Tuntuu siltä että kun päätyy parisuhteeseen ja ystävät ovat sinkkuja, niin automaattisesti kuvitellaan että ei jää aikaa ystäville. Kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa ja muutettiin sitten yhteen, häipyivät viimeisetkin ystäväni. Olen turhaan yrittänyt saada ystäviäni lähtemään iltaa viettämään tai harrastuksiin. Heille tulee kummasti ylimääräistä tekemistä kun ehdotan jotain. Mikä hitto siinä on niin vaikeeta nähdä ystäviä edes kerran kuussa ja jutella mukavia??? Mieheni on kovasti pahoillaan siitä että ystäväni eivät välitä minusta. Hänellä itsellään on kavereita, joiden kanssa hän käy viihteellä silloin tällöin. Miehillä ei ole tätä pulmaa olivat he parisuhteessa tai eivät. Tämä on vain ja ainoastaan naisten ongelma.
Löytyykö täältä pääkaupunkiseudulta yhtään sellaista naista, joka voisi edes joskus lähteä yhdessä viihteelle tai jonkin harrastuksen pariin? Olis kiva tutustua sellaiseen ihmiseen jonka kanssa juttu luistaa ja on hauskaa tekemistä.
Parisuhteessa ja yksin
ystävätön 38-v
11921
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Toivottavasti löydät uusia ystäviä. Ihmettelen tilannetta. Oletko itse jotenkin muuttunut pariutuessasi ? Tai suhtautumisesi ystäviin,tai onko kyseessä joku rahajuttu.
Voihan kyse olla myös siitä, etteivät ystävät sulata miestä ja haluavat näin sen osoittaa.. kannattaa kysyä suoraan, vaikka eihän naisilta saa välttämättä vastausta sittenkään.
Ei kukaan olisi ilmaissut että miehessäni olisi mitään vikaa. Yksi ystävistäni sanoi että asun liian kaukana (kaupungin toisella puolella). Arvatkaa vain olenko miettinyt pääni puhki missä voisi olla vika. En mielestäni ole muuttunut ihmisenä mitenkään. On totta että sinkkunaisilla on raha tiukilla, mutta on se ollut ennenkin. Tiedä sitten...
Miehelläsi on kavereita. Voisitko tutustua jonkun heidän vaimoon/tyttöystävään ? Tai miehen siskoon, veljen vaimoon, naapureihin ...Voisitte ehkä tehdä jotain pariskuntinakin. Sinkkukausi on nyt ohi? Tai aloita yksin tai kaksin jokin uusi harrastus, siis muu kuin biletys. Jos olet pari kertaa kysynyt vanhoja kavereitasi ja saanut tekosyitä, anna mokomien pissisten olla, heillä on nyt eri intressit kuin sinulla.
Jospa kaverisi haluavat etsiä miesseuraa yökerhoista ja tietävät, että sinua ei saa enää mukaan, koska olet varattu. Yksi syy voisi olla myös, että kun aloit seurustelemaan, unohdit kaverisi ja halusit olla vain miehesi kanssa. Kaverisi muistavat tämän ja löysivät joustavampaa seuraa. Yksi syy voi myös olla, että sinusta tuli tietäväinen parisuhteen alussa. Tämä on ehkä nuoremmille useammin tapahtuva eli seurusteleva asettaa itsensä seurustelemattoman yläpuolelle ja alkaa neuvomaan, mistä miehet pitää naisissa, miten pitäisi pukeutua tai käyttäytyä miesten kanssa. Eräs kaverini oli tällainen ja selitti miehen ajatuksia seuraillen, että vain homot menevät siviilipalvelukseen. Jossain vaiheessa huomasi, että tällaisen ihmisen kanssa ei taida olla muutakaan yhteistä. Mies oli muuttanut nuoren naisen. Yksi syy voi olla myös riidanhaluisuus. Jos luonne ei ole ihana, niin kaverit ovat vaan kyllästyneet riitelyyn tai negatiivisuuteen. Jotkut myös valuttavat huolensa kavereihin, mutta eivät osaa tukea tarpeen tullen. Yksi syy vielä voi olla kateus, olet ehkä menestynyt paremmin elämässäsi kuin muut kaverisi. Oletteko samantapaisilla aloilla työssä vai syntyykö kateutta esim. amis/yliopistokoulutuksen saaneiden kesken? Olisi miehesi myös muille naisille mieluinen?
Oon huomannut myös saman, että naisille usein käy niin että seurustellessa kaverit jäävät. Veikkaisin ainakin, että suuremmalle osalle naisia käy näin verrattuna miehiin. Mistä se sitten johtuu?! Miehille on varmaan yleisempää pitää seurustelua yhtenä elämän osa-alueena. Muita ovat urheilu, kaverit, harrastukset - kaikki tasapuolisesti. Kun taas naiset ehkä jakautuvat selkeämmin kahteen luokkaan seurustelun suhteen. On niitä joille se on koko elämä tai ainaki 90%. Sitten vasta tulevat ne muut jutut. Sitten on mun tyyppisiä naisia, jotka pitävät muitakin elämän osa-alueita tärkeinä. Joka alueelle riittää aikaa. Aikaahan riittää, jos on halua. Kun sitten on ystäväpiirissä näitä kahdentyyppisiä naisia, niin toiset vain olettavat seurustelevien haluavan olla omissa oloissaan, eivätkä siksi ota yhteyttä. Tai jotain muita syitä, että sinkkukaverit olisivatkin yhtäkkiä parempaa seuraa. Yhtä kaikki, syynä on suhtautuminen seurusteluun. Sitten se näkeminen vain pikkuhiljaa vähenee..ja hiipuu hyvin harvoihin kertoihin. Mikä on kyllä harmi siinäkin mielessä, että mihinkäs se ihminen siitä muuttuu seurustelee tai ei. Muutenkin kait olisi kiva, jos ystäväpiirissä olisi mahdollisimman erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Hetken päästähän juttu saattaa olla taas päinvastoin. Sinä sinkku ja toinen seurusteleva.
kavereitasi? yksi ystäväni alkoi seurustelemaan miehensä kanssa. nopeasti huomasin että hänellä oli minulle aikaa vain kun miehellä oli muuta tekemistä. eli minun olisi pitänyt muokata oma aikatauluni kaverini miehen aikatauluihin :S tuntui kuin meidän välinen ystävyys olisi menettänyt täysin merkityksensä ja minusta tullut vain "tarvittaessa seuraan kutsuttava" lisäksi jos menimme yhdessä ulos, piti mies tärskätä aina jossain vaiheessa iltaa, eli tyttöjen illat olivat historiaa. ymmärrän hyvin, että seurustelu kumppani on tärkeä henkilö, mutta niin ovat myös kaveritkin. ja on varmaan hyvinkin selkää...hän on ENTINEN kaverini.
En ole koskaan asettanut miestäni ystävieni edelle. Olen aina pitänyt ystäviäni yhtä tärkeinä. Mikäli iltaa on vietetty, niin se on ollut kokonaan vain naisille tarkoitettua. Jos mies ei ymmärrä että naiselle on tärkeää viettää aikaansa myös ystäviensä kanssa, niin hän ei ole oikea mies. Sehän olisi vankila! Ehkä se on sitten niin kuin tuo edellinen kirjoittaja totesi, että meitä on kahdentyyppisiä. Niitä jotka eivät ymmärrä että on olemassa muutakin kuin parisuhde ja niitä jotka sen ymmärtävät. Ei tässä järjellisempääkään selitystä ole. Olen kysellyt ystäviltäni miksi, mutta en saa heiltä rehellistä vastausta. Lienee siis aika luovuttaa heidän osaltaan vaikka se onkin tuskallista. Olen aina pitänyt että ystävyys on elinikäistä.
Olen tuo yläpuolella kahdentyyppisistä naisista kirjoitttanut. Se on erittäin harmi, että naiset ovat useimmiten niitä, jotka pitävät miestään elämänsä ykkösasiana. Ei vaan mahdu minun päähäni, miten ei elämässään muka kaipaisi muita sosiaalisia suhteita kuin vain sen miehen. Eikö oikeasti koskaan tule yksinäistä?! Omasta tuttavapiiristäni huomioituna, epäilenpä että sun kaverit edes muuttaisivat käytöstään jos heille asiasta sanoisi. Ei kai auta kuin etsiä uusia kavereita. Sun täytyy vaan löytää samanhenkisiä ystäväehdokkaita, joille tuo seurusteluun suhtautuminen on samanlainen juttu.
Hei! Minulla on ystävä joka on seurustellut pitkään ja häneltä löytyy aikaa myös kavereille. Olen 35v ja asun helsingissä myöskin. Haen uusia ystäviä. Onko sinulla minkälaisia harrastuksia.
Harrastuksiini kuuluu sauvakävely, kuntosali, lukeminen, käsityöt ja uutena harrastuksena vesijumppa. Harrastan satunnaisesti myös pallopelejä (sulkis ja tennis) ja keilailua. Mikäli haluat tutustua niin laita viestiä tulemaan [email protected]