Palstasta apua..

pidempään kun sen pari tuntia. Voi että mä olen yrittänyt..erostahan on jo aikaa. Se ihminen oli mun...oli niin pienestä kiinni etten odottanut meille vauvaa. Ihan tosi pienestä..seksiä oli jo ilman ehkäsyä. Vauvan kamppeet osaksi hankittu ja yhteinen koti olemassa. Sitten häipyy jälkiä jättämättä maan alle ja lopulta kun löydän esittää suurinpiirtein tuntematonta. Siis se jätti mut yhtäkkiä ja muutti jo samalla viikolla toiseen kaupunkiin...sen jälkeen ei kuulunut. Ehkä sillä oli jo toinen kiikarissa silloin. Ja meidän läheiset..mitähän nekin ajatteli,oltiin puhuttu vauvasta jo niillekin. Mies se vielä oli joka enemmän vauvaa tahtoi...pienet rahansa pisti tarvikeisiinkin jo. Tuolla ne varastossa vieläkin on...rattaatkin upouudet ja muuta...pikkusen ahdistaa kun ne siellä näen...ihan pikkuriikkisen. Sit ne vauvanvaatteet..ostettu sukulaisilta ja ostettu uusia. Siellä ne vaatekaapissa oli valmiina. Yks häipyy kun tuhka tuuleen ja minä jään vollottaan. Ei siis kuulunu ei mitään.. Olisin voinut vaikka olla raskaana eikä se olis tiennyt mitään asiasta. Ei soitellut perään,ei yhtäkään kertaa kysellyt. Se tuska on pahinta maailmassa. Odotin joka ilta sen soittoa..joka ilta..aina ajattelin että ehkä huomenna. Ei se mies voi tehdä näin..kyllä se soittaa ajattelin.. Mutta ei.... Nyt tosi kamala verrata tätä mutta se tuntuu yhtä kamalalta kun läheisen kuolema,jos ei pahemmaltakin. Tässä tapauksessa ei riitä että menettää rakkainpansa eikä ikinä näe tai kuule,ei saa soittaa vaikka tuntuis että helvetti nielasee kitaansa. Vaan myös tietää että se vihas sua..ja että joku toinen saa sen kanssa olla...että se pilkkaa sua kavereille ja omalle perheelleen. Vanhemmilleen ja kaikille... Pahin morkkaus oli kun sen isä kerran soitti ja ihmetteli miten olen voinut tehdä abortin ilman poikansa kanssa puhumista... Se oli sanonut vanhemmilleen että tein abortin ja siksi erosimme!!!Niin sairas valhe. Kuinka paljon voitte kuvitella että mua hävetti vaikka tiesin ettei se ole totta vaan hatusta tempastu juttu. Sanoin ettei se ole totta mutta arvaatte kumpaa sen vanhemmat usko,poikaansa vai mua? En olis ikinä tehnyt mitään sellasta..vauva olis pidetty. Se lisää menettämisen tuskaa niin mielettömästi,tommoset valheet. En ole saanut edes selitystä että miksi?? Poliisilla uhataan jos yritän häntä lähestyä. Ei elämästä pysty nauttimaan,sattuu liikaa.

tohon kirjoitti:

pidempään kun sen pari tuntia. Voi että mä olen yrittänyt..erostahan on jo aikaa. Se ihminen oli mun...oli niin pienestä kiinni etten odottanut meille vauvaa. Ihan tosi pienestä..seksiä oli jo ilman ehkäsyä. Vauvan kamppeet osaksi hankittu ja yhteinen koti olemassa. Sitten häipyy jälkiä jättämättä maan alle ja lopulta kun löydän esittää suurinpiirtein tuntematonta. Siis se jätti mut yhtäkkiä ja muutti jo samalla viikolla toiseen kaupunkiin...sen jälkeen ei kuulunut. Ehkä sillä oli jo toinen kiikarissa silloin. Ja meidän läheiset..mitähän nekin ajatteli,oltiin puhuttu vauvasta jo niillekin. Mies se vielä oli joka enemmän vauvaa tahtoi...pienet rahansa pisti tarvikeisiinkin jo. Tuolla ne varastossa vieläkin on...rattaatkin upouudet ja muuta...pikkusen ahdistaa kun ne siellä näen...ihan pikkuriikkisen. Sit ne vauvanvaatteet..ostettu sukulaisilta ja ostettu uusia. Siellä ne vaatekaapissa oli valmiina. Yks häipyy kun tuhka tuuleen ja minä jään vollottaan. Ei siis kuulunu ei mitään.. Olisin voinut vaikka olla raskaana eikä se olis tiennyt mitään asiasta. Ei soitellut perään,ei yhtäkään kertaa kysellyt. Se tuska on pahinta maailmassa. Odotin joka ilta sen soittoa..joka ilta..aina ajattelin että ehkä huomenna. Ei se mies voi tehdä näin..kyllä se soittaa ajattelin.. Mutta ei.... Nyt tosi kamala verrata tätä mutta se tuntuu yhtä kamalalta kun läheisen kuolema,jos ei pahemmaltakin. Tässä tapauksessa ei riitä että menettää rakkainpansa eikä ikinä näe tai kuule,ei saa soittaa vaikka tuntuis että helvetti nielasee kitaansa. Vaan myös tietää että se vihas sua..ja että joku toinen saa sen kanssa olla...että se pilkkaa sua kavereille ja omalle perheelleen. Vanhemmilleen ja kaikille... Pahin morkkaus oli kun sen isä kerran soitti ja ihmetteli miten olen voinut tehdä abortin ilman poikansa kanssa puhumista... Se oli sanonut vanhemmilleen että tein abortin ja siksi erosimme!!!Niin sairas valhe. Kuinka paljon voitte kuvitella että mua hävetti vaikka tiesin ettei se ole totta vaan hatusta tempastu juttu. Sanoin ettei se ole totta mutta arvaatte kumpaa sen vanhemmat usko,poikaansa vai mua? En olis ikinä tehnyt mitään sellasta..vauva olis pidetty. Se lisää menettämisen tuskaa niin mielettömästi,tommoset valheet. En ole saanut edes selitystä että miksi?? Poliisilla uhataan jos yritän häntä lähestyä. Ei elämästä pysty nauttimaan,sattuu liikaa.

Miten sä voitu kutsua "rakkaimmaksesi" henkilöä. koka tekee sulle enenmmän kuin sikamaisia temppuja? Sulla vaikuttaa olevan nyt elämä sen verran sekaisin, että neuvoisin hakemaan jostain keskustelu apua. Ne auttavat ihan oikeasti! Tännekin on kirjoittanut moni, joka on eron jälkeen käynyt hetken terapiassa, kun omat voimat eivät enää riittäneet. Tekisit sinäkin niin, jooko??

asiat sekaisin kirjoitti:

Miten sä voitu kutsua "rakkaimmaksesi" henkilöä. koka tekee sulle enenmmän kuin sikamaisia temppuja? Sulla vaikuttaa olevan nyt elämä sen verran sekaisin, että neuvoisin hakemaan jostain keskustelu apua. Ne auttavat ihan oikeasti! Tännekin on kirjoittanut moni, joka on eron jälkeen käynyt hetken terapiassa, kun omat voimat eivät enää riittäneet. Tekisit sinäkin niin, jooko??

mieheni sanoi että ei mun päässä vikaa ole..olen vaan niin paska ämmä. Ei sitä terapia kai korjaa. Ei siitä tosiaan parempi olo tullutkaan. Miksiköhän se oli sitten paskan lehmän kanssa monia vuosia??ottajia sillä olis ollut rivissä etten mä niin huono voinut olla kai.... En mä tiedä miksi se on mulle niin rakas silti ja kutsun sitä noin...ei tunteita voi kytkeä pois omasta tahdosta.... Yrittänyt olen sen miehen unohtaa ja meidät kieltää että tuska helpottaisi..mutta en voi...ei sitä vaan pysty. Joku päivä se taas tulee vastaan..että sydän vuotaa verta kun yrittää sitä vihata. Kuinka toista rakastaa vaikka se on tommonen nykyään. Kun olen mennyt siihen romanttiseen,hellään,komeaan ja kilttiin mieheen joskus rakastumaan niin ei se lopu... Ei vaikka mitä tulis.. En voinut aikaisemmissa suhteissani edes ymmärtää miltä tuntuu toista todella rakastaa,sitä antais vaikka henkensä toisen hyvän olon puolesta. Ja kun se toinenkin rakasti ennen,se vaan syvensi rakkautta. Ei se lopu vaikka toinen häipyy.. En tiedä voiko kukaan teistä mua ymmärtää. Ajatelkaa niin että jos rakas kuolee eikä se tule tosiaan ikinä takasin niin sitä rakastaa silti.. Kun sen voisikin kytkeä katkasimesta pois sen tekisin.. Ei tarviis nytkään itkeä..

Mutta.... kirjoitti:

mieheni sanoi että ei mun päässä vikaa ole..olen vaan niin paska ämmä. Ei sitä terapia kai korjaa. Ei siitä tosiaan parempi olo tullutkaan. Miksiköhän se oli sitten paskan lehmän kanssa monia vuosia??ottajia sillä olis ollut rivissä etten mä niin huono voinut olla kai.... En mä tiedä miksi se on mulle niin rakas silti ja kutsun sitä noin...ei tunteita voi kytkeä pois omasta tahdosta.... Yrittänyt olen sen miehen unohtaa ja meidät kieltää että tuska helpottaisi..mutta en voi...ei sitä vaan pysty. Joku päivä se taas tulee vastaan..että sydän vuotaa verta kun yrittää sitä vihata. Kuinka toista rakastaa vaikka se on tommonen nykyään. Kun olen mennyt siihen romanttiseen,hellään,komeaan ja kilttiin mieheen joskus rakastumaan niin ei se lopu... Ei vaikka mitä tulis.. En voinut aikaisemmissa suhteissani edes ymmärtää miltä tuntuu toista todella rakastaa,sitä antais vaikka henkensä toisen hyvän olon puolesta. Ja kun se toinenkin rakasti ennen,se vaan syvensi rakkautta. Ei se lopu vaikka toinen häipyy.. En tiedä voiko kukaan teistä mua ymmärtää. Ajatelkaa niin että jos rakas kuolee eikä se tule tosiaan ikinä takasin niin sitä rakastaa silti.. Kun sen voisikin kytkeä katkasimesta pois sen tekisin.. Ei tarviis nytkään itkeä..

mä en tiedä kuka se mies nykyään on mutta mä en sitä tollasena tunne,tunteeko se itsekään itseään noin. Mutta tollanen se ei ollut ikinä mun kanssa,hellempää ja huolitivampaa miestä olis saanut hakea. Se on rakkailleen mieletön..ei parempaa. Kaikki siihen rakastu... Niille jotka sitä satuttaa piikittää skorppari tuhannenkertaisena takaisin. Ei armoa.

Mutta.... kirjoitti:

mieheni sanoi että ei mun päässä vikaa ole..olen vaan niin paska ämmä. Ei sitä terapia kai korjaa. Ei siitä tosiaan parempi olo tullutkaan. Miksiköhän se oli sitten paskan lehmän kanssa monia vuosia??ottajia sillä olis ollut rivissä etten mä niin huono voinut olla kai.... En mä tiedä miksi se on mulle niin rakas silti ja kutsun sitä noin...ei tunteita voi kytkeä pois omasta tahdosta.... Yrittänyt olen sen miehen unohtaa ja meidät kieltää että tuska helpottaisi..mutta en voi...ei sitä vaan pysty. Joku päivä se taas tulee vastaan..että sydän vuotaa verta kun yrittää sitä vihata. Kuinka toista rakastaa vaikka se on tommonen nykyään. Kun olen mennyt siihen romanttiseen,hellään,komeaan ja kilttiin mieheen joskus rakastumaan niin ei se lopu... Ei vaikka mitä tulis.. En voinut aikaisemmissa suhteissani edes ymmärtää miltä tuntuu toista todella rakastaa,sitä antais vaikka henkensä toisen hyvän olon puolesta. Ja kun se toinenkin rakasti ennen,se vaan syvensi rakkautta. Ei se lopu vaikka toinen häipyy.. En tiedä voiko kukaan teistä mua ymmärtää. Ajatelkaa niin että jos rakas kuolee eikä se tule tosiaan ikinä takasin niin sitä rakastaa silti.. Kun sen voisikin kytkeä katkasimesta pois sen tekisin.. Ei tarviis nytkään itkeä..

Ei ei ...ihan oikeesti toi on jo sairasta. Nainen rakastaa ja kaipaa - mies haukkuu lehmäksi ja jättää!!! Sä tarvitset apua ja pian! Jos joku mukiloi, ryöstää ja raiskaa sinut, niin rakastatko sitäkin ihmistä yli kaiken?

toi on sairasta kirjoitti:

Ei ei ...ihan oikeesti toi on jo sairasta. Nainen rakastaa ja kaipaa - mies haukkuu lehmäksi ja jättää!!! Sä tarvitset apua ja pian! Jos joku mukiloi, ryöstää ja raiskaa sinut, niin rakastatko sitäkin ihmistä yli kaiken?

meillä on yhteinen menneisyys. En kai nyt rakastuisi ihmiseen joka on tollanen kun se nyt tai pahempi.. Se oli silloin eri henkilö sisältään.

koska kirjoitti:

meillä on yhteinen menneisyys. En kai nyt rakastuisi ihmiseen joka on tollanen kun se nyt tai pahempi.. Se oli silloin eri henkilö sisältään.

EI helkutissa - kos joku vetä mattoa jalkojesi alta ja kaivaa kuoppaa..sinä vaan rakastat! Ei voi olla totta - vaikka olissit kuinka rakastunut. Jos hän oli aiemmin erilainen, niin oliko tosiaan, vai feikkasiko vaan? Hae apua itsellesi- käyttäytymisesi on tuhoisaa ainakin sinulle itsellesi.

vielä kerran ei kirjoitti:

EI helkutissa - kos joku vetä mattoa jalkojesi alta ja kaivaa kuoppaa..sinä vaan rakastat! Ei voi olla totta - vaikka olissit kuinka rakastunut. Jos hän oli aiemmin erilainen, niin oliko tosiaan, vai feikkasiko vaan? Hae apua itsellesi- käyttäytymisesi on tuhoisaa ainakin sinulle itsellesi.

kun ennen. Ei muille. Selvähän se on että se vihaa ja siksi käyttäytyy noin. Ja sanos muuta..miksi helvetissä pitää tollasesta välittää... Vaikka kuinka koittais siitä muistuttavat asiat elämästä pyyhkiä pois ja olla ajattelematta. Muitten miesten lähestymisen olen torjunut täysin. En mä varmaan ulkopuolisena itsekään käsittäis miksi tollasta voi rakastaa. Ehkä se tieto että mies on kuorensa alla hyvä..ei tollanen mitä esittää. Ja ne muistot meidän elämästä vaikeuttaa varmaankin irtipäästämistä... Ensin elettiin monta vuotta unelmassa... ja sitten yhtäkkiä kaikki otetaan pois. En edes tiennyt että meillä menee huonosti. Mies se oli joka puhu lapsesta enemmän ja touhotti. En ymmärrä miksi se lähti. Sais selityksen. Ehkä sekin vaikeuttaa ylipääsyä,tietämättömyys. Iltoja on kun mietin että oliko sillä uusi nainen jo silloin kun lähti ja miksi teki mun kanssa lasta jos suunnitteli häipyvänsä??

Asioista exäsi kanssa vai suljekosen täysin oman kaipuunsa kanssa? Jos niin saanko kysyä miksi? Itse en vaan ymmärrä jos asioita ei voida selvittää. Eikö se helpottaisi kaikkien oloa.

........... kirjoitti:

Asioista exäsi kanssa vai suljekosen täysin oman kaipuunsa kanssa? Jos niin saanko kysyä miksi? Itse en vaan ymmärrä jos asioita ei voida selvittää. Eikö se helpottaisi kaikkien oloa.

Ei paljon kannata enää siinä vaiheessa puhua kun vastaus vaihto ehdot on mykkäkoulu tai litsari.