Ensisilmäyksellä rakastuminen

Tämä paljon miettimistä aikaansaava aihe alkoi kiinnostamaan siinä määrin, että päätin kahlata läpi mitä psykologia sanoo ensisilmäyksellä rakastumisesta, sillä olemmehan me psykosomaattisia (mielen ja kehon vuorovaikutus) olentoja siinä missä älyllisiä. Nuo kolme yhdistelmä tekee siis meistä kokonaisuuden, ihmisen. Ihmisen aivotoimintaa on tutkittu tieteellisesti paljon ja tiedemiehet väittävät ensisilmäyksellä rakastumisen olevan aivan mahdollista. Psykologien mukaan rakkaus ensisilmäyksellä riippuu täysin omasta psyykkisestä tilastamme juuri sillä hetkellä. Monet asiat vaikuttavat äkkirakastumiseen esim. oma mielikuva ideaalista, intuitio tai nopea logiikka, mielikuvitus jne. Yleensä rakastuminen äkkiseltään tapahtuu silloin, kun olemme valmiita ja halukkaita siihen, ei siis silloin, kun olemme väsyneitä stressaantuneita tai mietimme ongelmiamme. Ensipainotus äkkirakastumisella on kohteen ulkonäkö, ääni, eleet ja tuoksu. Alitajuisesti etsimme toisesta henkilöstä ominaisuuksia, jotka täydentävät itseämme. Kun rakastumme huomataksemme, etta tunne on molemminpuolinen, saattaa se tarkoittaa sitä, että luonto on auttanut meitä valitsemaan meille geneettisesti sopivan puolison. Saattaa myös vaatia paljon aikaa ja kärsivällisyyttä ymmärtää tunteidensa todellisuus. Jos rakkaus on aitoa, se ei siitä miksikään muutu, mutta jos tavoittelee illuusioita todellisuutena, voi alas putoaminen olla tuskallista. Joidenkin teorioiden mukaan emme itse asiassa rakastu ensisilmäyksestä, vaan ennemminkin ensi tuoksusta. Tiedemiehet väittävät ihmisten kiinnittävän niin suurta huomiota ulkonäköön ja kuulemaansa, ettemme välttämättä huomaa alitajuntamme tapaa pitää henkilön tuoksua tärkeänä osana mielikuvaamme tästä. Tyypillisiä tuntemuksia äkkirakastumisessa ovat hullunsekainen ja itselleen outo olotila, jotka rakastuminen saavat aikaan. Äkilliset kömpelyydet kertovat siitä, etteivät kehollisen hallinnan mekanismit enää ole älyn ulottuvilla. Samaa heijastelee myös puheen ongelmallisuus. Mykkänä hämmennyksestä äkkiseltään rakastunut yrittää saada otetta mielessään myllertävästä uudesta tunteesta. Ennen kuin tämä onnistuu, saattaa hän puhua miten mottipäisiä tahansa. Änkytys, soperrus ja järjettömät lauseet paljastavat äkkiseltään rakastuneen kykenemättömyyden normaaliin kielelliseen kommunikaatioon, minkä rakastumisen tuntemuksen hurjuus ovat väliaikaisesti tuhonneet. ”Emme voi olla yhtaikaa rakastuneita ja viisaita”, sanoo vanha kansa.;D Tutkijat ovat vakuuttuneet, että rakkaudella on kerta kaikkiaan niin vähän järjen kanssa tekemistä, ettei se avadu järjelle tai ymmärrykselle. He vakuuttavat, että kyse on ruumiin ja mielen sekä tunteen ja järjen dikotomioiden (kahtiajako) rakentamisesta eletyn elämän ja kokemuksen tasolla. Tavallinenkin ihminen, oli hänellä sitten kirjasivistystä ja filosofista tietämystä, ei hän osasi määritellä rakastumisen järjen menetykseksi tai tietäisi, että tunteet estävät ajattelemasta. Rakkaus määritellään siis järjen ulottumattomiin, ja järjen paikka vakiintuu vasta kommentoivaan ja hillitsevään vaiheeseen. Äkkirakastumista kuvataan reaktiona, jota järki yrittää selittää ja hillitä sen jo tapahduttua, usein huonolla menestyksellä. Ulkoiset kehon oireilut astuvat myös kuvaan mukaan. Sydänvaivat: ”rytmihäiriöt” ovat tyypillisiä. Kontrolloiva ihminen ei ylipäätään rakastu, vaikka ensireaktio mahdollista rakkauden kohdetta kohtaan olisikin vastustamaton, ketterä järki ehtisi väliin ja hillitsisi havainnosta syntyvää tunnereaktiota. Järki olisi siis reaktiivista (puolustusvietti) suhteessa aistihavaintoihin ja niiden synnyttämiin tunteisiin. Tunteen ja järjen yhteispeli olisi kuin nyrkkeilymatsia – järjen pyrkiessä samaan kontrolli tottelematonta ja arvaamatonta tunnetta vastaan. Jos rakastettu ei heti vastaa tunteisiimme, tulevat mukaan äärireaktiot esim. unettomuus, epävarmuus, kärsimättömyys, painostaminen, vaatiminen, todisteiden ja vakuuttelujen haku. Jos rakastunut päätyy torjutuksi - on omien reaktioiden kontrollointi vaikeaa - helpompaa on vastapuolen saattaminen epärakastettavaan valoon. Himotuimastakin kohteesta löydetään jotakin moitittavaa. Etsitään hänen luonteestaan jokainen vivahde tehden ne epäsuotaviksi. Arvokkuushan on pidettävä hinnalla millä hyvänsä. Rakastumisessakin on tärkeätä kasvojen säilyttäminen niin miehille kuin naisille. Ihmissuhteissa arvostettua muutenkin näyttäisi olevan toisen manipulointi ja itsensä kontrollointi. Vastausta vaille jäävä rakkaus on häpeällistä ja tunteiden kontrolli kunniallista. Tunnereaktion peittäminen on myös tavoiteltavampaa kuin sen paljastaminen. Kaikki rakkauden ylivoimaisuudesta puhuminen antaa ihmiselle mahdollisuuden paeta omaa rakastumistaan, jonka edessä fiksuimmankin polvet vääjäämättä muuttuvat makaroneiksi. Ps. joko alkaa ihmisiä hirvittämään? ;D
331543
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

yhtään viisaita, olisimme kiinnostuneita niistä, jotka menevät "sekaisin", höpöiksi, kun tapaavat meidät. Itse vaan kun olen kontrolli-ihmisiä, niin toinen kontrolli-ihminen viehättää, eikä siitä sitten tule mitään, kun molemmat kontrolloi itseään ja järkeilee. Siis mua on aina tökkinyt, kun mies alkaa treffeillä hyppiä ja säntäillä aivan innostuneena ja on vähän kuin päästään sekaisin. Se hyydyttää mut täysin, vaikka mä kyllä olen tajunnut, että se ihastui. Mun mielestä se vaan on jotenkin höperöä ihastua ensisilmäyksellä, tai paremminkin, että se näkyy käytöksessä noin, eikä sitä pysty hallitsemaan... Mä olen nähnyt aika moisen määrän ihastuneita miehiä :( Kai minä kuitenkin viehätyn eniten kaltaisestani.

Äänestä
  • Että noin hyvin tunnet itsesi:) Helpottaa varmaankin partnerin löytymistä:)

    Äänestä

minulle miehen tuoksu on todella tärkeää, se joko vie mennessään tai inhottaa, siis ominaistuoksu, ei mikään purkista tullut tuoksu. Tosin jos mies on kaatanut päälleen pullollisen menneniä tai axea niin, ei kannata mua ainakaan lähestyä. Siksi pyrin ensitreffeillä jo halamaan ja samalla nuuskaisen miehen ihoa. Tästäkin asiasta oli jokin tutkimus, naisella on herkempi hajuaisti ja nainen kykenee haistamaan paremmin itselleen geneettisesti sopivan miehen, eli loppujen lopuksi nainen tekee valinnan miehen tuoksun perusteella. Mennään nyt vielä kauemmas, suutteleminen... silläkin on tärkeä tehtävä, mies suutelee naista levittääkseen testosteronia naisen limakalvoille, ja testo kiihottaa naisen :)

Äänestä
  • samankaltaisia:) Olen tullut myös huomioineeksi, että nuuskuttelen miehiä, ketkä ovat herättäneet mielenkiintoni. Ja jokainen tuoskuu aivan omansalaiselle:) Joskut kutsuen ja jotkut karkottaen. Koska täällä netissä tuo ei luonnu, haluan puhua luurissa kuullakseni miehen äänen. Sanojen käytöstä, painotuksesta ja sen mitä jättää sanomatta, voi saada jotain vihjeitä. Toinen on kuva, mutta en katso sitä onko mies komea, hyvännäköinen vaan millainen on hänen katseensa. Haluan aina sellaisen kuvan missä katse näkyy suoraan kameraan. Minulla on uskomus, että 'näen' katseesta jotain itselleni merkitsevää. Ehkä juuri näistä syistä, en ole käynyt kuin muutamilla treffeillä, vaikka profiilini on ollut jo kuukauden (jos nyt muistan ajan oikein). Suutelemista ei parane nyt ajatellakaan;P UUH!

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    samankaltaisia:) Olen tullut myös huomioineeksi, että nuuskuttelen miehiä, ketkä ovat herättäneet mielenkiintoni. Ja jokainen tuoskuu aivan omansalaiselle:) Joskut kutsuen ja jotkut karkottaen. Koska täällä netissä tuo ei luonnu, haluan puhua luurissa kuullakseni miehen äänen. Sanojen käytöstä, painotuksesta ja sen mitä jättää sanomatta, voi saada jotain vihjeitä. Toinen on kuva, mutta en katso sitä onko mies komea, hyvännäköinen vaan millainen on hänen katseensa. Haluan aina sellaisen kuvan missä katse näkyy suoraan kameraan. Minulla on uskomus, että 'näen' katseesta jotain itselleni merkitsevää. Ehkä juuri näistä syistä, en ole käynyt kuin muutamilla treffeillä, vaikka profiilini on ollut jo kuukauden (jos nyt muistan ajan oikein). Suutelemista ei parane nyt ajatellakaan;P UUH!

    Olen puhunut niin monen miehen kanssa ja jotkut osaavat käyttää ääntään ja tapaansa puhua hyödykseen, varsinkin sellaiset jotka käyttävät puhetta/ääntään työssään. Mutta katse, se kertoo paljon ja jos mies on innokas lähettämään valokuvia useampiakin, niin katson mielelläni millaisissa asennoissa hän pitää käsiään, päätään, itseään. Vaikka kuva on vain yksi räpsähdys, niin monesti kuva kertoo enemmän kuin sanat.

    Äänestä

  • N_a_i_n_e_n kirjoitti:

    Olen puhunut niin monen miehen kanssa ja jotkut osaavat käyttää ääntään ja tapaansa puhua hyödykseen, varsinkin sellaiset jotka käyttävät puhetta/ääntään työssään. Mutta katse, se kertoo paljon ja jos mies on innokas lähettämään valokuvia useampiakin, niin katson mielelläni millaisissa asennoissa hän pitää käsiään, päätään, itseään. Vaikka kuva on vain yksi räpsähdys, niin monesti kuva kertoo enemmän kuin sanat.

    ...olen harjaantunut kuuntelija. Pienetkin äänenpainon erot antavat vihjettä tietyistä tunnetiloista sekä hyvässä että muutenkin. Todellakin vaikka kuva on vain yhden hetken tuotos, voi se 'vangita' merkityksen. Joidenkin miesten silmistä, jopa kuvassa näkyy ns. vanha tuska, selvittämätön asia, mikä sitten varmistuu, kun näkee miehen livenä. Jännästi ne mitä olen kuvien katseesta miehestä nähnyt ja äänestä tulkinnut, ovat ne todentuneet livetapaamisessa, jos olen hänet tavannut. Joku kutsuu tällaista intuitoksi, toinen vaistoksi ja kolmas harjaantuneisuudeksi. Itse miellän, että se on kaikkea noita kolmea ja kenties vielä jotain mille ei ole vielä annettu nimeä. Uskon, että ymmärrät mitä pyrin sanomaan;D

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    ...olen harjaantunut kuuntelija. Pienetkin äänenpainon erot antavat vihjettä tietyistä tunnetiloista sekä hyvässä että muutenkin. Todellakin vaikka kuva on vain yhden hetken tuotos, voi se 'vangita' merkityksen. Joidenkin miesten silmistä, jopa kuvassa näkyy ns. vanha tuska, selvittämätön asia, mikä sitten varmistuu, kun näkee miehen livenä. Jännästi ne mitä olen kuvien katseesta miehestä nähnyt ja äänestä tulkinnut, ovat ne todentuneet livetapaamisessa, jos olen hänet tavannut. Joku kutsuu tällaista intuitoksi, toinen vaistoksi ja kolmas harjaantuneisuudeksi. Itse miellän, että se on kaikkea noita kolmea ja kenties vielä jotain mille ei ole vielä annettu nimeä. Uskon, että ymmärrät mitä pyrin sanomaan;D

    vaisto, naisenvaisto, tulkitseminen, toisen lukeminen... sanotaan sitä nyt miksi vaan. Tiedän mitä tarkoitat ja tutkailen itsekin tarkkaan valokuvia :) erittäin tarkkaan

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    ...olen harjaantunut kuuntelija. Pienetkin äänenpainon erot antavat vihjettä tietyistä tunnetiloista sekä hyvässä että muutenkin. Todellakin vaikka kuva on vain yhden hetken tuotos, voi se 'vangita' merkityksen. Joidenkin miesten silmistä, jopa kuvassa näkyy ns. vanha tuska, selvittämätön asia, mikä sitten varmistuu, kun näkee miehen livenä. Jännästi ne mitä olen kuvien katseesta miehestä nähnyt ja äänestä tulkinnut, ovat ne todentuneet livetapaamisessa, jos olen hänet tavannut. Joku kutsuu tällaista intuitoksi, toinen vaistoksi ja kolmas harjaantuneisuudeksi. Itse miellän, että se on kaikkea noita kolmea ja kenties vielä jotain mille ei ole vielä annettu nimeä. Uskon, että ymmärrät mitä pyrin sanomaan;D

    ..niin että jos ihminen jossain asiassa uskoo ennakkoon muodostamaansa käsitykseen silloin hän siihen samaan tulokseen helpommin päätyy myös sitten myöhemmin kun haluaakin löytää vahvistusta käsitykselleen ? Olettaisin ainakin että jos jostain ihmisestä on jo muodostanut kuvan perusteella jokin käsitys se helpommin vahvistuu kuin kumoutuu. Oletetan että sulle laittaa joku heppu kuvan jossa sillä on jokin, vaikkapa pieni syylä silmien välissä. Kuvaa tutkittuasi toteat että sillä on joku syylä tuossa, jokaisella tutkimiskerralla tuo p..leen syylä pomppaa sieltä esiin aina vaan vahvemmpana :D Sitten kun menet treffeille on se syylä jo niin helkkarin iso ettet muuta naamassa näekään, tuskin tulee uusintaa :) Jos tuo em. heppu ei olisi kuvaansa laittanut voi olla ettet koko pikku näppylää huomaisikaan ja uusinta ehkä tulisi kun olisit keskittynyt kokonaisuteen, et siihen helkkarin syylään :D Toisaalta jos kuvassa ei ole syylää ja pelkän kuvan perusteella olet jo muodostanut ennakkokäsityksen mahdottoman upeasta miehestä eikö ole paljon mahdollisempaa joutua tulemaan alas- kuin ylöspäin sieltä pilvenreunalta livetapaamisessa?

    Äänestä

  • N_a_i_n_e_n kirjoitti:

    vaisto, naisenvaisto, tulkitseminen, toisen lukeminen... sanotaan sitä nyt miksi vaan. Tiedän mitä tarkoitat ja tutkailen itsekin tarkkaan valokuvia :) erittäin tarkkaan

    ..tuli minulle toteamuksestasi. Näin siinä nuttura- ja silmälasipäisen naisen iso suurennuslasi kädessä syynäämässä miesten valokuvia :)

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    samankaltaisia:) Olen tullut myös huomioineeksi, että nuuskuttelen miehiä, ketkä ovat herättäneet mielenkiintoni. Ja jokainen tuoskuu aivan omansalaiselle:) Joskut kutsuen ja jotkut karkottaen. Koska täällä netissä tuo ei luonnu, haluan puhua luurissa kuullakseni miehen äänen. Sanojen käytöstä, painotuksesta ja sen mitä jättää sanomatta, voi saada jotain vihjeitä. Toinen on kuva, mutta en katso sitä onko mies komea, hyvännäköinen vaan millainen on hänen katseensa. Haluan aina sellaisen kuvan missä katse näkyy suoraan kameraan. Minulla on uskomus, että 'näen' katseesta jotain itselleni merkitsevää. Ehkä juuri näistä syistä, en ole käynyt kuin muutamilla treffeillä, vaikka profiilini on ollut jo kuukauden (jos nyt muistan ajan oikein). Suutelemista ei parane nyt ajatellakaan;P UUH!

    ..semmoinen muuten hyvä mies joka uskoo että valokuvattaessa sielu joutuu kameran vangiksi? Saattaa vähän olla pälyilevä katse jos kameraan jotutuu suoraan katsomaan ja voipi tulla vääriä johtopäätöksiä? "en katso sitä onko mies komea, hyvännäköinen" Joo, ja joulupukki on totta :D "en ole käynyt kuin muutamilla treffeillä, vaikka profiilini on ollut jo kuukauden" :D :D :D :D (Kukapa sitä alvariinsa jaksaiskaan treffeillä hypätä)

    Äänestä

  • Mies ja profiili kirjoitti:

    ..semmoinen muuten hyvä mies joka uskoo että valokuvattaessa sielu joutuu kameran vangiksi? Saattaa vähän olla pälyilevä katse jos kameraan jotutuu suoraan katsomaan ja voipi tulla vääriä johtopäätöksiä? "en katso sitä onko mies komea, hyvännäköinen" Joo, ja joulupukki on totta :D "en ole käynyt kuin muutamilla treffeillä, vaikka profiilini on ollut jo kuukauden" :D :D :D :D (Kukapa sitä alvariinsa jaksaiskaan treffeillä hypätä)

    Äläs sinä siellä aliarvioi uskomukseemme omiin kykyihimme arvoida kuvia!!! Pälyleivä katse ei ole este, ehkä jossain määrin hidaste *wirn*;D Eiks joulupukki olekaan totta??? Ja joka joulu on kuitenkin meillä käynyt! Ja mikäs ironia sävyisyys tuossa loppukaneetissa olikaan *tuijottaa intensiivisesti* !!! :D

    Äänestä

  • Mies ja profiili kirjoitti:

    ..niin että jos ihminen jossain asiassa uskoo ennakkoon muodostamaansa käsitykseen silloin hän siihen samaan tulokseen helpommin päätyy myös sitten myöhemmin kun haluaakin löytää vahvistusta käsitykselleen ? Olettaisin ainakin että jos jostain ihmisestä on jo muodostanut kuvan perusteella jokin käsitys se helpommin vahvistuu kuin kumoutuu. Oletetan että sulle laittaa joku heppu kuvan jossa sillä on jokin, vaikkapa pieni syylä silmien välissä. Kuvaa tutkittuasi toteat että sillä on joku syylä tuossa, jokaisella tutkimiskerralla tuo p..leen syylä pomppaa sieltä esiin aina vaan vahvemmpana :D Sitten kun menet treffeille on se syylä jo niin helkkarin iso ettet muuta naamassa näekään, tuskin tulee uusintaa :) Jos tuo em. heppu ei olisi kuvaansa laittanut voi olla ettet koko pikku näppylää huomaisikaan ja uusinta ehkä tulisi kun olisit keskittynyt kokonaisuteen, et siihen helkkarin syylään :D Toisaalta jos kuvassa ei ole syylää ja pelkän kuvan perusteella olet jo muodostanut ennakkokäsityksen mahdottoman upeasta miehestä eikö ole paljon mahdollisempaa joutua tulemaan alas- kuin ylöspäin sieltä pilvenreunalta livetapaamisessa?

    ...nyt puhua ihan itsellesi, ainakin mitä tuossa ensimmäisessä kappaleessa on *wirnuaa*;D Tuo luomijuttu ei voi olla kuin taas kerran sitä miehen logiikkaa! Jestas sinunkin kanssa! *huokailee paksuja ja etsii heinää millä lyödä huijattaa* :DDD

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    Äläs sinä siellä aliarvioi uskomukseemme omiin kykyihimme arvoida kuvia!!! Pälyleivä katse ei ole este, ehkä jossain määrin hidaste *wirn*;D Eiks joulupukki olekaan totta??? Ja joka joulu on kuitenkin meillä käynyt! Ja mikäs ironia sävyisyys tuossa loppukaneetissa olikaan *tuijottaa intensiivisesti* !!! :D

    ..aliarvioi :) Ettei mene riitelyksi niin sovitaanko että se joulupukki on totta ja se ettet.. :D Tuo sun viimeinen erityisesti huvitti kun oli niin naisen sanomaa, miehille ei edes mahdollista s24:lla, provoilua? :D

    Äänestä

  • Mies ja profiili kirjoitti:

    ..tuli minulle toteamuksestasi. Näin siinä nuttura- ja silmälasipäisen naisen iso suurennuslasi kädessä syynäämässä miesten valokuvia :)

    tietokone ja mukavia ohjelmia siinä XD "nauraa, kiekkona", tosin... aika sattuvasti sanottu, nutturaa ei oo mut rillit löytyy

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    ...nyt puhua ihan itsellesi, ainakin mitä tuossa ensimmäisessä kappaleessa on *wirnuaa*;D Tuo luomijuttu ei voi olla kuin taas kerran sitä miehen logiikkaa! Jestas sinunkin kanssa! *huokailee paksuja ja etsii heinää millä lyödä huijattaa* :DDD

    ..omalla ja muidenkin kohdalla uskon että helpompi on ehkä myötäillä jo olemasssaolevaa käsitystä kuin täydellisesti takkia kääntää, ainakin mulle vaikeaa kun enhän minä voi olla väärässä :D Siis miten niin miehen logiikkaa? Joskus aikoinaan tuntenut tyttöjä joille ihan olematon finni omissa kasvoissaan onkin ollut valtava kraatteri joka tuhoaa kaiken :D Miksei voisi samoin käydä myös muiden kasvoja katsottaessa?

    Äänestä

  • N_a_i_n_e_n kirjoitti:

    tietokone ja mukavia ohjelmia siinä XD "nauraa, kiekkona", tosin... aika sattuvasti sanottu, nutturaa ei oo mut rillit löytyy

    ..kätevämpää näin nykyaikana koneella seuloa, nuo mielikuvat vaan kun kumpuaa alitajunnasta niin aina ei voi vaikuttaa mitä sieltä tulee :) Teille naisille pitäiskin kehittää joku tietokonepeli, siinä voisi olla jonkinlainen labyrintti jossa pienet 3-D ukkelit säntäilisivät päätään seinään teidän mielenne mukaan :D Voitaisinn päästä helpommalla me isommat ukkelit :D Joku analysointisofta voisi olla myös kätevä johon voisi syöttää tiedot miehestä ja saada tuloksena siten mutkikkaita käppyröitä joista ilmenisi mahdolliset suhteen karikot ja etuisuudet. Ohjelma luonnollisesti myös ilmoittaisi kannattaako mitenkään reagoida miehen yhtydenottoon ja missä vauheessa katkaista viestittely & kadota bittiavaruuteen :D

    Äänestä

  • Mies ja profiili kirjoitti:

    ..kätevämpää näin nykyaikana koneella seuloa, nuo mielikuvat vaan kun kumpuaa alitajunnasta niin aina ei voi vaikuttaa mitä sieltä tulee :) Teille naisille pitäiskin kehittää joku tietokonepeli, siinä voisi olla jonkinlainen labyrintti jossa pienet 3-D ukkelit säntäilisivät päätään seinään teidän mielenne mukaan :D Voitaisinn päästä helpommalla me isommat ukkelit :D Joku analysointisofta voisi olla myös kätevä johon voisi syöttää tiedot miehestä ja saada tuloksena siten mutkikkaita käppyröitä joista ilmenisi mahdolliset suhteen karikot ja etuisuudet. Ohjelma luonnollisesti myös ilmoittaisi kannattaako mitenkään reagoida miehen yhtydenottoon ja missä vauheessa katkaista viestittely & kadota bittiavaruuteen :D

    hyvä, tahtoo heti tommosen kun tulee markkinoille :) Vaikka sim'is pelissähän voi pelata mielin määrin ihmissuhteilla, pistää mies flirttaileen vieraalle ja sit pistää nainen saamaan kauhee pömö ;D

    Äänestä

lähes koko viesti. Nämä "tiedemiehet" selittävät siis rakastumisen "jumal-ilmiöksi" joka on tavallaan tieteen ulkopuolella kun sitä ei voi selittää ja ymmärtää mutta sitten esiintyvät kuitenkin "tieteen" asiantuntijoina kertomassa tämän asian. Ketäköhän hupsuja nämä "tutkijat" oikein ovat ja mistä esimerkiksi ajatus siitä että toinen on geneettisesti yhteensopiva on oikein peräisin. "Jos rakkaus on aitoa, se ei siitä miksikään muutu, mutta jos tavoittelee illuusioita todellisuutena, voi alas putoaminen olla tuskallista." Mitäköhän yrität tässä selittää? Mikä on "aitoa" rakkautta? Tiesitkö että ihmisen aivoille sekä keinotekoinen että "aito" ärsyke ajavat saman asian? Luot tekstissäsi rakastumisesta ja rakkaudesta näiden "asiantuntijoiden" äänellä mystisen voiman vaikka todellisuudessa se on varsin yksinkertaisia asioita liittyvä prosessi mutta koska se on yksilöllinen niin sen tutkiminen on vaikeaa ja SE tekee ilmiöstä monimutkaisen. "He vakuuttavat, että kyse on ruumiin ja mielen sekä tunteen ja järjen dikotomioiden (kahtiajako) rakentamisesta eletyn elämän ja kokemuksen tasolla." Mielenkiintoisia keksittyäjä kahtiajakoja tuossa sinulla. Lisätäänkö siihen mukaan sielu kuten ennen vanhaan? Ei ole myöskään harvainta aavistusta miksi kirjoitat tästä nettideitti-palstalle koska täällä ihminen voisi periaatteessa ihastua toisen kirjoituksiin ja hylätä mahdollisen rakkauden pelkän yhden kuvan perusteella! Mikä tuossa sitten olisi aitoa ja keinotekoista, mikä järkeä ja tunnetta ja mikä mieltä ja kehoa? "Ihmisen aivotoimintaa on tutkittu tieteellisesti paljon ja tiedemiehet väittävät ensisilmäyksellä rakastumisen olevan aivan mahdollista. Psykologien mukaan rakkaus ensisilmäyksellä riippuu täysin omasta psyykkisestä tilastamme juuri sillä hetkellä. Monet asiat vaikuttavat äkkirakastumiseen esim. oma mielikuva ideaalista, intuitio tai nopea logiikka, mielikuvitus jne. Yleensä rakastuminen äkkiseltään tapahtuu silloin, kun olemme valmiita ja halukkaita siihen, ei siis silloin, kun olemme väsyneitä stressaantuneita tai mietimme ongelmiamme." Tuossa on sentään hieman totta. Ja sitten on sellaisia kuin itse kerätyt muistot ja myös mallit yhteisöltä millaisiin kumppaneihin tulisi rakastua (esimerkiksi ulkonäkökriteerit jne.). Oma asenne vaikuttaa rakastamiseen yllättävän paljon koska se vaikuttaa juuri siihen haluun olla vastaanottavainen toiselle ja toisaalta tehdä vaikutus toiseen. Mutta jos netissä on esimerkiksi nuiva ja voimakkaat kriteerit sille mitä etsii niin rakastumisen todennäköisyys pienenee jatkuvasti. Valitettavasti vain kuten tekstissäkin on usko että geneettisesti yhteensopivat vain rakastuvat joten on kuvitelma että toisilleen tarkoitetut kohtaavat ja rakastuvat ja "väärät" karsiutuvat muka automaattisesti pois. Näin ei käy vaan ihminen joutuu olemaan tieten tahtoen osana tuota prosessia eikä pelkkä pelinappula kuten annat asioiden olettaa olevan.

Äänestä
  • siis jos tahtovat löytää kestävän rakkauden niin joutuvat olemaan osana tuota prosessia tietoisesti joka vaikuttaa mm. ihmisen havaintoihin potentiaalisista kumppaneista. Kun annetaan valta jollekin tunteelle vaikkapa rakkaudelle (aivan samoin kuin vihalle) eikä sitä pyritä selittämään koska sen nähdään olevan aina hyvä asia niin siitä tulee ihmisiä ohjaileva voima vaikka todellisuudessa ihminen voi itse vaikuttaa kehen rakastuu. Nettideitissä se voisi tulla siinä esille että jos heti karsii tarkasti ketä esimerkiksi tapaa ja keskittyy niihin jotka vaikuttavat "ideaaleilta" (vaikkapa joiden kuva miellyttää) niin rakkauden mahdollisuus pienenee jatkuvasti puhumattakaan kestävän rakkauden löytämisestä joka on vielä hankalampaa. Osa ihmisistä ei pelaa rakkauspeliä vain toisilla ihmisillä vaan myös itsellään jossa on panoksena oma onnellisuus. Ehkä osa nauttii pelistä enemmän kuin rakkaudesta yhteen?

    Äänestä

  • Ihan ensimmäiseksi tuon sinulle esille sen, etten aio lähteä kanssasi juupaseipäs – linjalle. Hyökkäävyydeksi tulkittavaa kirjoitustani kohtaan ovat nämä kohdat: Kirjoitukseni alussa on luettavissa, että olen kirjoitukseni pohjannut siihen mitä aiheesta sain nopealla kaivelulla lukemalla irti. Eli missään kohtaan en ilmaise omaa henkilökohtaista mielipidettäni. Sitä et ilmeisesti lukiessasi ottanut huomioon. Vasta-argumenttisi tutkijoiden näkemyksiä kohtaan olevat kohdat: En ole vastuullinen siitä mitä tutkijat väittävät. Olen vastuullinen heidän väittämiensä esille tuomiseen tänne palstalle. Olisi ihan mukavaa - jos lähdet tuolle linjalle, että alat heittämään väittämiä jonkin kohdan paikkaansa pitämättömyydestä - sinulla löytyisi myös perustelut väitteesi tueksi. ;D Omat näkemykset mitä toit esille ovat nasevia ja miettimisen arvoisia ;D Tarkoituksenani oli saada aikaan keskustelua, jossa ihmiset voisivat esim. jakaa omia kokemuksiaan muiden kanssa. Oleellisena pidän sitä miten kukin kokee ensisilmäyksellä rakastumisen. Se oli koko kirjoitukseni ydin, pointti, johtotähti ja kiinnostukseni kohde. Jos se ei tullut aloituksessani ilmi, niin nyt pitäisi olla sekin asia selvä, jopa sinullekin ;D Mitä tulee kysymyksiisi, voisit itse vastata niihin. Olen todellakin kiinnostunut tietämään SINUN näkemyksesi. ;D Mitä pidin kirjoituksessasi positiivisena, oli kyseenalaistamisesi! Muutamaan kohtaan annan sinulle omaehtoisen vastineen: > * tämän allekirjoitan. Asenteellisuus toiseen ihmiseen on ratkaisevassa asemassa, sillä se joko luo avoimuuden ilmapiirin tai nujertaa sen, myötävaikuttaen suoko itselleen tai toiselle mahdollisuuden kiintyä, ihastua tai saatikka rakastua. * Aivan! Liiallinen älyllistäminen syö spontaanisuutta. Jarruttaa, jumiuttaa, ja siinä loppujen lopuksi saa vasten omaa poskea. Tämähän on tullut esille useista palstan kirjoituksista. *jää mielenkiinnolla odottelemaan mitähän sieltä seuraavaksi tulee ruudulleni* :DDD

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    Ihan ensimmäiseksi tuon sinulle esille sen, etten aio lähteä kanssasi juupaseipäs – linjalle. Hyökkäävyydeksi tulkittavaa kirjoitustani kohtaan ovat nämä kohdat: Kirjoitukseni alussa on luettavissa, että olen kirjoitukseni pohjannut siihen mitä aiheesta sain nopealla kaivelulla lukemalla irti. Eli missään kohtaan en ilmaise omaa henkilökohtaista mielipidettäni. Sitä et ilmeisesti lukiessasi ottanut huomioon. Vasta-argumenttisi tutkijoiden näkemyksiä kohtaan olevat kohdat: En ole vastuullinen siitä mitä tutkijat väittävät. Olen vastuullinen heidän väittämiensä esille tuomiseen tänne palstalle. Olisi ihan mukavaa - jos lähdet tuolle linjalle, että alat heittämään väittämiä jonkin kohdan paikkaansa pitämättömyydestä - sinulla löytyisi myös perustelut väitteesi tueksi. ;D Omat näkemykset mitä toit esille ovat nasevia ja miettimisen arvoisia ;D Tarkoituksenani oli saada aikaan keskustelua, jossa ihmiset voisivat esim. jakaa omia kokemuksiaan muiden kanssa. Oleellisena pidän sitä miten kukin kokee ensisilmäyksellä rakastumisen. Se oli koko kirjoitukseni ydin, pointti, johtotähti ja kiinnostukseni kohde. Jos se ei tullut aloituksessani ilmi, niin nyt pitäisi olla sekin asia selvä, jopa sinullekin ;D Mitä tulee kysymyksiisi, voisit itse vastata niihin. Olen todellakin kiinnostunut tietämään SINUN näkemyksesi. ;D Mitä pidin kirjoituksessasi positiivisena, oli kyseenalaistamisesi! Muutamaan kohtaan annan sinulle omaehtoisen vastineen: > * tämän allekirjoitan. Asenteellisuus toiseen ihmiseen on ratkaisevassa asemassa, sillä se joko luo avoimuuden ilmapiirin tai nujertaa sen, myötävaikuttaen suoko itselleen tai toiselle mahdollisuuden kiintyä, ihastua tai saatikka rakastua. * Aivan! Liiallinen älyllistäminen syö spontaanisuutta. Jarruttaa, jumiuttaa, ja siinä loppujen lopuksi saa vasten omaa poskea. Tämähän on tullut esille useista palstan kirjoituksista. *jää mielenkiinnolla odottelemaan mitähän sieltä seuraavaksi tulee ruudulleni* :DDD

    keskustella yhtään mistään? :D Eihän sinulla ole edes omaa mielipidettä ja jos on niin selkeästi et osaa tuoda sitä esille. :D Vaikuttaisi siltä että ratsastat näiden "tutkijoiden" näkemyksillä aivan kuin ominaisi. :D "Aivan! Liiallinen älyllistäminen syö spontaanisuutta. Jarruttaa, jumiuttaa, ja siinä loppujen lopuksi saa vasten omaa poskea. Tämähän on tullut esille useista palstan kirjoituksista." Et ymmärrä aihetta vaan sekoitat sen tunne/järki tai vaisto/äly ajatteluihin. :D Katso...on vääränlaista älyllistämistä ja oikeanlaista. Toki voi väärälläkin lailla äyllistää ja se johtaa johonkin mutta jos tavoitteena on esimerkiksi kestävä rakkaus niin siihen tulee varautua älyllisesti oikealla lailla. :D Esimerkiksi jos et älyllisesti suhtaudu aiheeseen vaan toteat että "tutustun siihen joka saa mun tunteet heräämään" niin silloin se on todennäköisesti se toisen kuva ja kutkuttavat viestit. Ongelmana vain on se että teillä ei välttämättä ole mitään yhteistä vaan kaikki perustuu kivalle kiiltokuvalle. Täytyisi pystyä siis älyllisesti arvioimaan yhteensopivuutta toiseen. Toisaalta tuon arvioinnin ei pitäisi olla ideaalien ihanteiden etsintää esimerkiksi että naisella tulee olla tietyn väriset hiukset tai miehen tietyn pituinen. :D Ymmärrän kyllä että jos tämä tuottaa sinulle ongelmia ymmärtää mutta asioita voi älyllistää monella tavalla. Tämä muistuttaa näitä keskusteluja rakkaus- ja järkiavioliitoista aivan kuin rakkausliitoissa ei olisi koskaan järkeä ja järkiavioiliitoissa koskaan rakkautta. :/ Ja kun rakkautta arvostetaan tietysti puhuttaessa rakkaudesta enemmän kuin järkeä niin sitten joku pahvi toteaa että "järkeä ei passaa siis käyttää vaan elää sydämen mukaan". Jos lähtee tuohon kahtiajakamisen tielle niin on orja sille lopullisesti. Aivan kuten rakkauskin niin se syntyy eri teitä eri tapauksissa eri ihmisillä ja osa tutkijoista on todennut että ihminen luo rakastumisesta tietyn mallin elämänsä aikana jota noudattaa. Aivan kuin oppisi rakastumaan/rakastamaan, eikä se synny myötäoppisesti. Siis jos puhumme syvemmästä tunteesta, emme pikku ihastuksista joita voisi kokea sata päivässä. Äärimmäisen huvittavaa on että otat tosissaan niin loogisesti epäpätevää lausahdusta kuin: "Kerron tässä en omani vaan tutkijan näkemyksen joka sanoo kuinka on tutkinut asiaa X jota ei voi selittää ja hän kertoo tuota asiaa X tutkineena tutkijana että asia on näin." ;) Jos kirjoituksessa oli joku pää tai häntä niin ne söivät toisiaan. :D

    Äänestä

  • sinun kanssasi kirjoitti:

    keskustella yhtään mistään? :D Eihän sinulla ole edes omaa mielipidettä ja jos on niin selkeästi et osaa tuoda sitä esille. :D Vaikuttaisi siltä että ratsastat näiden "tutkijoiden" näkemyksillä aivan kuin ominaisi. :D "Aivan! Liiallinen älyllistäminen syö spontaanisuutta. Jarruttaa, jumiuttaa, ja siinä loppujen lopuksi saa vasten omaa poskea. Tämähän on tullut esille useista palstan kirjoituksista." Et ymmärrä aihetta vaan sekoitat sen tunne/järki tai vaisto/äly ajatteluihin. :D Katso...on vääränlaista älyllistämistä ja oikeanlaista. Toki voi väärälläkin lailla äyllistää ja se johtaa johonkin mutta jos tavoitteena on esimerkiksi kestävä rakkaus niin siihen tulee varautua älyllisesti oikealla lailla. :D Esimerkiksi jos et älyllisesti suhtaudu aiheeseen vaan toteat että "tutustun siihen joka saa mun tunteet heräämään" niin silloin se on todennäköisesti se toisen kuva ja kutkuttavat viestit. Ongelmana vain on se että teillä ei välttämättä ole mitään yhteistä vaan kaikki perustuu kivalle kiiltokuvalle. Täytyisi pystyä siis älyllisesti arvioimaan yhteensopivuutta toiseen. Toisaalta tuon arvioinnin ei pitäisi olla ideaalien ihanteiden etsintää esimerkiksi että naisella tulee olla tietyn väriset hiukset tai miehen tietyn pituinen. :D Ymmärrän kyllä että jos tämä tuottaa sinulle ongelmia ymmärtää mutta asioita voi älyllistää monella tavalla. Tämä muistuttaa näitä keskusteluja rakkaus- ja järkiavioliitoista aivan kuin rakkausliitoissa ei olisi koskaan järkeä ja järkiavioiliitoissa koskaan rakkautta. :/ Ja kun rakkautta arvostetaan tietysti puhuttaessa rakkaudesta enemmän kuin järkeä niin sitten joku pahvi toteaa että "järkeä ei passaa siis käyttää vaan elää sydämen mukaan". Jos lähtee tuohon kahtiajakamisen tielle niin on orja sille lopullisesti. Aivan kuten rakkauskin niin se syntyy eri teitä eri tapauksissa eri ihmisillä ja osa tutkijoista on todennut että ihminen luo rakastumisesta tietyn mallin elämänsä aikana jota noudattaa. Aivan kuin oppisi rakastumaan/rakastamaan, eikä se synny myötäoppisesti. Siis jos puhumme syvemmästä tunteesta, emme pikku ihastuksista joita voisi kokea sata päivässä. Äärimmäisen huvittavaa on että otat tosissaan niin loogisesti epäpätevää lausahdusta kuin: "Kerron tässä en omani vaan tutkijan näkemyksen joka sanoo kuinka on tutkinut asiaa X jota ei voi selittää ja hän kertoo tuota asiaa X tutkineena tutkijana että asia on näin." ;) Jos kirjoituksessa oli joku pää tai häntä niin ne söivät toisiaan. :D

    yhteistä eli: "tämän allekirjoitan. Asenteellisuus toiseen ihmiseen on ratkaisevassa asemassa, sillä se joko luo avoimuuden ilmapiirin tai nujertaa sen, myötävaikuttaen suoko itselleen tai toiselle mahdollisuuden kiintyä, ihastua tai saatikka rakastua." Olen samaa mieltä. Osa vain antaa tuon luvan "harvalle" koska ei usko että osa ihmisistä ansaitsee tuota rakkautta tai että rakkaus syntyy automaattisesti tai että rakkaus syntyy kun tietynlainen (tarkoin kuvailtu) ihminen kävelee elämään. Pahimmassa tapauksessa nuo ovat yhteydessä toisiinsa eli ihminen laskee itselleen tietyn arvon ja uskoo että rakastuu kun toisen huomaa automaattisesti samalla kun karsii omien kriteereidensä perusteella puolitiedottomasti ihmisiä ja keskittää huomionsa tiettyihin muita edes huomaamatta. Jos tuohon vielä lisätään ajatus siitä että suhteen täytyy syntyä tietyllä tavalla ja ensivaikutelman tulee olla tietynlainen niin ei ihmekään jos sitä rakkautta varsinkaan kestävää on vaikea löytää.

    Äänestä

  • vielä että kirjoitti:

    siis jos tahtovat löytää kestävän rakkauden niin joutuvat olemaan osana tuota prosessia tietoisesti joka vaikuttaa mm. ihmisen havaintoihin potentiaalisista kumppaneista. Kun annetaan valta jollekin tunteelle vaikkapa rakkaudelle (aivan samoin kuin vihalle) eikä sitä pyritä selittämään koska sen nähdään olevan aina hyvä asia niin siitä tulee ihmisiä ohjaileva voima vaikka todellisuudessa ihminen voi itse vaikuttaa kehen rakastuu. Nettideitissä se voisi tulla siinä esille että jos heti karsii tarkasti ketä esimerkiksi tapaa ja keskittyy niihin jotka vaikuttavat "ideaaleilta" (vaikkapa joiden kuva miellyttää) niin rakkauden mahdollisuus pienenee jatkuvasti puhumattakaan kestävän rakkauden löytämisestä joka on vielä hankalampaa. Osa ihmisistä ei pelaa rakkauspeliä vain toisilla ihmisillä vaan myös itsellään jossa on panoksena oma onnellisuus. Ehkä osa nauttii pelistä enemmän kuin rakkaudesta yhteen?

    En voi kuin olla kanssasi joissain määrin samoilla aalloilla. Mutta kumpi tulee ensin tunne vai ajatus? Tämähän on jatkuvan kiistelyn aihe ihan ammattipiireissäkin. Mielestäni tämä on persoonakohtaista. Ns. tunneihmiset reagoivat ensin tunteella järjen tullessa jälkijunassa (jos tulee lainkaan). Järkiperäisesti harjaantuneet ihmiset vastaavasti pitävät tunteensa tiukassa kontrollissa, jopa itselleen harmiksi asti. Selittelytkin saattavat perustua uskomusjärjestelmän vaikutuspiiriin ja siten kaventaa ihmisen kykyä järkiperäistää omaa tunnettaan. Uskon kuitenkin kun ärsyke esim. silmitön rakastuminen on riittävän voimallinen, voi se ohittaa suojamuurit ja samalla pistää uskomusjärjestelmänkin uusiksi. Tunteiden voimaa ihmisessä ei tulisi koskaan aliarvioida, vaikka ulkoinen olemus viestisi tunteiden hallintaa. Jep. Olenkin ihmetellyt miten kuvaan voisi rakastua…kirjoituksiin ihastumisen ymmärrän, sillä niillä on mahdollisuus iskeytyä niin syvälle osuen juuri siihen tyhjiöön mihin kaivataan täytettä. Tosin onhan mahdollista, että kuvan kanssa käy samoin. Taivun kuitenkin sinun suuntaasi siinä kohtaa, että jos nihkeästi karsintaa tehdään vain kuvien tai lyhyisen kirjoitusten perusteella, ollaan melkoisen hataralla pohjalla. Mutta näinhän tapahtuu live-elämässäkin (esim rafloissa). Joillekin voi pelkkä pukeutuminen olla torjuva tekijä. Tai että yksi ainoa suusta heitetty sammakko, voi saada torjuntareaktion. Ja siinä meni sitten sekin ’se oikean’ mahdollisuus. Itselläni on kokemus siitä, että kun jutustelin baaritiskillä baarimikon kanssa, istui vieressä hyvin boheemisti pukeutunut mies. Ensin hän katseli minua ylimielisesti (pukeutumiseni on trendikäs). Kun keskustelimme Dalai Lamasta herkesi mies minua tuijottamaan sanoen’ enpä olisi uskonut, että sinun näköisesi nainen keskustelee Dalai Lamasta tuollaisella intensiteetillä’ :D

    Äänestä

  • sinun kanssasi kirjoitti:

    keskustella yhtään mistään? :D Eihän sinulla ole edes omaa mielipidettä ja jos on niin selkeästi et osaa tuoda sitä esille. :D Vaikuttaisi siltä että ratsastat näiden "tutkijoiden" näkemyksillä aivan kuin ominaisi. :D "Aivan! Liiallinen älyllistäminen syö spontaanisuutta. Jarruttaa, jumiuttaa, ja siinä loppujen lopuksi saa vasten omaa poskea. Tämähän on tullut esille useista palstan kirjoituksista." Et ymmärrä aihetta vaan sekoitat sen tunne/järki tai vaisto/äly ajatteluihin. :D Katso...on vääränlaista älyllistämistä ja oikeanlaista. Toki voi väärälläkin lailla äyllistää ja se johtaa johonkin mutta jos tavoitteena on esimerkiksi kestävä rakkaus niin siihen tulee varautua älyllisesti oikealla lailla. :D Esimerkiksi jos et älyllisesti suhtaudu aiheeseen vaan toteat että "tutustun siihen joka saa mun tunteet heräämään" niin silloin se on todennäköisesti se toisen kuva ja kutkuttavat viestit. Ongelmana vain on se että teillä ei välttämättä ole mitään yhteistä vaan kaikki perustuu kivalle kiiltokuvalle. Täytyisi pystyä siis älyllisesti arvioimaan yhteensopivuutta toiseen. Toisaalta tuon arvioinnin ei pitäisi olla ideaalien ihanteiden etsintää esimerkiksi että naisella tulee olla tietyn väriset hiukset tai miehen tietyn pituinen. :D Ymmärrän kyllä että jos tämä tuottaa sinulle ongelmia ymmärtää mutta asioita voi älyllistää monella tavalla. Tämä muistuttaa näitä keskusteluja rakkaus- ja järkiavioliitoista aivan kuin rakkausliitoissa ei olisi koskaan järkeä ja järkiavioiliitoissa koskaan rakkautta. :/ Ja kun rakkautta arvostetaan tietysti puhuttaessa rakkaudesta enemmän kuin järkeä niin sitten joku pahvi toteaa että "järkeä ei passaa siis käyttää vaan elää sydämen mukaan". Jos lähtee tuohon kahtiajakamisen tielle niin on orja sille lopullisesti. Aivan kuten rakkauskin niin se syntyy eri teitä eri tapauksissa eri ihmisillä ja osa tutkijoista on todennut että ihminen luo rakastumisesta tietyn mallin elämänsä aikana jota noudattaa. Aivan kuin oppisi rakastumaan/rakastamaan, eikä se synny myötäoppisesti. Siis jos puhumme syvemmästä tunteesta, emme pikku ihastuksista joita voisi kokea sata päivässä. Äärimmäisen huvittavaa on että otat tosissaan niin loogisesti epäpätevää lausahdusta kuin: "Kerron tässä en omani vaan tutkijan näkemyksen joka sanoo kuinka on tutkinut asiaa X jota ei voi selittää ja hän kertoo tuota asiaa X tutkineena tutkijana että asia on näin." ;) Jos kirjoituksessa oli joku pää tai häntä niin ne söivät toisiaan. :D

    Sielläpä tullaan oikein nuijan kera:D Olet nyt ottamassa itsellesi asiantuntijan asemaa, siksi kirjoituksesi on tulkittavissa. Et vain aiheesta vain myös tavastani ajatella ja mitkä katsot minun omaksi mielipiteeksi mitä et. ;D Niputat minut 'teillä' - asenteella nähtävästi, että edustan kaikkia naisia. Onko tuo ihan reilua muita naisia kohtaan? Et jätä minulle mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun, sillä pyrit tulemaan sieltä sellaisella päällekarkaavuudella, etten muuksi voi kirjoitustasi tulkita:( Sinänsä harmi, rakentava keskustelu olisi mukavaa. Voin siis valita: joko lähden sinun kanssasi taistelemaan, puolustautumaan tai vetäydyn. Ja tässä kohtaa päätän vetäytyä, jos et muuta tyyliäsi, sillä minun mielenkiintoni ei riitä tappelemiseen. Pahoittelen, jos tuotan sinulle pettymyksen, etten suostu provosoitavaksesi ;D

    Äänestä

  • löysimme jotain kirjoitti:

    yhteistä eli: "tämän allekirjoitan. Asenteellisuus toiseen ihmiseen on ratkaisevassa asemassa, sillä se joko luo avoimuuden ilmapiirin tai nujertaa sen, myötävaikuttaen suoko itselleen tai toiselle mahdollisuuden kiintyä, ihastua tai saatikka rakastua." Olen samaa mieltä. Osa vain antaa tuon luvan "harvalle" koska ei usko että osa ihmisistä ansaitsee tuota rakkautta tai että rakkaus syntyy automaattisesti tai että rakkaus syntyy kun tietynlainen (tarkoin kuvailtu) ihminen kävelee elämään. Pahimmassa tapauksessa nuo ovat yhteydessä toisiinsa eli ihminen laskee itselleen tietyn arvon ja uskoo että rakastuu kun toisen huomaa automaattisesti samalla kun karsii omien kriteereidensä perusteella puolitiedottomasti ihmisiä ja keskittää huomionsa tiettyihin muita edes huomaamatta. Jos tuohon vielä lisätään ajatus siitä että suhteen täytyy syntyä tietyllä tavalla ja ensivaikutelman tulee olla tietynlainen niin ei ihmekään jos sitä rakkautta varsinkaan kestävää on vaikea löytää.

    Löysit kuin löysitkin jotain itsellesi myönteistä näkemyksestäni:D * mistä ihmeestä tuo väittämä temppaisit? Vaikka kirjoitat me-hengessä, täytyy tämän olla sinun oma näkemyksesi, muuksi en voi sitä tulkita. Itselleni ei edes tuollainen ajattelurakenne istuisi edes aseella uhaten! Suo nyt edes vähän ihmisille vapautta! Huhuh...ja minä vielä oletin, että minulla on vahvat mielipiteet. Jään täydellisesti hopealle sinun kanssasi mitä tulee mielipiteitten vahvuuteen:DDD Eihän tämä ole mitään keskustelua vaan sinä ammut ydinohjuksella päin niin, että koko koneeni ja kotini on yhtenä kivilautakasana!:D Miten oletkaan voinut menettää luottamuksesi ihmisten kykyyn tehdä valintoja ihan tunneensa pohjalta, näin 'luen' sinun kirjoitustasi. Olen jopa hämmentynyt kirjoituksesi taustalla olevasta raivokkuudesta, minkä tulkitsen sävystä miten kirjoitat.:o Juu juu, lähdin tulkitsemaan sinua enkä mitä kirjoitat, ja tein sen tarkoituksella, sillä katson sen tässä kohtaa parhaimmaksi tavaksi lähestyä. Odotan, että olet valmis neuvottelemaan, sillä ammuskelemalla sokeasti yltympäriinsä et saavuta mitään tai ehkä sen, että saat kaipaamaasi tunteiden tuuletuksen (tulkinta ei väite) ;D

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    Sielläpä tullaan oikein nuijan kera:D Olet nyt ottamassa itsellesi asiantuntijan asemaa, siksi kirjoituksesi on tulkittavissa. Et vain aiheesta vain myös tavastani ajatella ja mitkä katsot minun omaksi mielipiteeksi mitä et. ;D Niputat minut 'teillä' - asenteella nähtävästi, että edustan kaikkia naisia. Onko tuo ihan reilua muita naisia kohtaan? Et jätä minulle mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun, sillä pyrit tulemaan sieltä sellaisella päällekarkaavuudella, etten muuksi voi kirjoitustasi tulkita:( Sinänsä harmi, rakentava keskustelu olisi mukavaa. Voin siis valita: joko lähden sinun kanssasi taistelemaan, puolustautumaan tai vetäydyn. Ja tässä kohtaa päätän vetäytyä, jos et muuta tyyliäsi, sillä minun mielenkiintoni ei riitä tappelemiseen. Pahoittelen, jos tuotan sinulle pettymyksen, etten suostu provosoitavaksesi ;D

    epäselväksi missä sanoin että kysymys on teistä eli mukamas naisista? Puhuin sinusta. Ei minuakaan kiinnosta provosoitu keskustelu jota itse harrastat.

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    Löysit kuin löysitkin jotain itsellesi myönteistä näkemyksestäni:D * mistä ihmeestä tuo väittämä temppaisit? Vaikka kirjoitat me-hengessä, täytyy tämän olla sinun oma näkemyksesi, muuksi en voi sitä tulkita. Itselleni ei edes tuollainen ajattelurakenne istuisi edes aseella uhaten! Suo nyt edes vähän ihmisille vapautta! Huhuh...ja minä vielä oletin, että minulla on vahvat mielipiteet. Jään täydellisesti hopealle sinun kanssasi mitä tulee mielipiteitten vahvuuteen:DDD Eihän tämä ole mitään keskustelua vaan sinä ammut ydinohjuksella päin niin, että koko koneeni ja kotini on yhtenä kivilautakasana!:D Miten oletkaan voinut menettää luottamuksesi ihmisten kykyyn tehdä valintoja ihan tunneensa pohjalta, näin 'luen' sinun kirjoitustasi. Olen jopa hämmentynyt kirjoituksesi taustalla olevasta raivokkuudesta, minkä tulkitsen sävystä miten kirjoitat.:o Juu juu, lähdin tulkitsemaan sinua enkä mitä kirjoitat, ja tein sen tarkoituksella, sillä katson sen tässä kohtaa parhaimmaksi tavaksi lähestyä. Odotan, että olet valmis neuvottelemaan, sillä ammuskelemalla sokeasti yltympäriinsä et saavuta mitään tai ehkä sen, että saat kaipaamaasi tunteiden tuuletuksen (tulkinta ei väite) ;D

    jos se tapahtuu voimakkaasti sinun mielestäsi niin se johtuu varmaan siitä että olen oikeassa ja sinulla ei ole mitään lisättävää. Syy minkä takia olen asiasta niin varma on se että olen itse huomannut itsessäni samoin kuin muissa ihmisissä tuota ominaisuutta. " " Kyllä vain me kaikki teemme tuota mutta nykyään varsinkin me karsimme kumppaneita vaikkapa jo pelkkien oikeinkirjoitus asioiden perusteella! "Miten oletkaan voinut menettää luottamuksesi ihmisten kykyyn tehdä valintoja ihan tunneensa pohjalta, näin 'luen' sinun kirjoitustasi." Koska tunteet aivan kuten järkikin voi pettää jos ne perustuvat väärille olettamuksille? Miksi uskot että tunteet johtavat mihinkään oikeaan suuntaan? Nehän ovat samanlaisia kuin vaikkapa mistä ruuasta tykkää. Suurin osa varmasti tykkää myös rasvaisesta ruuasta joka maistyy hyvälle mutta me pystymme myös omaksumaan tavan jolla vähemmän miellyttävälle alkujaan näyttävä ja jopa maistuva ruoka alkaa tuntua meistä herkulliselta. En edes ymmärrä miksi kyseenalaistat että ihmisten luottamukseen tehdä valintoja tunteella. Saahan sitä tehdä valintoja millä haluaa mutta se todennäköisemmin vie päin persettä. Asiaa voisi verrata siihen että ajaa liikenteessä tunteella miten asioiden tulisi mennä. Ymmärrän sen että kaltaisellesi joka luo aina järki/tunne kaltaisia kahtiajakoja asioita on vaikea ymmärtää. On myös naurettavaa kuinka itse väität minun olevan tunteellinen kirjoituksissani samalla kun sinä puolustat omaa tunteellisia valintojasi. Taitava keskustelutaktiikka jolla saadaan vaikuttamaan siltä että sinä ajat pyhää koskematonta asiaa eli tunnetta mutta käsittelet asiaa muka "loogisesti" koska minä sorrun tunteisiin käydessäni keskustelua asiasta. En usko että meillä on todellakaan mitään keskusteltavaa. :D

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    En voi kuin olla kanssasi joissain määrin samoilla aalloilla. Mutta kumpi tulee ensin tunne vai ajatus? Tämähän on jatkuvan kiistelyn aihe ihan ammattipiireissäkin. Mielestäni tämä on persoonakohtaista. Ns. tunneihmiset reagoivat ensin tunteella järjen tullessa jälkijunassa (jos tulee lainkaan). Järkiperäisesti harjaantuneet ihmiset vastaavasti pitävät tunteensa tiukassa kontrollissa, jopa itselleen harmiksi asti. Selittelytkin saattavat perustua uskomusjärjestelmän vaikutuspiiriin ja siten kaventaa ihmisen kykyä järkiperäistää omaa tunnettaan. Uskon kuitenkin kun ärsyke esim. silmitön rakastuminen on riittävän voimallinen, voi se ohittaa suojamuurit ja samalla pistää uskomusjärjestelmänkin uusiksi. Tunteiden voimaa ihmisessä ei tulisi koskaan aliarvioida, vaikka ulkoinen olemus viestisi tunteiden hallintaa. Jep. Olenkin ihmetellyt miten kuvaan voisi rakastua…kirjoituksiin ihastumisen ymmärrän, sillä niillä on mahdollisuus iskeytyä niin syvälle osuen juuri siihen tyhjiöön mihin kaivataan täytettä. Tosin onhan mahdollista, että kuvan kanssa käy samoin. Taivun kuitenkin sinun suuntaasi siinä kohtaa, että jos nihkeästi karsintaa tehdään vain kuvien tai lyhyisen kirjoitusten perusteella, ollaan melkoisen hataralla pohjalla. Mutta näinhän tapahtuu live-elämässäkin (esim rafloissa). Joillekin voi pelkkä pukeutuminen olla torjuva tekijä. Tai että yksi ainoa suusta heitetty sammakko, voi saada torjuntareaktion. Ja siinä meni sitten sekin ’se oikean’ mahdollisuus. Itselläni on kokemus siitä, että kun jutustelin baaritiskillä baarimikon kanssa, istui vieressä hyvin boheemisti pukeutunut mies. Ensin hän katseli minua ylimielisesti (pukeutumiseni on trendikäs). Kun keskustelimme Dalai Lamasta herkesi mies minua tuijottamaan sanoen’ enpä olisi uskonut, että sinun näköisesi nainen keskustelee Dalai Lamasta tuollaisella intensiteetillä’ :D

    suhtautumista viesteihisi ja pyydän sitä anteeksi. Olemme ehkä samoilla linjoilla ja arvioin sinua hätäisesti. Olen valmis myöntämään tämän itselleni ja toivon mukaan se antaa minulle myös mahdollisuuden rakkauden löytämisessä. Toivotan hyvää jatkoa.

    Äänestä

  • idioottimaista kirjoitti:

    suhtautumista viesteihisi ja pyydän sitä anteeksi. Olemme ehkä samoilla linjoilla ja arvioin sinua hätäisesti. Olen valmis myöntämään tämän itselleni ja toivon mukaan se antaa minulle myös mahdollisuuden rakkauden löytämisessä. Toivotan hyvää jatkoa.

    Löytyy sinusta, vaikka en koekaan, että sinulla olisi mitään anteeksipyydettävää:) Rakkautesi löytymisen soisin sinullekin ja sinuna luotaisin sen tapahtuvaksi, kunhan pidät silmäsi auki ja korvasi kuulevana. Mahdollisuus voi olla lähempänä kuin uskotkaan... :D

    Äänestä

..jotain vastinetta :p Itsekin aiemmin toisaalla totesit vähän sinnepäin että tutkimus on usein sellainen kuin sen halutaankn olevan ja vain osiensa summa, tässäkin tapauksessa siis vain sen otantansa näköinen. Itse en tässä asiassa pelkästään luottaisi tutkimuksiin vaikka niissä varmaan perää onkin. Ihan joitakin juttuja voisi näin maalaisen järjellä laittaa tähän ihan vaan ex-tempore :) - riippuu hirveän paljon kuinka painava sana tuo r-sana itsekullekin on, voisinpa melkein olettaa että jossain eteläeuroopassa on r-sana paljon kevyempi kuin täällä, siellä tehty tutkius ei välttämättä päde täällä r-sana tutkimuksena vaan olisi ennemminkin ihastumistutkimus :) -"Tutkijat ovat vakuuttuneet, että rakkaudella on kerta kaikkiaan niin vähän järjen kanssa tekemistä, ettei se avadu järjelle tai ymmärrykselle" - Tässä ovat tutkijat oikeassa ja oikeastaan tunnustavat tutkimisen olevan turhaa :) "Kontrolloiva ihminen ei ylipäätään rakastu, vaikka ensireaktio mahdollista rakkauden kohdetta kohtaan olisikin vastustamaton, ketterä järki ehtisi väliin ja hillitsisi havainnosta syntyvää tunnereaktiota" - Niinpä, olisikohan niin että se joka innokkaimmin hakee samalla kaventaa voitonmahdollisuuksiaan huomattavasti? Tuon kyllä voin hyvinkin uskoa kun tiedän olevan niin että puskista & ennakoimatta se iskee ja hirvittävän harvoin :) Joihinkin ei osu Amor nuolellaan ehkä koskaan, joihinkin pari kertaa elämässä ja toisiin tiuhemmin. Johtunee myös tuosta r-sanan henkilökohtaisesta keveydestä tai painavuudesta iskemisen tiheys tai milloin kukakin kokee osuman saaneensa r-sanan arvoisesti. Sekin on huomioitava että Amor on helkkarin huono ampuja, osuu usein vain toiseen niistä joihin piti. "Vastausta vaille jäävä rakkaus on häpeällistä ja tunteiden kontrolli kunniallista" - Joo, näin taitaa olla vaikkei siinä mitään häpeämistä pitäis olla jos ei tulekaan vastakaikua, ei silti minusta kovin tuomittavaa sekään jos itseään ihminen suojelee tarvittaessa sillä että ottaa siipeensä saatuaan taas terveen järjen käyttöön.

Äänestä
  • Pitäisi ottaa siltä nuolet pois! Kun tuntuu osuvan vain harhaan, jos näihin kirjoituksiin täällä palstoilla on uskominen. Aivan. Tuskin se r-sana (kuten asian ilmaiset;D) hakemalla löytyy. Se tuntuu olevan sellainen pikku pirulainen, joka säntää kuvioon, kun sitä vähiten osaa odottaa. Mutta eipäs vaan monillekaan, silloin kun he sydän kädesssään odottaa sydämelleen ottajaa. (taas nojautuen lukemiini kirjoituksiin)

    Äänestä

  • SuoratSävelet kirjoitti:

    Pitäisi ottaa siltä nuolet pois! Kun tuntuu osuvan vain harhaan, jos näihin kirjoituksiin täällä palstoilla on uskominen. Aivan. Tuskin se r-sana (kuten asian ilmaiset;D) hakemalla löytyy. Se tuntuu olevan sellainen pikku pirulainen, joka säntää kuvioon, kun sitä vähiten osaa odottaa. Mutta eipäs vaan monillekaan, silloin kun he sydän kädesssään odottaa sydämelleen ottajaa. (taas nojautuen lukemiini kirjoituksiin)

    ..pitäis antaa niitä nuolia sille lisää niin osuis useammin edes vahingossa ;) Helpompaa (ja tylsempää) kyllä varmaan olis ehkä jos ois kokonaan pois ne nuolet :D R-sanasta, niitä on meille miehille annettu niin vähän että täytyy käyttää kiertoilmausta eikä julkisesti täällä jakaa, niitä vähiä pitää säästää ja jos sattuu joskus niin että vahingossa lipsahtaa pihalle niin sitten ainakin itse tietää ettei mennyt hukkaan :) Toivottavasti sitten se vastaanottajakin ymmärtää miten arvokas oli lipsahdus ;)

    Äänestä

Totean ykskaks tästä ykskantaan sitä että sulassa sovussa sekaisin on käsitteet monessa kohtaa ainakin siellä täällä ja paikkaa vähän vaihdellen. Rakastumisestahan tässä enimmäkseen puhutaan. Erotiikkaakin on mukautettu joukkoon sakeaan. Rakastamienen on selkeästi toisenlainen protokollarypäs, omiksi tyyppeikseen erottuvia ilmiöitä. Suosittelen kiinnostuneille italialaisen sosiologin, Francesco Alberonin kirjoja: - Rakastuminen - Rakastaminen - Ystävyys - Erotiikka - Häälento Käytännönläheisempinä Olavi Tähtelän kirjat: - Rakkauden kolme voimaa. - Tyhmentymis- vai viisastumissopimus. (toivottavasti muistin oikein) ============================================== Libido ja Cupido tappeli. Acapellan kans alotti Agape Kerubiin kai osu silti se Amorin nuoli. Erosko sitte vai oliks ne ku kaikki hävis... ==============================================

Äänestä

Kommentoi aloitusta


SuoratSävelet kirjoitti:

Tämä paljon miettimistä aikaansaava aihe alkoi kiinnostamaan siinä määrin, että päätin kahlata läpi mitä psykologia sanoo ensisilmäyksellä rakastumisesta, sillä olemmehan me psykosomaattisia (mielen ja kehon vuorovaikutus) olentoja siinä missä älyllisiä. Nuo kolme yhdistelmä tekee siis meistä kokonaisuuden, ihmisen. Ihmisen aivotoimintaa on tutkittu tieteellisesti paljon ja tiedemiehet väittävät ensisilmäyksellä rakastumisen olevan aivan mahdollista. Psykologien mukaan rakkaus ensisilmäyksellä riippuu täysin omasta psyykkisestä tilastamme juuri sillä hetkellä. Monet asiat vaikuttavat äkkirakastumiseen esim. oma mielikuva ideaalista, intuitio tai nopea logiikka, mielikuvitus jne. Yleensä rakastuminen äkkiseltään tapahtuu silloin, kun olemme valmiita ja halukkaita siihen, ei siis silloin, kun olemme väsyneitä stressaantuneita tai mietimme ongelmiamme. Ensipainotus äkkirakastumisella on kohteen ulkonäkö, ääni, eleet ja tuoksu. Alitajuisesti etsimme toisesta henkilöstä ominaisuuksia, jotka täydentävät itseämme. Kun rakastumme huomataksemme, etta tunne on molemminpuolinen, saattaa se tarkoittaa sitä, että luonto on auttanut meitä valitsemaan meille geneettisesti sopivan puolison. Saattaa myös vaatia paljon aikaa ja kärsivällisyyttä ymmärtää tunteidensa todellisuus. Jos rakkaus on aitoa, se ei siitä miksikään muutu, mutta jos tavoittelee illuusioita todellisuutena, voi alas putoaminen olla tuskallista. Joidenkin teorioiden mukaan emme itse asiassa rakastu ensisilmäyksestä, vaan ennemminkin ensi tuoksusta. Tiedemiehet väittävät ihmisten kiinnittävän niin suurta huomiota ulkonäköön ja kuulemaansa, ettemme välttämättä huomaa alitajuntamme tapaa pitää henkilön tuoksua tärkeänä osana mielikuvaamme tästä. Tyypillisiä tuntemuksia äkkirakastumisessa ovat hullunsekainen ja itselleen outo olotila, jotka rakastuminen saavat aikaan. Äkilliset kömpelyydet kertovat siitä, etteivät kehollisen hallinnan mekanismit enää ole älyn ulottuvilla. Samaa heijastelee myös puheen ongelmallisuus. Mykkänä hämmennyksestä äkkiseltään rakastunut yrittää saada otetta mielessään myllertävästä uudesta tunteesta. Ennen kuin tämä onnistuu, saattaa hän puhua miten mottipäisiä tahansa. Änkytys, soperrus ja järjettömät lauseet paljastavat äkkiseltään rakastuneen kykenemättömyyden normaaliin kielelliseen kommunikaatioon, minkä rakastumisen tuntemuksen hurjuus ovat väliaikaisesti tuhonneet. ”Emme voi olla yhtaikaa rakastuneita ja viisaita”, sanoo vanha kansa.;D Tutkijat ovat vakuuttuneet, että rakkaudella on kerta kaikkiaan niin vähän järjen kanssa tekemistä, ettei se avadu järjelle tai ymmärrykselle. He vakuuttavat, että kyse on ruumiin ja mielen sekä tunteen ja järjen dikotomioiden (kahtiajako) rakentamisesta eletyn elämän ja kokemuksen tasolla. Tavallinenkin ihminen, oli hänellä sitten kirjasivistystä ja filosofista tietämystä, ei hän osasi määritellä rakastumisen järjen menetykseksi tai tietäisi, että tunteet estävät ajattelemasta. Rakkaus määritellään siis järjen ulottumattomiin, ja järjen paikka vakiintuu vasta kommentoivaan ja hillitsevään vaiheeseen. Äkkirakastumista kuvataan reaktiona, jota järki yrittää selittää ja hillitä sen jo tapahduttua, usein huonolla menestyksellä. Ulkoiset kehon oireilut astuvat myös kuvaan mukaan. Sydänvaivat: ”rytmihäiriöt” ovat tyypillisiä. Kontrolloiva ihminen ei ylipäätään rakastu, vaikka ensireaktio mahdollista rakkauden kohdetta kohtaan olisikin vastustamaton, ketterä järki ehtisi väliin ja hillitsisi havainnosta syntyvää tunnereaktiota. Järki olisi siis reaktiivista (puolustusvietti) suhteessa aistihavaintoihin ja niiden synnyttämiin tunteisiin. Tunteen ja järjen yhteispeli olisi kuin nyrkkeilymatsia – järjen pyrkiessä samaan kontrolli tottelematonta ja arvaamatonta tunnetta vastaan. Jos rakastettu ei heti vastaa tunteisiimme, tulevat mukaan äärireaktiot esim. unettomuus, epävarmuus, kärsimättömyys, painostaminen, vaatiminen, todisteiden ja vakuuttelujen haku. Jos rakastunut päätyy torjutuksi - on omien reaktioiden kontrollointi vaikeaa - helpompaa on vastapuolen saattaminen epärakastettavaan valoon. Himotuimastakin kohteesta löydetään jotakin moitittavaa. Etsitään hänen luonteestaan jokainen vivahde tehden ne epäsuotaviksi. Arvokkuushan on pidettävä hinnalla millä hyvänsä. Rakastumisessakin on tärkeätä kasvojen säilyttäminen niin miehille kuin naisille. Ihmissuhteissa arvostettua muutenkin näyttäisi olevan toisen manipulointi ja itsensä kontrollointi. Vastausta vaille jäävä rakkaus on häpeällistä ja tunteiden kontrolli kunniallista. Tunnereaktion peittäminen on myös tavoiteltavampaa kuin sen paljastaminen. Kaikki rakkauden ylivoimaisuudesta puhuminen antaa ihmiselle mahdollisuuden paeta omaa rakastumistaan, jonka edessä fiksuimmankin polvet vääjäämättä muuttuvat makaroneiksi. Ps. joko alkaa ihmisiä hirvittämään? ;D

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu