Vaalirahoitus

Vaalirahoituksessa on hyvä muistaa muutamia keskeisiä asioita. Päällimmäinen on tietysti se, mitkä tahot rahoittavat mitäkin puoluetta. Tämä on asian ylivoimaisesti tärkein aspekti. Meillä yksityiset yritykset ovat rahoittaneet pääosin porvarillisia puolueita ja Kepua. Ne siis varmaankin odottavat näiltä puolueilta itselleen mieleistä politiikkaa. Kepua on lisäksi rahoittanut maataloutta ja elintarviketeollisuutta lähellä olevat toimijat. Vasemmistopuolueiden rahoitus on tullut osin ay-liikkeeltä eikä sitä ole syytä hävetä. Näiden puolueiden etujen mukaista on tuoda esille se, että pieni- ja keskipalkkainen työväestö haluaa osallistua sellaisten puolueiden rahoittamiseen, joiden se uskoo edistävän palkansaajien etua. Sen lisäksi, että rahoituksessa on selkeä jako palkansaajarahoitteisiin ja yrittäjärahoitteisiin malleihin, löytyy myös alueellisia ja ulkopoliittisia painotuksia. Viime mainitut taitavat kylläkin olla nykyisin aika kuolleita kirjaimia. Sotien jälkeen meillä kuitenkin oli tilanne, missä NKP ja KGB rahoittivat Kepua ja stalinisteja ja CIA puolestaan kommunistivastaisia demareita. Rahoituksen näkyvyys on tärkeä asia. Eri yritykset voivat haluta saada rahoituksella kilpailuetua esim. kaavoituksessa. Ay-liikkeen tai MTK:n rahoitus ei ole tässä suhteessa ongelmallinen. Eri asia on sitten se, miten kukin rahoittaja suorittaa oman sisäisen päätöksentekonsa rahoituksesta. Kuinka ay-liikkeen jäsen voi vaikuttaa asiaan tai kuinka osakeyhtiön kukin omistaja voi päättää rahoituksesta. Näissä noudatetaan luonnollisesti yhdistyksiä ja osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä ja esim. yhdistysten sääntöjä.

60

1212

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aina joku vastustaa jotakin

      Tämä on ongelmallinen asia. Populistin on helppo huutaa puoluetukea kokonaan pois, mutta mikä siihen sitten tulee tilalle? Firmojen, yhdistysten ja yksityisten rahoitus ja nämä kaikki eivät aina välttämättä ole vain demokratiaa yleisesti tukemassa, vaan saattavat vaatia vastapalveluksia. Pelkkä puoluetuki jollain tavalla jyvittämällä voisi olla hyvä ratkaisu, mutta tätä porvaripuolella vastustetaan, koska siellä on helpompi saada rahoitusta liike-elämältä. Ainakin nyt pitäisi saada katto kampanjoille ja ehdokkaan ja puolueen täysin julkinen kirjanpito vaalien rahoituksesta. Jostain syystä KSM-puolueet vastustavat tuota katon asettamista.

    • "ole ongelmallinen"

      Liittykää Loimaan liittoon 67 e vuosi.

    • Hyvä niin

      Vaikka eihän järjen ääntä haluta kuulla tuossakaan asiassa, joka antaa suuria mahdollisuuksia huu-haahan, jota rajoittaa vain mielikuvituksen rajat. Ja nehän ovat hyvin venyvät tällä palstalla, se nähdään mm. siitä, että kaikki, jotka eivät kannata kepua, ovat punikkeja! Todellisuus tuossakin asiassa on siis paljon värittömämpi kuin nuo jo nähdyt monet rikkaasta mielikuvituksesta kertovat esitykset.

      • kukkais-

        tautinen hiljaa, kun MIEHET puhuvat.


    • mieltä, että

      ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolainen vähemmistö on niin fiksua, että se saa käyttää porvarillisen enemmistön rahoja heidän kannattamiaan puolueita vastaan. Ja turha on sitten puhua demokratiata. Sitä ei näiden korporatiivisten järjestöjen sisällä ole.

      • Ay-liikkeen vasemmistolainen vähemmistö ei näyttäisi käyttäneen porvarillisen enemmistön rahoja yhtään mihinkään. MOT-ohjelmassa oli listattu vasemmistopuolueille rahaa antaneet liitot (esim. JHL, PAM, Rakennusliitto, Metalliliitto) ja ne olivat kyllä järjestään erittäin vasemmistoenemmistöisiä. Jopa niin, että kaksi puolueryhmittymää, demarit ja vasurit hallitsivat koko liittoja. Näin porvarienemmistöisille liitoille jää vapaus tukea niitä puolueita, joita ne haluavat tukea. On luonnollista, että kussakin liitossa harkitaan tukea jäsenistön lähtökohdista eikä kukaan pakota esim. lääkäri- tai insinööriliittoa tukemaan vasemmistopuolueita.


      • puhunut
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ay-liikkeen vasemmistolainen vähemmistö ei näyttäisi käyttäneen porvarillisen enemmistön rahoja yhtään mihinkään. MOT-ohjelmassa oli listattu vasemmistopuolueille rahaa antaneet liitot (esim. JHL, PAM, Rakennusliitto, Metalliliitto) ja ne olivat kyllä järjestään erittäin vasemmistoenemmistöisiä. Jopa niin, että kaksi puolueryhmittymää, demarit ja vasurit hallitsivat koko liittoja. Näin porvarienemmistöisille liitoille jää vapaus tukea niitä puolueita, joita ne haluavat tukea. On luonnollista, että kussakin liitossa harkitaan tukea jäsenistön lähtökohdista eikä kukaan pakota esim. lääkäri- tai insinööriliittoa tukemaan vasemmistopuolueita.

        noiden liittojen johdosta, vaan jäsenistöstä. Luuletko todella, että johto on demokraattisesti valittuu. Et tunne SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa ja nykyisyyttä. En minä sitä rupea opettamaan. Kaipa nyt sen tiedät, että esim. rakennustyömailla ainakin ennen tapasi toisinajattelijalle pudota tiili päään.


      • puhunut kirjoitti:

        noiden liittojen johdosta, vaan jäsenistöstä. Luuletko todella, että johto on demokraattisesti valittuu. Et tunne SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa ja nykyisyyttä. En minä sitä rupea opettamaan. Kaipa nyt sen tiedät, että esim. rakennustyömailla ainakin ennen tapasi toisinajattelijalle pudota tiili päään.

        Jäsenistön edustajat valitaan salaisissa ja vapaissa vaaleissa. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö liittojen johto olisi demokraattisesti valittu. En ole nähnyt tai kuulut minkään vakavasti otettavan tahon edes tällaista epäilleen saati esittäneen jotain näyttöä sellaisen väitteen puolesta. Kukaan ei tänä päivänä pakota ketään kuulumaan liittoihin eivätkä tiiliskivet putoile päähän. Kommareilla meno on voinut olla joskus näinkin härskiä, mutta heistähän on jo aikapäivät sitten päästy. Kumma kun ei samassa yhteydessä päästy heidän toveripuolue Kepustakin.


      • kuitenkin
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Jäsenistön edustajat valitaan salaisissa ja vapaissa vaaleissa. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö liittojen johto olisi demokraattisesti valittu. En ole nähnyt tai kuulut minkään vakavasti otettavan tahon edes tällaista epäilleen saati esittäneen jotain näyttöä sellaisen väitteen puolesta. Kukaan ei tänä päivänä pakota ketään kuulumaan liittoihin eivätkä tiiliskivet putoile päähän. Kommareilla meno on voinut olla joskus näinkin härskiä, mutta heistähän on jo aikapäivät sitten päästy. Kumma kun ei samassa yhteydessä päästy heidän toveripuolue Kepustakin.

        tiedät, että jäsenten enemmistö SAK:ssa äänestää eduskuntavaaleissa porvaripuolueita. Ongelma ei ole vaaleissa, vaan ehdokasasettelussa. On se kumma, että en ole nähnyt ketään kokoomulaista koskaan noiden littojen ehdokaslistoilla. Ilmeisesti ehdokkaksi asettuminen edellyttäisi todellista siviilirohkeutta. Kyllä sitä on osanneet demaritkin likaiset temput. Sodan jälkeen kerättiin äänestäjien nimiä mm. hautausmailta. Myönnettäköön, että he olivat silloin isänmaan asialla.


      • kuitenkin kirjoitti:

        tiedät, että jäsenten enemmistö SAK:ssa äänestää eduskuntavaaleissa porvaripuolueita. Ongelma ei ole vaaleissa, vaan ehdokasasettelussa. On se kumma, että en ole nähnyt ketään kokoomulaista koskaan noiden littojen ehdokaslistoilla. Ilmeisesti ehdokkaksi asettuminen edellyttäisi todellista siviilirohkeutta. Kyllä sitä on osanneet demaritkin likaiset temput. Sodan jälkeen kerättiin äänestäjien nimiä mm. hautausmailta. Myönnettäköön, että he olivat silloin isänmaan asialla.

        Voitko panna jonkun sellaisen tiedon vastauksesi tähän, missä kerrotaan SAK:n jäsenten enemmistön äänestävän porvaripuolueita. Ihan vaan siltä varalta, ettei sinua pidettäisi kepulaisena pupun kirjoittajana.


      • puppua,
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Voitko panna jonkun sellaisen tiedon vastauksesi tähän, missä kerrotaan SAK:n jäsenten enemmistön äänestävän porvaripuolueita. Ihan vaan siltä varalta, ettei sinua pidettäisi kepulaisena pupun kirjoittajana.

        on se kokoomuslaista puppua. Oheinen juttu on Turun Sanomta 1.12.2007. Siellä on sentään päätoimittajana demari Aimo Massinen, kaipa häneen luotat. Kyllästyttää tuo sinun omien vanhojen juttujen, jotka kiistät, etsintä samoikuin tietojen, joita sinä et yksisilmäisenä huomaa. Vasemmisto on menettänyt enemmistönsä ay-liikkeessä SAK:n jäsenkunnassa ei ole enää vasemmistoenemmistöä vaan porvarillinen ja sitoutumaton enemmistö. Sdp:n kannatus on laskussa SAK:ssa ja Vasemmistoliiton kannatus suorastaan romahtamassa.


      • puppua, kirjoitti:

        on se kokoomuslaista puppua. Oheinen juttu on Turun Sanomta 1.12.2007. Siellä on sentään päätoimittajana demari Aimo Massinen, kaipa häneen luotat. Kyllästyttää tuo sinun omien vanhojen juttujen, jotka kiistät, etsintä samoikuin tietojen, joita sinä et yksisilmäisenä huomaa. Vasemmisto on menettänyt enemmistönsä ay-liikkeessä SAK:n jäsenkunnassa ei ole enää vasemmistoenemmistöä vaan porvarillinen ja sitoutumaton enemmistö. Sdp:n kannatus on laskussa SAK:ssa ja Vasemmistoliiton kannatus suorastaan romahtamassa.

        Turun Sanomissa voi olla vaikka minkälaisia juttuja, mutta se on eri asia kuin luotettava tieto jäsenkunnan puoluevalinnoista. Jos on olemassa jokin SAK:n jäsenkunnan keskuudessa tehty gallup-kysely puoluekannatuksesta, voi uskoa paremmin väitettäsi, muuten en. Itse pidän todennäköisenä, että niiden liittojen jäsenet, joiden liitot ovat rahoittaneet vasemmistopuoolueita, änestävät myös vasemmistopuoleita jopa 75 prosenttisesti. SAK:lla voi toki olla myös sellaisia liittoja, joissa vasemmiston kannatus on tätä paljon pienempää, mutta ne tuskin sitten erityisemmin vasemmistopuolueita rahoittavatkaan.


      • tuo TS:n kirjoitus
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Turun Sanomissa voi olla vaikka minkälaisia juttuja, mutta se on eri asia kuin luotettava tieto jäsenkunnan puoluevalinnoista. Jos on olemassa jokin SAK:n jäsenkunnan keskuudessa tehty gallup-kysely puoluekannatuksesta, voi uskoa paremmin väitettäsi, muuten en. Itse pidän todennäköisenä, että niiden liittojen jäsenet, joiden liitot ovat rahoittaneet vasemmistopuoolueita, änestävät myös vasemmistopuoleita jopa 75 prosenttisesti. SAK:lla voi toki olla myös sellaisia liittoja, joissa vasemmiston kannatus on tätä paljon pienempää, mutta ne tuskin sitten erityisemmin vasemmistopuolueita rahoittavatkaan.

        perustuu mielioidetiedusteluun, muistan sen hyvin. En nyt sitä pienellä vaivalla löytänyt, mutta eipä minun sitä tarvitse suurella vaivalla etsiä. Mihinkäs tutkimuksen tuo 75 % prustuu.


      • edelliseen
        tuo TS:n kirjoitus kirjoitti:

        perustuu mielioidetiedusteluun, muistan sen hyvin. En nyt sitä pienellä vaivalla löytänyt, mutta eipä minun sitä tarvitse suurella vaivalla etsiä. Mihinkäs tutkimuksen tuo 75 % prustuu.

        Tietysti SAK tekee itsekin noita tutkimuksia, mutta valitettavasti ne jostain syystä on julistettu salaisiksi. Kerron jo etukäteen, että vaikka et tätä todennäköisesti tiedä tai usko, en sitä rupea sinulle etsimään.


      • edelliseen kirjoitti:

        Tietysti SAK tekee itsekin noita tutkimuksia, mutta valitettavasti ne jostain syystä on julistettu salaisiksi. Kerron jo etukäteen, että vaikka et tätä todennäköisesti tiedä tai usko, en sitä rupea sinulle etsimään.

        Ei etsitä noita selvityksiä, jos se kerran ei ole vaivatonta, minkä kyllä uskon. Siksi asioita kannattaa ehkä tarkastella ihan arkijärjelläkin ikään kuin välillisesti muun tiedon valossa. Vasemmistopuolueiden kannatus on tätä nykyä noin 30 prosenttia. Jostainhan tämän kannatuksen pitää tulla, eikö vain. Jos vasemmistopuolueiden äänestäjien pääosa ei tule peini- ja keskipalkkaisista palkansaajista, niin mistä ihmeestä sitten. Tuskin kuitenkaan yrittäjistä tai maajusseista. Teollisuuspaikkakuntien äänestysluvut tukevat sitä, että ne tulevat duunarien joukoista. SAK:n jäsenmäärä on noin miljoona. Jos vasemmistopuolueiden pääkannatus ei tule tästä joukosta suuressa määrin, niin kannattaa varmaan silloin tutkailla, että mistä ihmeestä se sitten oikein tulee.


      • sopii pohtia
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ei etsitä noita selvityksiä, jos se kerran ei ole vaivatonta, minkä kyllä uskon. Siksi asioita kannattaa ehkä tarkastella ihan arkijärjelläkin ikään kuin välillisesti muun tiedon valossa. Vasemmistopuolueiden kannatus on tätä nykyä noin 30 prosenttia. Jostainhan tämän kannatuksen pitää tulla, eikö vain. Jos vasemmistopuolueiden äänestäjien pääosa ei tule peini- ja keskipalkkaisista palkansaajista, niin mistä ihmeestä sitten. Tuskin kuitenkaan yrittäjistä tai maajusseista. Teollisuuspaikkakuntien äänestysluvut tukevat sitä, että ne tulevat duunarien joukoista. SAK:n jäsenmäärä on noin miljoona. Jos vasemmistopuolueiden pääkannatus ei tule tästä joukosta suuressa määrin, niin kannattaa varmaan silloin tutkailla, että mistä ihmeestä se sitten oikein tulee.

        Yllättävää se minullekin oli ja kun vielä SAK:laisten äänestysinnostus on melko huonoa, on asia vieläkin problemaattisemmalta. Tuskinpa sitä voidan selittää edes sillä, että sinä äänestät ja minäkin vielä Paavo Lipposen aikana äänestin demareita. Tietysti myös SAK:n ulkopuolisessa ammattiyhdistysliikkeessä on paljon vasemmiston kannattajia.


    • eroon

      SAK:sta paitsi SDP ja Vas- liiton jäsenet. Saavat jakaa omia rahojaan sitten vaika mihin.

    • mistä ja kenelle!

      Entinen oikeusasiamies, kansanedustaja Jacob Söderman (sd.) vaati viime kesänä poliisitutkintaa vaalirahoituksesta. Södermanin mukaan Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n vaalitukea saaneiden poliitikkojen ja heidän rahoittajiensa yhteyksiä tulisi selvittää poliisivoimin. Kuitenkaan Söderman ei vaatinut selvitettäväksi SAK:n liittojen tuhkaluukun kautta tulevaa mittavaa vaalirahoitusta SDP:lle, eikä tarkastamaan jääviyksiä siltä osin. Tämä on sitä kuuluisaa sosialidemokratiaa.

      • Niinpä niin

        Puolueiden rahoitus ei ole sinänsä ongelma, se on normaalia yhteiskunnallista toimintaa. Pyritään avustamaan niitä puolueita, joiden ajatellaan toimivan siten, että omat intressit tulevat toteutumaan. Tietenkin myös ammattiyhdistysten pitää voida toimia myös siten, että järjestöväen edut tulevat turvatuksi myös lainsäädäntötasolla. Salailu on turhaa, se on moraalitonta ja väärin. Mikäli keskustelemme todellisesta yhteiskunnallisesta ja moraalisesta ongelmasta, joka on korruptio, silloin puolueiden rahoituksen ongelmat ovat aivan muualla. Korruptio on, määritelmänsä mukaan: Yhteiskunnallisen vallan väärinkäyttöä, yksityisten etujen ajamiseksi (pahaan viettelemistä). Mikäli puolueiden lähellä olevat tahot saavat mittavasti tukea yksityisiltä yrityksiltä ja mikä vielä ongelmallisempaa, ovat hyvin läheisiä toimijoita näiden kanssa, silloin kyse on korruptiosta. Jos ajatellaan Keskustan erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kauppaketjuihin (kortti- ja lahjapaperikauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota. Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti. Länsimainen demokratia lähtee siitä, että puolueet ja niiden kansanedustajat edustavat äänestäjiä, mikäli heillä on muita kytkentöjä, ihmisten tulisi niistä tietää. Suomessa ei ole vielä, Vanhasen ihannoimaa Kiinalaista hallintomallia, vaikka se näyttäisi pääministeriämme miellyttävän.


      • niimpä niin.....
        Niinpä niin kirjoitti:

        Puolueiden rahoitus ei ole sinänsä ongelma, se on normaalia yhteiskunnallista toimintaa. Pyritään avustamaan niitä puolueita, joiden ajatellaan toimivan siten, että omat intressit tulevat toteutumaan. Tietenkin myös ammattiyhdistysten pitää voida toimia myös siten, että järjestöväen edut tulevat turvatuksi myös lainsäädäntötasolla. Salailu on turhaa, se on moraalitonta ja väärin. Mikäli keskustelemme todellisesta yhteiskunnallisesta ja moraalisesta ongelmasta, joka on korruptio, silloin puolueiden rahoituksen ongelmat ovat aivan muualla. Korruptio on, määritelmänsä mukaan: Yhteiskunnallisen vallan väärinkäyttöä, yksityisten etujen ajamiseksi (pahaan viettelemistä). Mikäli puolueiden lähellä olevat tahot saavat mittavasti tukea yksityisiltä yrityksiltä ja mikä vielä ongelmallisempaa, ovat hyvin läheisiä toimijoita näiden kanssa, silloin kyse on korruptiosta. Jos ajatellaan Keskustan erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kauppaketjuihin (kortti- ja lahjapaperikauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota. Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti. Länsimainen demokratia lähtee siitä, että puolueet ja niiden kansanedustajat edustavat äänestäjiä, mikäli heillä on muita kytkentöjä, ihmisten tulisi niistä tietää. Suomessa ei ole vielä, Vanhasen ihannoimaa Kiinalaista hallintomallia, vaikka se näyttäisi pääministeriämme miellyttävän.

        Jos ajatellaan demareiden erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kaava-alueilla tapahtuva (pinssi- ja lahjatavarakauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota. Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti, kuten Helsingissä onkin tapahtunut (kauppaketju Elanto /Bryggare/Hiltunen).


      • Netti kaimalle
        niimpä niin..... kirjoitti:

        Jos ajatellaan demareiden erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kaava-alueilla tapahtuva (pinssi- ja lahjatavarakauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota. Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti, kuten Helsingissä onkin tapahtunut (kauppaketju Elanto /Bryggare/Hiltunen).

        Kyse ei ole puolueiden väristä, vaan demokraattisten toimintatapojen noudattamisesta. Mikäli tämän tyyppisiä kytkentöjä löytyy missä puolueesta tahansa, toiminta on eettisesti arveluttavaa. Mitä laajemmasta liiketoiminnasta on kyse, sitä enemmän moraalisesti väärin.


      • Netti kaimalle...
        Netti kaimalle kirjoitti:

        Kyse ei ole puolueiden väristä, vaan demokraattisten toimintatapojen noudattamisesta. Mikäli tämän tyyppisiä kytkentöjä löytyy missä puolueesta tahansa, toiminta on eettisesti arveluttavaa. Mitä laajemmasta liiketoiminnasta on kyse, sitä enemmän moraalisesti väärin.

        Voinkohan sanoihisi luottaa?


      • Niinpä niin
        Netti kaimalle... kirjoitti:

        Voinkohan sanoihisi luottaa?

        Korruptio on ongelman pois kitkemiseksi ei mitään kiveä tulisi jättää kääntämättä. Kyse on niin suuresta demokratian väärinkäytöstä. Moraalin kannalta katsottaessa, puhutaan kansanvallan pettämisestä. Olisi varsin sinisilmäistä väittää, että suurista puolueista yksikään nukkuisi puhtailla pieluksilla. Sosiaalidemokraateilta varmaan löytyy myös kytköksiä yksityiseen rahaan ja sitä kautta korruptioon. Johtopäätös on varsin helppo tehdä, koska jos näin ei olisi puolue olisi hallitusvastuussa ollessaan pyrkinyt, lainsäädännöllisin tein, kitkemään tämä tyyppisen touhun pois. Onkin varsin mielenkiintoista nähdä, mitä Tarastin työryhmä saa aikaisesti, kysehän on varsin isoista eduista ja myös puolueista. Avoin kansalaiskeskustelu olisi hyvä saada aikaseksi. Mätäpaise on joka tapauksessa jossakin vaiheessa puhkaistava, jo kansainvälisen uskottavuutemmekin vuoksi.


      • Joopas joo
        Niinpä niin kirjoitti:

        Puolueiden rahoitus ei ole sinänsä ongelma, se on normaalia yhteiskunnallista toimintaa. Pyritään avustamaan niitä puolueita, joiden ajatellaan toimivan siten, että omat intressit tulevat toteutumaan. Tietenkin myös ammattiyhdistysten pitää voida toimia myös siten, että järjestöväen edut tulevat turvatuksi myös lainsäädäntötasolla. Salailu on turhaa, se on moraalitonta ja väärin. Mikäli keskustelemme todellisesta yhteiskunnallisesta ja moraalisesta ongelmasta, joka on korruptio, silloin puolueiden rahoituksen ongelmat ovat aivan muualla. Korruptio on, määritelmänsä mukaan: Yhteiskunnallisen vallan väärinkäyttöä, yksityisten etujen ajamiseksi (pahaan viettelemistä). Mikäli puolueiden lähellä olevat tahot saavat mittavasti tukea yksityisiltä yrityksiltä ja mikä vielä ongelmallisempaa, ovat hyvin läheisiä toimijoita näiden kanssa, silloin kyse on korruptiosta. Jos ajatellaan Keskustan erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kauppaketjuihin (kortti- ja lahjapaperikauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota. Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti. Länsimainen demokratia lähtee siitä, että puolueet ja niiden kansanedustajat edustavat äänestäjiä, mikäli heillä on muita kytkentöjä, ihmisten tulisi niistä tietää. Suomessa ei ole vielä, Vanhasen ihannoimaa Kiinalaista hallintomallia, vaikka se näyttäisi pääministeriämme miellyttävän.

        >>Jos ajatellaan Keskustan erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kauppaketjuihin (kortti- ja lahjapaperikauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota.>Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti.


      • Niinpä niin
        Joopas joo kirjoitti:

        >>Jos ajatellaan Keskustan erästä toimialaa, joka on varsin vahvasti kytköksissä kauppaketjuihin (kortti- ja lahjapaperikauppa), silloin voidaan varsin hyvällä syyllä epäillä korruptiota.>Ongelma on kaksisuuntainen, normaali kilpailu vääristyy (yksi toimija on ylikorostunut) ja myös yhteiskunnallista valtaa voidaan väärinkäyttää mm. kaavoituksellisesti.

        Yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden tulee olla riippumattomia. Tämä perustuu siihen yhteiskuntamoraaliseen näkemykseen, että päättäjät jakavat yhteistä hyvää ja ovat toiminastaan vastuullisia nimenomaan äänestäjille. Mikäli puolueella on jatkuva sidos erääseen kaupparyhmään, joka voi asetella puolueen tuottamat tuotteet varsin edustavasti esille. Voisiko, jonkun muunkin päähän pälkähtää, ajatus siitä, että sekä ko. puolueen, että kauppaketjun intressien mukaista olisi yhteiskunnallinen tuki (vaikkapa kaavoituksellinen, kilpailijoiden vähentäminen tms..) kyseisellä ketjulle? Etuhan olisi molemmin puoleinen, mikäli riittävän määräävästä keskittymästä on kyse, lahjapapereiden valikoima voi olla kohtalaisen vähäinen. Korruption kitkeminen on varsin vakava asia, se on sitä Euroopan laajuisesti. Korruptiota ei ole pelkästään se, että maksetaan jälkikäteen palveluista. Korruption määritelmän mukaisesti se on "viettelyä pahaan", ts pyritään vaikuttamaan julkiseen valtaan rahoilla ja palveluksilla. Ilman muuta, avointa lisäselvitystä kaivattaisiin.


    • punaisesta valkoiseksi

      Menipä mielipidepunikilla taas melkoiseksi selittelyksi, punaisia tahroja pitää koettaa kovasti pestä valkoiseksi. Ay-liikkeen vaalirahoitus on yhtä likaista kuin oli vaikkapa kehittyvien maakuntien yhdistyksen rahat, joita saivat tosin kaikki merkittävät puolueet, myös SDP. Palkansaajayhdistysten, siis ammattiliittojen, rahoihin liittyy kuitenkin yksi hyvin merkittävä yhteiskunnallinen aspekti. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, toisin sanoen niitä subventoidaan verovaroin. Kun tuollaista rahaa käytetään vain tiettyjen puolueiden tukemiseen, ja vieläpä salaillen, ollaan moraalisesti ja eettisesti heikoilla jäillä. Osakeyhtiön jakaaessa rahaa se on omistajilta pois, mutta ay-liikkeen rahat ovat pois meiltä kaikilta. Punikeille ja heistä eritoten demareille moraali on täysin merkityksetön seikka, jonka kyllä sinunkin sepustuksesi vahvistaa

      • Jos nyt ajatellaan, että eri ammattiliitot antavat kahdelle vasemmistopuolueelle tukea yhteensä noin 500 000 euroa vuodessa, niin kuinka merkittävän tappion arvelet veronmaksajien tästä kärsivän? Jos pidät asiaa rahan sijasta vain periaatteellisesti merkittävänä, on syytä huomauttaa, että myös yritykset voivat vähentää tuloistaa omat ammattijärjestöjen jäsenmaksut. Keskustelussa mennään pahasti sivuraiteille, kun aletaan pohtimaan sitä, kuinka suuri ongelma on jokin jäsenmaksun verovähennys tällaisia lahjoituksia tehtäessä. Se ei ole todellisuudessa lainkaan merkityksellinen asia toisin kuin haluat väittää. Edunvalvontaan käytetyt maksut on päätetty pitää verovähennykseen oikeutettuina olipa sitten kyse työntekijä- tai työnantajajärjestöjen jäsenmaksuista. Tiettävästi tämäkään porvarihallitus ei ole ollut aikeissa muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Villakoiran ydin on korruptiossa. Tähän puoleen asiassa on kiinnittänyt huomionsa myös Suomessa tarkastusta tehnyt Greco-ryhmä (kv. kansainvälinen korruptionvastainen ryhmä). Se ei kysellyt ay-jäsenmaksujen verovapauden perään vaan sitä, mikä suhde on rahoittajalla ja saajalla. Yritysrahoitus herättää aina epäilyn siitä, että pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin lahjontamielessä. Ongelmaa ei esiintyisi, jos puoluerahoitus ohjautuisi yritysten jäsenjärjestöjen kautta samaan tapaan kuin vasemmistopuolueiden rahoituksessa. Silloin ei voisi herätä epäilyjä siitä, että jokin yksittäinen kehittyvien maakuntien Suomi -yritysrypäs haluaa jotain erityiskohtelua, mikä voi olla muilta yrityksiltä pois. Avoimmuutta, läpinäkyvyyttä ja julkisuutta kannattaa toki edistää. Ihmisten on hyvä saada tietää, mitkä tahot rahoittavat mitäkin puoluetta. Jos porvaripuolueiden ja Kepun päärahoittajat ovat yrityksiä ja vasemmistopuolueiden päärahoittajat palkansaajia, tämä on tärkeää tuoda rehdisti esille. Kuten sanoin vasemmistopuolueille ei ole mitenkään häpeäksi se, että tavalliset ihmiset rahoittavat puolueiden toimintaa.


      • on moraali
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Jos nyt ajatellaan, että eri ammattiliitot antavat kahdelle vasemmistopuolueelle tukea yhteensä noin 500 000 euroa vuodessa, niin kuinka merkittävän tappion arvelet veronmaksajien tästä kärsivän? Jos pidät asiaa rahan sijasta vain periaatteellisesti merkittävänä, on syytä huomauttaa, että myös yritykset voivat vähentää tuloistaa omat ammattijärjestöjen jäsenmaksut. Keskustelussa mennään pahasti sivuraiteille, kun aletaan pohtimaan sitä, kuinka suuri ongelma on jokin jäsenmaksun verovähennys tällaisia lahjoituksia tehtäessä. Se ei ole todellisuudessa lainkaan merkityksellinen asia toisin kuin haluat väittää. Edunvalvontaan käytetyt maksut on päätetty pitää verovähennykseen oikeutettuina olipa sitten kyse työntekijä- tai työnantajajärjestöjen jäsenmaksuista. Tiettävästi tämäkään porvarihallitus ei ole ollut aikeissa muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Villakoiran ydin on korruptiossa. Tähän puoleen asiassa on kiinnittänyt huomionsa myös Suomessa tarkastusta tehnyt Greco-ryhmä (kv. kansainvälinen korruptionvastainen ryhmä). Se ei kysellyt ay-jäsenmaksujen verovapauden perään vaan sitä, mikä suhde on rahoittajalla ja saajalla. Yritysrahoitus herättää aina epäilyn siitä, että pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin lahjontamielessä. Ongelmaa ei esiintyisi, jos puoluerahoitus ohjautuisi yritysten jäsenjärjestöjen kautta samaan tapaan kuin vasemmistopuolueiden rahoituksessa. Silloin ei voisi herätä epäilyjä siitä, että jokin yksittäinen kehittyvien maakuntien Suomi -yritysrypäs haluaa jotain erityiskohtelua, mikä voi olla muilta yrityksiltä pois. Avoimmuutta, läpinäkyvyyttä ja julkisuutta kannattaa toki edistää. Ihmisten on hyvä saada tietää, mitkä tahot rahoittavat mitäkin puoluetta. Jos porvaripuolueiden ja Kepun päärahoittajat ovat yrityksiä ja vasemmistopuolueiden päärahoittajat palkansaajia, tämä on tärkeää tuoda rehdisti esille. Kuten sanoin vasemmistopuolueille ei ole mitenkään häpeäksi se, että tavalliset ihmiset rahoittavat puolueiden toimintaa.

        Vasemmiston moraali ei näemmä estä käyttämäsytä julkisilla varoilla subventoitua rahaa puoluerahoitukseen. Siinä se aspekti. Moraali. Sinä todistat todella erinomaisesti tuon moraalin puutteen, kiitos siitä. Se vahvistaa mitä yhteinen vasemmistolle merkitsee


      • tulkinta
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Jos nyt ajatellaan, että eri ammattiliitot antavat kahdelle vasemmistopuolueelle tukea yhteensä noin 500 000 euroa vuodessa, niin kuinka merkittävän tappion arvelet veronmaksajien tästä kärsivän? Jos pidät asiaa rahan sijasta vain periaatteellisesti merkittävänä, on syytä huomauttaa, että myös yritykset voivat vähentää tuloistaa omat ammattijärjestöjen jäsenmaksut. Keskustelussa mennään pahasti sivuraiteille, kun aletaan pohtimaan sitä, kuinka suuri ongelma on jokin jäsenmaksun verovähennys tällaisia lahjoituksia tehtäessä. Se ei ole todellisuudessa lainkaan merkityksellinen asia toisin kuin haluat väittää. Edunvalvontaan käytetyt maksut on päätetty pitää verovähennykseen oikeutettuina olipa sitten kyse työntekijä- tai työnantajajärjestöjen jäsenmaksuista. Tiettävästi tämäkään porvarihallitus ei ole ollut aikeissa muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Villakoiran ydin on korruptiossa. Tähän puoleen asiassa on kiinnittänyt huomionsa myös Suomessa tarkastusta tehnyt Greco-ryhmä (kv. kansainvälinen korruptionvastainen ryhmä). Se ei kysellyt ay-jäsenmaksujen verovapauden perään vaan sitä, mikä suhde on rahoittajalla ja saajalla. Yritysrahoitus herättää aina epäilyn siitä, että pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin lahjontamielessä. Ongelmaa ei esiintyisi, jos puoluerahoitus ohjautuisi yritysten jäsenjärjestöjen kautta samaan tapaan kuin vasemmistopuolueiden rahoituksessa. Silloin ei voisi herätä epäilyjä siitä, että jokin yksittäinen kehittyvien maakuntien Suomi -yritysrypäs haluaa jotain erityiskohtelua, mikä voi olla muilta yrityksiltä pois. Avoimmuutta, läpinäkyvyyttä ja julkisuutta kannattaa toki edistää. Ihmisten on hyvä saada tietää, mitkä tahot rahoittavat mitäkin puoluetta. Jos porvaripuolueiden ja Kepun päärahoittajat ovat yrityksiä ja vasemmistopuolueiden päärahoittajat palkansaajia, tämä on tärkeää tuoda rehdisti esille. Kuten sanoin vasemmistopuolueille ei ole mitenkään häpeäksi se, että tavalliset ihmiset rahoittavat puolueiden toimintaa.

        Ammttiyhdistykset, niiden säätiöt ja yritykset ovat palkansaajia, mutta muut yritykset eivät ilmeisesti edes liity ihmisiin. Tehdäänpä pieni laskelma. Oletetaan marginaaliveroprosentiksi 30. SAK:n jäsenistä kannattaa vasemmistoa ehkä n. 45%. Siitäpä saadaan rahoituksen jakautumiseksi yhteiskunta 30 %, oikeistoa kannattavat jäsenet 38 % ja vasemmistoa kannattavat jäsenet 32%. Ei nyt han marginaaleista ole kysymys. Ja tietänet, mille puolueille rahat menevät.


      • Niinpä niin
        on moraali kirjoitti:

        Vasemmiston moraali ei näemmä estä käyttämäsytä julkisilla varoilla subventoitua rahaa puoluerahoitukseen. Siinä se aspekti. Moraali. Sinä todistat todella erinomaisesti tuon moraalin puutteen, kiitos siitä. Se vahvistaa mitä yhteinen vasemmistolle merkitsee

        Moraalikeskustelu on aina arvokasta ja tarpeellista. Mikäli ajatellaan puoluerahoitusta, sen tulisi aina olla julkisin varoin subventoitua, kaikki muunlainen rahoitus on moraalitonta. Rahaa ei koskaan anneta ilman syytä, pyrkimyksenä on aina vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon. Ilmaisia päivällisiä ei siis ole. AY-liikkeiden ydintoiminto on jäsenistönsä etujen ajaminen, tämän toiminnan kanssa ei ole ristiriidassa se, että pyritään tukemaan puolueita, jotka näitä etuja pääosin ajavat. Ongelmana olisi se, jos yhdistysten rahoituksella tuettaisiin ainoastaan yksityisiä edustajia, näinhän ei ole tehty. Yksityisen rahan antaminen on korruptiota ja se leimaan koko poliittisen järjestelmämme. Demokratian perusperiaate on se, että jokaisella on ainoastaan yksi ääni. Mikäli yksityiset tahot pyrkivät ostamaan koko puolueen tahdon "omaan taskuunsa", silloin demokratiaa ei ole. Rahan valta on silloin se, joka todellisuudessa meitä hallitsee. Tämän vuoksi rahoitukset olisi saatava täysin avoimiksi. Paras keino olisi se, että puolueiden rahoitus tulisi pelkästään julkisista varoista. Tämän näkökulman ongelmana olisi tietysti se, että uudet pienpuolueet jäisivät rahoitusta vaille. Aivan kyse on moraalista ja varsin tärkeästä eettisestä ongelmasta.


      • ajattelua...
        Niinpä niin kirjoitti:

        Moraalikeskustelu on aina arvokasta ja tarpeellista. Mikäli ajatellaan puoluerahoitusta, sen tulisi aina olla julkisin varoin subventoitua, kaikki muunlainen rahoitus on moraalitonta. Rahaa ei koskaan anneta ilman syytä, pyrkimyksenä on aina vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon. Ilmaisia päivällisiä ei siis ole. AY-liikkeiden ydintoiminto on jäsenistönsä etujen ajaminen, tämän toiminnan kanssa ei ole ristiriidassa se, että pyritään tukemaan puolueita, jotka näitä etuja pääosin ajavat. Ongelmana olisi se, jos yhdistysten rahoituksella tuettaisiin ainoastaan yksityisiä edustajia, näinhän ei ole tehty. Yksityisen rahan antaminen on korruptiota ja se leimaan koko poliittisen järjestelmämme. Demokratian perusperiaate on se, että jokaisella on ainoastaan yksi ääni. Mikäli yksityiset tahot pyrkivät ostamaan koko puolueen tahdon "omaan taskuunsa", silloin demokratiaa ei ole. Rahan valta on silloin se, joka todellisuudessa meitä hallitsee. Tämän vuoksi rahoitukset olisi saatava täysin avoimiksi. Paras keino olisi se, että puolueiden rahoitus tulisi pelkästään julkisista varoista. Tämän näkökulman ongelmana olisi tietysti se, että uudet pienpuolueet jäisivät rahoitusta vaille. Aivan kyse on moraalista ja varsin tärkeästä eettisestä ongelmasta.

        Onpa todella outoa ajattelua, että puolueiden koko rahoitus pitäisi tulla yhteiskunnan varoista. Sehän jos mikä johtaisi kähmintään ja epämääräisiin kytkentöihin. Vähän kuten puoluetuki joka paisuu paisumistaan kun rahan saajat ovat päättämässä sen jaosta. Demokratian kannalt ainoa oikea ratkaisu olisi täysin avoin yksityinen rahoitus, jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla kerätty. Avoimmuus takaisi, että jokainen voisi arvioida kenen asiaa puolue todella ajaa, ja niiden olisi myös panostettava maksavien jäsenten hommaamiseen, jolloin puolueiden olisi pakko lähestyä kansaa, ja todella pyrkiä vaikuttamaan jäsenkuntansa asioihin. Nythän moraali on täysin nolla vasemmistossa, eikä se kovin kummoinen ole muisaakaan puolueissa.


      • Niinpä niin
        ajattelua... kirjoitti:

        Onpa todella outoa ajattelua, että puolueiden koko rahoitus pitäisi tulla yhteiskunnan varoista. Sehän jos mikä johtaisi kähmintään ja epämääräisiin kytkentöihin. Vähän kuten puoluetuki joka paisuu paisumistaan kun rahan saajat ovat päättämässä sen jaosta. Demokratian kannalt ainoa oikea ratkaisu olisi täysin avoin yksityinen rahoitus, jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla kerätty. Avoimmuus takaisi, että jokainen voisi arvioida kenen asiaa puolue todella ajaa, ja niiden olisi myös panostettava maksavien jäsenten hommaamiseen, jolloin puolueiden olisi pakko lähestyä kansaa, ja todella pyrkiä vaikuttamaan jäsenkuntansa asioihin. Nythän moraali on täysin nolla vasemmistossa, eikä se kovin kummoinen ole muisaakaan puolueissa.

        Puoluetukihan on julkista rahoitusta ja tämän tuen lisääminen on puhtaasti puolueiden omissa käsissä. Kähmintä on kohtalaisen vaikeaa, koska kyse on julkisesta rahoitusmallista. Yksityinen rahoitus on hyvä malli myös, mutta silloin sen tulisi olla yksittäisten ihmisten antamaa, eikä minkään kaupallisen organisaation tai siihen rinnastettavissa olevan yhteisön. Hieman kallellaan olen myös minä siihen suuntaan, että onhan se moraali hakusessa vähän kaikissa puolueissa. Havaitsitko, että RKP.n rahoitusta ei käsitelty lainkaan eilen, sieltä löytyy kytkentöjä myös ja varsin paljon?


      • tulkinta kirjoitti:

        Ammttiyhdistykset, niiden säätiöt ja yritykset ovat palkansaajia, mutta muut yritykset eivät ilmeisesti edes liity ihmisiin. Tehdäänpä pieni laskelma. Oletetaan marginaaliveroprosentiksi 30. SAK:n jäsenistä kannattaa vasemmistoa ehkä n. 45%. Siitäpä saadaan rahoituksen jakautumiseksi yhteiskunta 30 %, oikeistoa kannattavat jäsenet 38 % ja vasemmistoa kannattavat jäsenet 32%. Ei nyt han marginaaleista ole kysymys. Ja tietänet, mille puolueille rahat menevät.

        Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan osuudeksi voidaan laskea rahoituksesta tuo 30 %. Rahassa se tehnee noin 300 000 euroa, mikäli eilisessä MOT-ohjelmassa kerrotut luvut kuvaavat SAK-laisten liittojen kokonaispuoluerahoitusta. Siinähän pääosa puoluerahoituksesta näytti tulleen SAK:n suurimmista liitoista eli julkisten ja hyvinvointoalojen liitosta sekä Metalliliitosta. Kolmantena oli PAM, mutta jo selvästi pienemmällä rahoitusosuudella. Väität, että 45 % rahoittajista äänestää vasemmistoa ja loput oikeistoa. Kun katsotaan päärahoittajia, tämä tarkoittaa sitä, että 45 % JHL:n ja Metalliliiton jäsenistä äänestää vasemmistoa ja loput muita puolueita. Mihin mahtaa tämä väitteesi perustua? Ainakin perinteisillä metallialapaikkakunnilla on aika vahva vasemmiston kannatus, minkä on ajateltu tulevan juuri metallialalla töissä olevilta. Mutta varmaan sinä esität tähän jotain oikein luotettavaa tietoa. Demarin saama ay-tuki oli mainitun ohjelman mukaan noin 400 000 euroa eli alle puolet siitä, mitä kertoivat liittojen vastaavat tiedot niiden antamista tuista. On aika vaikea uskoa, että Vasemmistoliitto olisi saanut vielä enemmän puoluetukea liitoilta kuin demarit. Näinhän täytyy olla, jos tukea kerran ei ole jaettu sinun mukaasi muille puolueille. Varmaan kykenet nyt vahvistamaan sen, kuinka ison potin vasemmistoliitto ja ehkä vielä marginaaliset kommunistipuolueet ovat tästä potista saaneet. Varmaan sinulla on tietoa myös siitä, ovatko porvarienemmistöiset liitot antaneet tai olleet antamatta puoluetukea ja jos ovat antaneet, niin mille puolueille.


      • jokaisen oikeus

        Kun firma ostaa Pekkariselta taulun, se on liiketoiminnan kulu samoin kuin se, että toinen firma maksaa puolueen seminaarisäätiölle kymppitonnin, kun laskussa lukee "Yhteiskunnan ja liike-elämän yhteistyöseminaarin osallistumismaksu". Liiketoiminnan kulut ovat yritykselle vähennyksiä tuloista, koska veroa maksetaan vain voitosta. Verotuksen kautta et siis pääse kiinni ammattiliittojen maksamiin puolueavustuksiin, mutta sitä kautta ehhkä voit päästä, jos kysyt millaiset ovat liiton säännöt ja onko siellä ehkä säädetty mitään siitä, millä tavalla jäsenten pitäisi hyväksyä se, mihin liitto jäsentensä jäsenmaksutulot käyttää. -Jäbä


      • Pakko myöntää
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Jos nyt ajatellaan, että eri ammattiliitot antavat kahdelle vasemmistopuolueelle tukea yhteensä noin 500 000 euroa vuodessa, niin kuinka merkittävän tappion arvelet veronmaksajien tästä kärsivän? Jos pidät asiaa rahan sijasta vain periaatteellisesti merkittävänä, on syytä huomauttaa, että myös yritykset voivat vähentää tuloistaa omat ammattijärjestöjen jäsenmaksut. Keskustelussa mennään pahasti sivuraiteille, kun aletaan pohtimaan sitä, kuinka suuri ongelma on jokin jäsenmaksun verovähennys tällaisia lahjoituksia tehtäessä. Se ei ole todellisuudessa lainkaan merkityksellinen asia toisin kuin haluat väittää. Edunvalvontaan käytetyt maksut on päätetty pitää verovähennykseen oikeutettuina olipa sitten kyse työntekijä- tai työnantajajärjestöjen jäsenmaksuista. Tiettävästi tämäkään porvarihallitus ei ole ollut aikeissa muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Villakoiran ydin on korruptiossa. Tähän puoleen asiassa on kiinnittänyt huomionsa myös Suomessa tarkastusta tehnyt Greco-ryhmä (kv. kansainvälinen korruptionvastainen ryhmä). Se ei kysellyt ay-jäsenmaksujen verovapauden perään vaan sitä, mikä suhde on rahoittajalla ja saajalla. Yritysrahoitus herättää aina epäilyn siitä, että pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin lahjontamielessä. Ongelmaa ei esiintyisi, jos puoluerahoitus ohjautuisi yritysten jäsenjärjestöjen kautta samaan tapaan kuin vasemmistopuolueiden rahoituksessa. Silloin ei voisi herätä epäilyjä siitä, että jokin yksittäinen kehittyvien maakuntien Suomi -yritysrypäs haluaa jotain erityiskohtelua, mikä voi olla muilta yrityksiltä pois. Avoimmuutta, läpinäkyvyyttä ja julkisuutta kannattaa toki edistää. Ihmisten on hyvä saada tietää, mitkä tahot rahoittavat mitäkin puoluetta. Jos porvaripuolueiden ja Kepun päärahoittajat ovat yrityksiä ja vasemmistopuolueiden päärahoittajat palkansaajia, tämä on tärkeää tuoda rehdisti esille. Kuten sanoin vasemmistopuolueille ei ole mitenkään häpeäksi se, että tavalliset ihmiset rahoittavat puolueiden toimintaa.

        Enpä ole juurikaan eri mieltä siitä, mitä edellä sanoit. Avoimmuutta tarvitaan juuri siksi - minun milelestäni - että päästäisi eroon näistä typeristä vihjailuista, että kyse on korruptiosta ja poliitikkojen päätösten ostamisesta, "koska miksi niitä rahoja muuten salailtaisi". Avoimmuuden lisääminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, mistä kirjoitin enemmän suoraan avauksesi perään. t. -Jäbä


      • moraalissa
        jokaisen oikeus kirjoitti:

        Kun firma ostaa Pekkariselta taulun, se on liiketoiminnan kulu samoin kuin se, että toinen firma maksaa puolueen seminaarisäätiölle kymppitonnin, kun laskussa lukee "Yhteiskunnan ja liike-elämän yhteistyöseminaarin osallistumismaksu". Liiketoiminnan kulut ovat yritykselle vähennyksiä tuloista, koska veroa maksetaan vain voitosta. Verotuksen kautta et siis pääse kiinni ammattiliittojen maksamiin puolueavustuksiin, mutta sitä kautta ehhkä voit päästä, jos kysyt millaiset ovat liiton säännöt ja onko siellä ehkä säädetty mitään siitä, millä tavalla jäsenten pitäisi hyväksyä se, mihin liitto jäsentensä jäsenmaksutulot käyttää. -Jäbä

        Asian ydin on moraalissa. Yritys käyttää omaa rahaansa, ay-liike jäsentensä rahaa. Jäsenien tietämättä. Onko se moraalisesti oikein? Miksi ay-raha on niin kiusallinen vasemmistolle? Miksi rahoituskanavia ei ole julkaistu jos siinä ei ole mitään väärää?


      • jokaisen oikeus kirjoitti:

        Kun firma ostaa Pekkariselta taulun, se on liiketoiminnan kulu samoin kuin se, että toinen firma maksaa puolueen seminaarisäätiölle kymppitonnin, kun laskussa lukee "Yhteiskunnan ja liike-elämän yhteistyöseminaarin osallistumismaksu". Liiketoiminnan kulut ovat yritykselle vähennyksiä tuloista, koska veroa maksetaan vain voitosta. Verotuksen kautta et siis pääse kiinni ammattiliittojen maksamiin puolueavustuksiin, mutta sitä kautta ehhkä voit päästä, jos kysyt millaiset ovat liiton säännöt ja onko siellä ehkä säädetty mitään siitä, millä tavalla jäsenten pitäisi hyväksyä se, mihin liitto jäsentensä jäsenmaksutulot käyttää. -Jäbä

        Olen täysin samaa mieltä siitä, että verotuksen yhdistäminen tähän asiaan on yksipuolista humpuukia. Jos halutaan ottaa sitten kantaa siihen, miten liittojen jäsenten valta ulottuu asiaan, pitää tutkia liittojen sääntöjä eli sitä antavatko ne mahdollisuuden rahoittaa poliittista edunvalvontaa. Jos antavat, kyse on sitten siitä, millaisille päätäksentekijöille liiton jäsenet ovat antaneet vallan päättää asioista liitossa. Arvelisin, että asia kestää kyllä näiltä osin päivänvalon eri liitoissa.


      • tuolla toisaalla,
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan osuudeksi voidaan laskea rahoituksesta tuo 30 %. Rahassa se tehnee noin 300 000 euroa, mikäli eilisessä MOT-ohjelmassa kerrotut luvut kuvaavat SAK-laisten liittojen kokonaispuoluerahoitusta. Siinähän pääosa puoluerahoituksesta näytti tulleen SAK:n suurimmista liitoista eli julkisten ja hyvinvointoalojen liitosta sekä Metalliliitosta. Kolmantena oli PAM, mutta jo selvästi pienemmällä rahoitusosuudella. Väität, että 45 % rahoittajista äänestää vasemmistoa ja loput oikeistoa. Kun katsotaan päärahoittajia, tämä tarkoittaa sitä, että 45 % JHL:n ja Metalliliiton jäsenistä äänestää vasemmistoa ja loput muita puolueita. Mihin mahtaa tämä väitteesi perustua? Ainakin perinteisillä metallialapaikkakunnilla on aika vahva vasemmiston kannatus, minkä on ajateltu tulevan juuri metallialalla töissä olevilta. Mutta varmaan sinä esität tähän jotain oikein luotettavaa tietoa. Demarin saama ay-tuki oli mainitun ohjelman mukaan noin 400 000 euroa eli alle puolet siitä, mitä kertoivat liittojen vastaavat tiedot niiden antamista tuista. On aika vaikea uskoa, että Vasemmistoliitto olisi saanut vielä enemmän puoluetukea liitoilta kuin demarit. Näinhän täytyy olla, jos tukea kerran ei ole jaettu sinun mukaasi muille puolueille. Varmaan kykenet nyt vahvistamaan sen, kuinka ison potin vasemmistoliitto ja ehkä vielä marginaaliset kommunistipuolueet ovat tästä potista saaneet. Varmaan sinulla on tietoa myös siitä, ovatko porvarienemmistöiset liitot antaneet tai olleet antamatta puoluetukea ja jos ovat antaneet, niin mille puolueille.

        joten luepa sieltä. Kuten todettu, SAK ei ole vasemmistoenemmistöinen, saattavat jotkut liitot olla. Etsipä sinä tosisioita porvareille lahjoittanista puolueista, ei kai minun pidä niitäkin sinulle etsiä ja en tiedä, että näin olisi käynyt puolueiden suhteen.


      • noinkaan
        moraalissa kirjoitti:

        Asian ydin on moraalissa. Yritys käyttää omaa rahaansa, ay-liike jäsentensä rahaa. Jäsenien tietämättä. Onko se moraalisesti oikein? Miksi ay-raha on niin kiusallinen vasemmistolle? Miksi rahoituskanavia ei ole julkaistu jos siinä ei ole mitään väärää?

        Moraali ei minusta oikein tähän sovi, kun kyse on aina omien etujen ajamisesta oli kyse kenestä hyvänsä. Firmatkin jakavat asiakkailtaan saamaansa rahaa, mistä syystä vaikkapa kokoomukselle lahjoittava yrittäjä ei haluaisi, että hänen firmansa nimi on iltapäivälehtien lööpeissä, kun asiakkaina on varmaan muitakin kuin kokoomuslaisia. Ay-liikkeessä luulisin myös toimittavan sääntöjen määräämällä tavalla, jolloin olemme tilanteessa, jossa pitäisi kritisoidakin sääntöjä eikä moraalia. Normaalissa yhdistystoiminnassa vuosikokous hyväksyy budjetin ja jäsenet voivat vaatia hyvinkin tarkkaa erittelyä siitä kenelle rahoja jaetaan, ja viimeistään tilinpäätöskokouksessa kysyä, kenelle niitä on jaettu ja tämän mukaan sitten vaihtaa yhdistyksen hallituksen, jos jäsenistö niin haluaa. Luulen vaan, että ammattiliittojen säännöt on laadittu niin, ettei siellä jäsenistä hallituksia juurikaan erota eikä vaihda, elleivät puolueiden junttaporukat niin ensin päätä.


      • tuosta...
        Niinpä niin kirjoitti:

        Puoluetukihan on julkista rahoitusta ja tämän tuen lisääminen on puhtaasti puolueiden omissa käsissä. Kähmintä on kohtalaisen vaikeaa, koska kyse on julkisesta rahoitusmallista. Yksityinen rahoitus on hyvä malli myös, mutta silloin sen tulisi olla yksittäisten ihmisten antamaa, eikä minkään kaupallisen organisaation tai siihen rinnastettavissa olevan yhteisön. Hieman kallellaan olen myös minä siihen suuntaan, että onhan se moraali hakusessa vähän kaikissa puolueissa. Havaitsitko, että RKP.n rahoitusta ei käsitelty lainkaan eilen, sieltä löytyy kytkentöjä myös ja varsin paljon?

        Puoluetuki on julkista rahoitusta josta päättää tuen saajat, puolueet, itse, kansanedustajiensa välityksellä. Sen määrä nousee ja nousee olipa taloudelliset suhdanteet mitkä tahansa. Ja jakoperusteet suosivat aina suurimpia tuen saajia, suuria puolueita. Siinä sitä on kähmintää kylliksi, puolueet turvaavat omaa asemaansa Tuollainen järjestelmä pitäisi romuttaa välittömästi jotta kansa voisi vapaasti valita ketä tukea. Yksityinen rahoitus on paljon parempi, kunhan se on täysin avointa, silloin tiedämme onko ehdokas ajamassa SOK:n vai Keskon, vaiko kenties Sukarin kauppakeskusta kunnan parhaalle liiketontille. Nyt se jää arvailujen varaan. Ay-liikkeen raha taas on johtanut siihen, että Suomessa ei ole saatu korjattua työelämän jäykkyyksiä, ja niistä maksamme nyt mm. metsäteollisuuden alasajona. Kun työkustannukset ei jousta, työpaikkojen määrä on ainoa keino jolla kannatavuutta koetetaan löytää.


      • voi mennä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Olen täysin samaa mieltä siitä, että verotuksen yhdistäminen tähän asiaan on yksipuolista humpuukia. Jos halutaan ottaa sitten kantaa siihen, miten liittojen jäsenten valta ulottuu asiaan, pitää tutkia liittojen sääntöjä eli sitä antavatko ne mahdollisuuden rahoittaa poliittista edunvalvontaa. Jos antavat, kyse on sitten siitä, millaisille päätäksentekijöille liiton jäsenet ovat antaneet vallan päättää asioista liitossa. Arvelisin, että asia kestää kyllä näiltä osin päivänvalon eri liitoissa.

        Jos ammattiliittojen säännöt viitsittäisi repiä julkisiksi ja arvioida ne siitä vinkkelistä, miten jäsendemokratia oimii, niin tulos saattaisi olla yllättävä. Myönnän, etten tunne asiaa yksityiskohtaisesti, mutta olen antanut itselleni kertoa, että monen ammattiliiton säännöt ovat sellaiset, että todellista valtaa käyttävät erilaiset valio- ja valtuuskunnat, jotka valmistelevat jäsenistön päätttäväksi tulevien asioiden vaihtoehdot, eli jäsenistön päätösvalta ei ulotu ollenkaan siihen, miten varoja budjetoidaan ja kenelle rahaa jaetaan. Mielenkiintoiseksi asia voisi mennä, jos päästäisi katsomaan puolueiden perustamien osakeyhtiöiden kirjanpitoja, tai edes analysoimaan niiden tuloslaskelmia, koska voi hyvinkin olla, että esim. puoluelehden ilmoitustilan makkinoinnista sadut provisiot ovat kohtalaissen suuria ja rahojen siirtelyt puolueen muiden osakeyhtiöiden ja säätiöiden välillä mutkikkaita ennen kuin jonkun yrityksen ostaman ilmoitustilan maksuun käytetty raha löytää tiensä puolueen vaalijulisteen painatuskustannuksiin... vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni. -Jäbä


      • Niinpä niin
        tuosta... kirjoitti:

        Puoluetuki on julkista rahoitusta josta päättää tuen saajat, puolueet, itse, kansanedustajiensa välityksellä. Sen määrä nousee ja nousee olipa taloudelliset suhdanteet mitkä tahansa. Ja jakoperusteet suosivat aina suurimpia tuen saajia, suuria puolueita. Siinä sitä on kähmintää kylliksi, puolueet turvaavat omaa asemaansa Tuollainen järjestelmä pitäisi romuttaa välittömästi jotta kansa voisi vapaasti valita ketä tukea. Yksityinen rahoitus on paljon parempi, kunhan se on täysin avointa, silloin tiedämme onko ehdokas ajamassa SOK:n vai Keskon, vaiko kenties Sukarin kauppakeskusta kunnan parhaalle liiketontille. Nyt se jää arvailujen varaan. Ay-liikkeen raha taas on johtanut siihen, että Suomessa ei ole saatu korjattua työelämän jäykkyyksiä, ja niistä maksamme nyt mm. metsäteollisuuden alasajona. Kun työkustannukset ei jousta, työpaikkojen määrä on ainoa keino jolla kannatavuutta koetetaan löytää.

        Demokratia voi toimia ainoastaan edustuksellisesti, muuten se ei ole mahdollinen. Koska näin on, puolueiden toiminta on järjestelmälle välttämätön. Voidaan siis puhua julkisesta palvelusta. Näin rahoituksenkin tulee olla julkista ja valtion varoista annettavaa. Ainoastaan näin voidaan sidokset ja epäilyt niistä välttää. Rahoitus tulee tietenkin sitoa johonkin ja kannatus on luontevin vaihtoehto? Yksityiseen rahoitukseen liittyy ongelmia, vaikka se olisi täysin julkista. Pulma on siinä, että rahoitus vinoutta poliittista järjestelmää, nimenomaan siksi, koska näkyvyys on maksullista. Rahaa saisivat luonnollisesti oikeistolaisesti suuntautuneet, koska rahoittajien etujen ajamisesta on syytä maksaa. Koska mainostaminen on välttämätöntä, silloin vähemmän rahaa saaneet jäisivät paitsioon. Tämä lisäisi populismia ja myös ääri-ilmiöitä, koska ne ovat eräs keino mediahuomion saamiseksi. Suomalaisen työelämän jäykkyys on pötypuhetta, mikäli vertaamme mihin tahansa muuhun länsimaahan. Emme voi kilpailla työvoiman halpuudessa, emme näillä kustannustekijöillä. Kustannustekijöitä on muitakin kuin työvoimakustannukset, metsäteollisuuden suurin ongelma oli raaka-aineiden kalleus ja energiakustannukset, jotka näkyivät kuljetuksien kalleutena.


      • voi mennä kirjoitti:

        Jos ammattiliittojen säännöt viitsittäisi repiä julkisiksi ja arvioida ne siitä vinkkelistä, miten jäsendemokratia oimii, niin tulos saattaisi olla yllättävä. Myönnän, etten tunne asiaa yksityiskohtaisesti, mutta olen antanut itselleni kertoa, että monen ammattiliiton säännöt ovat sellaiset, että todellista valtaa käyttävät erilaiset valio- ja valtuuskunnat, jotka valmistelevat jäsenistön päätttäväksi tulevien asioiden vaihtoehdot, eli jäsenistön päätösvalta ei ulotu ollenkaan siihen, miten varoja budjetoidaan ja kenelle rahaa jaetaan. Mielenkiintoiseksi asia voisi mennä, jos päästäisi katsomaan puolueiden perustamien osakeyhtiöiden kirjanpitoja, tai edes analysoimaan niiden tuloslaskelmia, koska voi hyvinkin olla, että esim. puoluelehden ilmoitustilan makkinoinnista sadut provisiot ovat kohtalaissen suuria ja rahojen siirtelyt puolueen muiden osakeyhtiöiden ja säätiöiden välillä mutkikkaita ennen kuin jonkun yrityksen ostaman ilmoitustilan maksuun käytetty raha löytää tiensä puolueen vaalijulisteen painatuskustannuksiin... vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni. -Jäbä

        Itse pidän ihan notorisesti selvänä, että ammattiliitoissa on merkittävä demokratiavaje. Tämä johtuu siitä, että jäsenkunnan ylivoimainen valtaenemmistö ei ole kiinnostunut liittonsa päätöksenteosta. Näin päätösvalta on pienehkön valtaeliitin käsissä. Jäsenet ovat käytännössä kiinnostuneita vain edunvalvonnasta työehtosopimusneuvotteluissa, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja muista jäseneduista, mutta eivät ole kovin halukkaita osallistumaan varsinaiseen ay-toimintaan. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aikaa revetä kaikkeen mahdolliseen. Tämäntyyppinen demokratiavaje tulee säilymään ay-toiminnassa, koska sen korjaaminen on vaikeaa, vaikka löytyisi haluakin siihen.


      • -Jäbä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Itse pidän ihan notorisesti selvänä, että ammattiliitoissa on merkittävä demokratiavaje. Tämä johtuu siitä, että jäsenkunnan ylivoimainen valtaenemmistö ei ole kiinnostunut liittonsa päätöksenteosta. Näin päätösvalta on pienehkön valtaeliitin käsissä. Jäsenet ovat käytännössä kiinnostuneita vain edunvalvonnasta työehtosopimusneuvotteluissa, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja muista jäseneduista, mutta eivät ole kovin halukkaita osallistumaan varsinaiseen ay-toimintaan. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aikaa revetä kaikkeen mahdolliseen. Tämäntyyppinen demokratiavaje tulee säilymään ay-toiminnassa, koska sen korjaaminen on vaikeaa, vaikka löytyisi haluakin siihen.

        En osaa tästäkään olla eri mieltä. Ay-jäsenyys on monelle ikään kuin kirkon jäsenyys, eli liitytään ja maksetan jäsenmaksu, koska se "kuuluu asiaan", mutta muuten ei osallistuta eikä olla edes kiinnostuneita paitsi, jos tulee jokin kriisi. Kysyin kerran yhden naisvaltaisen palvelualan ammattiliiton porukalta heidän jäseneduistaan eikä siinä noussut muuta esiin kuin työttömyysturva, sama jonka saa riippumattomistakin työttömyyskassoista, mutta nämä naiset katsoivat kuitenkin, että liittoon kuuluminen liitti heidät "yhteen", eli sillä on jokin sosiaalinen merkitys, vaikka yksikään ei ollut tuosta porukasta kertaakaan käyttänyt mitään liittonsa palvelua, kun mitään tarvetta ei ollut ollut. Porukan ainut ongelma oli se, että työympäristön muuttuminen oli saanut aikaan, että erään toisen liiton jäsenkunta oli alkanut fuusioiden vuoksi tehdä heidän kanssaan samankaltaisia töitä, ja tuolla toisella liitolla oli parempi tes, johon nämä halusivat päästä mukaan, mutta se ei sujunut ongelmitta, koska ay-liitot eivät halunneet yhdistyä. Työpaikoilla tämä ei tuottanut ongelmia, mutta liittojen toimitsijat kävivät kuumina omassa reviirisodassaan. Ay-demokratia taitaa jäädä lopultakin siihen, että hallitus myöntää verovaroja ammattiliittojn vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiseen, jotta "demokratiavaje" työelämässä täyttyisi. Minusta koko ay-liike on nykymuodossaan jo pelkkä fossiili, joka on niin kankeaksi kalkkeutunut, ettei se enää kykene itse uudistumaan, kun se ei anna omien jäsentensäkään vaikuttaa toimintaansa millään tavalla. Niinpä esim. "prekariaatti", eli pätkätyöläiset on jo äänestänyt jaloillaan ja jäänyt ay-toiminnan ulkopuolelle, ja jäsenkato (uusien jäsenten saaminen) on jokaisen liiton pahin ongelma, kun liittoihin kuuluvien osuus alkaa monilla aloilla painia alle 50%:n, minkä jälkeen aletaan keskustella siitä onko tes enää yleisesti kaikkia työnantajia sitova vai ei? Onneksi työnantajista sentään on valtaosa järjestäytynyt, eli sopimusyhtiskunta säilyy, vaikka sopijapuolet eivät enää olekaan vin SAK ja EK. -Jäbä


      • -Jäbä kirjoitti:

        En osaa tästäkään olla eri mieltä. Ay-jäsenyys on monelle ikään kuin kirkon jäsenyys, eli liitytään ja maksetan jäsenmaksu, koska se "kuuluu asiaan", mutta muuten ei osallistuta eikä olla edes kiinnostuneita paitsi, jos tulee jokin kriisi. Kysyin kerran yhden naisvaltaisen palvelualan ammattiliiton porukalta heidän jäseneduistaan eikä siinä noussut muuta esiin kuin työttömyysturva, sama jonka saa riippumattomistakin työttömyyskassoista, mutta nämä naiset katsoivat kuitenkin, että liittoon kuuluminen liitti heidät "yhteen", eli sillä on jokin sosiaalinen merkitys, vaikka yksikään ei ollut tuosta porukasta kertaakaan käyttänyt mitään liittonsa palvelua, kun mitään tarvetta ei ollut ollut. Porukan ainut ongelma oli se, että työympäristön muuttuminen oli saanut aikaan, että erään toisen liiton jäsenkunta oli alkanut fuusioiden vuoksi tehdä heidän kanssaan samankaltaisia töitä, ja tuolla toisella liitolla oli parempi tes, johon nämä halusivat päästä mukaan, mutta se ei sujunut ongelmitta, koska ay-liitot eivät halunneet yhdistyä. Työpaikoilla tämä ei tuottanut ongelmia, mutta liittojen toimitsijat kävivät kuumina omassa reviirisodassaan. Ay-demokratia taitaa jäädä lopultakin siihen, että hallitus myöntää verovaroja ammattiliittojn vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiseen, jotta "demokratiavaje" työelämässä täyttyisi. Minusta koko ay-liike on nykymuodossaan jo pelkkä fossiili, joka on niin kankeaksi kalkkeutunut, ettei se enää kykene itse uudistumaan, kun se ei anna omien jäsentensäkään vaikuttaa toimintaansa millään tavalla. Niinpä esim. "prekariaatti", eli pätkätyöläiset on jo äänestänyt jaloillaan ja jäänyt ay-toiminnan ulkopuolelle, ja jäsenkato (uusien jäsenten saaminen) on jokaisen liiton pahin ongelma, kun liittoihin kuuluvien osuus alkaa monilla aloilla painia alle 50%:n, minkä jälkeen aletaan keskustella siitä onko tes enää yleisesti kaikkia työnantajia sitova vai ei? Onneksi työnantajista sentään on valtaosa järjestäytynyt, eli sopimusyhtiskunta säilyy, vaikka sopijapuolet eivät enää olekaan vin SAK ja EK. -Jäbä

        Kiinnostus ja luottamus ay-liikkeeseen on hiipunut. Kyllä se on tosiasia. Yksi syy tähän on se, että ay-liike on saavuttanut tärkeimmät tavoitteensa ja niitä on alettu pitää itsestään selvinä saavutettuina etuina, joita ei enää pois oteta. Prekariaatin kannalta ay-liikkeen vieroksuminen on problemaattista. Pätkätyöläisten asema on heikko ja he itse kokevat sen heikoiksi. Ongelma on siinä, ettei heillä ole hyvää vaikutuskanavaa omien etujensa ajamiseksi. Ei voi olla samaan aikaan tyytymätön sekä omaa tilanteeseen että tilanteen parantamiseen tähtäävään edunvalvontaan. Sitten pitää perustaa omia edunvalvontaelimiä, jos vanhoista ei ole asioita ajamaan. Ay-liikkeen vahvuus nousee esiin - paradoksaalista kyllä - marxilaisen kurjistumisteorian kautta. Aina kun etuja aletaan tarpeeksi leikata, se saa ryhtiä ja aktiivisuutta myös jäsenkenttään. Huonoina ja epävarmoina aikoina liittojen jäsenmäärä yleensä kasvaa. Varmaa ay-liikkeen sisällä olisi itsetutkiskelun paikka sen suhteen, että ay-toiminta saataisiin markkinoitua palkansaajille paremmin.


      • taas kerran
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kiinnostus ja luottamus ay-liikkeeseen on hiipunut. Kyllä se on tosiasia. Yksi syy tähän on se, että ay-liike on saavuttanut tärkeimmät tavoitteensa ja niitä on alettu pitää itsestään selvinä saavutettuina etuina, joita ei enää pois oteta. Prekariaatin kannalta ay-liikkeen vieroksuminen on problemaattista. Pätkätyöläisten asema on heikko ja he itse kokevat sen heikoiksi. Ongelma on siinä, ettei heillä ole hyvää vaikutuskanavaa omien etujensa ajamiseksi. Ei voi olla samaan aikaan tyytymätön sekä omaa tilanteeseen että tilanteen parantamiseen tähtäävään edunvalvontaan. Sitten pitää perustaa omia edunvalvontaelimiä, jos vanhoista ei ole asioita ajamaan. Ay-liikkeen vahvuus nousee esiin - paradoksaalista kyllä - marxilaisen kurjistumisteorian kautta. Aina kun etuja aletaan tarpeeksi leikata, se saa ryhtiä ja aktiivisuutta myös jäsenkenttään. Huonoina ja epävarmoina aikoina liittojen jäsenmäärä yleensä kasvaa. Varmaa ay-liikkeen sisällä olisi itsetutkiskelun paikka sen suhteen, että ay-toiminta saataisiin markkinoitua palkansaajille paremmin.

        Olisikohan ay-liikkeen kiinnostavuuden vähenemisen syy sittenkään tuotteen, jäsenten edunvalvonnan markkinoinnissa kuten annat ymmärtää. Kyllä se perussyy on tuotteessa, ay-liikkeen toiminnassa itsessään. Edunvalvonnan painotuksissa. Nuo maimitsemasi saavutettujen etujen puolustamiset kun ovat samaa kuin uudistumisen kieltäminen. Tuon uudistumattomuuden hintaa maksetaan vaikkapa metsäteollisuudessa, jossa ei ole ajoissa suostuttu muuttamaan toimintatapoja. Jokaisella paperitehtaalla on pitänyt olla Paperiliittoon kuuluvat omat kunnossapitomiehet, kirvesniehet ja jopa siivoojat. Muille ei ole annettu lupaa tulla tehtaalle töihin. Niinpä tehtailla on ollut reilu ylimiehitys kun resurssien järkevää käyttöä ei ole voitu toteuttaa ay-liikkeen vastustaessa. Nyt tehtaita ajetaan alas kun aikanaan ei ole voitu joustaa


      • kyllä löytyy
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kiinnostus ja luottamus ay-liikkeeseen on hiipunut. Kyllä se on tosiasia. Yksi syy tähän on se, että ay-liike on saavuttanut tärkeimmät tavoitteensa ja niitä on alettu pitää itsestään selvinä saavutettuina etuina, joita ei enää pois oteta. Prekariaatin kannalta ay-liikkeen vieroksuminen on problemaattista. Pätkätyöläisten asema on heikko ja he itse kokevat sen heikoiksi. Ongelma on siinä, ettei heillä ole hyvää vaikutuskanavaa omien etujensa ajamiseksi. Ei voi olla samaan aikaan tyytymätön sekä omaa tilanteeseen että tilanteen parantamiseen tähtäävään edunvalvontaan. Sitten pitää perustaa omia edunvalvontaelimiä, jos vanhoista ei ole asioita ajamaan. Ay-liikkeen vahvuus nousee esiin - paradoksaalista kyllä - marxilaisen kurjistumisteorian kautta. Aina kun etuja aletaan tarpeeksi leikata, se saa ryhtiä ja aktiivisuutta myös jäsenkenttään. Huonoina ja epävarmoina aikoina liittojen jäsenmäärä yleensä kasvaa. Varmaa ay-liikkeen sisällä olisi itsetutkiskelun paikka sen suhteen, että ay-toiminta saataisiin markkinoitua palkansaajille paremmin.

        Ay-liike on tietyllä tavalla samankaltaisen toimaiasyndrooman edessä kuin paperiteollisuus: tarpeet muuttuvat, mutta ei tajuta, että oma toiminta pitäisi muuttaa tarpeiden mukaan. Täällä satsattiin aikakauslehtipaperihin, mutta lehdet menevät nettiin, josa nuoret lukijatkin jo ovat. Kulutuksen kasvu, eli paperin tarpeen kasvu, on myös tasan toisella puolella tätä palloa, missä meidän metsämme ja koneemme ovat. Ay-liike asetti kovat tavoitteet työväen aseman parantamiselle sata vuotta sitten ja on ne saavuttanut. Viimeiset edistykselliet toimet nähtiin 60-70-luvuilla, kekkoskauden ja suljetun talouden viimeisinä elinvoimaisina vuosina, jolloin etujen ajaminen oli politiikan kovin sisältö. Maailma on muuttunut, talousympäristö on muuttunut, työnntajat ovat muuttunet kaikki toimintaehdot ovat muuttuneet,mutta ay-liike jaa vanhoilla rakenteillaan ja joutuu huomaamaan, että ne tarpeet, joita tämän päivän työntekijöillä on etujensa ajamiseksi eivät toteudu ay-liikkeen vanhoilla keinoilla. Mihin tästä pitäisi mennä, sitä en osaa sanoa. Yksi suunta on kohti työpaikkoja, siellähän työkin tehdään, miksei siis sopiminenkin, jos vain yhteiset pelinsäännöt ovt selkeinä olemassa ja minimityöhdot määriteltyinä. Luulisin, että palkanmaksun mittarit muuttuvat niin kuin ne ovat jo nyt muuttuneet: tulospalkkioiden suuntaan, eli liksaa tulee enemmän silloin, kun tuottavuus kasvaa ja vähemmän silloin, kun se ei kasva. Joustavuus kasvaa mielestäni myös työpaikkojen vaihdon suhteen. Se edellyttää koulutusta, jotta väki on valmis tarvittaessa vaihtamaan ammattia ilman riskejä ja turhaa tuskaa. Ihalaisen laseeraaman termin, muutosturva, sisältö nousee aivan uuteen arvoonsa ja siitä tulee ensi vuosikymmenten kekeisin sopimiskohde. Toinen kehityssuunta, jonka tarpeellisuus ei liene epäselvä, on globalisoituminen, josta ay-liike ei voi jäädä sivuun. Tiettyjen pelinsääntäjen ja minimiehtojen jonkinlainen standardisointi tulee yhä tarpeellisemmaksi, vaikkei maailma muuten samanlaistukaan kovin pian. Vaikka Kiina ja Intia teollisuisivatkin, niin Afrikan savanneilla paimennetaan edelleen vuohia ja Afganistanin laaksoissa kasvatetaan unikkoa jenkkijuppien tarpeisiin. Ay-liikken pitää siis miettiä oma liikeideansa kokonaan uudelleen ennen kuin sillä on, mitä markkinoida jäsenilleen, niille tuleville tällä 2000-luvulla syntyneille ja syntyville. -Jäbä


    • -Jäbä

      Rahoiustavoillaon historiansa ajassa ennen puluetuesta säätämistä, eli siksi ei rahan lähteistä ja rahan siirtokanavista haluta kovin avoimesti puhua. Kovin monen muistissa on vielä se kuinka rahaa kannettiin kassilla Ruotsista ja jäätiin tullissa kiinni ja miten mm. demareista irronneet skogilaiset Väinö Leskisen ovelalla temppuilulla saivat Moskovasta rahaa tannerilaisten demareiden vastustamiseen ja CIA:lta kommunistien vastustamiseen. Mikään salaisuus ei ole sekään, että kaikki tahot ns. yksityisellä sektorilla, joilla on jotain taloudellisia intressejä sen suhteen, mihin suuntaan mitäkin lainsäädäntöä kehitetään (tai vastustetaan) tukevat aina niitä puolueita, joiden katsovat intressejään edistävän, tai uhkia parhaiten pystyvän jarruttamaan. Tämä on sinänsä aivan luonnollista. Tottakai omien intressien vuoksi tuetaan niitä puolueita, jotka vallassa ollessaan oteuttavat sellaisia arvojaja tavoitteita, jotk ovat omien intrssien suuntaisia. Vanha STK jakoi aikanaan vaalirahaa SAK:n teollisuusliittojen dmariryhmille, että sdp olisi päässyt enemmistöön ay-liikkeessä, eli sitä amaa "ryhmärahaa", mistä M.O.T. nyt keittää draamasoppaa, mutta silloin raha tulikin työnantajajärjestöltä, kun vuorineuvoksetkin halusivat, etä dp olisi ay-liikkeessä kommunisteja vahvempi. Puoluerahoituksessa on siis kyse siitä, että halutaan vaikuttaa puoluekannatusten jakautumaan, siihen millä puolueilla on valta ja siihen, millaiset poliitikot ovat mukana siellä, missä lakeja säädetään. Se, että tämä halutaan nyt avoimeksi, on minustakin ihan oikein. Avoimmuus pitäisi lailla säätää puolueiden velvollisuudeksi. Ei salailuun ole enää mitään syytä. Ongelmaton tämä asia ei kuitenkan ole. Moni lahjoittaja haluaisi pysyä imagoltaan neutraalina eikä ottaa niskaansa jonkun puolueen rahoittajan leimaa. Se ei edistä kenekään intressejä, että media revittelee erilaisilla lahjoittajalistoilla, jotta lukijat saavat viihdettä. Suomessa ei nimittäin minun mielestäni ole sellaista korruptiota, jossa rahan antamisen ehtona olisi jonkin tietyn lakipykälän aikaansaaminen tai poisjätäminen ja rahaa jaettaisi vasta sitten, jos asia toteutuu. Lahjontaa lähimmäksi jouduttaneen vain kunnallispolitiikassa, jos lähdetään liian tarkkaan penkomaan kaupan keskusliikkeiden jarakennusliikkeiden "yhteiskunnallisen vaikuttamisen" budjettisummia ja niiden vastaanottajia, koska kauppapaikkojen, asuntojen ja ylipäätään kaavoituksen ja rakentamisen sektorilla pyörii paljon sellaista, mistä joku hyötyy todella paljon, jos kunnat sadaan päättämään "oikein". -Jäbä

      • Asia on nimenomaan niin, että kuntavaalit ovat paljon kriittisemmässä asemassa vaalirahoituksen suhteen. Siinä on aina kovin lähellä ajatus, että näin pyritään vaikuttamaan kaavoitukseen. On myös totta, että työantajapuoli rahoitti aiemmin demareita, jotta nämä maltillisena vasemmistona saisi yliotteen komuista.


      • Niinpä niin
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Asia on nimenomaan niin, että kuntavaalit ovat paljon kriittisemmässä asemassa vaalirahoituksen suhteen. Siinä on aina kovin lähellä ajatus, että näin pyritään vaikuttamaan kaavoitukseen. On myös totta, että työantajapuoli rahoitti aiemmin demareita, jotta nämä maltillisena vasemmistona saisi yliotteen komuista.

        Suurin ongelma on lainsäädäntö työ, mikäli sen perusteisiin saadaan heitetyksi korruption varjo, yhteiskuntamoraalin pohja putoaa pois. Mikäli ajatellaan tämän hallituksen tekemiä lakiesityksiä, ideologisen pohjan lisäksi, sillä on ollut myös muita varsin arveluttavia, vain elinkeinoelämää tukevia esityksiä. Perintöveron poiston yritys valikoiden yhtenä, toinen tärkeä on työnantajien oikeuksien lisääminen tarkistustoiminnassa, uusin on työntekijöiden oikeuksien poisto omiin innovaatioihinsa. Kyllähän voi varsin suurella syyllä kysyä myös sitä, onko rahoituksella ollut merkitystä priorisointeihin ja myös lainvalmistelun nopeuteen ja hutilointiin. Tämän tyyppisiä arvailuja ei saisi esiintyä.


      • toinen puoli
        Niinpä niin kirjoitti:

        Suurin ongelma on lainsäädäntö työ, mikäli sen perusteisiin saadaan heitetyksi korruption varjo, yhteiskuntamoraalin pohja putoaa pois. Mikäli ajatellaan tämän hallituksen tekemiä lakiesityksiä, ideologisen pohjan lisäksi, sillä on ollut myös muita varsin arveluttavia, vain elinkeinoelämää tukevia esityksiä. Perintöveron poiston yritys valikoiden yhtenä, toinen tärkeä on työnantajien oikeuksien lisääminen tarkistustoiminnassa, uusin on työntekijöiden oikeuksien poisto omiin innovaatioihinsa. Kyllähän voi varsin suurella syyllä kysyä myös sitä, onko rahoituksella ollut merkitystä priorisointeihin ja myös lainvalmistelun nopeuteen ja hutilointiin. Tämän tyyppisiä arvailuja ei saisi esiintyä.

        Saatan olla epämoraalinen, mutta minä sallisin sellaisen "korruption", jossa puolueille ja ehdokkaille annetaan rahaa sitä varten, että ne pyrkivät jamaan läpi lahjoittajan haluamia asioita. Toisin sanoen ensin annetaan rahaa ja esitetään toivomus siitä, mitä lahjoittaja haluaa. Puolue ja /tai ehdokas ottaa rahan vastaan ja lupaa ajaa asiaa. Enemmistödemokratian varaan sen sijaan jää toteutuuko asia vai ei. Tämä ei ole minun mielesäni korruptiota. Asia muuttuu vakavasti, jos rahaa luvataan palkkioksi vasta sitten, mikäli joku tietty lainsäädäntö toteutuu, eli maksu tulee vast sen jälkeen, kun asia on "hoidettu". Se on minusta korruptiota, jota luulen Suomessa olevan kuitenkin aika vähän. -Jäbä


      • Niinpä niin kirjoitti:

        Suurin ongelma on lainsäädäntö työ, mikäli sen perusteisiin saadaan heitetyksi korruption varjo, yhteiskuntamoraalin pohja putoaa pois. Mikäli ajatellaan tämän hallituksen tekemiä lakiesityksiä, ideologisen pohjan lisäksi, sillä on ollut myös muita varsin arveluttavia, vain elinkeinoelämää tukevia esityksiä. Perintöveron poiston yritys valikoiden yhtenä, toinen tärkeä on työnantajien oikeuksien lisääminen tarkistustoiminnassa, uusin on työntekijöiden oikeuksien poisto omiin innovaatioihinsa. Kyllähän voi varsin suurella syyllä kysyä myös sitä, onko rahoituksella ollut merkitystä priorisointeihin ja myös lainvalmistelun nopeuteen ja hutilointiin. Tämän tyyppisiä arvailuja ei saisi esiintyä.

        Ymmärrän huolesi, mutta itse näen asian siten, että tämä porvarihallitus ajaisi ihan samoja asioita riippumatta siitä, onko se saanut sellaista vaalirahoitusta kuin on saanut. Porvarihallitus ajaa oman ideologiansa mukaista politiikkaa ja niin pitääkin olla. Ei se vaalirahoituksesta johdu, että tuo politiikka on sitä, mitä vaalirahoittajat ovat varmaan halunneetkin sen olevan. Lobbausta tapahtuu eri muodoissa, hengen ja rahan voimalla. Puolueet joutuvat kuitenkin tavalla tai toisella perustelemaan äänestäjille valtakunnan politiikkaa, joka - kiitos median ja tällaisten palstojenkin - on kuitenkin aika läpinäkyvää tärkeissä asioissa. Tokihan meillä on päätetty suurista asioista ilman, että kansanedustajat ovat millään lailla tajunneet edes sitä. Yksi kuuluisimmista esimerkeistä on monien miljoonien leimaverojen anteeksiantaminen pankeille 1990-luvun alussa ja päätökseen vielä kirjattiin, ettei sillä ole taloudellisia vaikutuksia. Mutta ehkä se on vain onneton poikkeus. Sen sijaan kuntapuolella tehdään paljon kaavoituspäätöksiä, mitä mikään media ei ehdi aktiivisesti seurata. Niistä ovat valmisteluvaiheessa kiinnostuneita yleensä vain asianosaiset. Sillä puolella riski joutua kiinni korruptiosta on siten pienempi eivätkä päätökset ole yleensä äänestäjille välittömästi fataaleja. Jos esim. kaavoituksessa suositaan jotain suurta elintarviketjua, se näkyy mahdollisina negatiivisina vaikutuksina äänestäjille vasta vuosien päästä. Perintäveron valikoiva poistaminen oli avointa porvarillista politiikkaa. Tavoitteena ei ollut huoli tavallisten ihmisten perinnöistä. Sekä Kokoomus että Kepu ovat pyrkineet kumpikin tahollaan ajamaan omien yrittäjiensä etua tällaisissa asioissa. Kepu on siinä onnistunut jo ajat sitten maatalousyrittäjien kohdalla, joilla on sukupovenvaihdoshelpotuksia ja käytännössä eläkeikäkin melkein 10 vuotta muita nuorempi.


      • pari kommenttia
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ymmärrän huolesi, mutta itse näen asian siten, että tämä porvarihallitus ajaisi ihan samoja asioita riippumatta siitä, onko se saanut sellaista vaalirahoitusta kuin on saanut. Porvarihallitus ajaa oman ideologiansa mukaista politiikkaa ja niin pitääkin olla. Ei se vaalirahoituksesta johdu, että tuo politiikka on sitä, mitä vaalirahoittajat ovat varmaan halunneetkin sen olevan. Lobbausta tapahtuu eri muodoissa, hengen ja rahan voimalla. Puolueet joutuvat kuitenkin tavalla tai toisella perustelemaan äänestäjille valtakunnan politiikkaa, joka - kiitos median ja tällaisten palstojenkin - on kuitenkin aika läpinäkyvää tärkeissä asioissa. Tokihan meillä on päätetty suurista asioista ilman, että kansanedustajat ovat millään lailla tajunneet edes sitä. Yksi kuuluisimmista esimerkeistä on monien miljoonien leimaverojen anteeksiantaminen pankeille 1990-luvun alussa ja päätökseen vielä kirjattiin, ettei sillä ole taloudellisia vaikutuksia. Mutta ehkä se on vain onneton poikkeus. Sen sijaan kuntapuolella tehdään paljon kaavoituspäätöksiä, mitä mikään media ei ehdi aktiivisesti seurata. Niistä ovat valmisteluvaiheessa kiinnostuneita yleensä vain asianosaiset. Sillä puolella riski joutua kiinni korruptiosta on siten pienempi eivätkä päätökset ole yleensä äänestäjille välittömästi fataaleja. Jos esim. kaavoituksessa suositaan jotain suurta elintarviketjua, se näkyy mahdollisina negatiivisina vaikutuksina äänestäjille vasta vuosien päästä. Perintäveron valikoiva poistaminen oli avointa porvarillista politiikkaa. Tavoitteena ei ollut huoli tavallisten ihmisten perinnöistä. Sekä Kokoomus että Kepu ovat pyrkineet kumpikin tahollaan ajamaan omien yrittäjiensä etua tällaisissa asioissa. Kepu on siinä onnistunut jo ajat sitten maatalousyrittäjien kohdalla, joilla on sukupovenvaihdoshelpotuksia ja käytännössä eläkeikäkin melkein 10 vuotta muita nuorempi.

        Kaavoituspäätökset olisi selvityksen tarpeessa oleva alue. Elannon ex-pääjohtaja, Ylermi Runko, toimi vuosikaudet Helsingin rakennuslautakunnan puheenjohtajana, joka vastasi kaavoituksesta, eikä siitä missään uutisissa kohistu. Kun Pekka Saarnio (vas) otti parin kymppitonnin verran mummonmarkkoja "piirin vaalikassaan" erään rakennusurakoitsijan edustajalta, niin lehdissä oli siitä uutisia, mutta ei enää siitä, miten Pekka erosi kaikista luottamustoimistaan "rehellisenä miehenä, joka teki virheen", tullakseen valituksi takaisin ja vielä kansanedustajaksikin pian tuon jälkeen. Perintöverosta jauhat taas ihan omiasi, koska se suosii vain tavallista kansalaista, eikä "rikkaita" yhtään enempää. Kysehän oli vain verotuksen alarajan nostosta, mistä seuraa, että "rikkaat" maksavat edelleen perintäveroa siitä omaisuudesta, joka ylittää tuon alarajan. Tässä asiassa voisit vedota ihannemaahasi Ruotsiin: sieltä demarit poistivat perintöveron kokonaan, myös rikkailta, jo vuosia sitten. -Jäbä


      • vähän...
        pari kommenttia kirjoitti:

        Kaavoituspäätökset olisi selvityksen tarpeessa oleva alue. Elannon ex-pääjohtaja, Ylermi Runko, toimi vuosikaudet Helsingin rakennuslautakunnan puheenjohtajana, joka vastasi kaavoituksesta, eikä siitä missään uutisissa kohistu. Kun Pekka Saarnio (vas) otti parin kymppitonnin verran mummonmarkkoja "piirin vaalikassaan" erään rakennusurakoitsijan edustajalta, niin lehdissä oli siitä uutisia, mutta ei enää siitä, miten Pekka erosi kaikista luottamustoimistaan "rehellisenä miehenä, joka teki virheen", tullakseen valituksi takaisin ja vielä kansanedustajaksikin pian tuon jälkeen. Perintöverosta jauhat taas ihan omiasi, koska se suosii vain tavallista kansalaista, eikä "rikkaita" yhtään enempää. Kysehän oli vain verotuksen alarajan nostosta, mistä seuraa, että "rikkaat" maksavat edelleen perintäveroa siitä omaisuudesta, joka ylittää tuon alarajan. Tässä asiassa voisit vedota ihannemaahasi Ruotsiin: sieltä demarit poistivat perintöveron kokonaan, myös rikkailta, jo vuosia sitten. -Jäbä

        Ylermi Runko edustaa sosialidemokraattista suhmurointia puhtaimmillaan. Hänhän oli paitsi Elannon myös Hakan hallituksessa, ja myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. Haka sai melkoisen hyviä kaavoja mailleen lautakunnan sosialidemokraattien avulla, esim. vaikkapa Näkinpuistoon tai Merihakaan, joita gryndaamalla se teki sievoisia voittoja. Vastapalveluksena Haka teki sitten alihintaisia urakoita tietyille yhdistyksille jotka sattuivat omistamaan kiinteistöjä ja halusivat niitä kehittää. Nämä yhdistykset, tuskin sattumalta, olivat SDP:tä lähellä olevia aatteellisia järjestöjä. Näin korruptio saatiin piiloon, ja jotta Hakan kilpailijat eivät olisi liiaksi puuttuneet peliin, mm. Polarille jaettiin sopivia siivuja kaavoista.


      • pari kommenttia kirjoitti:

        Kaavoituspäätökset olisi selvityksen tarpeessa oleva alue. Elannon ex-pääjohtaja, Ylermi Runko, toimi vuosikaudet Helsingin rakennuslautakunnan puheenjohtajana, joka vastasi kaavoituksesta, eikä siitä missään uutisissa kohistu. Kun Pekka Saarnio (vas) otti parin kymppitonnin verran mummonmarkkoja "piirin vaalikassaan" erään rakennusurakoitsijan edustajalta, niin lehdissä oli siitä uutisia, mutta ei enää siitä, miten Pekka erosi kaikista luottamustoimistaan "rehellisenä miehenä, joka teki virheen", tullakseen valituksi takaisin ja vielä kansanedustajaksikin pian tuon jälkeen. Perintöverosta jauhat taas ihan omiasi, koska se suosii vain tavallista kansalaista, eikä "rikkaita" yhtään enempää. Kysehän oli vain verotuksen alarajan nostosta, mistä seuraa, että "rikkaat" maksavat edelleen perintäveroa siitä omaisuudesta, joka ylittää tuon alarajan. Tässä asiassa voisit vedota ihannemaahasi Ruotsiin: sieltä demarit poistivat perintöveron kokonaan, myös rikkailta, jo vuosia sitten. -Jäbä

        Hallitusohjelmassa oli ihan toisenlainen perintöveron alentamismalli, mikä saatiin toteutetuksi. Hallitus ei siis vain onnistunut siinä, mitä se tavoitteli. Asiassa tuli perustuslaillisia ongelmia, mikä esti tavoitteen toteuttamisen. Perintöveron poistaminen pieniltä perinnöiltä on ihan ok-ratkaisu. Perintöveron kokonaan poistamista en kannata. Sen sijaan voitaisiin edelleen harkita tuon alarajan nostamista esim. 50 000 euroon ja samalla huomattavan paljon jyrkemmän progression säätämistä sitä suurempiin perintöihin. Tällä tavoin ei aiheuttaisi haittaa esim. leskelle, jonka kohtuullinen varallisuus ja toimeentulo voidaan turvata. Lottovoittomaisten perintöjen verottaminen ei sen sijaa aja ketään saajaa taloudelliseen ahdinkoon, kun se 50 000 tonnia tipahtaisi joka tapauksessa haaviin. Tällainen edistäisi yhteiskunnassa taloudellista tasa-arvoa. Ruottalaiset ovat tässä asiassa väärässä.


      • van oikein
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Hallitusohjelmassa oli ihan toisenlainen perintöveron alentamismalli, mikä saatiin toteutetuksi. Hallitus ei siis vain onnistunut siinä, mitä se tavoitteli. Asiassa tuli perustuslaillisia ongelmia, mikä esti tavoitteen toteuttamisen. Perintöveron poistaminen pieniltä perinnöiltä on ihan ok-ratkaisu. Perintöveron kokonaan poistamista en kannata. Sen sijaan voitaisiin edelleen harkita tuon alarajan nostamista esim. 50 000 euroon ja samalla huomattavan paljon jyrkemmän progression säätämistä sitä suurempiin perintöihin. Tällä tavoin ei aiheuttaisi haittaa esim. leskelle, jonka kohtuullinen varallisuus ja toimeentulo voidaan turvata. Lottovoittomaisten perintöjen verottaminen ei sen sijaa aja ketään saajaa taloudelliseen ahdinkoon, kun se 50 000 tonnia tipahtaisi joka tapauksessa haaviin. Tällainen edistäisi yhteiskunnassa taloudellista tasa-arvoa. Ruottalaiset ovat tässä asiassa väärässä.

        Perintövero käsiteltiin kahdessa osassa, erikseen yksityishenkilöt ja erikseen yrityysten ja maatilojen sukupolvenvaihdos, eli tilanne, jolloin perinnössä olisi ollut mukana perheen omistaman yrityksen omaisuutta eikä vain perheenjäsenten yksityisomaisuutta. Yksityishenkilöiden osalta uudistus toteutettiin niin kuin oli suunniteltukin, mutta yritysomaisuuden suhteen asia näytti käyneen onimutkaisuudessaan poliittisesti ylivoimaiseksi kepulle ja kokoomukselle. Ruotsin hyvä malli ei Sulle joka asiassa näämmä sovikaan? ;-) -Jäbä


      • van oikein kirjoitti:

        Perintövero käsiteltiin kahdessa osassa, erikseen yksityishenkilöt ja erikseen yrityysten ja maatilojen sukupolvenvaihdos, eli tilanne, jolloin perinnössä olisi ollut mukana perheen omistaman yrityksen omaisuutta eikä vain perheenjäsenten yksityisomaisuutta. Yksityishenkilöiden osalta uudistus toteutettiin niin kuin oli suunniteltukin, mutta yritysomaisuuden suhteen asia näytti käyneen onimutkaisuudessaan poliittisesti ylivoimaiseksi kepulle ja kokoomukselle. Ruotsin hyvä malli ei Sulle joka asiassa näämmä sovikaan? ;-) -Jäbä

        hyvin kirjoituksessa, että muistit aluksi väärin. Yritysten sukupolvenvaihdos perintömalli meni mynkään. Se oli se mistä alunperinkin riideltiin. Verovapaan rajan nostaminen 20 000 euroon ei ollut minkäänlaisen poliittisen kiistan aiheena. Ei Ruotsin onnistuminen monissa asioissa tarkoita sitä, että he olisivat lyömättömiä kaikissa suhteissa. Minusta on paljon järkevämpää poistaa Suomen tapaan varallisuusvero, joka kohtelee maksajiaan erittäin epätasa-arvoisesti kuin perintövero, joka on kuitenkin paljon enemmän hallittavissa oleva tasapuolisempi vero, johon siihenkin sisältyy toki paljon kiertomahdollisuuksia.


      • oikeudenmukaiseksi
        Mielipidepankki kirjoitti:

        hyvin kirjoituksessa, että muistit aluksi väärin. Yritysten sukupolvenvaihdos perintömalli meni mynkään. Se oli se mistä alunperinkin riideltiin. Verovapaan rajan nostaminen 20 000 euroon ei ollut minkäänlaisen poliittisen kiistan aiheena. Ei Ruotsin onnistuminen monissa asioissa tarkoita sitä, että he olisivat lyömättömiä kaikissa suhteissa. Minusta on paljon järkevämpää poistaa Suomen tapaan varallisuusvero, joka kohtelee maksajiaan erittäin epätasa-arvoisesti kuin perintövero, joka on kuitenkin paljon enemmän hallittavissa oleva tasapuolisempi vero, johon siihenkin sisältyy toki paljon kiertomahdollisuuksia.

        Minusta taas olisi oikeudenmukaista lähteä siitä, että se, mitä peritään on hankittu jo moneen kertaan verotetulla rahalla. Jos se menee suoraan lapsille, tai lasten puuttuessa sisaruksille, niin veroa ei pitäisi periä minusta ollenkaan. Eri asia, jos perintö annetaan testamentilla suvusta ulos tai vaikkapa poliittiselle puolueelle. Silloin voisi ajatella, että saaja maksaa veron siitä, mitä on saanut täysin vastikkeetta. Veron määrä voisi olla vaikkapa sama kuin arvonlisävero tai pääomatulon vero, miten viisas eduskunta haluaa perustella. Perheyritysten tilanne pitäisi myös ratkaista. Ei sekään minusta oikeudenmukaista ole, jos isä jättää kauppansa pojalleen tai viljelijä tilansa tyttärelleen, että tuosta siirrosta pitää maksaa veroa, jos toiminta muuten jatkuu ennallaan. Ilmeisesti poikkeuksia ja porsaanreikiä on liikaa, mikä on estänyt sen, että kepun kenttä ja kokoomuksen ministerit olisivat löytäneet toisensä, kun homma kaatui ilmeisesti pelkkään ahneuteen. Toisaalta hyvä, että kaatui. Vaikeat asiat on valmisteltava perusteellisesti ja yksityiskohdissaankin hyvin. -Jäbä


      • Noin meni
        vähän... kirjoitti:

        Ylermi Runko edustaa sosialidemokraattista suhmurointia puhtaimmillaan. Hänhän oli paitsi Elannon myös Hakan hallituksessa, ja myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. Haka sai melkoisen hyviä kaavoja mailleen lautakunnan sosialidemokraattien avulla, esim. vaikkapa Näkinpuistoon tai Merihakaan, joita gryndaamalla se teki sievoisia voittoja. Vastapalveluksena Haka teki sitten alihintaisia urakoita tietyille yhdistyksille jotka sattuivat omistamaan kiinteistöjä ja halusivat niitä kehittää. Nämä yhdistykset, tuskin sattumalta, olivat SDP:tä lähellä olevia aatteellisia järjestöjä. Näin korruptio saatiin piiloon, ja jotta Hakan kilpailijat eivät olisi liiaksi puuttuneet peliin, mm. Polarille jaettiin sopivia siivuja kaavoista.

        Demareiden hyvävelijengi onnistui ryssimään asiansa kun lähtivät sotkeman stadin asiat valtakunnan osuuskauppaliikkeen pelastamiseen. Siitähän Runko jättäytyi viisaana miehenä pois, mutta Haka ja Kansa menivät OTK:n ja muiden osuusliikkeiden kanssa EKA-Yhtymään upottamaan itsensä konkursseihin. Uffe kuitenkin pelasti punapääoman ja sai siistä Lipposen kiitokset, mistä syystä Arja Alhon piti erota. Rungon perintö, Elannon jämät, ovatnyt S-ryhmän hallussa, kun Tradeka odottaa ulkomaista ostajaansa.


      • ei ole
        toinen puoli kirjoitti:

        Saatan olla epämoraalinen, mutta minä sallisin sellaisen "korruption", jossa puolueille ja ehdokkaille annetaan rahaa sitä varten, että ne pyrkivät jamaan läpi lahjoittajan haluamia asioita. Toisin sanoen ensin annetaan rahaa ja esitetään toivomus siitä, mitä lahjoittaja haluaa. Puolue ja /tai ehdokas ottaa rahan vastaan ja lupaa ajaa asiaa. Enemmistödemokratian varaan sen sijaan jää toteutuuko asia vai ei. Tämä ei ole minun mielesäni korruptiota. Asia muuttuu vakavasti, jos rahaa luvataan palkkioksi vasta sitten, mikäli joku tietty lainsäädäntö toteutuu, eli maksu tulee vast sen jälkeen, kun asia on "hoidettu". Se on minusta korruptiota, jota luulen Suomessa olevan kuitenkin aika vähän. -Jäbä

        Media on aina välillä koettanut hehkuttaa korruptiojutuilla, jos joku firma on saunottanut ja juottanut jonkun kunnan virkamiehiä jollain eämaakämpällä pari päivää samaan aikaan, kun firmalla on ollut joku urakkatarjous sisällä kunnan päätöstä odottamassa. Ei tuollainen mitään korruptiota ole, vaan pelkkää normaalia suhdetoimintaa, jossa kumpikin osapuoli tietää, että toinen koettaa maasuttaa.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      117
      1279
    2. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      122
      1153
    3. Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta

      Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä
      Ruoka ja juoma
      47
      1050
    4. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      138
      1013
    5. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      99
      853
    6. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      317
      802
    7. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      714
    8. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      54
      636
    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      49
      619
    10. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      592
    Aihe