meillä riitaa aiheuttaa kaksi asiaa: a)kaupassakäynti (vihaamme tätä; käydään kerran viikossa, sillä viikolla ei ole aikaa eikä halua) b)siivoaminen (tapahtuu kerran viikossa yhteisvoimin).
Kaupassa olen nyt alkanut käydä yksin, jotta ilmapiiri säilyisi edes vähän paremmin.
minä olen siivousfriikki ja aamuvirkku, nautin puhtaudesta. mies taas ei niin välitä siisteydestä ja nukkuu aamuisin pitkään.
hermot kiristyvät kun itse olen viikonloppuisin hereillä ja aamutoimissa jo kahdeksan aikoihin ja mies alkaa komentamaan että hiljaa (asuntomme on pieni joten häntä häiritsee ihan se, että tiskaan tms.)joten ulkoilutan koiran, siivoan keittiön ja käyn kaupassa ja mies vaan nukkuu. joudun odottamaan ainakin klo yhteen saakka että pääsemme siivoamaan ja siivouksen aloittaminen on ihan kamalaa takkuamista. miehen "täytyy saada" ainakin kolme kuppia kahvia ja "herätä kunnolla" tietokonetta pelaamalla. minä taas voin aloittaa vapaan viikonlopun vieton vasta kun kaikki "pakollinen on tehty" eli olen käynyt kaupassa ja on siivottu. ymmärrätte kai, että tällaisessa mielentilassa hermo on vähän kireällä enkä itsekään pysty käyttäytymään aivan asiallisesti. myös miehellä on hermo kireällä, sillä hän tekisi mieluiten niin, että siivotaan sitten sunnuntaina illalla kahdeksalta ja vähän kerrallaan niin että siivous kestää tuntikaupalla. joten tuloksena on kamalia riitoja. viikot menee muuten hyvin.
miten yli viikonlopun
ainariidoissa
4968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko siivouksesta pakko tehdä tuollaista hirveää numeroa? Pitäkää paikat kunnossa jatkuvasti pienellä tekemisellä ja jälkien korjaamisella ja vaikka imuroikaa/pyyhkikää pölyt joku arki-ilta? Sitten pidätte viikonlopun vapaata, tai ainakin teette vähemmän hommia, ei mitään tuollaista hirveää siivousurakkaa.
Tyyppilisiä oireita on aamuväsymys. Piristävien aineiden liikakäyttö (3 kuppia kahvia). Keskittymiskyvyttömyys. Vitkastelu. Nämä ovat osittain samoja oireita kuin AD/HD:ssa, mutta masennuksessa tämän lisäksi on yleensä myös ahdistuneisuutta.
Olette nyt vaan yksinkertaisesti erilaisia. Toiset ovat aamu-unisia ja toiset ovat iltaunisia. Itse olen aamu-uninen ja tiedän, miltä tuntuu yrittää käynnistyä aamuisin. Ei ole ihan nopea juttu. Onneksi asun yksin. Viikolla joudun heräämään töihin aikaisin. Herään yleensä kunnolla vasta, kun istun bussissa matkalla töihin ja olen saanut ulkoilmaa. Sitä ennen olen puolikuntoinen. Enkä ole sitä todellakaan tahallani, kun eihän minulla ole edes ketään, jolle kiukuttelisin. Se vaan on niin. Teillä ei siis ole syypäätä eikä syyllistä tuohon erirytmisyyteen. Sen sijaan on kaksi syyllistä siihen, että tilannetta ei saa organisoitua niin, että se molempia osapuolia tyydyttäisi. Ja se tarkoittaa sitä, että molempien olisi pystyttävä joustamaan. Muutenhan tuosta ei tule yhtään mitään. Jospa siivoaisitte yhdessä enemmän jo perjantai-iltana sunnuntai-illan sijaan? Matot voi tampata lauantaina ulkona, jos meteli ei kuulu sisälle asti. Koiran ulkoilutus tuskin niin häiritsee lauantaiaamuisin kuin ei kaupassakäyntikään. Jos minua joku kiskoisi lauantaiaamuna jatkuvasti aikaisin siivoamaan, nostaisin kytkintä tai oikeastaan en aloittaisi suhdetta ollenkaan! Siivoamaan ehdin kyllä päivälläkin. Aamu-unisuus ja siisteys eivät mitenkään ole sama asia eivätkä toistensa synonyymeja. Korvatulpat ehkä auttavat hieman asiaa, niitä saa apteekista.
Siis piti kirjoittaa, että aamuvirkku ja siisti ihminen eivät ole sama asia kuin ei epäsiisti ja aamu-uninenkaan. Niitä ei kannata sotkea keskenään.