neljä kuukautta aikaisemmin mies kuristi mua ja tuntui että kuolen . onneks tajus lopettaa .silloin asuimme toisessa maassa ja kun ei osaa kieltä eikä oo paikkaa minne mennä oli pakko mennä takas kotiin .olin ulkomailla avomieheni kanssa noin viisi kuukautta . nyt viime yönä tai aamuyöstä repi alas sohvalta. veti täysii naamaa ja kuristi . jouduin pakenemaan sieltä mitä pidin kotinani , en ees pysty ajattelee et toi ihminen koskis muhun enää .ei ees et silittäis , pelkkä ajatuskin kuvottaa. sain nauhotettuu puhelimel kun se uhkaili ja pahoinpiteli , nyt ei voi enää väittää ettei oo tehny mitään ja kerrankin vastaa teoistaan . ystävätkään ei tiedä minkalainen p...a se on ollu . eihän tää enkeli ikinä tee kellee mitään pahaa . kaikki vaan nuolee sen pers..tä sen ammatin takii mitä se on .
ei jää yhteen kertaan
pettynyt ja surullinen
8852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuin kuulisin tuon taas uudelleen. Ystäväni eli miehensä ja kolmen pienen lapsensa kanssa kaukana muilla mailla. Mies oli suuri boss, suomalainen lähtöjään, täysi paska sisältä vaikka ulkoisesti niin suurta ja hienoa esittikin. Vaimo hoiti kotona lapsia... siihen saakka, kunnes kerran tajusi, että niille maille taitaa jäädä henki, ja hän pakeni yön selässä pientensä kanssa kotomaahan. Hän oli melkein hiukseton, revitty ja pahoinpidelty ihmisraunio, ja sitä oli kestänyt kauan. Oli onneksi kuitenkin älynnyt jemmata vähän rahaa piiloon ja passit. Hän kertoi kaiken pani paskiaisen vastaamaan teoistaan Suomen oikeuslaitoksessa. Sossu hankki pikavauhtia asunnon, avusti tarvikkeissa yms. Mies sai sakkoja ja joutui maksamaan korvaukset lasten elatusmaksut. Nyt ystäväni voi hyvin, samoin lapset (terapiaa kyllä tarvittu!) Sanoikin viimeksi, että hän oli sokea, kuuro ja älytön, kun oli niin kauan toimimattomana sallinut hullun mellastaa hänen pellossaan ja pelotella lapsia. Naiset, kovuutta kehiin, lakkaamaton huonon käytöksen salliminen vie oman ainutkertaisen elämän ihan hukkaan.
mitä tilaat: näin on meillä tapana. Ängyröitä ei suvaita.
Jos ihmistä on pahoinkäsitelty, niin mikä muu tunne siinä päällimmäisenä on kuin suuttumus ja vihaisuus. Ja aivan oikein. Silloin ihminen vielä toimii ja puolustaa itseään. Jos/kun tarpeeksi usein on ottanut köniinsä ja jäänyt - Luoja suokoon, kukaan ei olisi- silloin on alistunut - ja sitten kysytään, miksi olet jäänyt ja vakka on kantensa valinnut. Ole vaan a.p. niin suuttunut, että teet perusteellisen selväksi, ettei vetele tuollainen ja jos miehen pää on niin umpiluuta, ettei perille mene, paa kiertoon. On niitä sellaisiakin, joiden ei väkivallalla tarvitse pientä ekoaan pönkätä.
ennen fyysistä ottelua. Sanallinen viha ja agressio kerää fyysistä ottelua. Sitä saa....
Mikä ihmeen riita sellainen on, jossa ei olla agressiivisia ennen ottelua;) Kyse on simppelisti vaan siitä, miten silloin agressioita puretaan.
olin nukkumas kun mies kävi päälle . ehkä tuhisin liian kovaa . laiton asuntohaku paperit . en todellakaan jää tähän . en uskalla nukkuu kun en tiedä millä päällä mies tulee kotiin .
Joo ei se yhteen kertaan jää. Elin väkivaltaisessa suhteessa n.10 vuotta sitten. Sain kokea fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Henkikultakin oli vähällä lähtee. Syntyi vielä lapsikin siihen sitten. Lopulta mies otti ja lähti toisen naisen matkaan ja jäin yksin lapseni kanssa. Mies pakeni vastuutaan. Ei edelleenkään tapaa lastaan. Kauan olin suhteesta katkera ja syyllistin itseäni. Kärsin masennuksesta, koin burn-outin yms. Käyn edelleen terapiassa. Mutta olen siitä selvinnyt. Nyt kaikki ok. Voimia!
Ei todellakaan kannata jäädä. Mä laitoin miehelle heti asuntohakemuspaperit kun se löi mua. 3 vuotta yhdessä ja se löi riidan päätteeksi. Tänään, pari viikkoa tuosta, se heitti mua kengällä (lapsi vieressä) ja heitin sen ulos, enkä antanut avaimia. Mun raja menee yhdessä väkivallan teossa, olkoon sen lyöminen, töniminen tmv. Aikasemmin en potkinut sitä ulos, sai nukkua sohvalla kun ei tunne täältä yhtään ketään. Nyt saa mun puolesta vaikka nukkua ulkona.