ja ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavia palveluita tarvitaan nykyistä enemmän. Tunturilapin kunnat ovat jo nyt varsin velkaantuneita. Enontekiön kunnanvelka 31.12.2007 oli 6,6 miljoonaa euroa (3376 e/asukas), Kittilän 15,2 miljoonaa euroa (2540 e/asukas), Kolarin 9,4 miljoonaa euroa (2473 e/asukas) ja Muonion 8,4 miljoonaa euroa (3562 e/asukas). Yhteensä kuntien velka oli 39,6 miljoonaa euroa (2801 e/asukas). Koko Lapin alueella jokainen kuntalainen oli vuoden 2007 päättyessä velkaa 1993 euroa ja koko maassa 1548 euroa. Tunturilapin kuntien osalta velkataakka on huolestuttavan korkea. (Lähde: Lapin Liiton ylläpitämät tilastot). On selvää, ettei Tunturilapin kuntien talous ole kestävällä pohjalla. Veroja ja maksuja ei voi jatkuvasti korottaa ja realisoitava omaisuuskin häipyy sitä alati myymällä. Lisävelallakaan ongelmaa ei ratkaista ja valtiokin on osoittanut pistävänsä rahahanoja tiukemmalle, mikäli kunnat eivät osallistu remonttiin tekemällä realistisia, pitkän aikavälin suunnitelmia lakisääteisten palveluiden ja talouden järjestämiseksi. Toimenpiteet, joilla kunnan toiminta ja rahoitus saadaan turvattua enintään muutamaksi vuodeksi, eivät ole uskottavia. Vaihtoehtoja on kaksi. Tunturi-Lapin kunnat voivat järjestää palveluja yhdessä tai muodostaa yhdessä yhteisen kunnan, jota valtiovalta sisäasiainministeriön kuntaosaston ylitarkastaja Suvi Savolaiselta saadun tiedon mukaan tukisi seuraavasti: ”Jos Tunturi-Lapin kunnat (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) yhdistyisivät 2010 tai 2011 alusta olisi yhdistymisavustus 6 160 000 euroa. Jos vuoden 2012 tai 2013 alusta olisi avustus 4 400 000 euroa. Avustus maksetaan yhdistymisestä alkaen kolmen ensimmäisen vuoden aikana suhteessa 40 % - 30 %- 30 %. Lisäksi mahdolliset yhdistymisestä johtuvat valtionosuusmenetykset korvataan uudelle kunnalle viiden vuoden ajan yhdistymisestä täysimääräisenä”. Säästöjä tulisi ainakin hallintomenoissa, sillä 14000 asukasta eivät tarvitse nelinkertaista keskushallintoa vaan kattavat ja toimivat palvelut. Kuntien tärkeimpänä tehtävänä on järjestää kuntalaisille lakisääteiset ja kuntalaisten hyvinvointia edistävät ja tukevat peruspalvelut. Nyt valittujen valtuustojen tehtävänä on pohtia ja löytää keinoja kysymykseen miten ko. palvelut turvataan ja miten ne rahoitetaan tilanteessa missä palvelujen tarve on mitä ilmeisimmin lisääntymässä ja verotulot todennäköisesti alenemassa. On kuntalaisten edun vastaista, mikäli ratkaisuja edelleen siirretään.

Espoon kanssa. Olishan se hienoa, ko muoniolaisekki sais äänensä kuuluvhiin tuåla pääkaupunkiseuvula! Ja espoolaisekki sais sanoa sanansa näitten pohjosen aluheittein asioihin. Ei tarttis sitte sielä kehäkolmosen siäpuålela aina vain ruikuttaa. Vai mitä tet tontat sanotta? Pottu-espoolainen?